:: wikimiki.org ::

Komi

Komi

Komi tarkoittaa seuraavia asioita:
- Komin tasavalta
- komin kieli
- komien kansaan kuuluva ihminen.

Henkilöt

Komi on seuraavan henkilön sukunimi:
- Katri Komi, kansanedustaja.

Katso myös

Aihepiiriin liittyy läheisesti myös
- Permin Komi, autonominen piirikunta Venäjällä.

Komin tasavalta

Komi (komiksi Komi Mu eli Kominmaa) on tasavalta Koillis-Euroopassa Uralvuorten länsipuolella pääasiassa Petšoran vesistöalueella. Komi kuuluu Venäjän federaatioon. Komi rajoittuu pohjoisessa Nenetsiaan, koillisessa Jamalin Nenetsiaan, idässä Hanti-Mansiaan, kaakossa Sverdlovskin alueeseen, etelässä Permin aluepiiriin, lounaassa Kirovin alueeseen ja lännessä Arkangelin alueeseen.

Maantiede

Pinnanmuodot

Komi on enimmäkseen matalakumpuista tasankoa. Maan itäosassa kohoavat Uralvuoret. Komin ja Uralvuorten korkein kohta on Narodnaja, 1 894 metriä). Muita korkeita vuoria ovat Telpos, 1 617 metriä ja Halmer-Ju, 1 363 metriä. Maan luoteis- ja keskiosan kautta kulkee Timanin selänne eli Timanvuoret, jonka korkein kohta, 463 metriä, sijaitsee maan luoteisosassa.

Vesistöt

Komin merkittävin joki on 1 809 kilometriä pitkä Petšora, joka saa alkunsa maan kaakkoisosasta Uralilta. Se virtaa Komin halki Nenetsian puolella. Petšoran vesistöalue on 322 000 neliökilometrin laajuinen ja sen merkittävämmät lisäjoet ovat Usa ja Ižma. Komin eteläosa kuuluu Vytšegdan vesistöalueeseen. Vytšegdan merkittävimmät sivujoet ovat Vym ja Sysola, joka yhtyy pääjokeen maan pääkaupungin Syktyvkarin luona. Lisäksi maan länsiosaan ulottuvat Mezenin ja sen sivujoen Vaskan yläjuoksut.

Kasvillisuus ja eläimistö

Pohjoinen havumetsä eli taiga peittää 72,7 prosenttia maan pinta-alasta. Lisäksi suoalueet kattavat 9,8 prosenttia pinta-alasta. Komin metsissä esiintyy kahdeksaa havupuulajia (muun muassa mänty ja kuusi) ja 20 lehtipuulajia (muun muassa haapa, koivu, pihlaja ja paju). Havumetsävyöhykkeen eläimistä mainittakoon jänis, orava, kettu, karhu, susi, hirvi, sekä linnuista metso, teeri, metsäkana, sorsat ja hanhet. Maan eteläosassa esiintyvät myös ilves, villisika ja saksanhirvi. Komin suurten jokien yleisimmät kalalajit ovat lohi, siika ja harjus. Komin pohjoisosa kuuluu tundravyöhykkeeseen. Aivan pohjoisin osa on puutonta tundraa, jota on viisi prosenttia pinta-alasta. Puuttoman tundran ja havumetsävyöhykkeen väliin jää metsätundravyöhyke, joka peittää 4,5 prosenttia maan pinta-alasta. Tundran niukkaa kasvillisuutta edustavat sammalet, jäkälät ja suoheinät sekä vaivaiskoivu ja –paju. Eläimistöstä mainittakoon poro, sopuli ja naali. Lisäksi kesällä tundralle tulevat pesimään hanhet, joutsenet ja sorsat sekä monet pikkulinnut, joita houkuttelevat valtavat hyttys- ja mäkäräparvet.

Ilmasto

Tammikuun keskilämpötila on maan koillisosassa Vorkutassa -20,4 Celsiusastetta ja etelässä Syktyvkarissa -17,1 ˚C. Heinäkuun keskilämpötila puolestaan on Vorkutassa +11,7 ˚C ja Syktyvkarissa +16,6 ˚C.

Luonnonsuojelu

Komin suurimmat luonnonsuojelualueet ovat Petšora-Ilitsin suojelualue Petšoran varrella ja Jougid-Va’an kansallispuisto maan itäosassa Uralilla.

Väestö

Etniset ryhmät

Komin asukasluku on 1 106 522 (2003). Väestöstä on venäläisiä 57,3 prosenttia, komeja 23,3 prosenttia, ukrainalaisia 8,5 prosenttia, valkovenäläisiä 2,1 prosenttia, tataareja 2,1 prosenttia, saksalaisia prosentti ja muita 5,7 prosenttia (koostuu 64 etnisestä ryhmästä).

Suurimmat kaupungit

Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Syktyvkar (227 700 asukasta), Vorkuta (97 400 asukasta), Uhta (98 700 asukasta), Petsora (58 800 asukasta), Izma, Sosnogorsk ja Mikun’. Kaupunkiväestön osuus on 74,2 prosenttia.

Hallinnollinen jako

Hallinnollisesti Komi on jaettu 12 piiriin ja kahdeksaan suoraan tasavallan hallinnon alaiseen kaupunkiin.

Talous

Teollisuus

Komilla on rikkaat luonnonvarat. Sen maaperästä saadaan kivihiiltä, öljyä, maakaasua, liusketta, asfalttia, bauksiittia, vuorisuolaa, timantteja, puolijalokiviä, kvartsia ja monia malmeja, muun muassa kultaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine- ja energiateollisuus, jotka muodostavat 64 prosenttia maan teollisuustuotannosta. Muita merkittäviä teollisuudenaloja ovat polttoaine-, energia-, metsä-, vuori-, koneenrakennus-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Öljy- ja kaasuteollisuus on keskittynyt maan keskiosassa sijaitsevaan Uhtaan ja kivihiilentuotanto maan koillisosaan Vorkutaan. Muita tärkeitä teollisuuskeskuksia ovat Syktyvkar, Petšora ja Ižma.

Alkutuotanto

Maatalous on keskittynyt karjatalouteen. Maan eteläosassa kasvatetaan nautakarjaa ja pohjoisessa harjoitetaan porotaloutta. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä turkiseläinten tarhausta ja -metsästystä. Eteläosassa viljellään rehuviljaa, vihanneksia ja perunaa.

Liikenne

Tärkein maantie kulkee maan eteläpuolelta Syktyvkarin kautta Uhtaan. Komin rautatieverkon rungon muodostaa Kotlasin – Vorkutan rautatie, joka johtaa maan lounaispuolelta Kotlasista Vorkutan kautta maan koillispuolelle Jamalin Nenetsiaan. Siitä erkanee useita muita ratoja, muun muassa Mikunista Syktyvkariin, Mikunista Vendengaan, Sosnogorskista Troitsko-Petšorskiin ja Synyasta Usinskiin. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana maan rautatieverkoston pituus on kaksinkertaistunut. Lisäksi on suunnitelmissa rakentaa rautatie Syktyvkarista Permin Komin pääkaupungin Kudymkarin kautta Permiin. Komin suuret joet Petšora ja Vytšegda ovat myös tärkeitä laivaliikenteen reittejä.

Politiikka

Komilla on 180-jäseninen parlamentti. Presidenttinä toimii Vladimir Alexandrovich Torlopov ja ulkoministerinä Aleksandr Okatovin. Ennen Torpolovia presidenttinä toimi Urij Spiridov.

Uskonto

Enemmistö Komin asukkaista on ortodokseja. Lisäksi on jonkin verran luonnonuskontojen kannattajia.

Kulttuuri

Neuvostoaikana monet komien perinteet unohtuivat, mutta kominkielinen kirjallisuus kehittyi.

Koulutus

Komissa on noin 450 peruskoulua. Syktyvkarissa on Komin valtion yliopisto (perustettu 1972), tiedeakatemian yksiköitä, kasvatustieteellinen instituutti ja metsäinstituutti. Lisäksi Uhtassa on Uhtan Teknillinen yliopisto ja Vorkutassa metsätalousinstituutti.

Historia

Komin alue liitettiin Venäjään 1472. Neuvostoliitossa Komin alueesta muodostettiin Syrjäänien autonominen alue vuonna 1921. Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 1936. Komin kielinen opetus kiellettiin kouluissa 1950-luvulla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Komin ASNT antoi suvenerisuusjulistuksen, mutta jäi Venäjän federaation yhteyteen. Komi ja Venäjä allekirjoittivat 1996 sopimuksen, joka antaa Komin hallitukselle mahdollisuuksia kehittää tasavaltaa melko vapaasti. Luokka:Komin tasavalta ko:코미 공화국 ja:コミ共和国

Komin kieli

Komi on suomalais-ugrilainen kieli, joka on toiselta nimeltään syrjääni. Sitä puhuvat pääasiassa Komin tasavallan komit.

Aiheesta muualla

- [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=kpv Ethnologuen raportti komista] Luokka:Venäjän kielet Luokka:Komin tasavalta

Komit

Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä. Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmlannilla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. Komin eli syrjäänin kieltä puhuu äidinkielenään 242 000 ja komipermjakkia 106 000 ihmistä, joista osa myös muihin kansallisuuksiin kuuluvia, muun muassa venäläisiä. Luokka:Kansat Luokka:Komin tasavalta

Katri Komi

Katri Komi (s. 11. toukokuuta 1968 Joroisissa) on ollut Suomen Keskustan kansanedustaja kausina 1999—2003 ja 2003— . Katri Komin kotipaikka asuu nykyisin Joroisissa. Hän on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Myös Katri Komin isä Armas Komi oli kansanedustaja. Komi, Katri

Permin Komi

Permin Komin autonominen piirikunta (myös Komi-Permjakia tai Perminkomien autonominen piirikunta), komipermjakiksi Коми-Пермяцкöй автономнöй округ, venäjäksi Коми-Пермяцкий автономный округ, oli Venäjän federaation osa Koillis-Euroopassa. Se rajoittui pohjoisessa Komiin, idässä ja etelässä Permin alueeseen sekä lännessä Kirovin alueeseen.

Maantiede

Permin Komi kuuluu Kaman vesistöalueeseen ja Kaman yläjuoksu virtaa alueen halki länsi-itä suunnassa. Piirikunnan pinta-alasta noin 4/5 on metsää, josta 60 % on havumetsää ja 30 % lehtimetsää.

Väestö

Permin Komin asukasluku on 146 527 (2003) ja väentiheys 4,5 as/km². Suurin osa väestöstä on komeja (permjakkeja). Vuonna 1989 väestöstä oli komeja 60,2 %, venäläisiä 36,1 % ja muita 3,7 %. Vuonna 2002 piirikunnan väkiluku oli 136 076 ja väestöstä oli komeja 59 %, venäläisiä 38 %, tataareja 0,8 %, ukrainalaisia 0,5 %, valkovenäläisiä 0,5 % ja muita 1,2 % (koostuu 52 etnisestä ryhmästä).

Hallinto

Permin Komin autonominen piirikunta kuului Permin alueeseen, mutta oli myös suoraan yksi Venäjän federaation osa (subjekti), jollainen Permin alueki oli. Piirikunnan pääkaupunki oli Kudymkar, joka perustettiin 1500-luvulla, mutta se sai kaupunginoikeudet vasta 1938. Hallinnollisesti piirikunta oli jaettu 6 piiriin (kuntaan) ja yhteen kaupunkiin (Kudymkar). Piirikunnan hallintoa johtivat Hallinnon päällikkö ja Lainsäädäntökokous.

Talous

Permin Komilla on suuret metsävarat ja sen alueella on 3 öljyesiintymää, joiden hyödyntäminen ei vielä ole kovin mittavaa. Piirikunta ei ole kovinkaan teollistunut. Siellä on vain jonkin verran metsä- ja puunjalostusteollisuutta sekä elintarvike- ja elektroniikkateollisuutta (lentokoneen mittareita). Vain 5 % alueen tuottamasta raakapuusta jalostetaan piirikunnassa, suurin osa viedään Permin paperi- ja sellutehtaille. Maa- ja varsinkin metsätalous ovat pääelinkeinoja. Karjatalous tuottaa maitoa ja lihaa. Alueella viljellään viljaa, perunaa ja vihanneksia. Permin Komi on viljan suhteen omavarainen. Alueen pohjoisosissa on lisäksi turkistuotantoa. Liikennemuodoista maantieliikenne on tärkein. Kesäaikaan on myös laivaliikennettä Kamalla. Rautateitä ei ole lainkaan. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa rautatie Permistä Kudymkarín kautta Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin. Tämä rautatie myös edesauttaisi alueen öljyesiintymien hyödyntämistä. Rautatien myötä syntyisi myös yhteys Permin komien ja heidän Komin tasavallassa asuvien sukulaistensa välille. Tällä hetkellä näiden alueiden välillä ei ole yhtään suoraa liikenneyhteyttä, paitsi talvisin metsänajotiet.

Kulttuuri

Piirikunnassa ei ilmesty ainoatakaan kominkielistä lehteä. Paikallisessa venäjänkielisessä lehdessä on kuitenkin kaksi kertaa viikossa komi-sivu. Radiosta tulee kominkielistä ohjelmaa kahdesti viikossa. Kudymkarissa toimii kominkielinen draamateatteri.

Koulutus

Kansallisissa kouluissa opetus tapahtuu komiksi. Neuvostoliiton aikaan kominkielinen opetus ei kuitenkaan ollut sallittua. Kudymkarissa on 4 keskiasteen oppilaitosta ja 3 ammattikoulua. Omasta yliopistostakin haaveillaan.

Historia

Permin Komin kansallinen piirikunta perustettiin 26. helmikuuta 1925 ja myöhemmin sen nimi muutettiin autonomiseksi piirikunnaksi. Vuonna 2004 päätettiin että Permin Komin autonominen piirikunta liitetään Permin alueen kanssa Permin aluepiiriksi. Tämä liitos toteutui 1. joulukuuta 2005. Luokka:Venäjän federaation entiset subjektit

Colin Cant

Colin Cant is a British television producer and director, best known for his work in the children's department of BBC Television. Within that department, he was for many years involved as both a director and producer of the long-running children's drama series Grange Hill, and also directed several acclaimed drama serials, including Moondial (1988), Dark Season (1991) and Century Falls (1993). He has also worked in adult television, directing episodes of various popular series such as the police drama Juliet Bravo during the 1980s, and more recently working on the soap operas Coronation Street and Emmerdale. Cant, Colin

hoteles amsterdam kalorie online casinos edinburgh hotel programy

:: RELATED NEWS ::

Poikkeukset
Poikkeus on ohjelmointikielissä keino siirtää normaalista poikkeava toiminta toiselle tasolle. Poikkeuksien yksi parhaista käyttöesimerkkikohteista ovat erilaiset ohjelmakirjastot. Ohjelmakirjaston ajonaikaiset virheet voi usein kirjaston tekijä havaita mutta hän ei tiedä miten menetellä sellaisen kanssa. Poikkeuksella hoidetaan tällaiset ongelmat. Ohjelmakirjastoa käyttävä ohjelma/ohjelmoija tietää miten kertoa poikkeus ohjelman käyttäjälle tai reagoida siihen muulla t

Operaatio Tanne Ost
Operaatio Tanne Ost oli saksalaisten maihinnousu Suursaareen Lapin sodassa. Maihinnousu epäonnistui ja suuri osa hyökkääjistä jäi suomalaisten vangiksi. Siitä seurasi, että saksalaiset hylkäsivät Operaatio Tanne Westin eli Ahvenanmaan miehittämisen. Saksalaisten oli tarkoitus vallata Suursaari jatkaakseen tavaramerkki) on sähkökitaraan liitettävä paristokäyttöinen laite joka saa kitaran kielen jatkuvaan värähtelyyn jolloin kielen sointi ei keskeydy. E-Bow tuottaa sähkömagneettisen kentän ja kun laite asetetaan kitaran kielen lähelle, kieli alkaa magneettikentän vaikutuksesta värähdellä. Laitteen avulla tuotettua ääntä voidaan kuvailla aavemaiseksi, hallituksi äänen kiertämiseksi. Ääntä voidaan tietysti

Opaskoira
Opaskoira toimii päätoimisena apuna ja tukena sokeille tai vaikeasti heikkonäköisille. Koira on hyvä apuväline liikkumiseen, sillä koira pysyy opitulla reitillä, näkee vastaantulevat mahdolliset esteet ja kiertää ne. Opaskoira oppii myös ilmoittamaan, mikäli ovikello tai puhelin soi. Hätätilanteissakin se osaa herättää omistajansa. Opaskoira näyttää pysähtymällä paikalleen kadunreunat ja muut ylityspaikat liikenneväylissä ja myös sellaiset esteet, joita ei turvallisesti voi kiert

Tulen väki
Tulen väki on tulen haltijaväkeä suomalaisessa mytologiassa. Tulen väki elää tulessa, ja aikaansaa tulen ominaisuudet. Tuli siis polttaa ja liikkuu, koska tulen haltijat polttavat ja liikkuvat. Palovamma johtuu tulen väen vihasta, ja palovammoja jopa kutsutaan tulen vihoiksi. Tulen vihan hoitoon käytetään muun muassa vettä tai lunta, joka sisältää veden väkeä, jok

Sveebit
Sveebit tai sveevit (latinaksi Suebi, Suevi) oli roomalaisten antama yhteisnimitys useille läntisille germaaniheimoille. Sveebeihin kuuluivat muun muassa semnonit, markomannit ja kvadit. Sveebit olivat luultavasti alun perin kotoisin Itämeren eteläisiltä rannoilta. 100-luvulla eaa sveebit asuivat Elben, Mainin, Neckarin ja Reinin ympärist