:: wikimiki.org ::

Krasnojarskin Aluepiiri

Krasnojarskin aluepiiri

Krasnojarskin aluepiiri (venäjäksi Красноя́рский край) on yksi Venäjän federaation subjekti (alue). Se sijaitsee Itä-Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jenisei-joen molemmin puolin Pohjoiselta Jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti. Se rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin. Aluepiirin pinta-alasta suurin osa on taigametsää.

Väestö

Aluepiirin väkiluku on 2 996 923 (2003) ja väentiheys 1,3 as/km². Väestöstä on miehiä 47,5 % ja naisia 52,5 %. Väestöstä asuu kaupungeissa 74,9 %. Suurimmat kaupungit ovat Krasnojarsk (875 100 as.), Norilsk (156 300 as.), Atšinsk (122 700 as.), Kansk (108 100 as.), Železnogorsk (94 000 as.) ja Minusinsk (73 800 as.).

Hallinto

Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka ovat kuitenkin myös suoraan Venäjän federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 55 piiriä ja 27 kaupunkia. Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on Lakiasäätävä kokous.

Talous

Krasnojarsk Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljelys tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa.

Historia

Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934. Siihen tuli kuulumaan myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr ovat olleet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa. Evenkia ja Taimyr liitetään Krasnojarskin aluepiiriin 1. tammikuuta 2007. Luokka:Venäjän aluepiirit ja:クラスノヤルスク地方

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit

- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet

- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad

- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin

- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit

- Moskova
- Pietari

Autonominen alue

- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat

- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- puutavara

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuuta	uusivuosi	Новый год	valtiollinen juhlapäivä
7. tammikuuta	ortodoksinen joulu	Рождество	valtiollinen juhlapäivä
23. helmikuuta	isänmaan puolustajan päivä	День защитника отечества	valtiollinen juhlapäivä
8. maaliskuuta	kansainvälinen naistenpäivä	Международный женский день	valtiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuuta	kevään ja työn juhla	Праздник весны и труда	valtiollinen juhlapäivä
9. toukokuuta	voitonpäivä	День Победы	valtiollinen juhlapäivä
12. kesäkuuta	Venäjän Federaation kansallispäivä	День независимости	valtiollinen juhlapäivä
4. marraskuuta	kansallisen yhtenäisyyden päivä		valtiollinen juhlapäivä
12. joulukuuta	perustuslain päivä	День конституции	valtiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla

- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Aasia

Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä. Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu). Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.

Aasian alueita

hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia

Aasian maat

Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam Luokka:Aasia Luokka:Mantereet ms:Asia zh-min-nan:A-chiu ko:아시아 ja:アジア simple:Asia th:ทวีปเอเชีย

Jäämeri

Pohjoinen Jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä. Pinta-ala noin 14 miljoonaa km².

Joet

Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine. Lisäksi vettä mereen tulee Beringinsalmesta ja Atlantilta Golf-virran tuomana sekä sulavista jäätiköistä.

Eläimistö ja luonnonvarat

Golf-virran Pohjoisen Jäämeren eläimistö koostuu lähinnä kaloista ja merinisäkkäistä. Kaupalliseen hyödynnykseen ovat päätyneet lämpimämmän merenosan silli, turska ja kampela. Lisäksi tavataan hylkeitä ja monia valaslajeja, sekä jääkarhua. Hylkeet ja valaat kokivat melkein sukupuuton 1900-luvulla, kunnes niille säädettiin pyydystyskiintiöt. Itäisen Siperian rannikolla kaivetaan maasta tinaa ja Kanadan ja Alaskan rannikoilta pumpataan öljyä ja maakaasua. Lisäksi Huippuvuorilla kaivetaan kivihiiltä.

Osameret

Pohjoinen Jäämeri voidaan jakaa muutamaan osaan:
- Lomonosovin harjanne jakaa meren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian allas ja Euraasian allas.
- Barentsinmeri sijaitsee Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
- Grönlanninmeri Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.
- Karanmeri (Karskoje More), joka on Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
- Itä-Siperianmeri, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
- Vienanmeri, sijaitsee Kuolan niemimaan itäpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Barentsinmereen.

Saaret

Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa (Zemlya Frantsa Iosifa) ovat Siperian rannikon pohjoispuolella. Lisäksi on vielä valtava Kanadan rikkinäinen rannikko ja muutamia pienikokoisempia yksittäisiä saaria ja kokonaan jäätikön peittämä Grönlanti ja tuliperäinen Islanti.

Satamat

Venäjällä on muutamia satamia siellä missä vain jää ei peitä merenkantta. Käytetyin näistä on Kuolan niemimaan kupeessa sijaitseva noin 380 000 asukkaan Murmansk, jossa on myös Venäjän sotilastukikohta, suuria kalanjalostamoja ja napa- ja merentutkimuslaitos. Luokka:Meret zh-min-nan:Pak-ke̍k-iûⁿ ko:북극해 ja:北極海 simple:Arctic Ocean th:มหาสมุทรอาร์กติก

Sahan tasavalta

Saha (vuoteen 1990 Jakutia) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa. Saha rajoittuu pohjoisessa Pohjoiseen Jäämereen kuuluviin Laptevinmereen ja Itä-Siperian mereen, koillisessa Tšukotkan autonomiseen piirikuntaan, idässä Magadanin alueeseen, kaakossa Habarovskin aluepiiriin, etelässä Amurin ja Tšitan alueisiin, lounaassa Irkutskin alueeseen ja lännessä Evenkian ja Taimyrin autonomisiin piirikuntiin. Manneralueen lisäksi tasavaltaan kuuluu Uuden-Siperian saaret ja De Longin saaret Pohjoisesta Jäämerestä. Sahan pääkaupunki on Jakutsk, jossa on 195 700 asukasta.

Maantiede

Pääartikkeli: Sahan maantiede Sahan pinta-alasta noin 40 prosenttia on Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Saha jaetaan maantieteellisesti viiteen osaan. Jäämeren rannikko maan pohjoisosassa ja etelään työntyvät jokilaaksot ovat alankoa (korkeus alle 200 metriä). Näistä Lena-joen laakso ulottuu maan etelärajalle asti. Maan länsiosa kuuluu Keski-Siperian ylänköön, jonka korkeus vaihtelee 500 ja 700 metrin välillä. Eteläosa kuuluu puolestaan Aldain ylänköön, jonka korkeus vaihtelee 650 metrin ja kilometrin välillä. Aldain ylängön eteläpuolella, Sahan etelärajan tuntumassa kohoavat Stanovoivuoret, joiden korkein kohta Sahan puolella on 2 482 metriä. Sahan itäosa on vuoristoaluetta, joka käsittää Verhojanskvuoret ja Tšeiskivuoret. Verhojanskvuorten korkein kohta on 2 959 metriä. Tšeiskivuorten ja samalla koko Sahan korkein vuori kohoaa 3 147 metriin ja se tunnettiin ainakin neuvostoaikana nimellä Popeda, joka tarkoittaa voittoa. Uuden-Siperian saaret ovat pääasiassa alankoa. Sahan halki virtaa monia jokia, jotka kaikki laskevat Pohjoiseen Jäämereen. Näistä pisin ja merkittävin on 4 320 kilometriä pitkä Lena-joki, josta noin neljä viidennestä on Sahan alueella. Lenan vesistöalue käsittä noin puolet koko Sahan pinta-alasta. Lena alkaa Sahan eteläpuolelta Irkutskin alueelta Baikaljärven länsipuolelta. Lenan yli sadasta sivujoesta merkittävimmät ovat Aldai maan kaakkoisosassa, Viljuisk maan keskiosassa ja Olekma. Lena laskee Jäämereen 28 000 neliökilometrin laajuisen suiston halki lukuisina haaroina. Sahan koillisosa kuuluu 1 700 kilometriä pitkään Kolyman vesistöalueeseen, jonka lähdehaarat ja merkittävimmät sivujoet sijaitsevat Sahan itäpuolella. Kolyman ja Lenan välissä olevista joista merkittävimmät ovat 1 030 kilometriä pitkä Jana ja 1 050 kilometriä pitkä Indigirka, jolla on myös laaja suistoalue. Lenan länsipuolisista joista mainittakoon 1 900 kilometriä pitkä Olenjok ja Anabar. Maassa on yli 700 järveä, joista suurimmat ovat Mogotoyevo, Nedželi, ja Nerpichye. Saha on Siperian kylmintä aluetta. Ilmasto on kuiva ja hyvin mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja ankaria, kun taas kesät ovat lyhyitä ja kuumia. Tammikuun keskilämpötila on monin paikoin -50 Celsiusastetta ja heinäkuussa lämpötila nousee jopa +38 Celsiusasteeseen. Maan pääkaupungissa Jakutskissa keskimääräinen lämpötila on tammikuussa -43,3 °C ja heinäkuussa +19 °C. Koko vuoden keskilämpötila Jakutskissa on -11 °C. Verhonjanskin pikkukaupungissa keskilämpötila on tammikuussa -50,5 °C, heinäkuussa +15,4 °C ja koko vuonna -16,3 °C. Kylmin Verhojanskissa mitattu lämpötila on ollut -69,8 °C. Jäämeren vaikutuksesta talvet ovat maan pohjoisosassa hieman leudompia kuin sisämaassa. Esimerkiksi Jäämeren rannikolla Ustjanskissa vuoden keskilämpötila on -16,3 °C ja tammikuun -41,0 °C. Sahan ja samalla koko pohjoisen pallonpuoliskon pakkasennätys on mitattu maan itäosassa Oimjakonissa ja se oli -72 °C. Oimjakon on myös koko maailman kylmin pysyvästi asuttu paikkakunta. Vuoden keskisademäärä on pieni, ollen Keski-Sahassa 150—200 millimetriä ja itäosan vuoristoissa 500—700 millimetriä. Monin paikoin lunta ei sada lainkaan. Pääosa Sahasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Lehtikuusi on yleisin puulaji Sahassa, ja sitä on noin 90 prosenttia koko metsäalasta. Muita puulajeja ovat muun muassa mänty, kuusi ja koivu. Maan pohjoisosassa Jäämeren rannikolla on noin 150—200 kilometriä leveä ikiroudassa oleva tundravyöhyke, jonka kasvillisuus koostuu sammalista, jäkälistä ja varpukasveista.

Väestö

Pääartikkeli: Sahan väestö Sahan asukasluku on 976 000 (2000). Väkiluku on ollut laskussa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Jakutsk (195 700 asukasta), Nerjungri (77 300 asukasta) ja Mirnyi (37 400 asukasta). Noin 65 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Suurin etninen ryhmä on nykyisin venäläiset, joita on 50,3 prosenttia väestöstä. Turkkilais-tataarilaiset jakuutit (omankieliseltä nimeltään sahat) ovat vasta toiseksi suurin ryhmä, 33,4 prosenttia väestöstä. Pohjoisia alkuperäiskansoja (evenkejä, evenejä, jukagiirejä, tšuktsheja ja tšuvantšeja on 2,2 prosenttia väestöstä. Muista etnisistä ryhmistä mainittakoon ukrainalaiset (seitsemän prosenttia) ja tataarit (1,6 prosenttia). Tasavallan virallisina kielinä ovat jakuutti ja venäjä. Sahan väestösuhteissa on tapahtunut suuri muutos 1900-luvun aikana. Jakuutit olivat vielä 1900-luvun alkupuoliskolla selvänä enemmistönä alueella: esimerkiksi vuonna 1931 heitä oli 81,3 prosenttia väestöstä. Neuvostoliiton valtakaudella Sahaan siirrettiin tai siirtyi suuria määriä venäläisiä. Tämä on johtanut siihen, että vaikka jakuuttien määrä onkin ollut kasvussa, on heidän suhteellinen osuutensa väestöstä pienentynyt. Jakuutit menettivät suurimman etnisen ryhmän aseman venäläisille 1960-luvun aikana. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on ollut havaittavissa venäläisten poismuuttoa, mikä on näkynyt tasavallan väkiluvun vähenemisenä.

Hallinnollinen jako

Saha on jaettu hallinnollisesti 33 alueseen sekä viiteen kaupunkialueeseen, jotka ovat suoraan tasavallan hallinnon alaisia.

Politiikka

Sahan tasavallalla on presidentti ja myös varapresidenttinä toimiva pääministeri, jotka ainakin vuosina 1990—2005 valittiin vapailla vaaleilla. Nyt Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin käytännössä nimittää Sahan presidentin. Sahan hallituksessa on yhteensä 16 ministeriä ja Sahan parlamentti on kaksikamarinen. Sahan tasavallalla on kolme edustajan paikkaa Venäjän federaation parlamentissa, kaksi federaation neuvostossa eli ylemmässä kamarissa ja yksi duumassa eli alemmassa kamarissa.

Talous

Pääartikkeli: Sahan talous Tärkeimmät elinkeinot Sahassa ovat kaivostoiminta ja karjatalous. Karjaeläimistä tärkeimmät ovat poro (pohjoisessa) ja nauta (etelässä). Maan eteläosan jokilaaksoissa harjoitetaan maanviljelystä, jonka tärkeimmät viljelykasvit ovat ohra ja peruna. Kalastusta harjoitetaan Lenan, Janan, Indigirkan ja Kolyman vesistöalueilla sekä Pohjoisella Jäämerellä. Myös turkiseläinten metsästystä harjoitetaan. Sahalla on huomattavat mineraalivarat ja kaivosteollisuutta voidaankin pitää Sahan talouden ”selkärankana”. Kultaa saadaan Aldanin, Vitimin ja Olekman jokialueilta. Janan yläjuoksulta saadaan lyijyä, sinkkiä, hopeaa, volframia ja molybdeeniä. Ege-Hajesta läheltä Verhojanskia saadaan tinaa. Länsi-Sahassa on puolestaan rikkaita timanttiesiintymiä (muun muassa Mirnyissä). Lisäksi Sahan alueella on runsaasti fossiilisten polttoaineiden esiintymiä. Lenan alajuoksulla, Viljuin ja Aldain varsilla sekä maan koillisosassa on suuria kivihiilikenttiä. Suurimmat kivihiililouhokset ovat Lenan alajuoksulla lähellä Lepihaa ja Aldanin yläjuoksulla Tsulmanissa. Maan keskiosassa on suuret ruskohiili-, maakaasu- ja öljykentät. Lisäksi maan länsiosassa on muutama pienempi öljy- ja maakaasukenttä. Fossiilisten polttoaineiden lisäksi energiantuotannossa on tärkeällä sijalla monet Lenan vesivoimalat. Myös Sahan metsävarat ovat suuret ja maahan onkin kehittynyt huomattavaa metsä- ja puunjalostusteollisuutta (muun muassa Jakutskiin). Maan eteläosassa on myös elintarviketeollisuutta. Maan suurimmat teollisuuskeskukset ovat Jakutsk, Mirnyi ja Aldan.

Liikenne

Pääartikkeli: Sahan liikenne Sahan ankara ilmaston, epätasaisen maaston, pitkien etäisyyksien ja leveiden jokien vuoksi maahan ei ole kehittynyt hyviä liikenneyhteyksiä. Maan ainoa rautatie johtaa Jakutskista etelään Sahan eteläpuolelta kulkevalle Baikalin-Amurin radalle. Maantieverkoston keskuksena on Jakutsk, josta lähtee teitä länteen kohti Viljuiskia, itään Ust-Majaan, koilliseen ja etelään tasavallan ulkopuolelle sekä pohjoiseen Verhojanskiin. Sahan useilla joilla on tärkeä merkitys liikenneväylinä. Lena-joki on laivaliikenteelle soveltuva suusta Katshugaan asti. Myös monet Lenan sivujoista ovat laivaliikenteelle soveltuvia. Yhteensä Lenan vesistöalueella on 8 530 kilometriä liikenneväylää. Kolyma-joki puolestaan on liikenteelle sopiva 1 150 kilometrin matkalta. Jokien liikennöintiä haittaavat kuitenkin pitkäaikainen jääpeite (Jakutskissa lokakuusta toukokuuhun), hiekkasärkät ja suuret vedenpinnanvaihtelut. Talvisin tärkeimmät liikenneväylät ovat rekireitit. Myös lentoliikenteellä on pyritty korvaamaan maakuljetusten puutteita. Merkittävin lentokenttä on Jakutskissa, josta on yhteyksiä myös tasavallan ulkopuolelle.

Kulttuuri

Kun venäläiset valtasivat Sahan alueen 1600-luvulla, alettiin alueen shamanististä väestöä käännyttää ortodokseiksi. Jakuutit ja alueen pikkukansat ovat kuitenkin säilyttäneet runsaasti tapoja ja rituaaleja vanhoista uskonnoistaan. Pääkaupungissa Jakutskissa toimii Sahan valtion yliopisto (perustettu 1956) ja Maatalousinstituutti sekä jakuutin ja venäjänkieliset teatterit.

Historia

Pääartikkeli: Sahan historia Vanhimmat merkit ihmisestä Sahan alueella ovat Lenan suistosta löydetyt paleoottikautiset kalliomaalaukset. Ihmisiä on siis asunut Sahassa jo kivikaudelta lähtien. Sahan alueen alkuperäisasukkaita ovat evenkit, evenit, jukagiirit, tšuktšit ja tšuvantšit. Turkkilais-tataariilaista väestöä saapui alueelle 900-luvulla etelästä Sajanin vuoristosta. Nämä sekoittuivat alkuperäisasukkaiden kanssa ja näin syntyi nykyinen jakuuttikansa. Ensimmäisen tiedon jakuuteista toivat 1620-luvulla tataarit, jotka laskivat heidät veronalaisikseen. Venäläiset valloittajat saapuivat alueelle 1632 ja perustivat samana vuonna Jakutskin kaupungin, mutta vasta 1800-luvulta lähtien Saha liitettiin kiinteämmin Venäjän keisarikuntaan. Venäläiset perustivat 1800-luvulta lähtien alueelle rangaistussiirtoloita. Venäjän keisarikunnan aikana Sahan alue kuului pääosiltaan Jakutskin kuvermenttiin. Neuvostovalta ulottui Sahaan 1920-luvun alussa. Myös neuvostovallan aikana Sahaa pidettiin poliittisten vankien karkotuspaikkana. Jakutian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 27. huhtikuuta 1922. Neuvostovallalta kesti kymmenen vuotta tavoittaa kaikki Sahan paimentolaiselämää viettäneet alkuperäisasukkaat. Tämän jälkeen heidät pakotettiin työskentelemään kollektiivisilla maatiloilla ja paimentolaiselämä alkoi hävitä. Venäläisten määrä lisääntyi alueella huomattavasti neuvostoaikana ja 1960-luvulla venäläisten määrä nousi jakuuttien määrää suuremmaksi. Jakutian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta antoi suveneerisuusjulistuksen 27. syyskuuta 1990 ja muutti nimensä Sahan tasavallaksi. Tämä tapahtui vastoin Neuvostoliiton johdon tahtoa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Saha jäi Venäjän federaation yhteyteen. Sahan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin 20. joulukuuta 1991 Mihail Nikolajev. Nykyinen presidentti, Vyacheslav Anatolyevich Shtyrov, valittiin 27. tammikuuta 2002. Luokka:Sahan tasavalta ko:사하 공화국 ja:サハ共和国

Irkutskin alue

Irkutskin alue (venäjäksi Irkutskaja oblast) on Venäjän federaation hallinnollinen alue Itä-Siperiassa Baikalin länsipuolella. Se rajoittuu koillisessa Sahaan, idässä Tšitan alueeseen, kaakossa ja etelässä Burjatiaan, lounaassa Tuvaan, lännessä Krasnojarskin aluepiiriin sekä luoteessa Evenkiaan. Irkutskin alueeseen kuuluu Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta. Alueen pinta-ala on 767 900 km².

Maantiede

Alue on pääasiassa vuoristoa ja ylänköä. Alueen merkittävimmät vuoristot ovat Sajanvuoret etelässä ja Baikalvuoret idässä. Alueen pohjoisosa kuuluu Keski-Siperian ylänköön. Alueen suurimmat järvet ovat Baikal ja Bratskin tekojärvi. Suurimmat joet ovat Jeniseihin laskevat Angara ja Ala-Tunguska sekä Lena ja siihen laskevat Vitim ja Kirenga.

Väestö

Irkutskin alueen asukasluku on 2 758 000 (1999) ja väentiheys 3,6 as./km². Suurimmat kaupungit (vuonna 1999) ovat Irkutsk (592 400 as.), Bratsk (254 500 as.), Angarsk (266 400 as.), Ust-Ilimsk (106 600 as.) ja Usolje-Sibirskoje (105 000 as.).

Asukasluvun kehitys

Hallinto

Irkutskin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Irkutsk. Alueeseen kuuluu myös Ust-Ordan Burjatian autonominen piirikunta, joka on kuitenkin myös suoraan yksi Venäjän federaation alue (subjekti). Irkutskin alueen johdossa on kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Talous

Alueella on kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, petrokemian-, metsä-, puusepän-, sellu- ja paperiteollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautamalmia ja kultaa. Maataloudessa on keskitytty viljanviljelyyn sekä nautakarjan ja porojen hoitoon. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä turkiseläinten tarhausta ja metsästystä.

Historia

Venäjän keisarikunnan aikana Irkutskin alue kuului paljon laajempaan Irkutskin kuvermenttiin. Neuvostoliitossa Irkutskin kuvermentti lakkautettiin 1926 ja sen alue tuli kuulumaan pääosin Itä-Siperian maakuntaan. Luokka:Venäjän alueet ja:イルクーツク州

Hakassia

Hakassia on tasavalta Etelä-Siperiassa ja kuuluu Venäjän federaatioon. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa ja idässä Krasnojarskin aluepiiri, etelässä Tuva ja Altain tasavalta, lännessä Kemerovon alue.

Maantiede

Hakassian pinta-alasta noin 65 % on vuoristoa ja loput kumpuilevaa tasankoa. Hakassian korkein vuori on Karagosh, joka yltää 2 930 metrin korkeuteen. Tasangot keskittyvät maan itärajalla virtaavan Jenisein ja sen lisäjoen Abakanin laaksoihin. Muita merkittäviä jokia ovat Obin vesistöalueeseen kuuluvat Tom, Beliy, Iius ja Chernyi Iius. Alueen järvistä suurimmat ovat makeavetiset Chernoe, Fyrkal ja Itkul’ sekä suolajärvet Bele ja Shira. Tasankojen arokasvillisuus vaihtuu metsäksi vuoristoja kohti mentäessä. Yli 40 % maan pinta-alasta on metsien peitossa. Yleisimmät puulajit ovat seetri ja lehtikuusi. Kuva:_kartta.

Väestö

Hakassian väkiluku on 586 000 (1996), joista alkuperäisväestöä hakasseja on vain 11,1 %. Maan suurin etninen ryhmä on venäläiset 79,5 %. Lisäksi on ukrainalaisia 2,3 %, saksalaisia 2,0 % ja muita 5,1 % (koostuu 113 etnisestä ryhmästä). Hakassit ovat viidestä heimosta koostuva turkkilais-tataarilainen kansa. Eri heimojen murteet eroavat toisistaan aika lailla,tästä huolimatta hakasseille on luotu yhteinen kirjakieli. Suurin kaupunki on pääkaupunki Abakan, jossa asuu 166 500 ihmistä. Abakanin lisäksi maassa on vain 4 muuta kaupunkia: Tšernogorsk (79 300 as.), Sajanogorsk (56 200 as.), Sorsk ja Balyksha.

Hallinnollinen jako

Hakassia on jaettu hallinnollisesti 8 piiriin.
- Altajski (Алтайский)
- Askizski (Аскизский)
- Bejski (Бейский)
- Bogradski (Боградский)
- Ordžonikidzevski (Орджоникидзевский)
- Širinski (Ширинский)
- Taštypski (Таштыпский)
- Ust-Abakanski (Усть-Абаканский)

Politiikka

Talous

Hakassit ovat olleet perinteisesti paimentolaisia ja yhä vieläkin 2/3 heistä saa elantonsa maito- ja lihakarjan sekä lampaiden kasvatuksesta. Lisäksi Hakassiassa viljellään maata ja kasvatetaan siipikarjaa. Tasavallan metsävaroista johtuen pääteollisuudenalat ovat metsä- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi on elintarviketeollisuutta ja sähköenergian tuotantoa. Vuoriteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, värimetalleja ja marmoria. Lisäksi käsiteollisuus on säilynyt Hakasiassa hyvin. Maan liikenteellisenä keskuksena on pääkaupunki Abakan, josta on hyvät tie- ja lentoyhteydet. Rautateitä tasavallassa ei ole.

Kulttuuri

Historia

Hakassien esi-isien asuinalue oli kirgiisien vaikutuksen alaisena 500-luvulta lähtien. Kirgiisien valta oli kuitenkin vaihtelevaa. Kuten muutkin lähialueiden kansat, hakassitkin joutuivat mongoolien valtaan 1200-luvulla. Turkkilais-tataarilaiset hakassit sekoittuivat mongolien kanssa ja näin syntyivät nykyiset hakassit. Venäjä otti tämän Kirgiisien maana tai Khongorain nimellä tunnetun alueen haltuunsa 1700-luvulla. Jonkun verran hakasseista luopui paimentolaiselämästään ja monet käännytettiin kristinuskoon. Alueelle perustettiin kultakaivoksia, jolloin alueelle alkoi muuttaa venäläistä väestöä. Hakasseja kutsuttiin Abakanin tai Minusinskin tataareiksi, kunnes Neuvostoliiton alkuaikoina näille viidelle heimolle annettiin virallinen yhteisnimi hakassit. Hakassien kansallinen piirikunta perustettiin 1923 ja siitä tuli Hakassien autonominen alue 20.10.1930, joka oli osa Krasnojarskin aluepiiriä. Neuvostoliiton venäläistämispolitiikasta huolimatta paikallinen kulttuuri säilyi. Esimerkiksi šamaanit paransivat edelleen sairaita. Neuvostoliiton hajoamisprosessin käynnistyttyä Hakassian autonominen piirikunta julistautui tasavallaksi vuonna 1990. Luokka:Venäjän tasavallat ko:하카스 공화국 ja:ハカス共和国

Tomskin alue

Tomskin alue (venäjäksi Tomskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva alue Keski-Siperiassa Aasiassa. Se rajoittuu luoteessa ja pohjoisessa Hanti-Mansiaan, idässä Krasnojarskin aluepiiriin, etelässä Kemerovon ja Novosibirskin alueisiin sekä lännessä Omskin ja Tjumenin alueisiin.

Maantiede

Tomskin alue kuuluu Länsi-Siperian alankoon. Merkittävimmät joet ovat Ob ja sen lisäjoet Tom, Tšulym ja Vasjugan. Yli puolet alueen pinta-alasta on metsää.

Väestö

Tomskin alueen asukasluku on 1 072 000 (1999) ja väentiheys 3,4 as./km². Suurimmat kaupungit ovat Tomsk (483 800 as.) ja Seversk (119 000 as.). Suurin osa alueen väestöstä on venäläisiä, mutta alueella asuu jonkin verran myös pohjoisia alkuperäiskansoja, kuten hanteja.

Hallinto

Tomskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Tomsk. Alue on jaettu 16 piiriin ja 6 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnon johdossa on kuvernööri ja valtiollinen duuma.

Talous

Alueella harjoitetaan öljyn tuotantoa ja –jalostusta. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metallinjalostus, sähkötekniikka, metsä-, puunjalostus-, kemian- ja elintarviketeollisuus. Maatalous on keskittynyt karjanhoitoon sekä viljan, vihannesten ja pellavan viljelyyn. Lisäksi harjoitetaan kalastusta sekä turkistarhausta ja –metsästystä. Alueen pääkaupungista on rautatieyhteys Siperian radalle. Luokka:Venäjän alueet ja:トムスク州

Jamalin Nenetsia

Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta, venäjäksi Ямало-Ненецкий автономный округ (Jamalo-Nenetskij avtonomnyj okrug), on hallintoalue Luoteis-Aasiassa Siperiassa Obinlahden ympärillä Venäjän federaatiossa. Se rajoittuu pohjoisessa Karanmereen, koillisessa Taimyriin, idässä Krasnojarskin aluepiiriin, etelässä Hanti-Mansiaan sekä lännessä Komiin ja Nenetsiaan.

Maantiede

Jamalin Nenetsia on kuuluu lähes kokonaan Länsi-Siperian alankoon, vain länsiosassa kohoavat Uralvuoret. Piirikunnan pohjoisosan muodostavat pitkälle Karanmereen työntyvät Jamalin ja Gydan niemimaat, joiden väliin jää Obinlahti. Suurin joki on Obinlahden pohjukkaan laskeva Ob. Muista joista mainittakoon Taz, Nadym ja Pur. Noin puolet alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Piirikunnan pinta-alasta noin puolet on tundraa ja puolet pohjoista havumetsää eli taigaa.

Väestö

Jamalin Nenetsian asukasluku on 513 452 (2003) ja asukastiheys 0,7 as./km². Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 59,2 %, ukrainalaisia 17,2 %, tataareja 5,3 %, valkovenäläisiä 2,8 %, baškiireja 1,4 %, komeja 1,2 %, moldovalaisia 1,1 %, pohjoisia alkuperäiskansoja 6,1 % (nenetsejä 4,2 % ja hanteja 1,5 %, selkuppeja) ja muita 5,7 %. Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Salehard (31 400 as.), Nojabrsk (98 600 as.), Novyi Urengoi (91 900 as.) ja Nadym (48 300 as.). Väestöstä asuu kaupungeissa 82,6 %. Jamalin Nenetsia on yksi harvoista Venäjän pohjoisista alueista, jonka asukasluku ei ole kääntynyt jyrkkään laskuun Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, vaan päinvastoin on edelleen kasvanut.

Talous

Piirikunnan talous perustuu öljyn ja maakaasun tuotantoon. Lisäksi on metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Maataloudessa on keskitytty poronhoitoon, kalastukseen, turkistarhaukseen ja turkisten jalostukseen.

Liikenne

Ob on tärkeä laivaliikenteen väylä. Pääkaupungista Salehardista on rautatieyhteys Komin puolelle Vorkutaan.

Hallinto

Jamalin Nenetsian piirikunta kuuluu Tjumenin alueeseen, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli Venäjän federaation subjekti (alue), jollainen myös Tjumenin alue on. Jamalin Nenetsian pääkaupunki on Obin varrella sijaitseva Salehard (per. 1595). Piirikuntahallinnon johdossa on kuvernööri ja Valtiollinen duuma.

Osat

Jamalin Nenetsia on jaettu 7 piiriin (venäjäksi районы) ja 7 kaupunkialueeseen. Piirit:
- Kransoselkupskij (Красноселькупский)
- Nadymskij (Надымский)
- Priuralskij (Приуральский)
- Purovskij (Пуровский)
- Šuryškarskij (Шурышкарский)
- Tazovskij (Тазовский)
- Jamalskij (Ямальский) Kaupungit:
- Gubkinskij (Губкинский)
- Labytnangi (Лабытнанги)
- Murablenko (Муравленко)
- Nadym (Надым)
- Novyj Urengoj (Новый Уренгой)
- Nojabrsk (Ноябрьск)
- Salehard (Салехард)
- Tarko-Sale (Тарко-Сале)

Historia

Jamalin nenetsien kansallinen piirikunta perustettiin 10. lokakuuta 1930, osaksi Uralin aluetta. Luokka:Venäjän autonomiset piirikunnat ja:ヤマロ・ネネツ自治管区 ko:야말로네네츠 자치구

Norilsk

Norilsk on noin 175 000 asukkaan kaupunki Krasnojarskin aluepiirissä Venäjällä. Se on Siperian pohjoisin kaupunki ja Murmanskin jälkeen asukasluvultaan maailman toiseksi suurin napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki. Alkujaan Norilsk perustettiin Stalinin aikana vuonna 1935 keskitysleiriksi. Norilskin lähistöllä sijaitsee eräs maailman suurimmista nikkeliesiintymistä. Pääteollisuudenalat ovatkin kaivos- ja sulattotoiminta. Kaivoksista louhitaan nikkelin lisäksi kuparia, kobolttia, platinaa ja hiiltä. Kaivostoiminta alkoi vasta vuonna 1939, kun alueelle rakennettiin rautatieyhteys Jeniseijoen satamiin. Vuonna 2001 Norilskista päätettiin tehdä suljettu kaupunki, eivätkä ulkomaalaiset saa sinne nykyisin matkustaa. Myös Venäjän kansalaisilta vaaditaan matkustuslupa. Luokka:Venäjän kaupungit ja:ノリリスク

Taimyrin autonominen piirikunta

Taimyrin autonominen piirikunta, venäjäksi Таймырский автономный округ (Taimyrski avtonomnyi okrug), myös Dolgaanien ja nenetsien autonominen piirikunta, venäjäksi Долгано-Ненецкий автономный округ (Dolgano-nenetski avtonomnyi okrug), on Venäjän federaation hallintoalue (subjekti) Pohjois-Siperiassa Jäämeren rannalla. Piirikunta käsittää muun muassa Taimyrin niemimaan ja Severnaja Zemljan saaret Pohjoisesta Jäämerestä. Taimyr rajoittuu pohjoisessa Pohjoiseen Jäämereen kuuluviin Karan- ja Laptevinmeriin, idässä Sahaan, etelässä Evenkiaan autonomiseen piirikuntaan ja Krasnojarskin aluepiiriin ja lännessä Jamalin Nenetsiaan autonomiseen piirikuntaan.

Maantiede

Taimyr on pääasiassa tundraa ja metsätundraa, jonka yleisin puulaji on lehtikuusi. Taimyrin kaakkoisosa kuuluu Keski-Siperian ylänköön. Piirikunnan suurin järvi on Taimyrin niemimaalla sijaitseva 4 560 km² laajuinen Taimyrinjärvi (ven. Ozero Taimyr). Piirikunnan joista merkittävin on Jenisei, joka virtaa alueen länsiosan kautta Jäämereen. Muista joista mainittakoon Hatanga ja Pjasina.

Väestö

Asukasluvun kehitys
- 43 000 (2000)
- 39 786 (2002) Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 67,1 %, pohjoisia alkuperäiskansoja 15,5 % (dolgaaneja 8,8 % ja nenetsejä 4,4 %), ukrainalaisia 8,5 %, saksalaisia 1,5 %, tataareja 1,4 % ja valkovenäläisiä 1,2 %. Väentiheys on 0,05 as./km². Pääkaupungissa Dudinkassa asuu 27 800 asukasta, mikä on yli puolet koko piirikunnan väestöstä. Pääkaupungin lisäksi piirikunnassa ei ole muita kaupunkeja. Muita merkittäviä asutuskeskuksia ovat Diksonin ja Hatangan satamat.

Hallinto

Taimyr kuuluu hallinnollisesti Krasnojarskin aluepiiriin, mutta on silti yksi Venäjän federaation subjekteista (alueista). Piirikuntaa johtavat kuvernööri ja piirikuntaduuma. Piirikunnan rajojen sisäpuolella on Norilskin teollisuuskaupunki (151 600 as./1999), joka ei kuitenkaan kuulu piirikuntaan vaan on Krasnojarskin aluepiirin hallinnon alainen.

Osat

Taimyrin piirikunta on jaettu kolmeen piiriin (районы).
- Diksonskij (Диксонский)
- Hatangskij (Хатангский)
- Ust-Jenisejskij (Усть-Енисейский)

Talous

Taimyrin pääelinkeinoja ovat vuori- ja kalanjalostusteollisuus sekä poronhoito, riistaeläinten kasvatus ja turkistarhaus. Vuoriteollisuus tuottaa erilaisia metalleja, hiiltä ja maakaasua.

Historia

Taimyrin autonominen piirikunta on ollut osa Krasnojarskin aluepiiriä vuodesta 1934 lähtien. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siitä tuli kuitenkin yksi Venäjän federaation osista (subjekti), jollainen myös Krasnojarskin aluepiiri on. Taimyrin autonomisen piirikunnan liittäminen Krasnojarskin aluepiiriin hyväksyttiin 17. huhtikuuta 2005. Liitos toteutuu 1. tammikuuta 2007. Luokka:Venäjän autonomiset piirikunnat ko:타이미르 자치구 ja:タイミル自治管区

Krasnojarsk

Krasnojarsk (venäjäksi Красноярск) on kaupunki Itä-Siperiassa Venäjällä Jenisein varrella. Krasnojarsk sijaitsee Krasnojarskin aluepiirin eteläosassa ja on aluepiirin hallinnollinen keskus. Kaupungin koordinaatit ovat 56°01′ N 93°04′ E.

Asukasluvun kehitys

Krasnojarsk on asukasluvultaan Siperian kolmanneksi suurin kaupunki.

Talous

Kaupungissa on laivanrakennus-, kone-, puunjalostus-, nahka-, kemian- ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi tuotetaan alumiinia. Kaupungin läheisyydessä Jeniseissä on suuri vesivoimala, joka on yksi maailman suurimmista. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin siirrettiin runsaasti teollisuutta Neuvostoliiton Euroopan puolisilta alueilta.

Liikenne

Krasnojarsk on tärkeä asema Siperian radalla. Kaupungissa on myös jokisatama ja lentokenttä. Kaupungin metron on tarkoitus valmistua 2005.

Oppilaitokset

Krasnojarskiin perustettiin Novosibirskin yliopiston alainen yliopisto 1963 ja se itsenäistyi 1969. Lisäksi kaupungissa toimii Sukatševin metsäinstituutti ja Venäjän tiedeakatemian osastoja.

Historia

Krasnojarks on perustettu 1628 linnoitukseksi. Siperian radan valmistuminen ja kultalöydöt vaikuttivat suuresti kaupungin kasvuun. Siitä tuli Krasnojarskin aluepiirin hallinnollinen keskus 1934. Luokka:Venäjän kaupungit ko:크라스노야르스크 ja:クラスノヤルスク

Taimyr

Maantiede

Väestö

Hallinto

Osat

Taimyrin piirikunta on jaettu kolmeen piiriin (районы).
- Diksonskij (Диксонский)
- Hatangskij (Хатангский)
- Ust-Jenisejskij (Усть-Енисейский)

Talous

Taimyrin pääelinkeinoja ovat vuori- ja kalanjalostusteollisuus sekä poronhoito, riistaeläinten kasvatus ja turkistarhaus. Vuoriteollisuus tuottaa erilaisia metalleja, hiiltä ja maakaasua.

Historia

1991

Tapahtumia

Tammikuu

- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.

Helmikuu

- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.

Maaliskuu

- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa.
- maalis-huhtikuu - Irakin tasavaltalaiskaarti ja armeija tukahduttavat kansannousun maan etelä- ja pohjoisosissa.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #687 määrää Irakin purkamaan kaikki joukkotuhoaseensa ja ballistiset ohjukset.
- 18. huhtikuuta - Irak luovuttaa kemiallisten aseiden materiaaliaan YK:n tarkastajille ja ilmoittaa ettei sillä ole biologisia aseita.
- 26. huhtikuuta - Pääministeri Esko Ahon hallitus aloittaa työnsä.

Toukokuu

- 26. toukokuuta - Thaimaassa Lauda Airin Boeing 767 putoaa lähellä Bangkokia. Onnettomuudessa kuolee 223.

Kesäkuu

- 7. kesäkuuta - Suomen markka sidotaan yksipuolisesti seuraamaan Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttayksikköä, ecua.
- 12. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan Venäjän federaation presidentiksi.
- 17. kesäkuuta - Apartheid: Etelä-Afrikka lopettaa ihmisten rekisteröinnin rodun mukaan syntymässä.
- 25. kesäkuuta - Kroatia ja Slovenia julistavat itsenäisuutenstä Jugoslaviasta.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta - Varsovan liitto hajotetaan virallisesti.
- 1. heinäkuuta - Ruotsi jättää jäsenhakemuksen Euroopan yhteisöön.
- 1. heinäkuuta - Maailman ensimmäinen GSM-verkko aloittaa toimintansa Suomessa (Radiolinja).
- 7. heinäkuuta - Brionin sopimus päättää kymmenpäiväisen sodan Slovenian ja Jugoslavian välillä ja viivyttää Slovenian ja Kroatian itsenäitymistä kolmella kuukaudella.
- 11. heinäkuuta - Tyynellä valtamerellä ja Havaijilla täydellinen auringonpimennys.

Elokuu

- 4. elokuuta - kreikkalainen risteilyalus MS Oceanos uppoaa Etelä-Afrikan rannikolla. Ei kuolonuhreja.
- 18. elokuuta - Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšovin ilmoitetaan olevan "sairaana" ja hänet asetaan arestiin loma-asunnolleen Krimillä. Kahdeksan kovan linjan kannattajan ryhmä asettaa varapresidentti Gennadi Janajevin Neuvostoliiton johtoon.
- 20. elokuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi. 100000 kerääntyy Moskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Mihail Gorbatšovia.
- 21. elokuuta - Latvia julistautuu itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyy armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
- 24. elokuuta - Venäjä ja Ukraina julistautuvat itsenäisiksi. Boris Jeltsinin Venäjä tunnustaa Viron ja Latvian.
- 25. elokuuta - Opiskelija Linus Torvalds lähettää viestin uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
- 29. elokuuta - Neuvostoliiton kommunistinen puolue lopetetaan.

Syyskuu

- 6. syyskuuta - Neuvostoliitto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
- 6. syyskuuta - Leningrad muuttaa nimensä kansanäänestyksen jälkeen takaisin Pietariksi.
- 19. syyskuuta - Pankkikriisi alkaa, SKOP Suomen Pankin haltuun.
- 21.-30. syyskuuta - IAEA:n tarkastajat löytävät Irakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat, ja estävät tarkastajia lähtemästä luovuttamatta kaikkia dokumentteja. Nelipäiväinen pattitilanne seuraa. Irak luovuttaa kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkaa seuraamuksilla.
- 23. syyskuuta - Armenia julistautuu itsenäiseksi.

Lokakuu

- 8. lokakuuta - Kroatia katkaisee suhteet Jugoslaviaan.
- 11. lokakuuta - YK:n turvallisuusneuvoston päätös #715 määrää Irakin hyväksymään kaikki komission asettaman tarkastajat. Irak protestoi päätöstä kutsuen sitä laittomaksi.
- 29. lokakuuta - Galileo-avaruusluotain tapaa 951 Gaspra -asteroidin ensimmäisenä luotaimena.

Marraskuu

- 14. marraskuuta - Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta syyttävät Libyaa Lockerbien pommi-iskusta 1988.
- 14. marraskuuta - Kambodžan prinssi Norodom Sihanouk palaa Phnom Penhiin 13 vuoden maanpaon jälkeen.
- 14. marraskuuta - Suomen markka päästetään devalvoitumaan 14%.
- 27. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaajien lähettämisestä Jugoslaviaan.

Joulukuu

- 1. joulukuuta - Ukrainalaiset äänestäjät päättävät maan itsenäistymisestä.
- 4. joulukuuta - Lentoyhtiö Pan American World Airways lopettaa toimintansa.
- 25. joulukuuta - Mihail Gorbatšov eroaa Neuvostoliiton presidentin virasta.
- 26. joulukuuta - Neuvostoliiton korkein neuvosto tapaa ja päättää Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
- 31. joulukuuta - Neuvostoliitto lakkaa olemasta.

Musiikki

1991 oli musiikin huippuvuosi. Silloin julkaistiin mm. seuraavat levyt:
- Nirvana - Nevermind
- Metallica - Metallica
- Guns N' Roses - Use Your Illusion I,II
- R.E.M. - Out of time
- Roxette - Joyride
- Pearl jam - Ten
- Michael Jackson - Dangerous
- U2 - Achtung Baby
- Red Hot Chili Peppers - blood, sugar, sex, magic
- Queen - Innuendo, Greatest hits2
- Seal - Seal

Syntyneitä

- ...

Kuolleita

- 14. tammikuuta - Irwin Goodman (Antti Hammarberg)
- 15. tammikuuta - Norjan kuningas Olavi V.
- 12. maaliskuuta - Ragnar Arthur Granit suomalainen tiedenobelisti ja bioelektromagnetismin pioneeri
- 24. maaliskuuta - Albert Järvinen, muusikko, Hurriganes
- 16. huhtikuuta - David Lean, ohjaaja
- 21. toukokuuta - Rajiv Gandhi, Intian entinen pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja, itsemurhaiskussa Madrasissa
- 3. syyskuuta - Frank Capra, ohjaaja
- 26. syyskuuta - Miles Davis, jazz-muusikko
- 24. lokakuuta - Gene Roddenberry, Star Trek-televisiosarjan käsikirjoittaja ja tuottaja (s. 1921)
- 24. marraskuuta - Freddie Mercury, Queen-yhtyeen laulaja
- 24. marraskuuta - Eric Carr, Kiss-yhtyeen rumpali Luokka:1990-luku Luokka:1991 als:1991 ko:1991년 ja:1991年 simple:1991 th:พ.ศ. 2534

Hakassia

Maantiede

Väestö

Hallinnollinen jako

Politiikka

Talous

Kulttuuri

Historia

1. tammikuuta

1. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (karkausvuonna 365 päivää). 1. tammikuuta vietetään laajalti uudenvuodenpäivää. Suomessa 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä. Suomalaisen kalenterin mukaan kenelläkään ei ole virallista nimipäivää 1. tammikuuta. ----

Nimipäivät

:- ortodoksinen kalenteri: Vasili, Vilho, Pasi

Tapahtumia

- 153 eaa. - Rooman valtakunnan konsulit aloittivat ensimmäistä kertaa vuoden toimikautensa.
- 45 eaa. - Ajanlasku: juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
- 404 - Roomassa toimitettiin viimeinen gladiaattoritaistelu.
- 532 - Bysantissa alkoi nikakapina.
- 1438 - Habsburgien Albert II kruunattiin Unkarin kuninkaaksi.
- 1502 - Rio de Janeiron perustamispaikka löydettiin ja nimettiin "Rio":ksi, koska kyseistä lahtea (nyk. Guanabaran lahti) luultiin joen suuksi. Kaupunki perustettiin 1. maaliskuuta 1565.
- 1622 - Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
- 1651 - Englannin kuningas Kaarle II kruunattiin myös Skotlannin kuninkaaksi.
- 1700 - Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
- 1707 - João V:sta tuli Portugalin kuningas.
- 1738 - Bouvet'nsaari löydettiin.
- 1788 - The Times -aikakauslehden (aiemmin The Daily Universal Register) ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1801 - Iso-Britannia ja Irlanti yhdistyivät Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi.
- 1801 - Asteroidi 1 Ceres havaittiin.
- 1804 - Ranskan hallinto Haitilla päättyi.
- 1808 - Yhdysvallat kielsi orjien tuomisen maahan.
- 1863 - Abraham Lincoln laati lain orjien vapauttamiseksi.
- 1880 - Panaman kanavan rakentaminen alkoi.
- 1885 - Ilmailu: Montgolfierin veljekset