Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki (ruotsiksi Kristinestad) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunta on kaksikielinen. Enemmistö, 57 prosenttia, asukkaista puhuu ruotsia ja 41 prosenttia suomea.

Historia

suomea Kaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppö. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä. 1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan. Nykyään tavaraliikenne on vähäisempää, vaikka kaupungilla on tarjota kaksi satamaa vapaa-ajan satamapalveluiden lisäksi. Nykyinen Kristiinankaupunki syntyi 1. tammikuuta 1973, kun silloinen Kristiinankaupunki yhdistettiin Lapväärtin (Lappfjärd), Siipyyn (Sideby) ja Tiukan (Tjöck) kuntiin.

Matkailu

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi. Kristiinankaupungissa sijaitsee Susiluola. Kaupunki ja museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

Linkkejä


- [http://edu.krs.fi/tcny/index.php Kristiinankaupunki]
- [http://edu.krs.fi/matkailu_turism/suomi/index.html Kristiinankaupunki matkailukohteena]
- [http://edu.krs.fi/museo/suomi/kk.html Kristiinankaupungin museot] Luokka:Suomen kaupungit

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Pohjanmaan maakunta

Pohjanmaan maakunta on maakunta Suomen länsirannikolla. Sitä ympäröivät Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Pohjanmaan maakunta oli nimeltään Vaasan rannikkoseutu aina vuoden 1998 maaliskuuhun asti.

Historialliset läänit

Historia, maantiede ja kulttuuri, katso: Pohjanmaa

Maakuntahallitus

Pääartikkeli: Pohjanmaan maakuntahallitus

Kunnat

Pääartikkeli: Pohjanmaan maakunnan kunnat Pohjanmaan maakunnassa on 18 kuntaa. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.

- Isokyrö
- Kaskinen
- Korsnäs
- Kristiinankaupunki
- Kruunupyy
- Laihia
- Luoto
- Maalahti
- Maksamaa

- Mustasaari
- Närpiö
- Oravainen
- Pedersören kunta
- Pietarsaari
- Uusikaarlepyy
- Vaasa
- Vähäkyrö
- Vöyri

Linkit


- [http://www.pohjanmaa.fi Pohjanmaan maakuntaportaali]
- [http://www.obotnia.fi/ Pohjanmaan liitto] Luokka:Pohjanmaan maakunta

Kaksikielinen

Kaksikielisyys tarkoittaa henkilöstä puhuttaessa kahden kielen hallitsemista sujuvasti äidinkielen tavoin. Valtiosta puhuttaessa se tarkoittaa valtiota, jossa on kaksi virallista kieltä. Kaksikielisiä valtioita ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Kanada ja Irlanti. Joissakin valtioissa on useampia kansallisia kieliä, esimerkiksi Sveitsissä neljä.

Kaksikielisyys Suomessa

Suomesta tuli kaksikielinen viimeistään 1100-luvulla kun Suomi liitettiin Ruotsiin. Rannikon uudisasutus voimistui nopeasti ja ruotsi nousi myös valtaa pitäneen hallintokoneiston kieleksi, jonka myös osa alkuperäisväestöstä omaksui. Suomen kieli pysyi voimissaan rahvaan kielenä. Nykyisin ruotsin kieli on Suomessa pieni, alueellinen vähemmistökieli, jonka asema turvataan lainsäädännöllisesti.[http://formin.finland.fi/doc/fin/ihmisoik/raportointi/raportit/IIraportti_kansalliset_v%C3%A4hemmist%C3%B6t_fin.pdf] Suomessa on 1.3.2000 voimaan tulleen perustuslain 17 §:n mukaan kaksi kansallista kieltä, mikä tarkoittaa, että myös vähemmistössä olevalla kieliryhmällä on oikeus asioida viranomaisen kanssa äidinkielellään. Lainsäädännöllä määritellyn kaksikielisyyden keskeinen päämäärä onkin tukea ruotsinkielisen vähemmistön mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja taata heille ruotsiksi vastaavat palvelut kuin suomenkieliselle väestölle. Peruskoulu-uudistuksen myötä 1970-luvulta ruotsin kielestä tuli pakollinen oppiaine suomalaisiin kouluihin. Pakollista ruotsin kielen opetusta suomenkielisille nimitetäänkin kansankielellä pakkoruotsiksi. Yksilötasolla pieneen vähemmistöön kuuluminen johtaa usein toimivaan kaksikielisyyteen. Vaikkakin voi olla mahdollista elää koko elämänsä täysin ruotsiksi joissakin kaupungeissa ja kunnissa, suomi on hallitseva kieli useimmilla paikkakunnilla, useimmissa työpaikoissa ja pääosassa Suomea. Suomen ruotsinkielisistä 95,5 % asuu kaksikielisessä tai ruotsinkielisessä kunnassa. Suomenkielisissä kunnissa asuu yhteensä vain 13032 ruotsinkielistä (0,36 %) ja loput 3607178 ovat muunkielisiä. [http://statfin.stat.fi/statweb/catnewfi/Vik9802.asp]

Ruotsinkielisen väestön jakautuminen


- 9 % ruotsinkielisistä asuu Ahvenanmaalla
- 6 % asuu täysin ruotsinkielisillä paikkakunnilla mannermaalla
- 35 % elää kaksikielisillä paikkakunnilla, joilla suomen kieli on hallitseva
- 44 % elää kaksikielisillä paikkakunnilla, joilla ruotsin kieli on hallitseva
- 6 % elää täysin suomenkielisillä paikkakunnilla mannermaalla Lisäksi noin 60 000:n ruotsia puhuvan on arveltu muuttaneen Ruotsiin 1950-luvun jälkeen.

Kaksikieliset kunnat Suomessa

Suomen kielilainsäädännön mukaan kunta, jossa molempia kieliä puhuu äidinkielenään vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai 3 000 henkeä, on kaksikielinen. Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 000 henkeä). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Vantaalla (noin 6 000 henkeä), muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttilukujen mukaan.
- Etelä-Suomen lääni:
  - Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Pohja, Porvoo, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Siuntio ja Vantaa.
  - Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo, Karjaa, Liljendal, Pernaja ja Tammisaari.
  - Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Länsi-Suomen lääni:
  - Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen, Kokkola, Särkisalo, Turku ja Vaasa.
  - Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nauvo, Oravainen, Parainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Västanfjärd ja Vöyri.
  - Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
  - Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.

Tilastoja

Vuonna 2003 Suomen kansalaisista oli äidinkielenään ruotsia puhuvia 5,55 prosenttia (289 868 henkilöä). Alle 65-vuotiaiden osuus oli 5,25 prosenttia (231 408 henkilöä) koko väestöstä, eli ruotsinkielisten osuus on vähenemässä. Toisaalta viime vuosina myös suomenkielisten osuus väestöstä on ollut selvässä laskussa. Samaan aikaan kuitenkin suomenkielisten lukumäärä on ollut nousussa ja ruotsinkielisten laskussa.

Katso myös


- Suomenruotsalaisuus

Linkkejä


- [http://www.om.fi/21586.htm Kielilaki]
- [http://www.finlex.fi/linkit/sd/20030423 Finlex: Kielilaki (423/2003)]
- [http://www.finlex.fi/linkit/smur/19220148 Finlex: Vanha kielilaki (148/1922)]
- [http://www.finlex.fi/linkit/sd/20021174 Finlex: Valtioneuvoston asetus virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 2003–2012]
- [http://www.finlex.fi/linkit/sd/19921364 Finlex: Valtioneuvoston päätös virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaotuksesta vuosina 1993-2002]

Lähteet

#[http://formin.finland.fi/doc/fin/ihmisoik/raportointi/raportit/IIraportti_kansalliset_v%C3%A4hemmist%C3%B6t_fin.pdf Suomen toinen raportti kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta] – Ulkoministeriö joulukuu 2004 Luokka:Kielipolitiikka ja:多言語





1. maaliskuuta

1. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 60. päivä (61. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 305 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Alpo, Alvi, Alpi :- suomenruotsalainen kalenteri: Albin :- ortodoksinen kalenteri: Outi, Tyyne :- saamenkielinen kalenteri: Álbe :- vanhemmissa kalentereissa: Albinius, Albinus

Tapahtumia


- 1562 - Katolilaiset surmasivat yli tuhat hugenottia Vassyssa, Ranskassa, mikä aloitti Ranskan uskonsodat.
- 1565 - Rio de Janeiro perustettiin.
- 1692 - Salemin noitaoikeudenkäynnit alkoivat Yhdysvalloissa Salemin kylässä, Massachusetts Bayn siirtokunnassa syyttämällä neljää naista noituudesta.
- 1700 - Ruotsi otti käyttöön oman ruotsalaisen kalenterin yrittäessään siirtyä gregoriaaniseen kalenteriin, palasi takaisin juliaaniseen kalenteriin 1.3.1712 ja otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1.3.1753.
- 1811 - Egyptin johtaja Muhammad Ali murhautti mamelukkien dynastian johtajat.
- 1815 - Napoleon palasi Ranskaan paettuaan Elbalta.
- 1851 - Victor Hugo piti puheen Ranskan kansalliskokouksessa, missä hän toistuvasti käytti fraasia "Euroopan Yhdysvallat".
- 1867 - Nebraska hyväksyttiin Yhdysvaltain 37:nneksi osavaltioksi; Lancasterin kaupunki nimettiin Lincolniksi ja siitä tuli osavaltion pääkaupunki.
- 1872 - Yellowstonen kansallispuisto perustettiin maailman ensimmäiseksi kansallispuistoksi.
- 1873 - E. Remington and Sons Ilionissa, New Yorkin osavaltiossa ryhtyi valmistamaan ensimmäistä menestyksellistä kirjoituskonetta.
- 1896 - Etiopialaiset puolustivat Adowan taistelussa itsenäisyyttään italialaisia maahanhyökkääjiä vastaan. 100 000 italialaisen miehitysarmeija kukistettiin.
- 1896 - Henri Becquerel löysi radioaktiivisen säteilyn.
- 1932 - Charles Lindberghin poika, Charles Augustus Lindbergh III, siepattiin.
- 1936 - Hooverin pato valmistui Yhdysvalloissa.
- 1941 - Toinen maailmansota: Bulgaria allekirjoitti kolmikantasopimuksen ja liittyi täten akselivaltoihin.
- 1941 - W47NV (nykyään tunnettu nimellä WSM-FM) aloitti toimintansa Nashvillessä, Tennesseessä ensimmäisenä FM-radioasemana (ULA-radioasemana).
- 1946 - Englannin pankki siirtyi yksityisomistukseen.
- 1947 - Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti rahoitustoimintansa.
- 1950 - Kylmä sota: Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi hänen luovutettuaan huippusalaista tietoa atomipommista.
- 1953 - Josef Stalin kaatui saatuaan halvauksen. Hän kuoli neljä päivää myöhemmin.
- 1954 - Ydinkoe: Castle Bravo, 15 megatonnin vetypommi, räjäytettiin Bikinin atollilla Tyynellä valtamerellä. Seurauksena oli pahin Yhdysvaltojen aiheuttama radioaktiivinen saastuminen.
- 1961 - Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy perusti Peace Corps -organisaation (siviilien suorittamaa rauhanturva- ja kehitysyhteistyötä varten).
- 1961 - Ugandassa pidettiin ensimmäiset vaalit ja maa sai itsehallinnon.
- 1966 - Avaruustutkimus: neuvostoliittolainen Venera 3 -avaruusluotain laskeutui (murskautui) Venukselle ensimmäisenä luotaimena, joka laskeutui toisen planeetan pinnalle.
- 1966 - Ba'ath-puolue otti vallan Syyriassa.
- 1971 - Pommi räjähti Valkoisen talon miesten vessassa. Weather Underground otti vastuun teosta.
- 1974 - Watergate-skandaali: seitsemää henkilöä syytettiin Watergate-rakennukseen murtautumisesta ja salaliitosta oikeuden estämiseksi.
- 1978 - Charlie Chaplinin arkku ryöstettiin sveitsiläiseltä hautausmaalta.
- 1989 - Yhdysvallat liittyi Bernin tekijänoikeussopimuksen jäseneksi.
- 1995 - Kaisaniemen asema avattiin Helsingin metron rataverkostoon Rautatientorin ja Hakaniemen asemien välille (alkunimitys Kluuvi).
- 1999 - Henkilömiinat kieltävä sopimus (Convention on the Prohibition of Anti-Personnel Mines) astui voimaan.
- 2000 - Suomen perustuslaki uudistettiin.
- 2002 - Euro (€) korvasi pesetan Espanjan virallisena valuuttana.
- 2005 - Pyhä-Luoston kansallispuisto perustettiin.

Syntyneitä


- 1445 - Sandro Botticelli, italialainen taidemaalari († 1510)
- 1810 - Frédéric Chopin, puolalais-ranskalainen säveltäjä ja pianisti († 1849)
- 1858 - Georg Simmel, saksalainen sosiologi ja filosofi († 1918)
- 1896 - Dimitri Mitropoulos, kreikkalainen kapellimestari, pianisti ja säveltäjä († 1960)
- 1904 - Glenn Miller, yhdysvaltainen orkesterinjohtaja († 1944)
- 1909 - David Niven, englantilainen näyttelijä († 1983)
- 1922 - Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri († 1995)
- 1924 - Deke Slayton, astronautti († 1993)
- 1927 - Harry Belafonte, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä
- 1944 - Roger Daltrey, rock-muusikko
- 1954 - Ron Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja tuottaja
- 1956 - Jonttu Virta, kitaristi

Kuolleita


- 1881 - Aleksanteri II, Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas 1855&mdash1881 (s. 1818)
- 1911 - J. H. van 't Hoff, hollantilainen fysikaalinen ja orgaaninen kemisti, ensimmäisen (vuoden 1901) Nobelin kemianpalkinnon saaja (s. 1852) ---- Katso myös: kalenteri ~ 28. helmikuuta, (29. helmikuuta, 30. helmikuuta), 2. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-01 ms:1 Mac ko:3월 1일 ja:3月1日 simple:March 1 th:1 มีนาคม

Pietari Brahe

Kreivi Pietari Brahe (Per Brahe) (s. 18. helmikuuta 1602 – k. 2. syyskuuta 1680) oli ruotsalainen valtiomies ja sotilas, joka 1600-luvulla kehitti uudistuksillaan Suomea suuresti eteenpäin. Brahe syntyi lähellä Tukholmaa sijaitsevalla Rydboholmin saarella. Hän oli Per Brahen (15201590) lapsenlapsi, joka oli yksi Kustaa Vaasan henkilökohtaisista neuvonantajista. Opintojensa jälkeen Pietari Brahe matkusteli useamman vuoden ulkomailla, ja vuonna 1626 hänestä tuli Kustaa II Aadolfin kamreeri ja lopulta hyvä ystävä. Vuosina 16371640 ja uudemman kerran 16481654 hän oli Suomen kenraalikuvernööri. Brahe uudisti koko hallintojärjestelmän, esitteli postilaitoksen, perusti kymmenen kaupunkia, paransi ja kehitti kaupankäyntiä ja maataloutta ja edisti koulutusta. Vuonna 1640 Hän siirsi Helsingin kaupungin merenkulun kannalta paremmalle paikalle. Samana vuonna hän avasi Turun akatemian, jonka hän perusti ja toimi ensimmäisenä kanslerina. Vielä nykyäänkin kuulee sanottavan sanonnan "Kreivin aikaan", joka yleensä tarkoittaa juuri oikeaan aikaan saapumista. Patsaassaan Turussa lukee hänen kuuluisat sanansa: "Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen" (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Brahe, Pietari Brahe, Pietari Brahe, Pietari

Kristiina

Kristiina (18. joulukuuta, 1626 - 19. huhtikuuta 1689) oli Ruotsin kuningatar vuodesta 1632 kruunustaluopumiseensa asti 1654. Kristiina oli Kustaa II Aadolfin tytär. Tulevan kuningattaren syntymä ajoittui harvinaisen astrologisen konjunktion yhteyteen, mikä sai aikaan spekulaatioita lapsen mahdollisesta osasta maailmanhistoriassa. Tarinan mukaan lapsi oli syntyessään niin isokokoinen ja karvainen, että kätilöt ilmoittivat kuninkaan saaneen pojan. Lähemmän tarkastelun jälkeen ilmoitus korjattiin nopeasti. Kristiina oli kuusivuotias kun hänen isänsä kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti, ja kruununprinsessa sai aikakautensa pojan kasvatuksen, sillä hänestä aiottiin sukupuolestaan huolimatta tehdä seuraava Ruotsin hallitsija. Kristiina käyttäytyikin mielellään kuten mies, ratsasti ja harrasti metsästystä ja miekkailua. Hän oli erittäin lahjakas, harrasti tieteitä ja taiteita ja osasi seitsemää kieltä. Noustuaan valtaistuimelle Kristiina osoitti aluksi kiinnostusta hallitsemiseen valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan avustuksella, mutta katkaisi pian välinsä tähän ja täytti hallinnon omilla suosikeillaan. Valtakunnan asioiden sijasta Kristiinan mielenkiinto kohdistui taiteeseen. Kristiinan aikana Ruotsin hovi kohosi lyhyeksi aikaa Euroopan suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. Hän kutsui Tukholmaan suurin joukoin eurooppalaisia oppineita, joista kuuluisin oli filosofi Réne Descartes, osti Euroopasta kirjakokoelmia ja taideteoksia sekä harrasti teatteria, oopperaa ja balettia. Kristiinan hallinto ajoi Ruotsin valtakunnan taloudelliseen kriisiin. Pröystäilevä hovielämä nieli valtavasti rahaa, mutta vakavampi syy oli Kristiinan läänityspolitiikka. Hän jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille holtittomasti aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Kristiinan noustessa valtaistuimelle Ruotsissa oli 281 aatelissukua, mutta hän aateloi 22-vuotisen valtakautensa aikana 368 lisää, ja etenkin Suomen syrjäseuduilla koko maa oli käytännössä aatelisten hallussa. Koska aatelisto sai kerätä verot läänityksiltään, valtio ajautui kassakriisiin ja aatelin valta kasvoi. Kristiina ilmoitti 1649 ettei tule menemään naimisiin ja nimesi kruununperijäkseen serkkunsa Kaarle (X) Kustaan. Hän oli muiden tieteiden ohella perehtynyt lääketieteeseen ja ilmeisesti uskoi ettei voisi saada lapsia. 1651 hän järkytti valtakuntaa luopumalla kruunusta ja kääntymällä katolilaisuuteen, jonka jälkeen hän joutui jättämään Ruotsin ja muuttamaan loppuelämäkseen Roomaan. Luterilaisuutta sotakentillä puolustaneen sankarikuninkaan tyttären kääntyminen katoliseen uskoon oli aikansa skandaali Euroopassa, ja suuri propagandavoitto katolilaisille. Jälkeensä hän jätti konkurssissa olleen valtakunnan, ja hänen seuraajansa Kaarle X Kustaa joutui aloittamaan lahjoitusmaiden perimisen takaisin kruunulle. Kristiina on haudattu Vatikaaniin Pietarinkirkon kryptaan. Viereiseen hautaan on myöhemmin haudattu paavi Johannes Paavali II. ---- Huomaa, että syntymäpäivä on juliaanisessa kalenterissa joulukuun 8, ja tämä oli tuohon aikaan Ruotsissa virallisessa käytössä. Gregoriaanisessa kalenterissa päivä on joulukuun 18. Hänen isänsä kuoli myös gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuun 16. päivänä. ---- Luokka:Ruotsin historia ja:クリスティーナ (スウェーデン女王)

1650

Tapahtumia


- Ranskalaiset perustivat Castries-kaupungin

Syntyneitä


- 24. toukokuuta - John Churchill, Marlboroughn herttua.
- 14. marraskuuta - Vilhelm III Oranialainen, Englannin kuningas

Kuolleita


- 11. helmikuuta - René Descartes, Filosofi
- 24. marraskuuta - Manuel Cardoso, portugalilainen säveltäjä ja urkuri Luokka:1600-luku ko:1650년 simple:1650

1973

Tapahtumia


- 17. tammikuuta - Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
- 27. tammikuuta - Vietnamin sota: Yhdysvaltain osallistuminen sotaan päättyi rauhansopimukseen.
- 21. helmikuuta - Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, 100 kuoli.
- 7. maaliskuuta - komeetta Kohoutek havaittiin.
- 16. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
- 29. maaliskuuta - Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.
- 16. huhtikuuta - Pioneer 11 -luotain laukaistiin.
- 10. toukokuuta - Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
- 14. toukokuuta - Skylab, ainoa Yhdysvaltain avaruusasema, laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
- 1. kesäkuuta - Kreikassa sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan.
- 3. kesäkuuta - Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 kuolee.
- 5. heinäkuuta - Ruandassa tapahtui veretön vallankaappaus .
- 10. heinäkuuta - Bahama itsenäistyi.
- 20. heinäkuuta - Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
- 5. elokuuta - Musta syyskuu surmasi kolme ja haavoitti 56:a Ateenan lentokentällä.
- 15. elokuuta - Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset, päättäen 15 kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
- 11. syyskuuta - Chilen presidentti Salvador Allende tapettiin sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet johtaa maata seuraavat 17 vuotta.
- 15. syyskuuta - Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousee valtaistuimelle.
- 6. lokakuuta - Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä.
- 17. lokakuuta - Öljykriisi: Arabimaat asettivat Israelia tukevat maat boikottiin.
- 20. lokakuuta - Sydneyn oopperatalon avajaiset.
- 11. marraskuuta - Israel ja Egypti allekirjoittavat aselevon.
- 11. marraskuuta - Mariner 10- luotain laukaistiin.
- 13. marraskuuta - Islannin ja Iso-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
- 25. marraskuuta - Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
- 1. joulukuuta - Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
- 3. joulukuuta - Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
- 25. joulukuuta - ARPANET kaatui reititystä haittaavan ohjelmointivirheen takia.

Syntyneitä


- 26. helmikuuta - Eric Lindros, jääkiekkoilija
- 28. maaliskuuta - René Hertell, monitaituri
- 4. huhtikuuta - David Blaine, taikuri
- 16. toukokuuta - Tori Spelling, näyttelijä
- 1. kesäkuuta - Heidi Klum, supermalli
- 20. heinäkuuta - Haakon Magnus, Norjan kruununprinssi
- 20. heinäkuuta - Peter Forsberg
- 23. heinäkuuta - Monica Lewinsky, entinen Valkoisen talon harjoittelija
- 6. elokuutaAsia Carrera
- 7. lokakuutaSami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
- 9. marraskuutaMaija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
- 2. joulukuuta - Monica Seles
- 21. joulukuutaMarko Yli-Hannuksela, suomalainen painija, maailmanmestari, olympiavoittaja

Kuolleita


- 22. tammikuuta - Lyndon Johnson, Yhdysvaltain presidentti
- 27. maaliskuuta - Timo K. Mukka, kirjailija
- 8. huhtikuuta - Pablo Picasso, taidemaalari
- 29. huhtikuuta - Sammy Babitzin, laulaja
- 20. toukokuuta - Jarno Saarinen, kilpamoottoripyöräilijä
- 1. elokuuta - Walter Ulbricht, Itä-Saksan johtaja
- 20. heinäkuuta - Bruce Lee, näyttelijä ja itämaisten taistelulajien ekspertti
- 6. elokuuta - Fulgencio Batista, Kuuban presidentti
- 2. syyskuuta - J. R. R. Tolkien, kirjailija
- 11. syyskuuta - Salvador Allende, Chilen presidentti
- 15. syyskuuta - Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas
- 23. syyskuuta - Pablo Neruda, runoilija
- 2. lokakuutaPaavo Nurmi, suomalainen juoksija
- 11. marraskuuta - Artturi Ilmari Virtanen, biokemisti ja Nobel-voittaja
- 1. joulukuuta - David Ben Gurion, israelilainen valtiomies als:1973 ko:1973년 ja:1973年 simple:1973 th:พ.ศ. 2516

Lapväärtti

Lapväärtti (ruotsiksi Lappfjärd) on yksi ruotsinkielisen Pohjanmaan tunnetuimpia pitäjiä. Vuonna 1973 se liitettiin osaksi Kristiinankaupunkia. Lapväärtti mainitaan ensimmäisen kerran Tukholmassa 1. kesäkuuta 1303 päivätyssä kirjeessä, jossa Ruotsin kuningas Birger Maununpoika kirjoittaa virkamiehelleen Nils Anderssonille. Kirjeessä hän käskee antaa talonpojille Michael Lapväärtistä, Andar Merikarvialta ja Tobbe Tiukasta luvan vapaasti hyödyntää Hämeen metsiä. Lapväärtti oli pitkään osa Närpiön pitäjää, mutta siitä tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1594 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1607. Nykyinen kirkko, joka on rakennettu 1848–1851 on yksi Suomen suurimpia kirkkoja maaseudulla. Kirkossa on istumapaikkoja 3000 hengelle ja se on kuin pieni katedraali peltojen keskellä.

Kylät

Dagsmark, Härkmeri, Lapväärtti (Lappfjärd), Lålby, Myrkky (Mörtmark), Peninkylä (Åback), Uttermossa Luokka:Suomen entiset kunnat

Siipyy

Siipyy (ruotsiksi Sideby) on entinen kunta ja nykyisin osa Kristiinankaupunkia. Siipyyn kunta liitettiin 1973 Kristiinankaupunkiin. Siipyyn tiilikirkko on vuodelta 1972 (E. Kråkström).

Kyliä

Flada, Henriksdal, Kallträsk, Kiili (Kilen), Koskenkulma, Länsikylä (Fiskars), Metsälä (Ömossa), Pakankylä (Back), Siipyy (Sideby), Skaftung, Luokka:Kristiinankaupunki Luokka: Suomen entiset kunnat

Susiluola

Susiluola on Kristiinankaupungin puolella sijaitseva, mutta pääosin Karijoen kunnan omistama muinaisjäännös. Luolasta löytyi vuonna 1996 kaivausten yhteydessä ihmisen muokkaamia kiviä ja muita ihmisen toiminnan jälkiä, jotka mahdollisesti ovat jopa 120 000 vuoden takaa. Aikaisemmin vallalla olleen käsityksen mukaan ensimmäiset Suomea asuttaneet ihmiset olisivat tulleet alueelle jääkauden lopulla jääpeitteen väistyessä, n. 10000 vuotta sitten.

Luola

jääkauden Luolan pinta-ala on ainakin 400 neliömetriä. Luola on syntynyt kallion rakoon ja on iältään hyvin vanha. Eri aikakausien meren pinnan korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja.

Asutus

Susiluola on vallitsevan tiedon mukaan ainoa paikka maapallolla, josta on ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä. Luolan sorakerroksista on löydetty ihmisen toiminnan jälkiä kuten kivityökaluja ja niiden valmistamisessa muodostuneita iskoksia. Luolasta on löytetty jälkiä myös nuotion pidosta. Tämä on todennettu magneettisten mittausten avulla. Luolassa on elänyt ihminen on nykyihmisen edeltäjä, todennäköisesti Neanderthalin ihminen tai Homo erectus.

Tutkimus

Kaivaukset alkoivat vuonna 1996. Tutkimuksia tekee Museovirasto yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Kaivaukset jatkunevat vielä pitkään. Tutkimustyön takia yleisöllä ei ole pääsyä Susiluolaan sisälle.

Kritiikki

Helsingin yliopistossa järjestetyssä Tieteen päivät -tapahtumassa 15.1.2005 käytiin debatti otsikolla "Karijoen Susiluola todisteena muinaisesta ihmisasumuksesta - Varma tieto vai toiveajattelua?". Väittelijöinä toimivat dosentti, museotoimen johtaja Heikki Matiskainen (Turun yliopisto, Riihimäen kaupunki) ja MA Hans-Peter Schulz. Matiskainen esitti kritiikkinään, että Susiluolasta löytyneet erimuotoiset kivityökalut voivat aivan hyvin olla luonnon muokkaamia.

Aiheesta muualla


- [http://www.susiluola.fi/ Susiluola] Luokka:Suomen muinaisjäännökset

Luokka:Suomen kaupungit

Tässä luokassa on Suomen kaupunkeja. Luokka:Euroopan kaupungit Kaupungit
-
ja:Category:フィンランドの都市 ko:분류:핀란드의 도시

Wikipedia:Votes for deletion/Cardioretinometry



Barcellona hotel gambling kreatyna rozstpy mieszne filmy










































:: RELATED NEWS ::
Virgin Mary grilled cheese
On November 23, 2004, the Virgin Mary grilled cheese sandwich was sold for $28,000 in an eBay auction. The original owner, Diana Duyser, claimed that she had kept the sandwich in a plastic bag for ten years because she could see an image of the Virgin Mary toasted into the bread. eBay initially withdrew the sale of the sandwich, saying they didn’t allow the pos
EVillage
Year 1998 witnessed the concept of eVillage in a discussion of colleagues where Mr. Imran Aziz asserted “we cannot perceive peaceful global village without the existence of one law and global village has no autonomous law nor it advocates pride. Hence eVillage based on autonomous law confirms the composition of Global Village as uniVillage taking good care of insidious divides” Global village is a term, coined by Marshall McLuhan in his book The Gutenberg Galaxy, describing how electronic mass media collapse space and time barriers in human communication, enabling people to interact an
Global Forecast System
The Global Forecast System (GFS) is global numerical weather prediction model run by NOAA. This model is run four times a day and produces forecasts up 16 days in advance, but with decreasing spatial and temporal resolution over time (although it is widely accepted that beyond 7 days the forecast is little better than guesswork). The model is run in two parts: the first part has a higher resolution and goes out to 180 hours in the future, the second part runs from 180 to 384 hours. Th
Memory prediction system
The memory-prediction framework is a theory of brain function that was created by Jeff Hawkins and described in his book On Intelligence. This theory concerns the role of the hippocampus, neocortex, and the thalamus in matching sensory inputs to stored memory patterns and how this process leads to predic
List of people youngest in their field
List of people youngest in their field is a list of people that, although not prodigies, did manage to be youngest in their respective fields.

Acting


- Adrien Brody-Youngest Oscar for lead actor
- Marlee Matlin-Youngest Oscar for lead actress
- Timothy Hutton-Youngest Oscar as a supporting actor
- Kristy McNichol
Arriflex D-20
The Arriflex D-20 is a film-style digital high definition movie camera made by Arri first introduced in November 2005. The camera's unique advantage is the size and type of its sensor. Instead of a standard CCD, the new Arriflex uses a single CMOS sensor, which also has the size of a 35mm negative frame. The 35mm frame means that identical lenses yield the same FOV and DOF