:: wikimiki.org ::
| Kultaranta |
KultarantaKultaranta on Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitseva tasavallan presidentin kesäasunto. Alueella olevan linnan lisäksi Kultarantaan kuuluu mittava puistoalue, johon myös matkailijat voivat tutustua.
Kultarannan linnan rakennutti v. 1914 maanviljelysneuvos Alfred Kordelin. Vuodesta 1922 Kultaranta on toiminut presidentin kesäasuntona. Kultaranta on tullut valtiolle vaihtokaupalla.
Presidentin vihannekset, marjat ja kukat saadaan lähes ympärivuotisesti Kultarannasta. Kultarannan puutarhassa kasvaa lähes 3000 ruusua: mm. ruusut "Presidentti Kekkonen" ja "Tarja Halonen". Kun Kultarannassa liehuu lippu, presidentti on paikalla.
Aiheesta muualla
- [http://www.presidentti.fi/fin/Instituutio/kultaranta.html Kultarannan esittely tasavallan presidentin sivustolla]
Luokka:Naantali
Luokka:Lars Sonck
Naantali
]
Naantali (ruotsinkielinen nimi: Nådendal) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä.
Naantalissa sijaitsee tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta.
Kaupungin asukkaista suomenkielisiä on 97,6 % ja ruotsinkielisiä 1,7 %.
Maantiede
Suurin osa Naantalin kunnan alueesta sijaitsee Luonnonmaan saarella, joka sijaitsee lounaaseen kaupungin keskustasta. Suurin osa väestöstä asuu kuitenkin mantereella. Luonnonmaahan kuuluva alue on enimmäkseen metsää ja maaseutua, kun taas mantereen puoli on enimmäkseen taajamaa.
Naantalin naapurikunnat ovat Lemu, Masku, Merimasku, Raisio, Rymättylä ja Turku.
Historia
Naantali on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Kaupungin perusti kuningas Kristoffer vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäyntiin, ja kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaellusten kohde.
Luostari suljettiiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen. Tämä merkitsi kaupungille suurta lama-aikaa, jonka aikana kaupunki tunnettiin luostarin perintönä lähinnä kudotuista sukistaan. Lamaa kesti 1700-luvun puoleen väliin saakka. Tällöin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.
Vuonna 1863 Kalevanniemeen perustettiin kylpylä. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena. Vuonna 1922 Luonnonmaalla sijaitsevasta Kultarannasta tuli tasavallan presidentin kesäasunto.
Kaupungille koitti paremmat ajat 1950-luvulla, kun kaupungin taloutta hallitsevat raskaan teollisuuden yksiköt perustettiin. Vuonna 1964 kaupungin asukasluku kasvoi huomattavasti, kun Naantali ja suuremman väkiluvun omannut Naantalin maalaiskunta yhdistettiin.
Elinkeinoelämä
Turismin lisäksi Naantalin merkittävimmät elinkeinot ovat sähkötuotteiden valmistus, öljynjalostus, muu teollisuus ja palvelut. Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin tavarasatama. Kaupungissa sijaitsee Fortumin voimalaitos ja Nesteen öljynjalostamo.
Nähtävyydet
Naantali on yksi Suomen suosituimmista matkakohteista. Tämä johtuu varmasti paljon Turun läheisyydestä ja kauniista saaristosta ja muusta luonnosta.
Kaupungissa on myös useita tunnettuja matkailunähtävyyksiä. Näitä ovat luostarikirkon lisäksi Kailon saaressa sijaitseva Muumimaailma sekä Naantalin kylpylähotelli, joka on Pohjoismaiden suurin.
Naantalin tunnetuimpia tapahtumia ovat kesäkuussa järjestettävät Naantalin musiikkijuhlat sekä heinäkuussa vietettävä unikeon päivä.
Kyliä
Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kukola, Kultaranta, Kunnainen, Käkölä, Lapila, Latvo, Luolala, Löytäne, Miekkula, Pappila, Pyöli, Saksila, Soininen, Suovuori, Taimo, Tammisto, Vaadio, Venka, Viiala
Luokka:Naantali
Tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on kansan valitsema Suomen valtion keulahahmo. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja.
Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa.
Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä.
Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.
Vanhan perustuslain (1919-2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tästä huolimatta jotkut tasavallan presidentit ovat käyttäneet asemaansa oman puolueen etujen ajamiseen.
Suomen tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.
Suomen tasavallan presidentit
Katso myös: Suomen hallitsijat
# Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952), tasavallan presidentti (1919-1925)
# Lauri Kristian Relander (1883-1942), tasavallan presidentti (1925-1931)
# Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944), tasavallan presidentti (1931-1937)
# Kyösti Kallio (1873-1940), tasavallan presidentti (1937-1940)
# Risto Heikki Ryti (1889-1956), tasavallan presidentti (1940-1944)
# Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), tasavallan presidentti (1944-1946)
# Juho Kusti Paasikivi (1870-1956), tasavallan presidentti (1946-1956)
# Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986), tasavallan presidentti (1956-1982)
# Mauno Henrik Koivisto (syntynyt 1923), tasavallan presidentti (1982-1994)
# Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (syntynyt 1937), tasavallan presidentti (1994-2000)
# Tarja Kaarina Halonen (syntynyt 1943), tasavallan presidentti (vuodesta 2000)
Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi Mannerheimin erottua vuonna 1946. Toisen maailmansodan kestäessä, 1940 (Ryti, vain kolmeksi vuodeksi) ja 1943 (Ryti) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Risto Rytin erottua 1944 marsalkka Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi, ja vuonna 1973 Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljäksi vuodeksi (1974-78).
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:800 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:2006
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 20 # shift text to up side of bar
Colors=
id:lightgrey value:gray(0.9)
PlotData=
bar:Leaders color:lightgrey width:65 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:1919 till:1925 shift:(-21,$dy) text:K. J. ~Ståhlberg
from:1925 till:1931 shift:(-23,$dy) text:L. K. ~Relander~
from:1931 till:1937 shift:(-27,$dy) text:P. E. ~Svinhufvud
from:1937 till:1941 shift:(-14,$dy) text:Kyösti~Kallio~
from:1941 till:1944 shift:(-13,$dy) text:Risto~Ryti
from:1944 till:1946 shift:( -9,9) text:C. G. E.~Mannerheim~
from:1946 till:1956 shift:(-35,$dy) text:J. K. Paasikivi
from:1956 till:1982 shift:(-38,$dy) text:Urho Kekkonen
from:1982 till:1994 shift:(-35,$dy) text:Mauno Koivisto
from:1994 till:2000 shift:(-21,$dy) text:Martti~Ahtisaari~
from:2000 till:end shift:(-21,$dy) text:Tarja~Halonen
Tasavallan presidentti myöntää korkeimmat arvonimet lukuunottamatta juuri presidentin arvoa, joka tulkitaan myönnetyksi suoraan kansalta. Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.
Katso myös
- Suomen presidentinvaali
Aiheesta muualla
- [http://www.presidentti.fi/ Virallinen kotisivu]
Presidentti
Luokka:NaantaliNaantalin kaupunkiin liittyviä artikkeleita.
Luokka:Suomen kaupungit Willi HennigWilli Hennig (20 april 1913 – 5 november 1976) was een Duitse bioloog en wordt algemeen gezien als de 'vader' van het taxonomische systeem van de cladistiek.
Externe link
- [http://www.cladistics.org/about/hennig.html info over Willi Hennig]
Hennig, Willi
Hennig, Willi
cheap london hotels mBank Strona Informacyjna milan italy hotels sem rozstpy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Milvus milvus
| |
