:: wikimiki.org ::
| Kuopio |
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu yli 90 000 asukasta ja sen pinta-ala on 1 730 km² josta 805 km² on vesistöjä ja metsää puolet. Suurin osa vesialueesta on Kuopiota ympäröivää Kallavesi-järveä. Rantaviivan pituus on 2 490 km.
Kuopio on tällä hetkellä Suomen 8. suurin kaupunki ja Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Jos mukaan lasketaan koko kiinteästi yhteen sulautunut Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula), asukasmäärä on noin 120000.
Väestötiheys on vain 52 asukasta/km², mutta kaupungin keskustaajama (noin 80 000 as.) on erityisen tiheästi asutettu. Joidenkin tietojen mukaan Kuopion keskusta on Helsingin jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu.
Historia
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle n. 8000 eKr.
Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi.
1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Saimaan kanavan avautuminen 1856 ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion saama oikeus suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta esim. voi oli merkittävä vientituote.
Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon jo 1788 ja lukio 1844. 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu.
Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä mm. Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiö, Puijonlaakso. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä(?) ja Neulamäki. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Nyt on vuorossa Saaristokaupunki. Rajuimman muutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, mm. korttelimuseo.
Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen.
Pääosa Kuopion maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta 1973. Viimeisin liitos oli kun
Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.
Kaupunginosat
- [http://www.servia.fi/~kuopionk Kuopion kaupunginosat ja maaseutukylät ]
Kylät
Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Julkula, Jynkkä, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Väänälänranta
Kulttuuri ja nähtävyydet
Tunnetuksi Kuopio on tehnyt itseään mm. kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite "lupsakkuus", hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty "vääräleukaisina", jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen.
Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet mm. pankit, tavaratalot ja kauppakeskukset. Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät [http://www.saunalahti.fi/kalakukk/main.htm Hanna Partasen] kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska.
Huomattavia rakennuksia: tuomiokirkko (P.W.Palmroth, 1815), Lyseo (C.L.Engel, 1826), Kauppahalli (J.V.Strömberg, 1902), kaupungintalo (F.A.Sjöström&J.Stenbäck, 1885), lääninhallitus (C.Kiseleff, 1883), ortod. Pyhän Nikolauksen kirkko (A.Isaksson, 1904), Männistön vanha kirkko (A.Koponen, 1912), Rautatieasema (J.Ungern, 1932), Kaupunginteatteri (H.Stenroos ja R-V.Luukkonen, 1963), Puijon torni (S.Ruotsalainen, 1963), Yliopisto (J.Katainen, 1978 ja 1981), Musiikkikeskus (E.Malmivaara ja R.Savolainen, 1985), Pelastusopisto (M.Heikkinen ja M.Komonen, 1992), Männistön Pyhän Johanneksen kirkko (J.Leiviskä ja P.Kivisalo, 1992).
On lisäksi huomattava, että 1950-luvulla Kuopion ydinkeskusta oli lähellä saada kaunistuksekseen Alvar Aallon suunnitteleman konsertti- ja teatteritalon. Aallon työnimi "Yksi taso" voitti suvereenisti konsertti- ja teatteritalon suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta talo jäi rakentamatta mm. sille osoitetun liian pienen tonttitilan takia.
Kulttuurilaitoksia: Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Musiikkikeskus.
Museoita: Taidemuseo, Kuopion museo, VB-valokuvakeskus, Kulttuurihistoriallinen museo (Pohjois-Savon maakuntamuseo), J.V.Snellmanin kotimuseo, Korttelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Lisäksi automuseo, sotaveteraanimuseo, terveysalan oppilaitosmuseo, pelastuslaitoksen palomuseo.
Kirkkoja: Tuomiokirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhän Johanneksen kirkko, Alavan kirkko, Puijon kirkko, Kallaveden kirkko, Riistaveden kirkko, Vehmersalmen kirkko.
Urheilupyhättöjä: Keskuskentän jalkapallostadion, Kuopio-halli, Niiralan jääkiekkohalli, Puijo, Väinölänniemi
Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat mm. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut sekä Kuopion kansainväliset viinijuhlat.
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic valitsi Kuopion vuoden 2005 Popcityksi.
Liikenne
Kuopiosta pääsee autolla erisuuntiin valtatietä 5 (Helsinki, Lahti, Mikkeli ja Iisalmi, Kajaani, Kuusamo..), valtatietä 9 (Jyväskylä, Tampere, Turku) ja valtatie 17 (Joensuu). Lisäksi Siilinjärveltä kantatie 77 Pohjanmaalle. Linja-autoliikennettä eri puolille Suomea.
Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärven puolelle saakka. Poikkeuksena Kallansillat, missä siltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle ja liikenneruuhkat ovat siksi usein valtavat. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000.
Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta.
Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 km päässä Siilinjärvellä.
Kuopiossa on matkustajasatama, josta kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan. Lisäksi öljysatama ja kaksi kuivalastisatamaa.
Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne.
Etäisyyksiä maanteitse
Elinkeinoelämä
Työpaikkoja yhteensä 42 379 (1.1.2005). Työpaikat toimialoittain: Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 40,1%; Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 17,3%; Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,6%; Teollisuus, energia- ja vesihuolto 11,8%; Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,8%; Rakentaminen 5,9%; Maa- ja metsätalous 2,3%.
Kuopion suurimmat työnantajat 1.1.2005 (työntekijämäärä): Kuopion kaupunki (6 154), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (4 071), Kuopion yliopisto (1 619), Niuvanniemen sairaala (621), Savon koulutuskuntayhtymä (615), Osuuskauppa Peeässä (556), ISS Palvelut Oy (529), Suomen Posti Oyj (493), Atria Oy (325), Fenestra Oy Kuopion tehdas (318).
Koulutus
Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Kaupungissa on 32 peruskoulua ja 6 lukiota, aikuislukio sekä kansalaisopisto. Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa mm. Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.
Hallinto
Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 16 paikkaa (-10)
- SDP 15 paikkaa (-1)
- Kokoomus 12 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2)
- Vihreä liitto 6 paikkaa (-2)
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (-2)
- Perussuomalaiset menettivät molemmat valtuustopaikkansa
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen (kesk.)
Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen.
Kuopiolaisia kansanedustajia: Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.).
Ystävyyskaupungit
- Jönköping, Ruotsi
- Bodö, Norja
- Svendborg, Tanska
- Pitkäranta, Venäjä
- Pihkova, Venäjä
- Castrop-Rauxel, Saksa
- Gera, Saksa
- Besancon, Ranska
- Opole, Puola
- Györ, Unkari
- Craiova, Romania
- Minneapolis, USA
- Winnipeg, Kanada
Tunnettuja kuopiolaisia ja Kuopiossa vaikuttaneita
- Juhani Aho
- Martti Ahtisaari
- Minna Canth
- Heikki Juhani Grann (Juhan af Grann)
- Pekka Halonen
- Maria Jotuni
- Pekka Kejonen
- Hannes Kolehmainen
- Lasse Lehtinen
- Paavo Lipponen
- Rauni Mollberg
- Hanna Partanen
- Pertti "Spede" Pasanen
- Simo Puupponen "Aapeli"
- Wille Riekkinen
- Juho Rissanen
- Johan Vilhelm Snellman
- Toivo "Topi" Tuomainen
- Jouko Tyyri
- Jenni Vartiainen
- Fridolf Weurlander
- von Wright -veljekset, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand
Katso myös
- Kuopion koulukunta
- Puijo
- Veljmies-patsas
Aiheesta muualla
- [http://www.kuopio.fi Kuopion kaupunki]
- [http://www.uku.fi Kuopion yliopisto]
- [http://www.kyy.fi Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, KYY]
- [http://www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto]
- [http://www.sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto]
- [http://www.savonia-amk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu]
- [http://www.savotta.savonia-amk.fi/ Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA]
- [http://www.hytti.uku.fi/~jumykkan/kuopio.htm Kuopio-linkit]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_kuopio.html Oikeusministeriön sivu Kuopion vuoden 2004 kunnallisvaaleista]
- [http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/081105140152559?OpenDocument Alvar Aallon suunnitelma konsertti- ja teatteritalosta, "Yksi taso"]
-
Luokka:Suomen kaupungit
luokka:Savo
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo on Suomen maakunta.
Historialliset provinssit
Historia, maantiede, kulttuuri, katso: Savo
Maakuntahallitus
Pääartikkeli: Pohjois-Savon maakuntahallitus
Kunnat
Pohjois-Savo kattaa 23 kuntaa.
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-savo.fi/ Pohjois-Savo] - Virallinen sivu
Luokka:Savo
Luokka:Suomen maakunnat
VäkilukuVäkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella.
Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.
Katso myös
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
Luokka:Väestötiede
ja:人口
simple:Population
th:ประชากร
zh-min-nan:Jîn-kháu
Pinta-alaPinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.
Yksiköitä
Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.
Kaavoja
Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa , jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä.
Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde
Katso myös
- luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Luokka:Geometria
Luokka:suureet
ja:面積
simple:Area
zh-cn:面积
zh-tw:面積
Kallavesi
Kallavesi on Pohjois-Savon suurin järvi Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Sen pinta-ala on 505 neliökilometriä. Kallavesi muodostaa muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden kanssa 898 neliökilometrin laajuisen Ison-Kallan. Järviallas kuuluu Vuoksen vesistöön ja sen keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 82 metriä, sen keskisyvyys on 8,9 metriä ja syvin kohta on 90 metriä.
Kallavedeltä lähtee vesi- ja veneilyreittejä pohjoiseen Iisalmeen, Vieremälle ja Kiuruvedelle, koilliseen Siilinjärvelle, Juankoskelle ja Nilsiään, kaakkoon Heinävedelle ja edelleen Savonlinnaan sekä etelään syväväylä Leppävirralle, Varkauteen ja Savonlinnaan. Huomattavaa kaupallista liikennettä Kallaveden kautta kulkee Siilinjärveltä (kaivosteollisuus) sekä Iisalmesta (puunjalostusteollisuus) edelleen Varkauteen ja Suur-Saimaalle sekä Saimaan kanavalle asti.
Saimaan kanava
Matkailuelinkeinon kannalta Kallavesi on tärkeä vesistöalue. Kuopiosta lähtevät kaupalliset risteilyalukset kuljettavat kesäaikaan turisteja sekä lyhyillä saaristoristeilyillä että reittiliikenteessä Kuopio - Heinävesi - Savonlinna välillä. Kallavesi muodostaa muiden läheisten järvialtaiden kanssa myös erittäin merkittävän kesämökki- ja virkistyskalastusalueen.
Linkkejä
- [http://www.kuopio.fi Kuopio]
- [http://www.vanuvuori.fi/tilausristeilyt.htm Koivumäen Kartano]
- [http://www.koskilaiva.com Koski-Laiva Oy]
- [http://www.kuopionrollristeilyt.fi Kuopion Roll Risteilyt Oy]
- [http://wwwi.ymparisto.fi/psavo/luonto/satamat/kallaves/ Kallaveden veneilyreitin retkisatamat]
Luokka:Kuopio
Luokka:Savo
Luokka:Suomen järvet
Kuopion seutukuntaKuopion seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Savon maakunnassa. Siihen kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 112.
Kunnat
- Karttula (Kunta)
- Kuopio (Kaupunki)
- Maaninka (Kunta)
- Siilinjärvi (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.kuopionseutu.fi/ Kuopion seudun aluekeskusohjelma]
:
- [http://www.karttula.fi/ Karttulan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.kuopio.fi/ Kuopion kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.maaninka.fi/ Maaningan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.siilinjarvi.fi/ Siilinjärven kunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Savon maakunnan seutukunnat
MaaninkaMaaninka on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3865 ihmistä ja sen pinta-ala on 575,36 km², josta 107,79 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,14 asukasta/km².
Kylät
Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Kinnulanlahti, Kurolanlahti, Käärmelahti, Leinolanlahti, Lappetelä, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto, Väänälä
Kunnanvaltuusto
Maaningan kunanvaltuusto näyttää seuraavalta vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen:
- Keskusta: 13 paikkaa, jossa tappiota 1 paikka
- SDP: 3 paikkaa (ei muutosta)
- Kokoomus: 2 paikkaa (2 paikkaa lisää)
- Vasemmistoliitto: 1 paikka, ei muutosta
- Perussuomalaiset: 1 paikka, 1 paikan verran tappiota
- Kristillisdemokraatit: 1 paikka, ei muutosta aikaisempaan
Linkit
- [http://www.maaninka.fi/ Maaningan kunta]
luokka:Savo
VäestötiheysVäestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:
.
Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²).
Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa.
Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä.
Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.
Lähteet
#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus
Luokka:Väestötiede
als:Bevölkerungsdichte
ms:Kepadatan
zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō·
ko:인구 밀도
ja:人口密度
th:ความหนาแน่นประชากร
1653 Tapahtumia
- Taj Mahal valmistui
Syntyneitä
- 17. helmikuuta: Arcangelo Corelli, säveltäjä
Kuolleita
- 24. maaliskuuta: Samuel Scheidt, säveltäjä
Luokka:1600-luku
ko:1653년
1775 Tapahtumia
-
Syntyneitä
- 16. joulukuuta - Jane Austen, englantilainen kirjailija
Kuolleita
-
Luokka:1700-luku
ms:1775
ko:1775년
Kustaa III
Kustaa III (1746-1792) oli Ruotsin ja Suomen kuningas 1771-1792 ja maansa kiistellyimpiä hallitsijoita. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, erään arvion mukaan suoritti vallankaappauksen, suomalaisen aatelisen Jakob Magnus Sprengtportenin ja kreivi Johan Christopher Tollin avulla.
Taiteista ja ranskalaisuudesta kiinnostunut hallitsija lisäsi olennaisesti kuninkaan valtaa, mutta suoritti myös valistushenkisiä uudistuksia ja harrasti kulttuuria. Tässä häntä voi verrata enoonsa, Preussin Friedrich II:een. Kustaa kävi Suomessa 1775 ja perusti useita kaupunkeja, kuten Tampereen vuonna 1779, sekä kehitti Suomen puolustusta. Hän oli naimisissa tanskalaisen prinsessan Sofia Magdaleenan kanssa.
Hän hyökkäsi Venäjälle ilman säätyjen virallista suostumusta 1788 (Kustaa III:n sota 1788--1790). Upseerit kapinoivat pieleen menneen sodan aikana (Anjalan liitto), mutta Kustaa kukisti kapinan ja lisäsi edelleen valtaansa.
Kapteeni Jacob Johan Anckarström murhasi Kustaa III:n vuonna 1792 oopperanaamiaisissa: tapaus innoitti Giuseppe Verdiä säveltämään oopperan Naamiohuvit. Kuninkaan seuraaja oli hänen poikansa Kustaa IV Aadolf.
Kustaa III:n valtiojärjestys säilyi voimassa Venäjään 1809 liitetyssä Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Luokka:Kustaa III:n sota
Luokka:Ruotsin kuninkaat
ja:グスタフ3世 (スウェーデン王)
Saimaan kanavaSaimaan kanava on Saimaan vesistöalueen Viipurin kautta Suomenlahteen yhdistävä vesistöreitti. Saimaan kanavan Suomen puoleisen osan pituus on 23,3 km, Venäjän puoleisen 19,6 km ja kokonaispituus 43 km; kanavan Suomen puoleinen osa kuuluu kokonaisuudessaan Lappeenrannan alueeseen. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 m ja se on porrastettu kahdeksalla sululla, joiden putouskorkeudet vaihtelevat 5,5 metristä 12,7 metriin. Kanavan ylitse johtaa seitsemän avattavaa ja kuusi kiinteää siltaa.
Historia
Kanavayhteyttä Saimaan järvialueen ja meren välille oli yritetty saada jo 1500-luvun alussa ja uudelleen 1600-luvun alussa, mutta nämä yritykset eivät johtaneet tulokseen. Ajatus jäi kuitenkin elämään, mutta vasta kun ns. Vanha Suomi v. 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen, olivat sekä valtiolliset että taloudelliset olot hankkeelle suotuisat. Kanavakysymys nousikin tällöin voimakkaasti esille. Useat taloudelliset ja tekniset selvitykset komitea- ja asiantuntijavaiheineen sekä voimakkaat kannanotot kanavan rakentamisen puolesta ja vastaan löivät tuolloin leimansa asian käsittelyyn.
Monet tunnetut aikalaiset edistivät toiminnallaan tämän suurtyön aloittamista. Mm. kansallinen herättäjämme J.V. Snellman näki kanavan rakentamisen tärkeäksi ja julkaisi Saimaa-lehdessään laajoja kirjoituksia, jotka käsittelivät tulevan Saimaan kanavan merkitystä Itä-Suomen taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Ensimmäisen 28 sulkukammiota sisältäneen Saimaan kanavan rakentaminen alkoi toukokuussa 1845, ja se vihittiin käyttönsä 7. syyskuuta 1856. Saimaan kanava ylitti siihen kohdistetut odotukset ja se muodostui Itä-Suomen talouden elvyttäjäksi, jota varten se oli rakennettukin. Taloudellisesti kanava oli varsin kannattava yritys. Sen laskettiin maksaneen itsensä vajaassa 25 vuodessa ja vaikka kanavataksoja laskettiinkin, oli vuotuinen ylijäämä huomattava.
Kanavan toinen rakentaminen oli ollut käynnissä, mutta työt keskeytyivät kun Talvisota syttyi. Jatkosodan aikana kanava oli käytössä vuodesta 1942 aina kesään 1944 asti. Uusi valtakunnanraja katkaisi Saimaan kanavan siten, että puolet siitä jäi Neuvostoliiton puolelle. Heti sodan jälkeen aloitettiin Neuvostoliiton kanssa neuvottelut kauttakulusta kanavassa. Kanavan kolmas rakentaminen pääsi alkamaan kuitenkin vasta vuonna 1963. Kanavaa oli laajennettava laivakokojen suurentumisen takia, ja nykyisin käytössä olevan kanava vihittiin käyttöön 5. elokuuta 1968. Nykyisen sopimuksen mukaan kanavan Venäjän puoleisen alueen vuokra-aika päättyy 26. elokuuta 2013.
Kanavan sulut
Uuden Saimaan kanavan sulut ovat Suomenlahdelta tultaessa (putouskorkeus):
- Brusnitchnoe (Juustila) (10,0 m)
- Iskrovka (Särkijärvi) (11,4 m)
- Cvetotchnoe (Rättijärvi) (5,5 m)
- Ilistoe (Lietjärvi) (10,2 m)
- Pälli (11,7 m)
- Soskua (8,3 m)
- Mustola (7,2 m)
- Mälkiä (12,4 m)
Käyttäjät
Venäjän puoleista osaa Saimaan kanavasta saavat käyttää venäläiset alukset ja muut suomalaiset alukset paitsi sota-alukset. Ulkomaisten rahti ja huvialusten liikennöinti on myös sallittua. Matkustajia saavat siellä kuljettaa vain suomalaiset ja venäläiset alukset sekä ulkomaiset huvialukset. Sotilaallisen materiaalin kuljettaminen on sallittua vain venäläisille aluksille.
Purjeveneet saavat kulkea Saimaan kanavassa vain purjeet koottuina joko konevoimalla tai hinauksessa.
Katso myös
- Saimax
Aiheesta muualla
- [http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13198 Saimaan kanava (Lappeenrannan satamalaitos)]
- [http://www.fma.fi/vapaa_aikaan/kanavat/saimaa.php Saimaan kanava (Merenkulkulaitos)]
Luokka:Saimaa
Luokka:Lappeenranta
Luokka:Viipuri
Luokka:Kanavat
Savon rataSavon rata on osa Suomen rataverkkoa. Se ulottuu Kouvolasta Iisalmeen, pituutta radalla on 358 kilometriä ja se on koko matkalta sähköistetty. Savon radan Pendolino-liikenne alkoi 5. kesäkuuta 2005.
Historia
Savon radan rakentamista ehdotettiin vuoden 1882 valtiopäivillä. Reittiehdotuksena oli Viipuri-keskeisesti Luumäeltä Mikkelin kautta Kuopioon. Vielä hanke ei saanut enemmistöä, mutta jo 1885 radalla oli vahva kannatus. Kiistaa herätti tosin radan linjaus. Valtiopäivien edustaja Edvin Avellan huomautti, että esityksessä rata ei sivunnut tarpeeksi vesireittejä, eikä palvellut siten kasvavaa puunjalostusteollisuuta. Saman vuoden valtiopäivien kaikki neljä säätyä olivat kuitenkin lopulta yksimielisiä. Rata päätettiin rakentaa haarana Helsinki-Riihimäki-Pietari -radalta, pieneltä Kouvolan asemalta Mikkeliin ja sieltä Kuopioon. Ensiksi valmistui väli Mikkelistä Kuopioon, sitten Mikkelistä Kouvolaan.
Rata Kouvolasta Kuopioon avattiin 1. lokakuuta 1889. Jatkoa tälle radalle oli luvassa seuraavana vuonna, jolloin valmistui rata Kouvolasta Kotkaan. 1900-luvun taitteessa rataa jatkettiin pohjoiseen. Alun perin tarkoitus oli rakentaa rata rahojen säästämiseksi kapearaiteiseksi, mutta se päätettiin kuluista huolimatta tehdä normaalilevyiseksi. Liikenne Iisalmeen alkoi syksyllä 1902. Vuonna 1904 rataa oli jatkettu jo Kajaaniin. Radan pituus siihen aikaan oli 443 ja se tehtiin mutkaiseksi, jotta säästettäisiin maastonmuokkauskuluissa.
Vielä 1800-luvun lopulla matkustaminen oli hidasta. Matka Mikkelistä Kouvolan kautta Helsinkiin kesti yli 12 tuntia, joskin pari tuntia täytyi odottaa Kouvolassa junan vaihtoa. Ennen Suomen itsenäisyyttä oli Mikkelistä Viipuriin paremmat yhteydet kuin Helsinkiin, sillä Viipuri oli siihen aikaan maan keskuskaupunki. Kouvolassa junan vaihtokaan ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia. Itsenäisyyden jälkeen Helsingistä tuli maan hallinnollinen keskus ja Mikkelistä lähtevän matkustajaliikenteen kannalta yhä tärkeämpi. Vuoteen 1939 mennessä matka-aika oli jo nopeutunut niin, että matka Helsingin ja Mikkelin välillä kesti noin 5,5 tuntia. Mutkaisen radan oikaisut aloitettiin 1960-luvulla, joiden tuloksina radasta tuli suoraviivaisempi ja sillä voitiin ajaa suuremmilla nopeuksilla. Sähköliikenne radalla alkoi 1. joulukuuta 1980. Vielä vuoteen 2002 asti pääsi monille Kouvola-Mikkeli-välin pienille asemille paikallisjunalla, mutta nekin junavuorot lakkautettiin sittemmin matkustajamäärien vähyyden vuoksi.
Linjakartta
| Asema |
|
Etäisyys (km) |
Lyhenne |
Lisätiedot |
| Iisalmi |
● |
550,4 |
Ilm |
Yhteys Ylivieskaan ja Kontiomäelle |
| Peltosalmi |
○ |
545,4 |
Pmi |
|
| Taipale |
○ |
537,2 |
Te |
|
| Nerkoo |
○ |
|
|
|
| Lapinlahti |
● |
525,6 |
Lna |
|
| Alapitkä |
○ |
505,5 |
Apt |
|
| Siilinjärvi |
● |
489,7 |
Sij |
Yhteys Joensuuhun |
| Toivala |
○ |
479,2 |
Toi |
|
| Kuopio |
● |
464,6 |
Kuo |
|
| Rättimäki |
○ |
463,3 |
Rät |
|
| Kurkimäki |
○ |
444,1 |
Krm |
|
| Airaksela |
○ |
437,0 |
Arl |
|
| Salminen |
○ |
426,7 |
Sln |
|
| Suonenjoki |
● |
413,8 |
Snj |
Yhteys Iisvedelle |
| Markkala |
○ |
403,8 |
Mrk |
|
| Suontee |
○ |
397,9 |
Snt |
|
| Haapakoski |
○ |
393,5 |
Hps |
|
| Pieksämäki |
● |
376,0 |
Pm |
Yhteys Joensuuhun ja Jyväskylään |
| Loukolampi |
○ |
|
Lol |
|
| Kantala |
○ |
355,1 |
Knl |
|
| Haukivuori |
● |
344,4 |
Hau |
|
| Kalvitsa |
○ |
330,6 |
Ksa |
|
| Hiirola |
○ |
319,0 |
Hir |
|
| Mikkeli |
● |
305,2 |
Mi |
|
| Vuolinko |
○ |
298,3 |
Vlk |
Sivurata Mikkelin lentokentän taakse |
| Otava |
○ |
290,5 |
Ot |
Yhteys Otavan satamaan |
| Hietanen |
○ |
282,5 |
Hn |
|
| Lelkola |
○ |
276,6 |
Lkl |
|
| Mynttilä |
○ |
270,7 |
Myt |
Yhteys Ristiinaan |
| Mäntyharju |
● |
262,7 |
Mr |
|
| Kinni |
○ |
248,4 |
Kii |
|
| Mouhu |
○ |
245,3 |
Mhu |
|
| Voikoski |
○ |
241,6 |
Voi |
|
| Orilampi |
○ |
236,1 |
Orl |
|
| Hillosensalmi |
○ |
234,4 |
Hls |
|
| Kirjokivi |
○ |
228,3 |
Kir |
|
| Vuohijärvi |
○ |
221,7 |
Vhj |
|
| Horppu |
○ |
220,5 |
Hpu |
|
| Selänpää |
○ |
214,7 |
Spä |
|
| Harju |
○ |
201,1 |
Hj |
|
| Kouvola |
● |
191,4 |
Kv |
Yhteys Lahteen, Kotkaan ja Parikkalaan |
Luokka:Suomen rautatiet
Luokka:Kouvola
Luokka:Mäntyharju
Luokka:Haukivuori
Luokka:Pieksämäki
Luokka:Suonenjoki
Luokka:Kuopio
Luokka:Lapinlahti
Luokka:Iisalmi
PetonenPetonen on suuri asuinalue Kuopiossa. Se sijaitsee kaupungin keskustasta noin 10 kilometriä etelään. Se muodostuu pääasiassa Litmasen ja Pirtin kaupunginosista. Petosen rakentaminen alkoi vuonna 1986. Vuonna 2003 alueella asui 14 000 ihmistä. Alueella asuu enimmäkseen nuoria, sen keski-ikä on 31 vuotta. Pääkatu on nimeltään Pyörönkaari.
Petosella on oma terveys- ja sosiaaliasema, useita äitiys- ja lastenneuvoloita, apteekki ja seurakunnan toimintapisteitä, vanhusten palvelutalo, kirjasto sekä useita erikoisliikkeitä. Lisäksi Lippumäen uima- ja jäähalli.
Petosella sijaitsee myös pelastusalan oppilaitos Pelastusopisto, joka on Helsingin Pelastuslaitoksen Pelastuskoulun ohella ainut Suomessa alan koulutusta tarjoava oppilaitos.
Aiheesta muualla
- [http://www.toimikunnat.net/petosenasukastupa/ Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry]
- [http://www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto]
Luokka:Kuopio
VehmersalmiVehmersalmi on kuntaliitoksen yhteydessä lakkautettu Suomen kunta joka sijaitsi Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Vuonna 2004 kunnassa asui 2115 ihmistä ja sen pinta-ala oli 550,59 km² josta 202,47 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 5,9060 asukasta/km².
Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin.
Kyliä
Enonlahti, Horsmanlahti, Juonionlahti, Jänissalo, Litmaniemi, Miettilä, Niinimäki, Putroniemi, Puutosmäki, Riistavesi, Ritoniemi, Roikansaari, Räsälä, Vehmersalmi, Vuorisalo
Luokka:Savo
Luokka:Kuopio
Luokka:Suomen entiset kunnat
1. tammikuuta1. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden ensimmäinen päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (karkausvuonna 365 päivää).
1. tammikuuta vietetään laajalti uudenvuodenpäivää. Suomessa 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä. Suomalaisen kalenterin mukaan kenelläkään ei ole virallista nimipäivää 1. tammikuuta.
----
Nimipäivät
:- ortodoksinen kalenteri: Vasili, Vilho, Pasi
Tapahtumia
- 153 eaa. - Rooman valtakunnan konsulit aloittivat ensimmäistä kertaa vuoden toimikautensa.
- 45 eaa. - Ajanlasku: juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
- 404 - Roomassa toimitettiin viimeinen gladiaattoritaistelu.
- 532 - Bysantissa alkoi nikakapina.
- 1438 - Habsburgien Albert II kruunattiin Unkarin kuninkaaksi.
- 1502 - Rio de Janeiron perustamispaikka löydettiin ja nimettiin "Rio":ksi, koska kyseistä lahtea (nyk. Guanabaran lahti) luultiin joen suuksi. Kaupunki perustettiin 1. maaliskuuta 1565.
- 1622 - Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
- 1651 - Englannin kuningas Kaarle II kruunattiin myös Skotlannin kuninkaaksi.
- 1700 - Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
- 1707 - João V:sta tuli Portugalin kuningas.
- 1738 - Bouvet'nsaari löydettiin.
- 1788 - The Times -aikakauslehden (aiemmin The Daily Universal Register) ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1801 - Iso-Britannia ja Irlanti yhdistyivät Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi.
- 1801 - Asteroidi 1 Ceres havaittiin.
- 1804 - Ranskan hallinto Haitilla päättyi.
- 1808 - Yhdysvallat kielsi orjien tuomisen maahan.
- 1863 - Abraham Lincoln laati lain orjien vapauttamiseksi.
- 1880 - Panaman kanavan rakentaminen alkoi.
- 1885 - Ilmailu: Montgolfierin veljekset ylittivät kuumailmapallolla Englannin kanaalin.
- 1887 - Kuningatar Viktoriasta tuli Intian keisarinna.
- 1892 - Ellis Island alkoi ottaa vastaan Yhdysvaltoihin saapuvia siirtolaisia.
- 1893 - Japani otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
- 1899 - Espanjan valta Kuubassa loppui.
- 1900 - Nigeriasta tuli Ison-Britannian protektoraatti.
- 1904 - Sanomalehti Karjala alkoi ilmestyä.
- 1905 - Turun Sanomat alkoi ilmestyä.
- 1912 - Kiinasta tuli tasavalta.
- 1959 - Kuubassa Fidel Castro syöksi Fulgencio Batistan vallasta.
- 1960 - Kamerun itsenäistyi.
- 1962 - Samoa itsenäistyi.
- 1970 - Unix-järjestelmien käyttämän ajanlaskutavan (kellon) alkamisajankohta.
- 1971 - Yhdysvalloissa kiellettiin tupakan mainostaminen televisiossa.
- 1977 - Kajaanin maalaiskunta yhdistettiin Kajaanin kaupunkiin.
- 1979 - Yhdysvallat ja Kiina solmivat diplomaattiset suhteet.
- 1981 - Kreikka liittyi Euroopan Unioniin.
- 1983 - ARPANET alkoi käyttää Internet-protokollaa: Internet syntyi.
- 1984 - Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan Unioniin.
- 1993 - Tšekkoslovakia jakautui, Tšekki ja Slovakia itsenäistyivät.
- 1995 - Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan Unioniin.
- 1999 - Eurosta tuli virallinen valuutta.
- 2002 - Eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön.
- 2005 - Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan.
- 2005 - Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät. Uuden kaupungin nimeksi tuli Seinäjoki.
Syntyneitä
- 1431 - Paavi Aleksanteri VI († 1503)
- 1449 - Lorenzo de Medici, valtiomies († 1492)
- 1484 - Ulrich Zwingli, protestanttijohtaja († 1531)
- 1860 - George Washington Carver, amerikkalainen keksijä ja kasvitieteilijä († 1943)
- 1863 - Pierre de Coubertin, ranskalainen historioitsija ja kasvatustieteilijä, nykyaikaisten olympialaisten alullepanija († 1937)
- 1887 - Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali († 1945)
- 1894 - Satyendra Nath Bose, intialainen matemaatikko ja fyysikko († 1974)
- 1895 - J. Edgar Hoover, FBI:n johtaja († 1972)
- 1909 - John Glenn, amerikkalainen astronautti ja poliitikko
- 1912 - Kim Philby, vakoilija († 1988)
- 1919 - Jerome David Salinger, amerikkalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa)
- 1944 - Mir Zafarullah Khan Jamali, Pakistanin pääministeri (2002- )
- 1957 - Esa Pulliainen, kitaristi
Kuolleita
- 898 - Odo (Pariisin kreivi Odo), frankkien kuningas
- 1817 - Martin Heinrich Klaproth, kemisti (s. 1743)
- 1894 - Heinrich Hertz, saksalainen fyysikko (s. 22.2.1857)
- 1972 - Maurice Chevalier, näyttelijä ja laulaja (s. 12.9.1988)
- 1986 - Alfredo Binda, italialainen pyöräilijä (s. 11.8.1902)
- 1992 - Grace Hopper, yhdysvaltalainen ohjelmoija, Cobol-ohjelmointikielen "äiti" (s. 1906)
- 1997 - Townes van Zandt, muusikko
Juhlapäiviä
- Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vietetään uudenvuodenpäivää, jota juhlistetaan keskiyöllä (klo 0.00) ilotulituksilla.
- Wienin uudenvuoden konsertti
- Haitin itsenäisyyspäivä
- Kiinan tasavallan perustamispäivä
- Sudanin itsenäisyyspäivä
- Kuuban vapautuspäivä
- Slovakian tasavallan perustamispäivä
- Kwanzaa (tai Kwanza) -juhlan viimeinen päivä
- Ortodoksinen kirkko: Herran ympärileikkaus sekä pyhän Basileios Suuren muistopäivä, keskisuuri juhla
----
Katso myös: kalenteri ~ 31. joulukuuta, 2. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
-01-01
ms:1 Januari
ko:1월 1일
ja:1月1日
simple:January 1
th:1 มกราคม
Kalakukko
Kalakukko on suomalainen perinteinen ruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu. Kalakukossa ruistaikinakuoren sisään leivotaan kalaa ja silavaa. Kalakukkoa paistetaan perinteisesti pitkään, 5—7 tuntia, kiviarinalla ja nautitaan eväänä.
Alkuperäisiä kalakukkoja voi ostaa Kuopion torilta. Nykyisin kalakukko on suosittua myös muualla Suomessa. Kalakukon voi nauttia lämpimänä tai kylmänä.
Kalakukon perusraaka-aineesta on kaksi koulukuntaa. Toisen mukaan kalakukko syntyy muikusta, toisen mukaan ahvenesta. Muikun kannattajia on enemmän Etelä-Savossa, ahvenen Pohjois-Savossa. Mikkeliläistä kalakukkoa kutsutaankin muikkukukoksi.
Läheistä sukua kalakukolle on pohjoiskarjalainen lanttukukko, jonka perusraaka-aine on lanttu. Perinteisesti Itä-Suomessa kukkoja valmistetaan myös lihasta ja perunasta.
Kalakukkoja on nykyisin saatavana myös purkitettuna säilykkeenä.
Tässä yhteydessä sana kukko ei liity urospuoliseen kanalintuun kukkoon, vaan kätkemiseen ja paketoimiseen. Sana kukkaro on samaa alkuperää.
Katso myös
- Luettelo suomalaisista perinneruokalajeista
Aiheesta muualla
- [http://www.cc.jyu.fi/~kirkopo/savo/?joke=fishpasty Kalakukon naatintaohje]
- [http://www.saunalahti.fi/kalakukk/cgi-bin/uusi Hanna Partasen kalakukkoleipomo]
Luokka:Kalakukko
Puijo
Puijo ja Puijon torni ovat matkailunähtävyyksiä Kuopiossa. Nykyinen vuonna 1963 rakennettu 75 metriä korkea torni sijaitsee Puijon mäen laella lähellä Kuopion keskustaa. Tornin vieressä sijaitsevat mm. kaksi pujottelurinnettä, mäkihyppytornit sekä Puijon luonnonsuojelualue. Mäellä on aiemmin sijainnut kaksi muutakin tornia, joista ensimmäinen puinen rakennettiin jo vuonna 1856. Seuraava tiilestä rakennettu torni valmistui 1906.
Muutaman euron sisäänpääsymaksulla pääsee näkemään Kuopion panoraaman 224 metriä Kallaveden yläpuolella. Tornissa toimii ravintola, joka pyörii tornin ympäri, kahvio sekä tornin juurella matkamuistomyymälä. Tornin ylin yleisölle avoin kerros on avotasanne.
Kallaveden
Linkit
- [http://www.puijo.net Puijo]
- [http://personal.inet.fi/yritys/puijonrinteet Puijon Rinteet]
Luokka:Kuopio
Luokka:Suomalaiset tornit
Luokka:Savo
Alvar AaltoHugo Alvar Henrik Aalto (3. helmikuuta 1898–11. toukokuuta 1976) oli suomalainen arkkitehti, akateemikko ja suunnittelija. Alvar Aalto syntyi Kuortaneella ja kuoli Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat maanmittari Johan Henrik ja Selly Matilda Aalto (os. Hackstedt). Alvar Aallon ensimmäinen puoliso oli (1924-49) arkkitehti, sisustus-, lasi- ja huonekalusuunnittelija Aino Aalto os. Mandelin (Marsio) (1894-1949) ja toinen puoliso vuodesta 1952 arkkitehti Elsa-Kaisa (Elissa) Mäkiniemi (1922-1994).
Arkkitehtuuri
Aino Aalton Otaniemessä.]]
Aallon tunnetuimpia teoksia Suomessa ovat Helsingin Finlandia-talo ja Kulttuuritalo (1958), laajat osat Rovaniemestä, Seinäjoen Aaltokeskus ja Suojeluskuntatalo, Viipurin kirjasto sekä Teknillisen korkeakoulun kampusalue Espoon Otaniemessä. Aallon teoksiin ulkomailla kuuluvat mm. opiskelija-asuntola :en:MIT:ssä (Boston, Yhdysvallat), asuintaloja Zürichissä (Sveitsi) ja taidemuseo Shirazissa (Iran).
Aalto tunnetaan funktionalistina, joka tähtäsi melko yksinkertaisiin, geometrisiin, kauniisiin mutta samalla toimiviin rakennuksiin.
Erityisesti Finlandia-taloa on kuitenkin kritisoitu siitä, että päällystysmateriaaliksi valittu marmori ei sovi Suomen ilmastoon ja hallin akustiset ominaisuudet ovat kehnot.
Aallon merkittävimpiä suunnannäyttäjiä aikansa arkkitehtuurikentässä ovat Paimion parantola (1933), Villa Mairea ja Vuoksenniskan kirkko (1959).
Aalto omaksui 1920-luvulla funktionalismin, mutta ei sitoutunut alkuperäisen bauhauslaisen suoraviivaisen funktionalismin varaan, vaan lähti 1920 – 1930-luvulla korostamaan humaanisuuden ja sosiaalisen omatunnon merkitystä. "Tutkimalla ihmisen perustarpeita arkkitehti voi ratkaista myös monimutkaisten rakennustehtävien keskeiset ongelmat", Aalto päätteli.
Sotaa ennen Aalto käytti pääsääntöisesti funktionalismin klassisia tunnusmerkkejä: valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja , kevyen näkoisiä rakenteita. Sodan jälkeen tilalle tuli inhimillisempi ja maanläheinen tilakäsitys sekä elävä tiilipinta. Selvimmin tämä uusi linja näkyi Keski-Suomessa Säynätsalon kunnantalossa (1952).
Aallon taiteilijakoti ja arkkitehtitoimisto sijaitsevat museoituna Munkkiniemessä
Suunnittelu
Aalto on myös tunnettu huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Aallon perustama Artek-yritys oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen suunnittelun käsitettä. Aallon | | |
