:: wikimiki.org ::

Kuopion Lääni

Kuopion lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

1. syyskuuta

1. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 121 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pirkka :- suomenruotsalainen kalenteri: Gottfrid :- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Joosua :- saamenkielinen kalenteri: Birki :- vanhemmissa kalentereissa: Aegidius, Aigidius, Alku, Egidius, Gideon, Salli, Samuel, Ägidius

Tapahtumia

- 1923 - Maanjäristys surmasi noin 100 000 ihmistä Tokiossa ja Jokohamassa.
- 1928 - Ahmed Zogu julisti Albanian kuningaskunnaksi ja korotti itsensä kuninkaaksi hallitsijanimellä Zog I.
- 1939 - Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan.
- 1959 - Ensimmäinen tv-uutislähetys Suomessa.
- 1969 - Vallankaappaus Libyassa nosti Muammar Gaddafin valtaan.
- 1972 - Bobby Fischer löi Boris Spasskin šakki-ottelussa ja nousi šakin maailmanmestariksi.
- 1979 - Avaruustutkimus: Pioneer 11 ohitti ensimmäisenä avaruusluotaimena Saturnus-planeetan.
- 1983 - Ilmailu: neuvostoliittolainen hävittäjälentokone ampui alas korealaisen KAL-007-matkustajalentokoneen, kun se eksyi Neuvostoliiton ilmatilaan.
- 1997 - Suomessa toteutettiin lääniuudistus.
- 2004 - Beslanin koulukaappaus alkoi.

Syntyneitä

- 1875 - Edgar Rice Burroughs, kirjailija (Tarzan-kirjat)
- 1923 - Rocky Marciano, nyrkkeilijä
- 1933 - Conway Twitty, kantrilaulaja
- 1957 - Gloria Estefan, laulajatar
- 1958 - Armi Aavikko, Miss Suomi, laulaja
- 1961 - Heikki Kujanpää, näyttelijä.
- 1962 - Ruud Gullit, hollantilainen jalkapalloilija

Kuolleita

- 1159 - Paavi Adrian IV
- 1981 - Albert Speer, natsijohtaja
- 1982 - Wladyslaw Gomulka, entinen Puolan puoluejohtaja
- 1993 - Eugen Malmstén, suomalainen jazz-trumpetisti ---- Katso myös: kalenteri ~ 31. elokuuta, 2. syyskuuta Luokka:Syyskuu -09-01 ko:9월 1일 ja:9月1日 simple:September 1 th:1 กันยายน

Julkishallinto

Julkishallinto on kansalaisten yhteisten asioiden päättämistä julkisella tasolla. Suomessa julkishallinnon yksiköt pienimmästä suurimpaan ovat kunta, maakunta, lääni ja valtio. Myös Euroopan Unioni voidaan lukea osaksi julkishallintoa, koska se on jäsenvaltioidensa yhteenliittymä, jolla on eräissä asioissa ylikansallista päätäntävaltaa. Lisäksi valtion ja kuntien omistamat yritykset voidaan katsoa osaksi julkishallintoa samoin seurakuntien ja hiippakuntien toiminta. Kuntien yhteistyön puitteissa luodut kuntien väliset toimielimet mm. sairaalapiirit, koulutusyhtymät jne. ovat selvä ja melko iso osa maamme julkishallintoa. Samoin sosiaaliturvarahastot, kuten Kansaneläkelaitos (Kela) ovat osa julkista sektoria Suomessa. Julkishallinto on myös oppiaine tai tiede useissa maamme ylipistoissa, siihen liitty läheisesti myös julkisoikeus.

Katso myös

- Valtion ja kunnan tehtävät Luokka:Hallinto

Uudenmaan lääni

Uudenmaan lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Se käsitti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.

Jako

Itä-Uudenmaan Uudenmaan lääni jakaantui 34 kuntaan, joista 14 on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Askola
- Espoo
- Hanko
- Helsinki
- Hyvinkää
- Inkoo
- Järvenpää
- Karjaa
- Karjalohja
- Karkkila
- Kauniainen
- Kerava
- Kirkkonummi
- Lapinjärvi
- Liljendal
- Lohja
- Loviisa
- Myrskylä
- Mäntsälä
- Nummi-Pusula
- Nurmijärvi
- Pernaja
- Pohja
- Pornainen
- Porvoo
- Pukkila
- Ruotsinpyhtää
- Sammatti
- Sipoo
- Siuntio
- Tammisaari
- Tuusula
- Vantaa
- Vihti Luokka:Suomen vanhat läänit

Kymen lääni

Läänien yhdistäminen

Hämeen lääni

Hämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Hämeen maakunta sekä osia Pirkanmaasta ja Päijät-Hämeestä. Nykyisin alue kuuluu osin Länsi-Suomen lääniin ja osin Etelä-Suomen lääniin.

Historiaa

Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui. Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna. Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat. Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies. Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776. Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827. Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni. Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli. Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

Hämeen läänin kunnat

- Aitolahti (liitetty 1966 Tampereeseen)
- Akaa (liitetty 1946 Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen, Toijalaan ja Viialaan)
- Asikkala
- Eräjärvi (liitetty 1973 Oriveteen)
- Etelä-Pirkkala (1921–1937, nimeksi Pirkkala 1938)
- Forssa
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hollola
- Humppila
- Hämeenkoski (vuoteen 1994 nimenä Koski Hl)
- Hämeenkyrö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Hämeenlinna
- Hämeenlinnan maalaiskunta (liitetty 1948 Hämeenlinnaan)
- Ikaalinen (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Janakkala
- Jokioinen
- Juupajoki
- Jämsä (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Jämsänkoski (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Kalvola
- Kangasala
- Kihniö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Koijärvi (liitetty 1969 Forssaan ja Urjalaan)
- Korpilahti (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koskenpää (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koski Hl (1995 nimeksi Hämeenkoski)
- Kuhmalahti
- Kuhmoinen (siirretty 1974 Keski-Suomen lääniin)
- Kuorevesi
- Kuru
- Kylmäkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Lammi (nimenä aikaisemmin Lampi)
- Lempäälä
- Loppi
- Luopioinen
- Längelmäki
- Messukylä (liitetty 1947 Tampereeseen)
- Mouhijärvi (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Muurame (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Mänttä (1920– )
- Nastola
- Nokia
- Orivesi
- Padasjoki
- Parkano (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Perttula (1893 nimeksi Ypäjä)
- Pirkkala (jaettiin 1921 Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi, vuonna 1938 Etelä-Pirkkalan nimi muuttui Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan nimi Nokiaksi)
- Pohjaslahti (liitetty 1973 Virtoihin ja Vilppulaan)
- Pohjois-Pirkkala (1921–1937, 1938 nimeksi Nokia)
- Pälkäne
- Renko
- Riihimäki
- Ruovesi
- Sahalahti
- Sorerniemi (liitetty 1977 Someroon)
- Somero (siirretty 1990 Turun ja Porin lääniin)
- Suoniemi (liitettiin 1973 Nokiaan Turun ja Porin läänistä)
- Säynätsalo (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Sääksmäki (liitetty 1973 Valkeakoskeen)
- Tammela
- Tampere
- Teisko (liitetty 1972 Tampereeseen)
- Toijala
- Tottijärvi (liitetty 1976 Nokiaan)
- Tuulos
- Tyrväntö (liitetty 1971 Hattulaan)
- Urjala
- Valkeakoski
- Vanaja (jaettiin 1967 Hämeenlinnan, Janakkalan, Rengon ja Hattulan kesken)
- Vesilahti
- Viiala (kunnaksi 1932)
- Viljakkala (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Vilppula (1904– )
- Virrat (siirretty 1969 Vaasan läänistä)
- Ylöjärvi
- Ypäjä (aiempi nimi Perttula)

Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.
- Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- J. Snellman v.t. maaherrana 1831
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Klaus Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
- Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertschkoff 1901–1904
- Alexander Pappkoff 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
- Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
- Albert Alexander von Hellens 1919–1930
- (Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Waldemar Sandelin 1973–1978
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997

Kirjallisuutta

- Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
- K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.

Katso myös

- Lääniuudistus
- Suomen läänit Luokka:Suomen vanhat läänit

Turun ja Porin lääni

Turun ja Porin lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen läänillä. Siitä muodostettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat.

Kunnat

- Eura
- Harjavalta
- Honkajoki
- Houtskari
- Huittinen
- Iniö
- Jämijärvi
- Kaarina
- Kankaanpää
- Karinainen
- Karvia
- Kemiö
- Kiikala
- Kiikoinen
- Kisko
- Kiukainen
- Kodisjoki
- Kokemäki
- Korppoo
- Koski
- Kullaa
- Kustavi
- Kuusjoki
- Köyliö
- Laitila
- Lappi
- Lavia
- Lemu
- Lieto
- Loimaa
- Loimaan kunta
- Luvia
- Marttila
- Masku
- Mellilä
- Merikarvia
- Merimasku
- Mietoinen
- Muurla
- Mynämäki
- Naantali
- Nakkila
- Nauvo
- Noormarkku
- Nousiainen
- Oripää
- Parainen
- Paimio
- Perniö
- Pertteli
- Piikkiö
- Pomarkku
- Pori
- Punkalaidun
- Pyhäranta
- Pöytyä
- Raisio
- Rauma
- Rauman Lappi
- Rusko
- Rymättylä
- Salo
- Sauvo
- Siikainen
- Somero
- Suodenniemi
- Suomusjärvi
- Säkylä
- Särkisalo
- Taivassalo
- Tarvasjoki
- Turku
- Ulvila
- Uusikaupunki
- Vahto
- Vammala
- Vampula
- Vehmaa
- Velkua
- Västanfjärd
- Yläne
- Äetsä Luokka:Suomen vanhat läänit

Vaasan lääni

Läänien yhdistäminen

Keski-Suomen lääni

Keski-Suomen lääni oli yksi niistä lääneistä, jotka lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Se käsitti Keski-Suomen maakunnan sekä Kuhmoisten kunnan (Kuhmoinen liitettiin Keski-Suomen maakuntaan vasta läänin lakkauttamisen jälkeen). Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1960. Aikaisemmin sen alue kuului Vaasan, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin. Läänin raja muuttui hieman vuonna 1973, kun Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. Vuoden 1997 ääniuudistuksessa Keski-Suomen lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin.

Kunnat

- Hankasalmi
- Joutsa
- Jyväskylä
- Jyväskylän maalaiskunta
- Jämsä
- Jämsänkoski
- Kannonkoski
- Karstula
- Keuruu
- Kinnula

- Kivijärvi
- Konnevesi
- Korpilahti
- Kuhmoinen
- Kyyjärvi
- Laukaa
- Leivonmäki
- Luhanka
- Multia
- Muurame

- Petäjävesi
- Pihtipudas
- Pylkönmäki
- Saarijärvi
- Sumiainen
- Suolahti
- Toivakka
- Uurainen
- Viitasaari
- Äänekoski

Luokka:Suomen vanhat läänit

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
- Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Mikkelin lääni

Mikkelin lääni perustettiin 1831, ja vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin sen pääkaupunki. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänin pääosa, Etelä-Savo, liitettiin Itä-Suomen lääniin. Päijät-Hämeeseen kuuluvat Mikkelin läänin kunnat, Hartola, Heinola ja Sysmä, liitettiin Etelä-Suomen lääniin. Mikkelin lääni oli vanhan Kyminkartanon läänin seuraaja, ja perustettaessa siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa, sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Mikkelin lääni oli Suomen järvirikkain; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta.

Kunnat

- Anttola
- Enonkoski
- Hartola
- Haukivuori
- Heinola
- Heinävesi
- Hirvensalmi
- Joroinen
- Juva
- Jäppilä
- Kangaslampi
- Kangasniemi
- Kerimäki
- Mikkeli
- Mikkelin mlk
- Mäntyharju
- Pertunmaa
- Pieksämäki
- Pieksämäen mlk
- Punkaharju
- Puumala
- Rantasalmi
- Ristiina
- Savonlinna
- Savonranta
- Sulkava
- Sysmä
- Virtasalmi

Läänin aiemmat kunnat

- Heinolan mlk (liitettiin 1997 Heinolaan lääniuudistuksen yhteydessä)
- Sääminki (liitettiin 1973 pääosiltaan Savonlinnaan ja eteläosa Punkaharjuun)

Vuonna 1960 Keski-Suomen lääniin liitetyt kunnat

- Joutsa
- Leivonmäki
- Luhanka Luokka:Suomen vanhat läänit

Pohjois-Karjalan lääni

Pohjois-Karjalan lääni korvautui lääniuudistuksessa vuonna 1997 Itä-Suomen läänillä ja Pohjois-Karjalan maakunnalla.

Kunnat

Seuraavat kunnat muodostivat Pohjois-Karjalan läänin ennen vuoden 1997 lääniuudistusta:
- Eno
- Ilomantsi
- Joensuu
- Juuka
- Kesälahti
- Kiihtelysvaara (liitettiin Joensuun kaupunkiin 1. tammikuuta 2005)
- Kitee
- Kontiolahti
- Outokumpu
- Lieksa
- Liperi
- Nurmes
- Polvijärvi
- Pyhäselkä
- Rääkkylä
- Tohmajärvi
- Tuupovaara (liitettiin Joensuun kaupunkiin 1. tammikuuta 2005)
- Valtimo
- Värtsilä (liitettiin Tohmajärven kuntaan 1. tammikuuta 2005) Luokka:Suomen vanhat läänit

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
- ko:오울루 주

Ahvenanmaa

Ahvenanmaa (ruotsiksi Åland) on saariryhmä Itämeressä. Se muodostaa Suomeen kuuluvan demilitarisoidun itsehallinnollisen maakunnan. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Maakunnan väkiluku on 26 010 ja sen pääkaupunki on Maarianhamina.

Maantiede

Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden ja Itämeren pääalueen välissä. Maakuntaan kuuluu yli 6 500 saarta ja luotoa, joista Manner-Ahvenanmaa on suurin. Ruotsista sen erottaa kapeimmalta kohdaltaan noin 50 km leveä, saareton ja syvä Ahvenanmeri. Varsinais-Suomen saaristoa vastaan rajana oleva Kihti (Skiftet) sen sijaan on saarekas ja kapea. Pääsaari, Manner-Ahvenanmaa, on yli 50 km pitkä; siihen luetaan myös kapean Marsundin erottama Eckerö sekä Lemland ja Lumparland. Muita huomattavia saaria ovat Vårdö, Föglö, Sottunga, Kumlinge, Kökar ja Brändö. Vuoriperusta on enimmäkseen karkearakeista punervaa graniittilajia, ahvenanrapakiveä. Korkein huippu on Orrdalsklint (132 m) Saltvikin pitäjässä. Ahvenanmaan ilmasto on lauhkeampaa kuin muualla Suomessa, vuoden keskilämpö +5°, helmikuun -4°. Kasvillisuus yleensä rehevää, kasvisto lajirikas, siemenkasveja noin 750 lajia; niistä mainittakoon harvinainen, Suomessa vain Ahvenanmaalla kasvava marjakuusi ja rantamaisemiin leimaa antava tyrnipensas. Eläimistöstä puuttuvat muun muassa hirvi, ilves ja metso. Ahvenanmaan nimikkolajit ovat metsäkauris, merikotka, kevätesikko, hauki ja eloperäinen kalkkikivi.

Historia

Esihistoria

Orrdalsklint ja Långbergen Saltvikissä, Ahvenanmaan korkeimmat kohdat, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikku hiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella. Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka ja noin 1800 eaa kuoppakeramiikan korvaa kiukaisten-kulttuurin löydöt. Saarten sijainnista johtuen skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan pohjoisrannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan. Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. 1000-luvulla saariryhmä ehkä autioitui, mutta sai pian uuden asutuksen Ruotsin suunnasta.

Etymologinen historia

Ahvenanmaan muinaishistoria ei välttämättä olekaan niin ruotsalainen kuin luullaan. Ahvenanmaan ruotsinkielinen nimi Åland on Lars Huldénin tutkimusten mukaan (Finlandssvenska bebyggelsenamn) muunnos muinaispohjoismaisesta sanasta ahva, joka on sama sana kuin latinan aqua 'vesi'. Toisaalta hän pitää mahdollisena sitäkin, että lähtökohtana voisi olla suomalainen sana "ahvena" ahven), josta kielen äännekehityksen sääntöjen mukaan on voinut kehittyä ruotsalainen sana å. Sanan loppu -maa olisi sitten käännetty ruotsiksi -land. Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä. Tällaisia ovat hänen mukaan ehkä mm. Finbo, Finby, Finholma, Finnö, Finström, Geta (Kaita), Jomala, Jomalby, Jurmo (Jurimaa), Korsö (Koskipää), Lappo, Lappvesi, Leisor (Laitasaari), Lemböte, Lemland, Lumparby, Lumparland, Lumpo, Posta, Seglinge (Seilonen), Simskälä (Simasalo), Sålis (Saarilaksi) ja Töftö (Toivottu).

Ruotsalaisuuden aika

Keskiajalla Ahvenanmaasta tuli Korsholman linnaläänin keskusalue. Lääni siirtyi vuoden 1809 rauhassa osaksi Venäjään liitettyä Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa. Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Venäjä sitoutui Pariisin rauhassa vuonna 1856 olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata, mutta rakensi sinne kuitenkin linnoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana. Suuriruhtinaskunnalta Ahvenanmaa periytyi Suomen tasavallalle. Suomen itsenäisyyden alkuaikoina, Venäjän vallankumouksen jälkeen venäläinen sotaväki alkoi esiintyä hillittömästi myös Ahvenanmaalla. Tämän seurauksena siellä heräsi eräissä piireissä ajatus Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin. Tämä pyrkimys, jonka johtomiehet olivat varatuomari C. Björkman ja toimittaja J. Sundblom, ja joka esiintyi muun muassa 7 135 hengen allekirjoittamassa adressissa, sai kannatusta Ruotsissa, mutta kohtasi koko Suomessa jyrkkää vastustusta. Suomen sisällissodan (1918) aikana Ruotsi lähetti saarille sotilasretkikunnan — nimellisesti suojelemaan ahvenanmaalaisia siviilejä, mutta todellisuudessa ilmeisesti valmistelemaan saarten liittämistä osaksi Ruotsia. Ruotsalaiset kuitenkin väistyivät saksalaisten tieltä. Ahvenanmaan kysymys joutui Yhdistyneen kuningaskunnan aloitteesta vuonna 1920 Kansainliiton neuvoston käsiteltäväksi. Tämän kesäkuussa 1921 tekemän päätöksen mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen, mutta saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli myönnettävä eräitä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon. Saarelaisten enemmistö on nykyisin tyytyväinen itsehallintoon. Lokakuussa 1921 tehtiin Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta. Ahvenanmaan linnoitukset purettiin jo vuonna 1919.

Itsehallinto

1919 Suomen eduskunta on vahvistanut itsehallinnon Ahvenanmaan itsehallintolailla 1920, jota uudistettiin 1951 ja 1991. Itsehallinto antaa ahvenanmaalaisille oikeuden säätää lailla omista sisäisistä asioistaan ja päättää maakunnan tulo- ja menoarviosta. Ahvenanmaalla on oma lakeja säätävä parlamentti, maakuntapäivät. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922. Sitä juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Maakuntapäivät nimittää maakuntahallituksen. Seuraavilla aloilla Ahvenanmaa toimii lähinnä kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja omine hallintokoneistoineen:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämän edistäminen
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- postilaitos
- radio ja televisio Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan itsehallinto vahvistui. Ahvenanmaalla järjestettiin liittymisestä oma erillinen kansanäänestys. Ahvenanmaa on osana Suomea EU:n jäsen, mutta se ei kuulu EU:n veroliittoon, mikä mahdollistaa verovapaan myynnin laivaliikenteessä Ahvenanmaan ja EU:n välillä. Ahvenanmaan maakunnan itsehallinnosta johtuen Ahvenanmaan lääninhallituksella on erilaiset tehtävät kuin muun Suomen lääninhallituksilla. Ahvenanmaan postilaitos on julkaissut vuodesta 1984 alkaen Ahvenanmaan omia postimerkkejä. Myös omasta rahasta on välillä keskusteltu ja 1994 Ahvenanmaalta käsin pyrittiin julkaisemaan 100 taalerin juhlaraha. Tämä hanke kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.

Kotiseutuoikeus

Ahvenmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa. Kotiseutuoikeuden saa automaattisesti, jos se on jommallakummalla vanhemmista. Kotiseutuoikeutta voi hakea ruotsin kielen taitoinen Suomen kansalainen, joka on asunut maakunnassa vähintään viisi vuotta.

Kunnat

Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kuntaa, joista Maarianhamina on ainoa kaupunki.

- Brändö
- Eckerö
- Finström
- Föglö

- Geta
- Hammarland
- Jomala
- Kumlinge

- Kökar
- Lemland
- Lumparland
- Maarianhamina

- Saltvik
- Sottunga
- Sund
- Vårdö

Muuta

- Ahvenanmaan suomalaiset

Tunnettuja ahvenanmaalaisia

- Gustaf Erikson, laivanvarustaja
- Janne Holmén, kestävyysjuoksija

Yrityksiä ja yhdistyksiä

- Chips Abp, elintarvikealan konserni
- Viking Line Abp, laivanvarustamo
- Ålands Penningautomatförening (PAF), peli- ja raha-automaattiyhdistys

Tunnettuja urheiluseuroja

- IFK Mariehamn (jalkapallo, Veikkausliiga)

Linkkejä

- [http://www.aland.fi/ Ahvenanmaan kotisivu (ruotsiksi)]
- [http://www.aland.fi/alandfi/ Ahvenanmaa pähkinänkuoressa] Luokka:Suomen saaret Luokka:Ahvenanmaa ko:올란드 제도 ja:オーランド諸島

Koordinaatit

Koordinaatisto on geometrinen järjestelmä alueen kuvaamiseen ja sen mittasuhteiden, sijaintien tms. ilmoittamiseen. Koordinaatistossa pisteitä on sijoitettu avaruuteen, ja pisteille on annettu koordinaatit niiden paikantamista varten. Koordinaatit voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Pisteillä on yhtä monta koordinaattia kuin koordinaatistossa on ulottuvuuksia. Ulottuvuuksien ja niitä vastaavien koordinaattien niminä on useimmiten x, y ja z. Origo on suorakulmaisen koordinaatiston nollapiste, jossa kaikkien koordinaattien arvo on nolla ja koordinaatistoakselit leikkaavat toisensa.

Suorakulmainen koordinaatisto

piste Yleisimmin koordinaatistolla tarkoitetaan etenkin matematiikassa suorakulmaista eli karteesista koordinaatistoa. Suorakulmaisessa koordinaatistossa on ulottuvuuksien mukainen määrä akseleita, jotka on nimetty kuvaamansa ulottuvuuden mukaan. Akselit ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa, ja ne kulkevat koordinaatiston nollapisteen eli origon kautta sekä leikkaavat toisensa siinä. Koordinaatistolle on annettu myös mittayksikkö, ja niinpä kunkin pisteen koordinaatit ilmoittavat matkan, joka kutakin akselia tulee kulkea, jotta päästäisiin merkittyyn pisteeseen. Kun koordinaatistolla kuvataan tasoa, käytetään kahta akselia: vaakasuunnan kuvaamiseen x-akselia ja pystysuunnalle y-akselia. Kolmiulotteisessa avaruudessa tarvitaan puolestaan kolme akselia: x-, y- ja z-akselit. Koordinaatit ilmoitetaan merkitsemällä ne sulkeisiin ja erottamalla kunkin ulottuvuuden koordinaattiluku pilkulla, esim. (2, -3). Jos koordinaatit sisältävät desimaalipilkkuja, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä, esim. (4,5; 2,25; -6,8).

Napakoordinaatisto

Napakoordinaatistossa koordinaatit esitetään kiertokulman φ ja säteen r funktiona. Muunnoskaavat karteesisen ja napakoordinaatiston välillä ovat

\begin
x=r \cdot \cos\\
y=r \cdot \sin.
\end

Sylinterikoordinaatisto

Sylinterikoordinaatisto on kolmiulotteinen koordinaatisto, jossa x- ja y-tasossa käytetään napakoordinaatistoa ja sen lisäksi z-suunnassa karteesista z-koordinaattia. Koordinaatin muodostaa siis kolmikko (φ,r,z).

Pallokoordinaatisto

Pallokoordinaatisto on sylinterikoordinaatiston tapaan kolmiulotteisen avaruuden koordinaatisto. Siinä pisteiden ajatellaan sijaitsevan pallopinnalla. Koordinaatit määrittävät säde r, atsimuuttikulma φ sekä korotus- eli elevaatiokulma θ. Korotuskulma on tavallisesti rajattu välille

-\pi/2<\theta<\pi/2

yksikäsitteisyyden saavuttamiseksi. Muunnoskaavat karteesiseen koordinaatistoon ovat

\begin
x=r \cdot \cos\cdot \cos\\
y=r \cdot \sin\cdot \cos\\
z=r \cdot \sin.
\end

Karttakoordinaatistot

Peruskoordinaatisto, Yhtenäiskoordinaatisto Luokka:Matematiikka Luokka:Geometria ko:극좌표 ja:極座標系

Sklep Nurkowy online spielautomaten ebay oszust po�ciel

:: RELATED NEWS ::

Waterstofgas
Waterstof is een scheikundig element met symbool H en atoomnummer 1. Het is een kleurloos niet-metaal.

Ontdekking

In 1671 beschreef de Britse chemicus Robert Boyle in een publicatie een brandbaar gas dat vrijkwam bij een reactie tussen

CF Barcelona
FC Barcelona is een voetbalclub uit Spanje. De club behoort tot de Europese top. Diverse bekende topspelers hebben hier gespeeld of spelen er, waaronder vele Nederlanders. De clubkleuren zijn rood-blauw (blaugrana) en het stadion van Barcelona is het indrukwekkende Camp Nou. FC Barcelona is de enige club in Europa die vanaf de instelling van Europees voetbal in 1955 elk jaar in één van de toernooien aanw

Radioactieve straling
Radioactiviteit, ook wel activiteit genoemd, is een natuurkundig fenomeen: bepaalde isotopen zijn instabiel en veranderen (desintegreren) spontaan in een andere atoomsoort. Zie ook Radioactief verval. Bij dit proces zenden ze straling uit. Na de desintegratie is de atoomkern veranderd van samenstelling, met name in de aantallen proto

Neurenberg
Neurenberg (Duits: Nürnberg) is een Duitse stad in Beieren, gelegen aan het riviertje de Pegnitz. Tot de Tweede Wereldoorlog had de binnenstad een vrijwel geheel middeleeuws karakter bewaard met Gotische<

Esdoorn

Algemeen

De Esdoorn of Ahorn, Acer, is een geslacht van bomen of heesters behorend tot de Esdoornfamilie (Aceraceae) of eventueel tot de Sapindaceae. De Esdoorn komt voor op bijna het gehele noordelijke halfrond van het Noorden tot in de tropen. Het geslacht is onderverdeeld in 16 secties met 230 verschillende soorten, ondersoorten en variëteiten. Daarnaast zijn er verschillende software. Categorie:Computer ja:Category:ソフトウェア ko:분류:소프트웨어 simple:Category:Software