:: wikimiki.org ::

Kurt Von Schuschnigg

Kurt von Schuschnigg

Kurt von Schuschnigg (14. joulukuuta 1897–18. marraskuuta 1977) oli itävaltalainen poliitikko, joka seurasi 1934 murhattua Engelbert Dollfussia Itävallan diktaattorina. Schuschnigg syntyi Trentossa Etelä-Tirolissa (nykyisin Italiaa) Itävalta-Unkarissa ja taisteli ensimmäisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Schuschniggista tuli lakimies Innsbruckissa. Hän liittyi kristillissosiaaliseen puolueeseen ja valittiin kansallisneuvostoon (Nationalrat) 1927. Vuonna 1932 diktaattori Dollfuss nimitti hänet oikeusministeriksi ja 1933 hänestä tuli opetusministeri. Natsien surmattua Dollfussin vallankaappausyrityksessa 1934, Schuschniggista tuli Itävallan diktaattori. Hän lakkautti Heimwehrin, puolisotilaallisen järjestön lopullisesti 1936. Helmikuussa 1938 Berchtesgadenin neuvotteluissa Hitler pakotti Schuschniggin ottamaan Itävallan natsijohtajan, Arthur Seyss-Inquartin hallitukseensa. Schuschnigg yritti hillitä levottomuuksia kansanäänestyksellä, mutta Wehrmacht marssi Itävaltaan kaksi päivää ennen 13. maaliskuuta suunniteltua äänestystä. Natsit vangitsivat Schuschniggin, ja hän pysyi vankilassa vuoteen 1945 amerikkalaisjoukkojen viimein vapautettua hänet. Schuschnigg muutti Yhdysvaltoihin, missä hän toimi St. Louisin yliopiston politiikan professorina 1948–1967. Hän kuoli Innsbruckissa.

Työt

- Dreimal Österreich, 1937
- Ein Requiem in Rot-Weiß-Rot, 1947
- Österreich, eine historische Schau, 1948
- Im Kampf gegen Hitler, 1969 Schuschnigg, Kurt Schuschnigg, Kurt ja:クルト・シュシュニック

14. joulukuuta

14. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 348. päivä (349. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 17 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Jouko :- suomenruotsalainen kalenteri: Ove :- ortodoksinen kalenteri: Aari :- saamenkielinen kalenteri: Uđjjus :- vanhemmissa kalentereissa: Ireneus, Isidorus, Loth, Nicasius, Sten

Tapahtumia

- 1911 - Roald Amundsen onnistui tavoitteessaan saavuttaa Etelänapa.
- 1932 - Kivimäen hallitus aloitti toimikautensa.
- 1939 - Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta Talvisodan takia.
- 1955 - Suomi liittyi YK:n jäseneksi.

Syntyneitä

- 1503 - Nostradamus, ennustaja
- 1546 - Tyko Brahe, tanskalainen astrologi, tähtitieteilijä ja alkemisti
- 1846 - Ina Lange, kirjailija
- 1883 - Morihei Ueshiba, aikidon kehittäjä
- 1897 - Kurt von Schuschnigg, poliitikko
- 1911 - Spike Jones, yhdysvaltalainen muusikko
- 1924 - Siiri Rantanen, hiihtäjä
- 1924 - Kirsi Kunnas, lastenkirjailija
- 1955 - Jan Trøjborg, tanskalainen poliitikko
- 1963 - Sergei Bubka, seiväshyppääjä
- 1979 - Michael Owen, jalkapalloilija

Kuolleita

- 1077 - Agnes de Poitou, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1056–1068
- 1788 - Carl Philipp Emanuel Bach, säveltäjä
- 1799 - George Washington, ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti
- 1936 - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen johtaja
- 1943 - John Harvey Kellogg, maissihiutaleiden keksijä
- 1956 - Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti
- 1981 - Armas J. Pulla, kirjailija ---- Katso myös: kalenteri ~ 13. joulukuuta, 15. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-14 ms:14 Disember ko:12월 14일 ja:12月14日 simple:December 14 th:14 ธันวาคม

1897

Tapahtumia

- Friedrich Loeffler osoitti suu- ja sorkkataudin olevan viruksen aiheuttama.
- Ensimmäinen sionistikongressi Baselissa

Syntyneitä

- Alexandre Piankoff, egyptologi

Kuolleita

- 12. toukokuuta - Minna Canth, kirjailija Luokka:1897 ms:1897 ko:1897년 simple:1897 th:พ.ศ. 2440

1977

Tapahtumia

- 18. tammikuuta - Aiemmin tuntematon legioonalaistautia aiheuttava bakteeri tunnistettiin.
- 18. tammikuuta - Australiassa Granvillessa, lähellä Sydneytä tapahtuneessa rautatieonnettomuudessa kuoli 83 ihmistä.
- 19. tammikuuta - Presidentti Gerald Ford armahti Iva Toguri D'Aquinon, Japanin sotapropagandaa toisessa maailmansodassa juontaneen Tokio Rosen.
- 20. tammikuuta - Gerald Fordin seuraaja Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä.
- 21. tammikuuta - Jimmy Carter armahti Vietnamin sodan kutsuntoja vältelleet.
- 7. helmikuuta - Neuvostoliiton Sojuz 24 laukaistiin.
- 11. helmikuuta - Suurin tunnettu niveljalkainen: 20,2 kg hummeri jäi saaliiksi Nova Scotiassa.
- 18. helmikuuta - Avaruussukkula Enterprise "ensilennolleen" Boeing 747:n selässä.
- 4. maaliskuuta - Maanjäristys Etelä- ja Itä-Euroopassa surmasi 1500.
- 5. maaliskuuta - Englantilainen Formula 1-ajaja Tom Pryce sai surmansa Etelä-Afrikan GP:ssa Kyalamin radalla.
- 9. maaliskuuta - Aseistautuneet muslimit valtasivat kolme rakennusta Washington DC:ssä ja ottivat 130 panttivankia. Panttivankitilanne kesti kaksi päivää.
- 27. maaliskuuta - Kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui Teneriffalla kun KLM:n ja Pan Amin Boeing 747-koneet törmäsivät toisiinsa kiitoradalla. 583 ihmistä sai surmansa.
- 5. toukokuuta - Pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Kempeleen ja Oulun välisellä rataosuudella. 2 kuoli ja 68 loukkaantui.
- 23. toukokuuta - Julkaisu bakteerien käyttämisestä insuliinin tuotannossa.
- 28. toukokuuta - Southgatessa, Kentuckyssa Beverly Hills Supper Clubin tulipalossa 165 kuolonuhria.
- 5. kesäkuuta - Vallankaappaus Seychelleillä.
- 5. kesäkuuta - Apple II, ensimmäinen henkilökohtainen tietokone myyntiin.
- 13. heinäkuuta - New York Cityssä 25 tunnin sähkökatko johti ryöstelyyn ja levottomuuksiin.
- 22. heinäkuuta - Kiinan johtaja Deng Xiaoping palasi valtaan kun Neljän kopla erotettiin puolueesta.
- 16. elokuuta - Elvis Presley kuoli Memphisissä Tennesseessä.
- 20. elokuuta - Voyager 2 -luotain laukaistiin Yhdysvalloissa.
- 5. syyskuuta - Voyager 1 laukaistiin viivytyksien jälkeen.
- 7. syyskuuta - USA ja Panama sopivat Panaman kanavan siirtymisestä Panamalle 1900-luvun lopussa.
- 7. syyskuuta - Kova myrsky Suomen eteläosassa.
- 11. syyskuuta - Isorokkoa tavattiin viimeisen kerran maailmassa Somaliassa.
- 12. syyskuuta - Apartheid: Steve Biko kuoli Etelä-Afrikassa poliisien huovissa saaminsa vammoihin.
- 21. syyskuuta - Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana USA ja Neuvostoliitto
- 28. syyskuuta - Porsche 928 esiteltiin messuilla Genevessä.
- 13. lokakuuta - Neljä palestiinalaista kaappasi Lufthansan koneen matkalla Somaliaan ja vaati 11 Punaisen armeijakunnan jäsenen vapauttamista.
- 20. lokakuuta - Lynyrd Skynyrdin lentokone putoaa suolle Gillesburgissa Mississippissä. Onnettomuudessa kuoli yhtyeen laulaja Ronnie Van Zant, kitaristi Steve Gaines ja hänen sisarensa, taustalaulaja Cassie Gaines, lentokoneen molemmat pilotit sekä Lynyrd Skynyrdin kiertuemanageri Dean Kilpatrick.
- 19. marraskuuta - Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Arabi-maailma raivostuu käynnistä.
- 23. marraskuuta - Meteosat 1 laukaistiin kiertoradalle ESAn ensimmäisenä satelliittina.
- 4. joulukuuta - Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavallan presidentti, kruunasi itsensä keisariksi.
- 4. joulukuuta - Malaysia Airlinesin Boeing 737 kaapattiin ja räjäytettiin ilmassa, 100 kuoli.
- J. R. R. Tolkienin Silmarillion julkaistiin hänen poikansa Christopher Tolkienin toimittamana.
- ABBA ylitti The Beatlesin ennätyksen myytyjen levyjen määrässä.
- Charlie Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn Troijalaisen asteroidin.
- 2000 A.D.:n brittiläisen scifi-sarjakuvan ensimmäinen numero julkaistiin, mukana Judge Dredd.

Syntyneitä

- 28. tammikuuta - Orlando Bloom, näyttelijä
- 9. helmikuuta - Shakira, kolumbialainen poptähti
- 14. huhtikuuta - Sarah Michelle Gellar, näyttelijä
- 1. heinäkuuta - Liv Tyler, näyttelijä
- 14. heinäkuuta - Victoria, Ruotsin kruununprinsessa
- 3. syyskuuta - Jonna Kosonen, Nylon Beat-popduon jäsen
- 3. marraskuuta - Aria Giovanni, malli ja näyttelijä
- 15. marraskuuta - Peter Phillips, prinsessa Annen ja Mark Phillipsin poika
- 30. marraskuuta - Laila Ali, Muhammad Alin tytär

Kuolleita

- 14. tammikuuta - Anthony Eden, Britannian pääministeri
- 3. helmikuuta - Aarre Simonen, poliitikko
- 4. helmikuuta - Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja (s. 1900)
- 10. helmikuuta - Sergei Iljušin, lentokonesuunnittelija
- 9. maaliskuuta - Howard Aiken (s. 1900)
- 16. kesäkuuta - Wernher von Braun, rakettisuunnittelija
- 2. heinäkuuta - Vladimir Nabokov, kirjailija
- 3. elokuuta - Arkkipiispa Makarios III, Kyproksen presidentti.
- 16. elokuuta - Elvis Presley, yhdysvaltalainen rocktähti
- 19. elokuuta - Groucho Marx, Marxin veljekset (s. 1890)
- 6. syyskuuta - Yrjö Kokko, kirjailija
- 16. syyskuuta - Marc Bolan, englantilainen laulaja ja säveltäjä (oik. Mark Feld) tuli tunnetuksi yhtyeessä T. Rex (s. 1947)
- 18. marraskuuta - Kurt von Schuschnigg, Itävallan diktaattori 1934–1938
- 25. marraskuuta - Jacques Torneur, elokuvaohjaaja
- 25. joulukuuta - Charles Chaplin, elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja Luokka:1977 als:1977 ko:1977년 ja:1977年 simple:1977 th:พ.ศ. 2520

Engelbert Dollfuss

Engelbert Dollfuss tai Dollfuß (4. lokakuuta 1892–25. heinäkuuta 1934) oli itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori. Syntyjään Texingistä, Itävalta-Unkarista, Dollfuss opiskeli pappiseminaarissa ennen päätettyään lukea lakia Wienin yliopistossa ja taloustiedettä Berliinissä. Ensimmäisessä maailmansodassa häntä ei aluksi aiottu hyväksyä asepalvelukseen lyhytkasvuisuutensa vuoksi, viimein hänet komennettiin Alppien rintamalle, jossa hän joutui lyhyeksi aikaa vangiksi 1918. Sodan jälkeen Dollfuss työstenteli maatalousministeriössä talonpoikien liiton sihteerinä. Hänestä tuli Ala-Itävallan maatalouskamarin johtaja 1927 ja kristillissosiaalisen puolueen (Christlichsoziale Partei, CS) edustajana hän pääsi 1930 johtamaan liittovaltion rautateitä. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin maa- ja metsätalousministeriksi. Dollfussista tuli Itävallan kansleri 20. toukokuuta 1932 oikeistokoalitiohallituksen johdossa, tavoitteenaan johtaa maa suuren laman läpi. Hallituksen enemmistö oli kuitenkin mitätön ja deflaatiopolitiikka aiheutti vastustusta sosiaalidemokraattisessa puolueessa (SDAPÖ) ja parlamentissa. Dollfuss hajoitti parlamentin määräämättömäksi ajaksi maaliskuussa 1933 ja hallitsi diktaattorin valtuuksin. Toinen syy demokratian lakkauttamiseen oli natsipuolueen Saksassa saama valta-asema, jolloin Itävallan olemassaolo itsenäisenä valtiona näytti uhatulta natsien vaatiessa liittoa Saksan kanssa. Dollfuss kielsi natsipuolueen (NSDAP) kesäkuussa 1933 ja SDAPÖ:n helmikuussa 1934. Syyskuussa 1933 hän muodosti politiikkansa tueksi sateenvarjoryhmän, Vaterländische Front (Isänmaan rintama) ja liitti kristillissosiaalisen puolueen puolisotilaalliseen nationalistiseen suojeluskuntaan Heimwehriin. 25. heinäkuuta 1934 kahdeksan itävaltalaista natsia tunkeutuivat aseistettuina kanslerinvirastoon yrittäen kaappausta. Dollfuss kuoli seuranneessa taistelussa, natsit vangittiin ja teloitettiin ja Kurt von Schuschniggista tuli uusi Itävallan diktaattori. Dollfuss, Engelbert Dollfuss, Engelbert ja:エンゲルベルト・ドルフース

Itävalta-Unkari

Die im Reichsrat vertretenen Königreiche und Länder und die Länder der heiligen ungarischen Stephanskrone

Kuva:Location-Austria-Hungary.png

Suurin kaupunki

Wien, 1675000 asukasta (1907)

Hallitsija

680 887 km² (1907)

48 592 000 (1907)

Itävallassa: 100 heller = 1 corona(krone)
Unkarissa: 100 filler = korona

Olemassa

1867–1918

Itävalta-Unkari oli vuosina 1867–1918 Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia. Molempien maiden hallitsijana oli sama Habsburg-suvun keisari, mutta niillä oli oma parlamentti ja sisäpolitiikka. Liiton nimen voisi kääntää: Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat ja Unkarin Pyhän Tapanin kruunun maat. Itävalta-Unkari perustettiin kompromissinä Unkarin ylimystön ja Habsburg-hallitsijoiden välillä, yrityksenä pelastaa vanha Itävallan keisarikunta. Järjestelyssä jätettiin huomiotta vähemmistökansallisuudet, eikä se tyydyttänyt unkarilaisia, jotka halusivat suurempaa autonomiaa, eikä itävaltalaisia, jotka toivoivat liittoa muiden saksankielisten alueiden kanssa. Poliittista elämää varjostivat riidat eri kansallisuuksien välillä nousevan kansallisen heräämisen aikana. Itävalta-Unkarissa nähtiin myös nopeaa teollistumista ja talouskasvua sen olemassaolon aikana, kuten myös monia vapaamielisiä uudistuksia. Keisarikunta hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Historia

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti itselleen Itävallan keisarin arvonimen vuonna 1804. Preussin-Itävallan sodan jälkeen Saksan liitto romahti ja Saksan keisarikunta muodostettiin Ranskan-Preussin sodan (1870-1871) jälkeen Preussin ja Otto von Bismarckin johdolla Hapsburgien Itävallan jäädessä ulkopuolelle. Vuonna 1878 Itävalta valloitti Bosnia ja Hertsegovinan Ottomaanien valtakunnalta. Se liitettiin keisarikuntaan 1908 Berliinin sopimuksessa yhteishallintoon talousministeriön alaisuudessa, mikä sai jotkut pelkäämään että Itävaltalaiset suunnittelivat siitä kolmatta kuningaskuntaa Kroatian kanssa vähentämään Budapestin valtaa. Serbian noustua vuosien 1912-1913 Balkanin sodissa merkittäväksi kuningaskunnaksi Ottomaanien valtakunnan kustannuksella, syntyi Itävalta-Unkarissa serbikansallinen liike, joka kannatti serbien liittymistä Serbiaan. Tämä johti Ensimmäisen maailmansodan syttymiseen serbinationalisti Gavrilo Principin murhattua arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Itävalta julisti 28. heinäkuuta 1914 sodan Serbialle, joka johti Venäjän mobilisointiin sen ja Serbian liiton kautta, ja Saksan sodanjulistukseen Venäjälle ja Venäjän liittolaiselle Ranskalle. Itävalta-Unkarin joukot hyökkäsivät Venäjälle, mutta venäläisten vastaisku työntyi Itä-Galitsiaan. Venäjä pysäytti Preussin ja Itävallan talvihyökkäyksen Venäjän Puolaan 1914, ja eteni syvemmälle Galitsiaan vuoden 1915 alussa. Italia, vaikkakin Itävallan liittolainen, pysyi aluksi puolueettomana, mutta liittyi sotaan 1915 ympärysvaltojen puolella saadakseen alueita Itävalta-Unkarilta. Sen hyökkäykset kuitenkin torjuttiin. Kesällä 1915 Saksan-Itävallan hyökkäys ajoi Venäjän Itävallan alueilta, ja tuhosi kokonaisia Venäjän armeijakuntia. Vuonna 1916 Romania liittyi sotaan, mikä laajensi sodan rintaman ulottumaan Mustalle merelle saakka. Venäjä pysyi sen apuna vuoteen 1917, jolloin sen talous ja huolto romahtivat täysin ja ongelmat johtivat Venäjän vetäytymiseen sodasta ja helmikuun vallankumoukseen. Sodan aikana Itävalta-Unkarin armeijaa vaivasivat huollon ongelmat, huono taistelutahto ja suuret tappiot alkoivat vaikuttaa sen taistelukykyyn. Sodan edetessä armeijan komento siirtyi yhä etenevässä määrin Saksan käsiin. Hävityn ensimmäisen maailmansodan jälkeen valtakunta hajosi Unkarin ja Tšekkoslovakian itsenäistyttyä ja keisari Kaarle luopui kruunusta ja Itävallasta tuli tasavalta. Valtakunnan alueet pilkottiin Versailles'n sopimuksissa.

Politiikka

Itävalta-Unkari luotiin kompromissina vähenevän Itävallan keisarin vaikutusvallan ja unkarilaisen ylimystön kesken helmikuussa 1867. Itävallan keisarikunta oli hallinnut vuosina 1804-1867 alueita keskitetysti, mutta keisarin vaikutusvalta väheni Italialle koetun tappion jälkeen vuoden 1859 sodassa ja Saksalle Saksan-Itävallan sodassa 1866. Itävalta pyrki tukahduttamaan unkarilaisten tyytymättömyyttä, mutta nationalistit saivat tuke Venäjältä, jolle Itävallan epävakaus oli etu. Unkarissakin syntyi vallankumous Euroopan hulluna vuotena 1848-1849. Taatakseen unkarilaisten tuen, keisari Franz Josefin oli suostuttava vaatimuksiin Unkarin historiallisen kuningaskunnan tunnustamisesta, ja hänet kruunattiin Unkarin kuninkaaksi samalla kun Unkariin perustettiin erillinen parlamentti, jolla oli oikeus säätää Pyhän Tapanin maita koskevia lakeja. Samalla unkarilaiset saivat etuoikeutetun aseman muihin merkittäviin kansallisuuksiin (romanialaiset ja slaavit) nähden. Itävalta-Unkarilla oli kolme hallitsevaa elementtiä: Unkarin hallitus, Cisleithanian itävaltalainen hallitus ja Keisarin hallinto. Unkarilla ja Itävallalla oli omat parlamentit ja pääministerit, nämä yhdisti keisarin hallinto, joka oli teoriassa absoluuttinen, mutta käytännössä rajattu. Keisarin hallinto vastasi armeijasta, laivastosta, ulkopolitiikasta ja tulliliitosta. Joillain alueilla, kuten Galicialla ja Kroatialla oli erityisasema ja oma hallintonsa.

Osat

absoluuttinen Itävalta-Unkarin hallintojärjestelmä oli jäänne feodaaliajalta, jolloin kuninkaat jakoivat maita läänityksinä alamaisilleen. Eri kuningas- ja ruhtinaskunnat yhdistettiin yhteisen hallitsijan alle, mutta jako jäi. Keisarin arvonimessä lueteltiin kaikki hänen hallitsemansa maat.
- Cisleithania
- 1. Böömi † (saksaksi Böhmen)
- 2. Bukovina ‡ (saksaksi Bokovina)
- 3. Kärnten ‡
- 4. Krain ‡ (sloveniaksi Kranjska)
- 5. Dalmatia † (saksaksi Dalmatien)
- 6. Galitsia † (saks. Galizien und Lodomerien / puolaksi Galicja / ukrainaksi Галичина (Galitšina) / romaniaksi Galiția)
- 7. Küstenland
- Görz und Gradisca⁴
- Triesten valtio
- Istria³ (saks. Istrien)
- 8. Ala-Itävalta ‡+ (Österreich unter der Enns)
- 9. Määri³ (saks. Mähren)
- 10. Salzburg ‡
- 11. Sleesia ‡ (Schlesien)
- 12. Steiermark ‡ (sloveniaksi Štajerska)
- 13. Tiroli⁴ (Tirol)
- 14. Ylä-Itävalta ‡+ (Österreich ob der Enns)
- 15. Vorarlbergin maa (osa Tirolia)
- Transleithania
- 16. Unkarin kuningaskunta (Ungarn)
- 17. Kroatia ja Slavonia (Kroatien und Slawonien) (Unkarin kuningaskunnan alaisuudessa)
- Rijekan kaupunki (unkariksi ja italiaksi Fiume) (Unkarin kuningaskunnan alaisuudessa)
- 18. Bosnia ja Hertsegovina (Bosnien-Herzegowina) (Itävallan ja Unkarin yhteishallinnossa) ----
- † kuningaskunta (Königreich)
- ‡+ arkkiherttuakunta (Erzherzogtum)
- ‡ herttuakunta (Herzogtum)
- ³ markiisikunta (Markgrafschaft)
- ⁴ suuriruhtinaskunta (Gefürstete Grafschaft)

Maantiede

Katso Itävallan ja Unkarin maantiedeosiot.

Väestöjakauma

Itävalta-Unkari oli monikielinen, ja -kulttuurinen maa.

Itävalta-Unkarin väestöjakauma
saksalaisia	24%
unkarilaisia	20%
tšekkejä	13%
puolalaisia	10%
ruteeneja	8%
romanialaisia	6%
kroaatteja	5%
slovakkeja	4%
serbejä	4%
sloveeneja	3%
italialaisia	3%

Luokka:Itävallan historia Luokka:Unkari Luokka:Euroopan entiset valtiot ko:오스트리아-헝가리 ja:オーストリア・ハンガリー帝国

Innsbruck

Innsbruck sijaitsee Tirolin osavaltiossa läntisessä Itävallassa. 128 000 asukkaan kaupunki on rakennettu 575 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kaupunki on myös Tirolin osavaltion pääkaupunki. Innsbruckin halki virtaa Inn-joki joka saa alkunsa Innsbruckia ympäröiviltä Alpeilta. Alpeilta

Urheilu

Kaupungissa on pidetty talviolympialaiset kahdesti vuosina 1964 ja 1976. Innsbruckissa järjestetään myös yksi perinteikkään ja arvostetun Keski-Euroopan mäkiviikon neljästä kilpailusta.

Aiheesta muualla

- [http://www.innsbruck.at/ Innsbruckin viralliset kotisivut]
- [http://www.innsbruck-tourism.at/ Insbruckin matkailusivut]
- [http://wikitravel.org/en/Innsbruck Innsbruck Wikitravelissa] Luokka:Itävallan kaupungit Luokka:Talviurheilukeskukset ja:インスブルック

1927

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen.
- 9. tammikuuta - Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa.
- 12. helmikuuta - Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Kiinaan, Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla.
- 10. maaliskuuta - Albaniassa liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta.
- 12. huhtikuuta - Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä.
- 12. huhtikuuta - Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa.
- 22. huhtikuuta - Suuri Mississippin tulva on Yhdysvaltojen historian suurin luonnonkatastrofi.
- 9. toukokuuta - Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa.
- 11. toukokuuta - Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (katso Oscar-palkinto)
- 20. toukokuuta - Saudi-Arabia sai itsenäisyyden.
- 20. toukokuuta - Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella ilman välilaskuja.
- 22. toukokuuta - 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa.
- 23. toukokuuta - Televisio esitellään ensimmäistä kertaa yleisölle.
- 24. toukokuuta - Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi.
- 27. toukokuuta - Ford lopetti T-mallin valmistuksen.
- 4. kesäkuuta - Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan.
- 7. kesäkuuta - Neuvostoliiton lähettiläs Voikov salamurhattiin Varsovassa.
- 9. kesäkuuta - Neuvostoliitto teloitti 20 brittidiplomaattia vakoilusta.
- 29. kesäkuuta - Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
- 10. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa.
- 15. heinäkuuta - Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä.
- 1. elokuuta - Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana.
- 23. elokuuta - Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa.
- 12. marraskuuta - Lev Trotski erotettiin NKP:sta, Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Olof Palme (k. 1986)
- 24. tammikuuta - Leo Jokela, näyttelijä
- 20. helmikuuta - Sidney Poitier, kirjailija
- 27. helmikuuta - Aira Samulin
- 16. huhtikuuta - Benedictus XVI, paavi
- 4. heinäkuuta - Gina Lollobrigida, näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Janet Leigh, näyttelijä
- 14. lokakuuta - Roger Moore, näyttelijä
- 16. lokakuuta - Günter Grass, kirjailija
- 27. syyskuuta - Romano Scarpa, ankkapiirtäjä

Kuolleita

- 1. kesäkuuta - J. B. Bury, historioitsija
- 2. lokakuuta - Svante Arrhenius, kemisti, fysikaalisen kemian perustaja Luokka:1927 ms:1927 ko:1927년 ja:1927年 simple:1927 th:พ.ศ. 2470

1932

Tapahtumia

- 3. tammikuuta - Britit pidättävät ja internoivat Mohandas Gandhin ja Vallabhbhai Patelin.
- 8. tammikuuta - Britanniassa Canterburyn arkkipiispa kielsi eronneilta kirkolliset häät.
- 12. tammikuuta - Hattie W. Carawaysta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain naissenaattori.
- 26. tammikuuta - Brittien sukellusvene M-2 upposi, 50 hukkui.
- 28. tammikuuta - Japani valtasi Shanghain
- 31. tammikuuta - Japanin sota-alukset saapuivat Nankingiin.
- 2. helmikuuta - Yleinen aseistariisuntakonferenssi alkoi Genevessä.
- 2. helmikuuta - Kansainliitto suositteli neuvotteluja Kiinan tasavallan ja Japanin välillä.
- 4. helmikuuta - Japani valtasi Harbinin.
- 11. helmikuuta - Paavi Pius XI tapasi Benito Mussolinin Vatikaanissa.
- 18. helmikuuta - Japani julisti Mantšukuon itsenäiseksi Kiinasta.
- 27. helmikuuta - Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden ennen presidentinvaaleja.
- 27. helmikuuta - Mäntsälän kapina Suomessa.
- 9. helmikuuta - Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Alkoholiliikkeet avasivat ovensa 5. huhtikuuta.
- 1. maaliskuuta - Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindbergh lapsi Charles Augustus Lindbergh III kidnapattiin.
- 9. maaliskuuta - Eamon de Valera valittiin Irlannin vapaavaltion hallituksen johtoon ensimmäisessä vallanvaihdoksessa kymmeneen vuoteen.
- 10. huhtikuuta - Paul von Hindenburg valittiin Saksan presidentiksi 53 %:lla äänistä. Adolf Hitler sai 13 miljoonaa ääntä.
- 17. huhtikuuta - Haile Selassie ilmoittaa orjuuden päättämisestä Abessiniassa, nyk. Etiopiassa.
- 6. toukokuuta - Paul Gordulof salamurhasi presidentti Paul Doumerin Pariisissa. Dourmer kuolee seuraavana päivänä. Albert Lebrunistä tuli seuraava Ranskan presidentti.
- 12. toukokuuta - Charles Lindberghin poika löytyi kuolleena kymmenen viikkoa kaappauksen jälkeen.
- 15. toukokuuta - Japanilaiset joukot vetäytyvät Shanghaista; toukokuun viidennentoista vallankaappausyritys Japanissa, jossa pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa; armeija saa tämän jälkeen merkittävän vallan maan asioissa.
- 16. toukokuuta - Mellakoita hindujen ja muslimien välillä Bombayssa, tuhansia saa surmansa.
- 30. toukokuuta - Saksan kansleri Heinrich Brüning erosi. Presidentti Hindenburg nimitti Franz von Papenin muodostamaan uuden hallituksen.
- 14. kesäkuuta - SS ja SA sallitaan Saksassa.
- 20. kesäkuuta - Benelux-tulliunionista sovittiin.
- 24. kesäkuuta - Verettömän sotilasvallankaappauksen jälkeen Siamista tuli perustuslaillinen monarkia.
- 5. heinäkuuta - António de Oliveira Salazarista tuli Portugalin fasistipääministeri (seuraavaksi 36 vuodeksi).
- 17. heinäkuuta - Altonan verisunnuntai Saksassa, kommunistit hyökkäävät kansallissosialistien mielenosoitusta vastaan, 18 kuollutta. Monia poliittisia katumellakoita seuraa.
- 4. elokuuta - Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Yksi kuolonuhri.
- 6. elokuuta - Ensimmäiset Venetsian filmifestivaalit.
- 18. elokuuta - Auguste Piccard saavutti ilmapallolla 16 500 metrin korkeuden.
- 30. elokuuta - Hermann Göring valittiin Saksan senaatin puhemieheksi.
- 25. syyskuuta - Katalonia saa jälleen autonomian Espanjan toiselta tasavallalta.
- 20. syyskuuta - Mohandas Gandhi aloitti nälkälakon Poonan vankilassa.
- 8. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt voitti Herbert Hooverin Yhdysvaltain presidentinvaalissa.
- 9. marraskuuta - Konservatiivien ja sosialistien välisiä mellakoita Sveitsissä, 12 kuollutta.
- 9. marraskuuta - Josif Stalinin toinen vaimo Nadežda Allilujeva-Stalina löytyi kuolleena kotoaan.
- 3. joulukuuta - Papenin erottua, Hindenburg nimesi Kurt von Schleicherin Saksan kansleriksi.
- 12. joulukuuta - Japani ja Neuvostoliitto palauttavat diplomaattiset suhteet.
- 25. joulukuuta - Maanjäristys Gansun provinssissa Kiinassa, 70 000 kuollutta.

Muuta

- Harry St. John Philby löytää Wabarin kraaterit Rub' al Khalin hiekka-autiomaasta.
- Bauhaus muutti Berliiniin.
- Saudi-Arabia yhdistyi Ibn Saud kuninkaanaan.
- Kennedy-Thorndike-koe osoittaa, että aika ja pituus riippuvat havaitsijan liiketilasta, siten todistaen suppean suhteellisuusteorian.
- James Chadwick löysi neutronin.
- Jan Oort määritti galaksin massan.
- J. B. S. Haldanen teos The Causes of Evolution yhdisti mendeliläisen genetiikan ja evoluutioteorian.

Syntyneitä

- 5. tammikuuta - Umberto Eco
- 6. helmikuuta - François Truffaut, elokuvaohjaaja (k. 1984)
- 18. helmikuuta - Milos Forman, elokuvaohjaaja
- 23. helmikuuta - Majel Barrett
- 27. helmikuuta - Elizabeth Taylor, näyttelijä
- 4. maaliskuuta - Ryszard Kapuściński, puolalainen journalisti.
- 4. huhtikuuta - Andrei Tarkovski, elokuvaohjaaja (k. 1986)
- 9. heinäkuuta - Donald Rumsfeld, Yhdysvaltain puolustusministeri (2001–)
- 2. elokuuta - Peter O'Toole, näyttelijä
- 25. syyskuuta - Glenn Gould, kanadalainen pianisti
- 13. marraskuuta - Ritva Valkama, näyttelijä.
- 29. marraskuuta - Jacques Chirac
- 7. joulukuuta - Pentti Linkola, toisinajattelija, ympäristöfilosofi ja kalastaja.
- 13. joulukuuta - Kalevi Hämäläinen, hiihtäjä.

Kuolleita

- 10. helmikuuta - Edgar Wallace, kirjailija
- 7. maaliskuuta - Aristide Briand, ranskalainen valtiomies
- 14. maaliskuuta - George Eastman, kamerakeksijä
- 9. lokakuuta - Karl Fazer, kauppaneuvos
- 18. joulukuuta - Eduard Bernstein, saksalainen sosiaalidemokraatti. Mauno Koiviston oppi-isä.
- 27. joulukuuta - Arvid Järnefelt, kirjailija ms:1932 ko:1932년 ja:1932年 simple:1932 th:พ.ศ. 2475

1933

Tapahtumia

- 5. tammikuuta - Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 30. tammikuuta - Edouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta - Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta - Kapina hollantilaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 15. helmikuuta - Giuseppe Zangara yrittää murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmaakin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta - Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Blaine Act salli 3,2 vol-% oluen myynnin.
- 25. helmikuuta - USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta - Saksan valtiopäivätalo, Reichstag, tuhopoltetaan. (Katso: Natsien valtaannousu)
- 4. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt astuu virkaan Yhdysvaltain presidenttinä Herbert Clark Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta - Laman vuoksi Roosevelt määrää kaikki pankit suljettaviksi. (Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta).
- 5. maaliskuuta - Kansallissosialistinen puolue sai 43,9% äänistä Saksan vaaleissa. SPD 18,3%, KPD 12,3%, Zentrumspartei 11,2%, DNVP 8%.
- 20. maaliskuuta - Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin rakentaminen tulee päätökseen. Se otetaan käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Reichstag päättää antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta - Japani erosi Kansainliitosta.
- 1. huhtikuuta - Natsit järjestävät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta - Haagin kansainvälinen tuomioistui päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 11. huhtikuuta - Saksan poliisi sulkee Bauhausin.
- 11. huhtikuuta - Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Cape Towniin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 26. huhtikuuta - Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta - Stahlhelm liittyy natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 10. toukokuuta - Sensuuri: Saksassa natsit järjestävät julkisia kirjanpolttajaisia. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuvat tulilinjalle.
- 17. toukokuuta - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostavat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 21. kesäkuuta - Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa.
- 4. heinäkuuta - Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 14. heinäkuuta - Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta - 500 000 osoitti mieltään antisemitismiä vastaa Hyde Parkissa, Lontoossa.
- 30. elokuuta - Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 3. syyskuuta - Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 12. syyskuuta - Fyysikko Leó Szilárd saa liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 1. lokakuuta - Salamurhayritys Itävallan kansleria Engelbert Dollfussia vastaan.
- 16. lokakuuta - Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 29. lokakuuta - José Antonio Primo de Rivera perustaa Falange Españolan.
- 16. marraskuuta - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta - Brasilian presidentti Getúlio Dornelles Vargas julistaa itsensä diktaattoriksi.
- 29. joulukuuta - Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) natsit surmaavat presidentti Ion Gheorghe Ducan Romaniassa.

Muita tapahtumia

- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Susan Sontag, kirjailija
- 25. tammikuuta - Corazón Aquino, Filippiinien presidentti
- 13. helmikuuta - Kim Novak, näyttelijä
- 18. helmikuuta - Yoko Ono, laulaja, taiteilija ja John Lennonin vaimo
- 21. helmikuuta - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 14. maaliskuuta - Michael Caine, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Quincy Jones, tuottaja, säveltäjä
- 22. maaliskuuta - May Britt, näyttelijä
- 19. huhtikuuta - Jayne Mansfield, näyttelijä
- 20. huhtikuuta - Birgitta Andersson, näyttelijä
- 3. toukokuuta - James Brown, muusikko
- 23. toukokuuta - Joan Collins, näyttelijä
- 11. kesäkuuta - Gene Wilder, näyttelijä
- 18. elokuuta - Roman Polański, elokuvaohjaaja
- 3. marraskuuta - Michael Dukakis, Yhdysvaltalainen poliitikko, vuoden 1988 demokraattien presidenttiehdokas.
- 23. joulukuuta - Akihito, Japanin keisari

Kuolleita

- 5. tammikuuta - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti
- 22. maaliskuuta - Uuno Kailas
- 25. joulukuuta - Francesc Macià, presidentti, Generalitat de Catalunya (Katalonian autonominen hallitus). ms:1933 ko:1933년 ja:1933年 simple:1933 th:พ.ศ. 2476

1934

Tapahtumia

- 23. helmikuuta - Leopold III kruunattiin Belgian kuninkaaksi.
- 8. maaliskuuta - Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
- 20. maaliskuuta - Kaikki Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.
- 1. huhtikuuta - Bonnie ja Clyde surmaavat kaksi poliisia Grapevinessä, Texasissa.
- 15. toukokuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjoaa $25 000 palkkion John Dillingeristä.
- 15. toukokuuta - Latvian Karlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
- 23. toukokuuta - Texan Rangersit ampuvat pankkiryöstäjät Bonnie ja Clyden Black Lakessa, Louisianassa.
- 24. toukokuuta - Tomás Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
- 9. kesäkuuta - Walt Disneyn tuottama Hullunkurinen sinfonia, Viisas Kana Kananen saa ensiesityksensä. Aku Ankan ensiesiintyminen.
- 12. kesäkuuta - Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
- 27. kesäkuuta - Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Saud solmivat rauhansopimuksen.
- 30. kesäkuuta - Pitkien puukkojen yö natsipuolueessa ja SA:ssa.
- 22. heinäkuuta - FBI ampuu John Dillingerin, "Yhteiskunnan vihollisen nro. 1" Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
- 25. heinäkuuta - Itävallan natsit surmaavat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
- 2. elokuuta - Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistäessään kanslerin ja presidentin viran.
- 19. syyskuuta - Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
- 2. lokakuuta - Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1660 kuollutta.
- 6. lokakuuta - Katalonian separatistit kapinoivat.
- 9. lokakuuta - Jugoslavian kuningas Aleksandar I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vierailulla Marseillessa.
- 16. lokakuuta - Kiina kommunistien Pitkä marssi alkaa.
- 13. marraskuuta - Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- ja puolueen uniformua luokan edessä.
- 1. joulukuuta - Neuvostoliiton poliburoon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui ilmeisesti Stalinin käskystä ja aloitti Stalinin puhdistukset.
- 14. joulukuuta - Naisille äänioikeus Turkissa.
- 27. joulukuuta - Persiasta tuli Iran.
- 29. joulukuuta - Japani irtisanoutuu vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

- 17. tammikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 5. helmikuuta - Hank Aaron, baseball-tähti
- 15. helmikuuta - Niklaus Wirth
- 17. helmikuuta - Barry Humphries ("Dame Edna Everage")
- 9. maaliskuuta - Juri Gagarin, kosmonautti, ensimmäinen ihminen avaruudessa († 1968)
- 3. huhtikuuta - Jane Goodall, zoologi
- 5. huhtikuuta - Roman Herzog, Saksan liittopresidentti 1994–1999
- 30. toukokuuta - Aleksei Leonov, kosmonautti, ensimmäinen avaruuskävely
- 6. kesäkuuta - Belgian Albert II
- 9. kesäkuuta - Aku Ankka, sarjakuvahahmo (ensiesiintyminen)
- 11. heinäkuuta - Giorgio Armani, muotisuunnittelija
- 20. syyskuuta - Sophia Loren, näyttelijä
- 24. syyskuuta - Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä-muusikko
- 28. syyskuuta - Brigitte Bardot, näyttelijä
- 7. lokakuuta - Ulrike Meinhof, journalisti ja terroristi († 1976)
- 9. marraskuuta - Carl Sagan, astronomi († 1996)

Kuolleita

- 17. helmikuuta - Belgian Albert I
- 4. heinäkuuta - Marie Sklodowska-Curie (s. 1867)
- 22. heinäkuuta - John Dillinger, pankkiryöstäjä
- 25. heinäkuuta - Engelbert Dollfuss, Itävallan kansleri ja diktaattori
- 25. heinäkuuta - Nestor Mahno, ukrainalainen anarkisti
- 30. heinäkuuta - Ernst Röhm, Gregor Strasser, Kurt von Schleicher, natsipolitiikkoja
- 2. elokuuta - Paul von Hindenburg, Saksan presidentti
- 1. joulukuuta - Sergei Kirov, Neuvostojohtaja ms:1934 ko:1934년 ja:1934年 simple:1934 th:พ.ศ. 2477

1936

Tapahtumia

- 20. tammikuuta - Edward VIII nousi Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuninkaaksi ja Intian keisariksi isänsä, Yrjö V:n kuoleman jälkeen.
- 23. tammikuuta - Suomessa sisäministeriö kielsi nuorisojärjestö Sinimustien toiminnan.
- 6. - 16. helmikuuta talviolympialaiset Garmisch-Partenkirchenissä, Saksassa
- 26. helmikuuta - 1400 sotilasta valtasi hallintorakennukset Tokiossa. He vaativat kenraali Kazushige Ugakin pidätystä ja Sadao Arakin nimitystä Kwantungin armeijan johtoon. Hirohito määräsi 123 salaliittolaista pidätettäviksi. 19 teloitettiin heinäkuussa.
- 7. maaliskuuta - Versaillesin rauhan vastaisesti Saksan miehittää Reininmaan.
- 1. huhtikuuta - Itävaltaan yleinen asevelvollisuus.
- 5. huhtikuuta ja 6. huhtikuuta - Kaksi eri tornadoa iskee Tupeloon, Mississippiin ja Gainesvilleen, Georgiaan surmaten 233 ja 203 ihmistä.
- 7. huhtikuuta - Cortes erottaa Espanjan presidentin Alcala Zamoran.
- 20. huhtikuuta - Abessinia evakuoi Addis Abeban
- 2. toukokuuta - Keisari Haile Selassie pakeni Adeniin.
- 5. toukokuuta - Italia valloitti Addis Abeban.
- 9. toukokuuta - Italia liitti virallisesti Etiopian itseensä.
- 28. toukokuuta - Alan Turing lähetti On Computable Numbersin julkaistavaksi
- 17. heinäkuuta - Espanjan sisällissota: Kapina Marokossa. Francisco Franco ja muut kenraalit liittyvät vallankaappaukseen vasemmistohallitusta vastaan.
- 18. heinäkuuta - Francon joukot nousevat maihin Marokossa ja Barcelonassa.
- 5. elokuuta - Sotilasvallankaappaus Kreikassa, Ioannis Metaxas valtaan.
- 1. lokakuuta - Franco nimitettiin Jefe del Estadoksi Burgosissa.
- 25. lokakuuta - Italian ja Saksan ystävyyssopimus, "Rooman-Berliinin akseli"
- 13. lokakuuta - Säännöllinen lauttaliikenne alkoi Doverin ja Calaisin välillä.
- 23. lokakuuta - Saksan Legion Condor liittyy Espanjan falangisteihin.
- 3. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt valitaan uudelle kaudelle USA:n presidentiksi Alf Landonia vastaan.
- 16. marraskuuta - Edward VIII ilmoitti pääministerille aikovansa naida Wallis Simpsonin.
- 25. marraskuuta - Saksa ja Japani solmivat anti-komintern-sopimuksen Neuvostoliittoa vastaan. Italia liittyi sopimukseen 1937.
- 10. joulukuuta - Edward VIII luopui kruunusta.
- 12. joulukuuta - Yrjö VI kruunattiin Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi
- 12. joulukuuta - Xi'anin tapaus: Kenraalit kaappaavat Chiang Kai-shekin pakottaakseen hänet liittoon kommunistien kanssa Japania vastaan.

Syntyneitä

- 10. tammikuuta - Stephen Ambrose, historioitsija (k. 2002)
- 10. tammikuuta - Robert Wilson, fyysikko, radioastronomi, Nobel-voittaja 1978
- 11. helmikuuta - Burt Reynolds, näyttelijä
- 18. maaliskuuta - Frederik Willem de Klerk, Etelä-Afrikan presidentti
- 19. maaliskuuta - Ursula Andress, näyttelijä
- 23. huhtikuuta - Roy Orbison, laulaja (k. 1988)
- 17. toukokuuta - Dennis Hopper, näyttelijä
- 17. toukokuuta - Lars Gustafsson, ruotsalainen kirjailija
- 26. kesäkuuta - Robert Maclennan, brittipolitiikko
- 2. heinäkuuta - Erkko Kivikoski, suomalainen elokuvaohjaaja.
- 31. elokuuta - Matti Klinge, historioitsija, professori
- 2. syyskuuta - Andrew Grove, Intelin perustaja
- 7. syyskuuta - Buddy Holly, laulaja, Rock'n'Roll-pioneeri (k. 1959)
- 29. syyskuuta - Silvio Berlusconi
- 5. lokakuuta - Václav Havel, tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko

Kuolleita

- 18. tammikuuta - Rudyard Kipling, kirjailija
- 20. tammikuuta - Yrjö V, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin kuningas, Intian keisari
- 4. helmikuuta - Wilhelm Gustloff, Sveitsin natsipuolueen johtaja, salamurha
- 19. helmikuuta - Billy Mitchell, ilmailupioneeri
- 27. helmikuuta - Ivan Pavlov, fysiologi ja psykologi
- 11. kesäkuuta - Robert E. Howard, fantasiakirjailija
- 18. kesäkuuta - Maksim Gorki, kirjailija
- 20. heinäkuuta - Kenraali José Sanjurjo, nationalistikapinallinen, lento-onnettomuus
- 2. elokuuta - Louis Blériot, ilmailupioneeri
- 19. elokuuta - Federico García Lorca, kirjailija, pidättiin ja teloitettiin
- 2. lokakuuta - Juho Sunila, poliitikko
- 20. marraskuuta - José Antonio Primo de Rivera, falangistien perustaja ja marttyyri.
- 9. joulukuuta - Arvid Lindman, Ruotsin pääministeri 1906–1911 ja 1928–1930
- 14. joulukuuta - Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen puheenjohtaja. Luokka:1930-luku ms:1936 ko:1936년 ja:1936年 simple:1936 th:พ.ศ. 2479

Arthur Seyss-Inquart

Arthur Seyss-Inquart (syntyjään Arthur Zajtich, virallisesti (saksaksi) Arthur Seyß-Inquart) (22. heinäkuuta 1892 – 16. lokakuuta 1946) oli huomattava natsivirkailija Itävallassa ja toisen maailmansodan aikana Puolassa ja Alankomaissa.

Ennen Anschlussia

Seyss-Inquart syntyi Stonarovissa, Määrissa, joka silloin kuului Itävalta-Unkariin. Hän muutti vanhempiensa mukana Wieniin vuonna 1907, missä perhe muutti nimensä Seyss-Inquartiksi. Myöhemmin hän opiskeli lakia Wienin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa hän värväytyi Itävallan armeijaan elokuussa 1914 ja palveli Venäjän, Romanian ja Italian vastaisilla rintamilla. Hänet palkittiin urheudesta monia kertoja ja ollessaan toipilaana saamistaan vammoista hän suoritti tutkintonsa loppukokeet vuonna 1917. Sodan jälkeen hän toimi lakimiehenä ja 1921 perusti oman toimiston. Ensimmäisen tasavallan alkuvuosina hän oli poliittisesti lähellä Isänmaallista rintamaa (Vaterländische Front). Menestyvänä lakimiehenä hänet kutsuttiin mukaan kansleri Engelbert Dollfussin hallitukseen 1933. Hän liittyi Itävallan kansallissosialistiseen puolueeseen 1931, mutta vaikka hän pysyttäytyi etäänpänä puolueesta, kun se kiellettiin heinäkuussa 1934, hän uusi jäsenyytensä nopeasti vuonna 1936. Helmikuussa 1938 Seyss-Inquart nimitettiin sisäministeriksi Kurt Schuschniggin hallitukseen sen jälkeen kun Adolf Hitler oli uhannut Schuschniggiä ja Itävaltaa sotilaallisilla toimenpiteillä, jos Saksan vaatimuksiin ei suostuta. Vain neljä viikkoa myöhemmin 11. maaliskuuta 1938 Saksan painostuksen alla Schuschnigg erosi kanslerin virasta ja Itävallan presidentti Wilhelm Miklas nimitti Seyss-Inquartin Itävallan kansleriksi. Seuraavana päivänä saksalaiset joukot ylittivät Itävallan rajan liittääkseen sen Kolmanteen valtakuntaan (katso Anschluss).

Ostmarkin ja Etelä-Puolan johtaja

Seyss-Inquart ehdotti ja allekirjoitti 13. maaliskuuta lain, joka alisti Itävallan Saksan maakunnaksi. Hitlerin suostumuksella hän pysyi uudellennimetyn Ostmarkin johtajana apunaan Ernst Kaltenbrunner johtavana ministerinä ja Burckel Itävallan jälleenyhdistymisen päällikönä (vastuualueeseen kuului "juutalaiskysymys"). Seyss-Inquart sai kunnianosoituksen SS-arvon "Gruppenführer" ja toukokuussa 1939 hänestä tuli salkuton ministeri Hitlerin hallintoon. Puolan miehityksen jälkeen Seyss-Inquartista tuli eteläisen Puolan hallinnollinen johtaja, mutta ei ottanut tointa vastaan ennen kuin kenraalikuvernementti perustettiin, jolloin hänestä tuli kenraalikuvernööri Hans Frankin sijainen.

Alankomaiden valtakunnankomissaari

Nykyisten Benelux-maiden antauduttua hänet nimitettiin valtakunnankomissaariksi (Reichskommissar) miehitettyyn Alankomaihin toukokuussa 1940, tehtävänään johtaa siviilihallintoa, mahdollistaa läheinen taloudellinen yhteistyö Saksan kanssa ja puolustaa Kolmannen valtakunnan etuja. Hän tuki Hollannin kansallissosialistista liikettä (Nationaal-Socialistische Beweging) ja salli heidän muodostaa puolisotilaallisia joukkoja, jotka toimivat poliisivoimien apuna. Muut poliittiset puolueet kiellettiin vuoden 1941 loppupuolella ja monet entiset virkamiehet vangittiin. Seyss-Inquart johti itse hallintoa lähes joka tasolla ja pyrki politisoimaan kaikkea shakkiyhdistyksistä lähtien. Hän vastasi toukokuussa 1943 puhjenneisiin laajoihin lakkoihin terrorikampanjalla ja summittaisilla sotaoikeudenkäynneillä sekä kollektiivisella 18 miljoonan guldenin sakolla. Alankomaiden vapauttamiseen mennessä hän oli vahvistanut noin 800 ihmisen teloituksen, joissain lähteissä yli 3500 mukaan lukien "panttivankilain" perusteella telotetut, lähellä vapautumista olevien poliittisten vankien kuolemat, Puttenin tapauksen ja SS-poliisijohtaja H. Rauteria vastaan tehdystä hyökkäyksestä kostoksi teloitetut 230 hollantilaista. Heinäkuussa 1944 suurin osa hänen valtaoikeuksistaan siirrettiin Alankomaiden sotilaskomentajalle ja Gestapolle. Alankomaissa oli kolme suurta keskitysleiriä – Vught, Amersfoort ja "juutalaisten kokoamisleiri" Westerborkissa; myös useita muita pienempiä leirejä oli eri hallinonalojen hoidettavana. Näihin kuului "vapaaehtoisen työvoiman rekrytointi" -leiri Ommenissa. Yhteensä kaikkiaan noin 530 000 hollantilaista siviiliä työskenteli saksalaisille ja näistä 250 000 lähettiin tehdastyöhön Saksaan. Seyss-Inquart yritti lähettää kaikki 21-23 vuotiaat työläiset Saksaan, mutta yritys ei onnistunut, vaikkakin hän torjui vuonna 1944 vaatimukset lähettää 250 000 työläistä lisää ja yhteensä tuona vuonna lähettiin vain 12 000 ihmistä. Seyss-Inquart oli avoimesti antisemitisti ja saapuessaan Alankomaihin hän pyrki välittömästi poistamaan kaikki juutalaiset virkamiehistöstä, tiedotusvälineistä ja johtavista asemista yrityksissä. Juutalaisvastaiset toimenpiteet kiihtyivät vuodesta 1941 alkaen ja 140 000 juutalaista rekisteröitiin sekä aloitettiin juutalaisten eristäminen ghettoihin ja leireille. Helmikuussa 1941 1000 juutalaista lähetettiin Buchenwaldin and Mauthausenin keskitysleireihin. Myöhemmin Hollannin juutalaiset lähetettiin Auschwitzin tuhoamisleirille. Sodasta selvisi vain 13 500 kaikista 140 000 rekisteröidystä. Kun liittoutuneet etenivät Alankomaihin, käynnisti natsihallinto poltetun maan taktiikan ja päästi veden tulvimaan alaville maille, mitä suurin osa maata oli. Siviiliväestö joutui kärsimään lähes nälänhätää syyskuusta 1944 vuoden 1945 alkupuolelle, sillä suurin osa viljelysmaata oli käyttökelvotonta ja kuljetuskalustoa siviilien ruokakuljetuksiin oli niukasti, jonka seurauksena lähes 30 000 hollantilaista kuoli nälkään. Seyss-Inquart pysyi valtakunnankomissaarina aina 8. toukokuuta 1945 saakka, jolloin tavattuaan Karl Dönitzin, hänet pidätettiin Hampurissa.

Nürnbergin oikeudenkäynti

Nürnbergin oikeudenkäynnissä Seyss-Inquartia syytettiin salaliitosta tehdä rikoksia rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta, käynnistämisestä ja käymisestä sekä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Häntä puolusti Gustav Steinbauer. Seyss-Inquart todettiin syylliseksi kaikkiin muihin syytteisiin paitsi salaliittoon ja tuomittiin kuolemaan hirttämällä. Hänet hirtettiin 16. lokakuuta 1946, samana päivänä kuin yhdeksän muuta tuomittua. Seyss-Inquart, Arthur ja:アルトゥル・ザイス＝インクヴァルト

13. maaliskuuta

13. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 72. päivä (73. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 293 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Erno, Ernesti, Tarvo :- suomenruotsalainen kalenteri: Ernst :- ortodoksinen kalenteri: Nikifor, Voitto :- saamenkielinen kalenteri: Ertno :- vanhemmissa kalentereissa: Christiana, Ernest, Greger, Gregorius, Hirvo, Natanael, Niceforus, Nicephorus, Nikeforus, Reinhold, Usko

Tapahtumia

- 483 - Pyhä Felix III paaviksi.
- 1639 - Harvardin yliopisto nimettiin kirkonmies John Harvardin mukaan.
- 1781 - William Herschel löysi planeetta Uranuksen.
- 1865 - Yhdysvaltojen sisällissota: Etelävaltiot hyväksyvät vastentahtoisesti mustien sotilaiden käytön.
- 1881 - Venäjän tsaari Aleksanteri II sai surmansa palatsinsa lähellä pommiattentaatissa (gregoriaaninen kalenteri - Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan oli 1. maaliskuuta).
- 1900 - Naisten ja lasten työpäivän pituus rajoitettiin Ranskassa lailla 11 tuntiin.
- 1900 - Buurisota: brittiläiset joukot miehittivät Bloemfontein, Oranjen vapaavaltiossa.
- 1921 - Mongolia julistautui Roman Ungern von Sternbergin ("Mustan paronin") johdolla itsenäiseksi Kiinasta.
- 1925 - Scopesin oikeudenkäynti ("Apinaoikeudenkäynti"): tennesseeläinen laki kielsi evoluutioteorian opetuksen.
- 1940 - Talvisota päättyi edellisenä iltana solmitun Moskovan rauhansopimuksen mukaisesti.
- 1943 - Holokausti: natsi-Saksan joukot eliminoivat Krakovan juutalaisgeton.
- 1954 - Dien Bien Phun taistelu: Vietminhin joukot hyökkäsivät ranskalaisia vastaan.
- 1957 - FBI pidätti Jimmy Hoffan lahjusten otosta.
- 1969 - Apollo-ohjelma: Apollo 9 palasi turvallisesti Maahan testattuaan kuumoduulia.
- 1979 - Maurice Bishop syrjäytti Grenadan pääministerin Eric Gairyn lähes verettömässä vallankaappauksessa.
- 1991 - Öljy-yhtiö Exxon Mobil suostui maksamaan 1,1 miljardia dollaria Exxon Valdezin öljyonnettomuuden tuhojen korjaamiseksi Alaskassa.
- 1992 - Turkin itäosien 6,8 Richterin maanjäristys surmasi yli 500 henkeä.
- 1996 - Dunblanessa, Skotlannissa 16 koululasta ja yksi opettaja surmattiin. Ampuja surmasi teon jälkeen itsensä.

Syntyneitä

- 1615 - Paavi Innocentius XII († 1700)
- 1733 - Joseph Priestley, kemisti ja kirkonmies († 1804)
- 1855 - Percival Lowell, tähtitieteilijä († 1916)
- 1900 - George Seferis, kreikkalainen runoilija, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnonn saaja († 1971)
- 1911 - L. Ron Hubbard, kirjailija, tieteiskirjailija ja skientologian perustaja († 1986)
- 1913 - William Casey, CIAn johtaja (1981–1987) († 1987)
- 1914 - Edward O'Hare, yhdysvaltalainen lentäjä († 1943)
- 1921 - Al Jaffee, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (MAD-lehti)
- 1950 - William H. Macy, näyttelijä
- 1960 - Adam Clayton, basisti (rock-yhtye U2)

Kuolleita

- 1808 - Kristian VII, Tanskan kuningas (s. 1749)
- 1842 - Henry Shrapnel, sotilas, keksijä (s. 1761)
- 1881 - Aleksanteri II, Venäjän keisari (pommiattentaatti) (s. 1818)
-