:: wikimiki.org ::

Kustaa Vilkuna

Kustaa Vilkuna

Kustaa Gideon Vilkuna (s. 26. lokakuuta 1902, Nivala – k. 6. huhtikuuta 1980, Kirkkonummi) oli akateemikko, joka loi uran kirjallisuuden parissa toimien samalla lukuisissa luottamus- ja poliittisissa tehtävissä. Kustaa Vilkuna oli toinen August ja Anna Wilkunan seitsemästä lapsesta, jotka elivät aikuisiksi asti. Vilkuna aloitti opiskelunsa käymällä kiertokoulua vuosina 1909-1912 (kuukauden vuodessa). Opiskelu jatkui aina ylioppilaaksi asti vuoteen 1923. Vilkuna valmistui vuonna 1927 Helsingin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Kustaa Vilkuna avioitui vuonna 1927 Liisa Virkkusen (alun perin Snellman) kanssa. Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli kansatieteen tohtoriksi vuonna 1936. Vuonna 1950 hänet nimitettiin kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi dekaanina vuosina 1952–1957. Hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1959. Liisa ja Kustaa Vilkunan omaiset lahjoittivat vuonna 1993 Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan tekijänoikeudet.

Kirjallinen tuotanto

Vilkunan kirjallinen tuotanto käsittää kymmenkunta laajempaa tutkimusta (väitöskirja Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta (1936), Die Pfluggeräte Finnlands (1971) ja Lohi: Kemijoen ja sen lähialueen lohenpyynnin historia (1974)). Lisäksi suuri yleisö tuli tutuksi tieteellisellä pohjalla tehtyihin tutkimuksiin Isien työ: Maan ja veden viljaa (1943), Työ ja ilonpito (1946) sekä Vuotuinen ajantieto (1950). Vilkuna, Kustaa

26. lokakuuta

26. lokakuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 299. päivä (300. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 66 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Niina, Nina, Amanda, Manta :- suomenruotsalainen kalenteri: Amanda, Nina, Ninni :- ortodoksinen kalenteri: Dimitri, Miska, Mitja :- saamenkielinen kalenteri: Amándá :- vanhemmissa kalentereissa: Adelaid, Amandus, Bogislaus, Unelma

Tapahtumia

- 740 - Maanjäristys iski Konstantinopoliiin aiheuttaen suurta tuhoa.
- 1863 - Maailman vanhin jalkapalloliitto The Football Association perustettiin Englannissa.
- 1881 - O.K. Corralin revolveritaistelu käytiin Tombstonessa, Arizonassa.
- 1905 - Norja itsenäistyi Ruotsista.
- 1936 - Boulderin padon ensimmäinen generaattori alkoi tuottaa sähköä Yhdysvalloissa.
- 1944 - Toinen maailmansota: Leyten lahden taistelu päättyi.
- 1947 - Kashmirin maharadža salli kuningaskuntansa liittyä Intiaan.
- 1948 - Donorassa, Pennsylvaniassa, kymmenet ihmiset kuolivat matalapaineen aiheuttamaan sinkkitehtaista levinneeseen fluoridilaskeumaan.
- 1955 - Ngo Dinh Diem julisti itsensä Etelä-Vietnamin pääministeriksi.
- 1965 - The Beatlesille myönnettiin Members of the Order of the British Empire -arvonimi ("MBE").
- 1976 - Transkei julisti "itsenäisyyttään" Etelä-Afrikasta.
- 1979 - Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee salamurhattiin.
- 1994 - Jordania ja Israel allekirjoittivat rauhansopimuksen.
- 1994 - Andrew Wilesin ilmoitettiin todistaneen Fermat'n suuren lauseen.
- 2000 - Laurent Gbagboista tuli Norsunluurannikon presidentti.
- 2001 - Kiistanalainen "USA PATRIOT Act" vahvistettiin laiksi Yhdysvalloissa.
- 2002 - Moskovan teatterikaappaus päättyi: noin 50 tšetšeenikapinallista ja 150 panttivankia sai surmansa.

Syntyneitä

- 1685 - Domenico Scarlatti, italialainen säveltäjä
- 1759 - Georges Jacques Danton, Ranskan vallankumouksen johtajia
- 1879 - Lev Trotski, poliitikko
- 1902 - Kustaa Vilkuna, akateemikko († 1980)
- 1911 - Mahalia Jackson, gospel-laulaja († 1972)
- 1912 - Don Siegel, elokuvaohjaaja, Oscar-voittaja (mm. Dirty Harry) († 1991)
- 1916 - François Mitterrand, Ranskan presidentti († 1996)
- 1919 - Mohammed Reza Pahlavi, Iranin šaahi († 1980)
- 1947 - Hillary Rodham Clinton, Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin puoliso, New Yorkin osavaltion senaattori
- 1951 - Bootsy Collins, muusikko (P Funk)
- 1963 - Natalie Merchant, rock-muusikko

Kuolleita

- 1914 - Guss Mattsson, kirjailija
- 1972 - Igor Sikorsky, helikopterilennon uranuurtaja
- 1979 - Park Chung-hee, Etelä-Korean presidentti
- 2000 - Laila Kinnunen, suomalainen laulaja ---- Katso myös: kalenteri ~ 25. lokakuuta, 27. lokakuuta Luokka:Lokakuu -10-26 ms:26 Oktober ko:10월 26일 ja:10月26日 simple:October 26 th:26 ตุลาคม

Nivala

Nivala on Suomen kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänin eteläosassa Kalajoen keskijuoksun varrella n. 150 km päässä Oulusta sekä 100 km päässä Kokkolasta valtateiden 22 ja 27 risteyskohdassa. Nivala on osa Nivala-Haapajärven seutukuntaa. Nivalassa on 10 902 asukasta (1.1.2004). Kaupungin kokonaispinta-ala on 539 km², josta maa-alueita 531 km² ja vesialueita 8 km². Väestötiheys on 20,2 asukasta/km².

Yleistä

Nivalan maasto on laakeaa jokilaaksoa ja maisemaa hallitsevat laajat peltolakeudet. Asutus Nivalassa on keskittynyt pääosin keskustaan sekä muutamiin kyliin jokien verralla. Nivala kuuluu kalleusluokka 2:een ja EU:n tavoitealue 1:een. Palvelualoilla toimii Nivalan työikäisestä väestöstä noin 46 %, jalostuksessa 31 % ja alkutuotannossa 20 %. Nivalassa toimii 14 peruskoulun ala-astetta, 1 yläaste sekä 1 lukio. Nivalassa antaa koulutusta myös Kansalaisopisto, Jokilaaksojen musiikkiopisto Kalajokilaakson ammattioppilaitos sekä Kalajokilaakson Aikuiskoulutuskeskus. Nivalassa toimii yksi sanomalehti, kahdesti viikossa julkaistava Nivala-lehti. Nähtävyyksiä Nivalassa ovat mm. Kirkko, Kaupungintalo ja kirjasto, Kyösti ja Kalervo Kallion museo, Katvalan kotiseutumuseo, Kyösti Wilkunan työhuonemuseo, Tillaripatsas, Kylväjäpatsas, N.K. Malmbergin muistomerkki sekä Kaarinan Galleria. Presidentti Kyösti Kallio on tunnetuimpia nivalalaisia, ja hän oli eduskunnan puhemiehenä Nivalan konikapinan aikaan.

Kyliä

Järvikylä, Karvoskylä, Maliskylä, Nivala, Pahkakylä, Sarjankylä, Välikylä, Padinki, Junttikangas, Haikara, Ruuskankylä, Jokikylä

Aiheesta muualla

- [http://www.nivala.fi Nivalan kaupungin kotisivut]
- [http://www.nivala-lehti.fi Nivala-lehti] Luokka:Suomen kaupungit
-

1980

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nostaa Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
- 5. tammikuuta - Hewlett-Packard julkistaa ensimmäisen tietokoneensa
- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvistaa lain $1,5 miljardin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
- 11. tammikuuta - Nigel Shortista tulee 14 vuotiaana nuorin šakin kansainvälinen mestari.
- 22. tammikuuta - Andrei Saharov pidätetään Moskovassa.
- 26. tammikuuta - Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
- 4. helmikuuta - Ajatollah Khomeini nimeää Abolhassan Banisadrin Iranin presidentiksi.
- 23. helmikuuta - Ajatollah Khomeini määrää Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
- 18. maaliskuuta - Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähtää laukaisualustalla surmaten 50.
- 21. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julistaa USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
- 24. maaliskuuta - Arkkipiispa Óscar Romero tapetaan San Salvadorissa.
- 27. maaliskuuta - Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatuu Pohjanmerellä, 212:n miehistöstä kuolee 123.
- 7. huhtikuuta - Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Iranin ja määrää talouspakotteita.
- 9. toukokuuta - Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmää Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuolee 35.
- 18. toukokuuta - St. Helens -tulivuori purkautuu Washingtonissa. 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
- 24. toukokuuta - YK:n kansainvälinen tuomioistuin määrää Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
- 1. kesäkuuta - CNN aloittaa uutislähetykset
- 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tulee Irakin presidentti.
- 30. heinäkuuta - Vanuatu itsenäistyy.
- 25. elokuuta - Microsoft julkaisee UNIX-versionsa, Xenixin.
- elokuu - XXII kesäolympialaiset, Moskova
- 5. syyskuuta - St. Gothard tunneli avataan Sveitsissä maailman pisinpänä maantietunnelina (16,32 km; välillä Goschenen–Airolo).
- 12. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Turkissa Kenan Evrenin johtamana.
- 17. syyskuuta - Lenin-telakalla Gdanskissa perustetaan Solidaarisuus-ammattiliitto.
- 22. syyskuuta - Irakin kansalliskokous määrää armeijan suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan. Iranin-Irakin sota alkaa.
- 30. lokakuuta - El Salvador ja Honduras allekirjoittavat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.
- 4. marraskuuta - Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voittaa demokraattipresidentin Jimmy Carter Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 12. marraskuuta - NASAn avaruusluotain Voyager I ohittaa Saturnuksen ja lähettää ensimmäiset tarkat valokuvat maahan.
- 23. marraskuuta - noin 4800 ihmistä kuolee Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa
- 8. joulukuuta - John Lennon murhataan New Yorkissa.

Tuntematon päivämäärä

- NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisee ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
- SCART-liitin pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.

Syntyneitä

- 19. tammikuuta - Jenson Button, englantilainen Formula 1-kuljettaja
- 12. helmikuuta – Christina Ricci, näyttelijä.
- 7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheiton nuorten maailmestari (1998), Suomen ennätys 83,30 m (2004).
- 20. huhtikuuta – Blümchen, saksalainen laulaja ja näyttelijä.
- 17. kesäkuuta – Venus Williams, tennistähti.
- 10. heinäkuuta – Jessica Simpson, laulaja.
- 15. heinäkuuta - Jasper Pääkkönen, näyttelijä
- 26. elokuuta – Macaulay Culkin, näyttelijä.
- 15. lokakuuta - Siiri Nordin, laulaja
- 30. lokakuuta - Eva Wahlström, nyrkkeilijä
- 18. joulukuuta - Christina Aguilera, laulaja

Kuolleita

- 8. tammikuuta - John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
- 19. helmikuuta - Bon Scott, AC/DC, muusikko
- 17. maaliskuuta - Rafael Paasio, poliitikko
- 15. huhtikuuta - Jean-Paul Sartre, filosofi ja kirjailija
- 6. huhtikuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko (s. 1902)
- 29. huhtikuuta - Alfred Hitchcock, ohjaaja
- 18. toukokuuta - Ian Curtis, muusikko
- 28. toukokuuta - Rolf Nevanlinna, matemaatikko
- 7. heinäkuuta - Henry Miller, kirjailija
- 1. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja testiajoissa Hockenheimin radalla
- 25. syyskuuta - John Bonham, Led Zeppelin, muusikko
- 8. joulukuuta - John Lennon, muusikko Luokka:1980-luku Luokka:1980 als:1980 ko:1980년 ja:1980年 simple:1980 th:พ.ศ. 2523

Kirkkonummi

Kirkkonummi (ruotsiksi Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Etelä-Suomen läänissä. Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kunnassa asuu 32 591 ihmistä (syyskuu 2004) ja sen pinta-ala on 393,3 neliökilometriä, josta 28,29 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 88,49 asukasta neliökilometriä kohden. Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta kirkosta, joka sijaitsee mäen eli nummen päällä kuntakeskuksessa. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 21 prosenttia puhuu ruotsia. Kirkkonummen keskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta ei ole kovin näyttävä; se on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustassa on yleensä päivisin nuoria ja muutamia vanhuksia, iltaisin useimmat kaduilla kulkijat ovat keski-ikäisiä kaupoissa käyviä ja asioita hoitavia työmatkalaisia. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on liikenteestä riippuen 20-30 minuuttia. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla menee keskustaan 31-47 minuuttia ja bussilla 30-45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista luolamaalauksista, jotka ovat Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella. Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummi (kuntakeskus), Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren ranalla) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on tusinoittain pieniä kyliä. Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi kuuluisaa niemeä, Porkkalan niemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee suuri merivoimien tukikohta. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella. Neuvostoliitto vuokrasi Porkkalan alueen Kirkkonummelta vuosiksi 1944–1956. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta osana rauhansopimusta, joka lopetti vihamielisyydet toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kartano. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtiä: Eliel Saarinen, Herman Gesselius ja Armas Lindgren. Kirkkonummella on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajantoimintaan: useat uimarannat meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, kajakilla ajeluun ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksenteluun, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, pieni jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, 4 täysipituista golfkenttää (Sarfvik on yksi maan parhaista) ja jopa pieni laskettelukeskus (Peuramaa).

Kylät

Abramsby, Bergstad, Biskopsböle, Luoma (Bobäck), Bondarby, Bro, Båtvik, Böle, Danskarby, Domvik, Dåvits, Edis, Edö, Estby, Finnby, Finsbacka, Friggesby, Gesterby, Getberg, Gillobacka, Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Hievala (Övidskog), Hila, Hilabäck, Hindersby, Hirsala, Honskby, Hullus, Hvitträsk, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvaldsby, Jolkby, Jorvas, Junckars, Järsö, Kalljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Knopps, Kolsarby, Korkkulla, Koski, Kvarnby, Kvis, Kylmälä, Kärras, Lapinkylä (Lappböle), Leivola, Lill-Estby, Lill-Kantskog, Loviselund, Långstrand, Masala, Mattby, Medvastö, Munkkulla, Navala, Nägels, Näse, Obbnäs, Oitbacka, Petäjärvi, Porkkala, Rilaks, Sarvik, Skinnars, Smedsby, Smeds-Edö, Sperrings, Storkansskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundsberg, Sävvalla, Tolls, Torsvik, Träskby, Veikkola, Vohls, Vårnäs, Värby, Ytterkurk, Ådbäck, Ängvik, Österby, Överby, Överkurk Suurimmat taajamat Kirkkonummen kunnassa ovat:
- Keskusta (13 262 asukasta)
- Masala-Jorvas (5 854 asukasta)
- Pikkalanlahti (1 975 asukasta)
- Upinniemi (643 asukasta)
- Muu Etelä-Kirkkonummi (1 923 asukasta)
- Veikkola (3 730 asukasta)
- Muu Pohjois-Kirkkonummi (3 255 asukasta)
- Muut (295 asukasta)

Liikenne

Kirkkonummi on pitkälti yksityisautojen varassa. Bussiyhteyksiä on jonkin verran ja ne palvelevat koulu- ja työmatkaliikennettä. Hajanainen yhdyskuntarakenne haittaa joukkoliikenteen kannattavaa järjestämistä. Wikströmin bussit palvelevat Etelä-Kirkkonummea, Pohjolan Liikenteen bussit Nummelaan ja eteenpäin taas Veikkolaa. Kahden keskuksen välillä tarjonta on vähäistä. Junat palvelevat noin kaksi kertaa tunnissa Kirkkonummen ja Masalan asemia, muilla asemilla junia kulkee kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät Turkuun menevät junat. Kirkkonummella sijaitsevat seuraavat juna-asemat:
- Luoma
- Masala
- Jorvas
- Tolsa
- Kirkkonummi

Aiheesta muualla

- [http://www.kirkkonummi.fi Kirkkonummen kunnan kotisivut]
- [http://www.karttatiimi.fi/kirkkonummi/map.php Kirkkonummen kunnan kartta] Luokka:Kirkkonummi

Akateemikko

Akateemikko on arvonimi, jonka tasavallan presidentti myöntää erityisen ansioituneille tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuosina 1947—1969 ns. vanhassa Suomen Akatemiassa oli kaksitoista akateemikon virkaa (4 luonnontieteellistä, 3 hengentieteellistä, 3 taiteellista, 2 vaihtuvaa), joiden haltijat velvoitettiin harjoittamaan ja edistämään omaa tieteellistä/taiteellista alaansa. Vuodesta 1972 akateemikko on ollut valtiollinen arvonimi.

Tieteen akateemikko

Tieteen akateemikot nimitetään hallituksen esityksestä. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. Ulkomaisten akateemikon arvonimen saajien määrää ei ole rajoitettu.

Nykyiset suomalaiset tieteen akateemikot

(suluissa nimitysvuosi)
- Erik Allardt, sosiologia (1995)
- Albert de la Chapelle, kielitiede (1997)
- Nils Erik Enkvist, lääketiede (1990)
- Olavi Granö, maantiede (1980)
- Pekka Jauho, fysiikka (1987)
- Eino Jutikkala, historia (1972)
- Teuvo Kohonen, fysiikka (2000)
- Olli Lehto, matematiikka (1975)
- Jorma K. Miettinen, kemia (1995)
- Pirjo Mäkelä, lääketiede (2003)
- Arto Salomaa, matematiikka (2001)
- Päiviö Tommila, historia (2004)

Nykyiset ulkomaiset tieteen akateemikot

- Sir Arnold Burgen, Iso-Britannia
- Alfred W. Crosby, USA
- Jared Diamond, Yhdysvallat
- L. D. Faddejev, Venäjä
- Hans Fromm, Saksa
- Bengt Hultqvist, Ruotsi
- Leon Lederman, USA
- G.I. Martshuk, Venäjä
- Sanjit K. Mitra, USA
- Martha Nussbaum, USA
- Birgitta Odén, Ruotsi
- Richard Peto, Iso-Britannia
- Lennart Philipson, USA
- Darwin J. Prockop, USA
- Stig Strömholm, Ruotsi
- Richard Villems, Viro

Taiteen akateemikko

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen taiteen keskustoimikunnan esityksestä. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti kahdeksan.

Nykyiset suomalaiset taiteen akateemikot

- Erik Bergman, säveltäjä, professori
- Bertel Gardberg, hopeaseppä
- Paavo Haavikko, kirjailija
- Outi Heiskanen, taidegraafikko
- Juha Leiviskä, arkkitehti
- Ralf Långbacka, teatteriohjaaja
- Veijo Meri, kirjailija
- Rauni Mollberg, elokuvaohjaaja Luokka:Suomalaiset arvonimet

Ylioppilas

Ylioppilastutkinto on Suomessa kahdesti vuodessa järjestettävä lukion opiskelijoiden tutkinto. Ylioppilaskokeet läpäissyt ja lukion oppimäärän suorittanut henkilö on ylioppilas. Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Suomessa ylioppilastutkinto toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1852, kun tutkinto sidottiin suomalaisen lukion oppimäärään. Nykyään ylioppilastutkinnon suorittaakseen osallistujan on hyväksyttävästi suoritettava vähintään 4 ainetta, joista yhden on oltava äidinkieli. Kolme muuta pakollista ainetta on valittava neljän aineen joukosta, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen (ruotsin) koe, vieraan kielen koe, reaalikoe sekä matematiikan koe. Kokeiden suorittamisen voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan. Ylioppilastutkinnossa tapahtuu merkittäviä muutoksia lähivuosina: keväällä 2006 reaalikoe muutetaan ainekohtaiseksi, kun taas äidinkielen koe uudistetaan keväällä 2007.

Aiheesta muualla

- [http://www.ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkintolautakunnan sivusto]
- [http://yle.fi/abitreenit Ylen Abitreenit -sivusto] Luokka:Lukio Luokka:Tutkinnot

Suomen Akatemia

Suomen Akatemia on opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatio. Suomen Akatemia määrittelee tehtäväkseen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edistäminen tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä tutkimusrahoituksella, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella ja monipuolisella kansainvälisellä yhteistyöllä. Vuonna 2002 Suomen Akatemian kautta kulki yli 13 prosenttia valtion tutkimusrahoituksesta. Suomen Akatemian pääjohtajana on vuodesta 2004 alkaen toiminut Raimo Väyrynen. Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen akateemikon arvonimen arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Vuosina 1947—1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot. Suomen akatemia rahoittaa yliopistoilla tutkijatohtorin, akatemiatutkijan ja akatemiaprofessorin virkoja.

Aiheesta muualla

- [http://www.aka.fi Virallinen kotisivu] Luokka:Tiedeakatemiat

Tekijänoikeus

Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle syntyvä määräaikainen yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, taidemaalaukset, sävelteokset ja tietokoneohjelmat. Tekijänoikeus ei koske ideoita tai ajatuksia, ainoastaan teoksen ilmiasua. Tekijänoikeuden kesto ja sen takaamat oikeudet vaihtelevat maittain. Tekijänoikeuden syntyaika voidaan ajoittaa keskiajalle kirjapainoteknologian keksimisen aikoihin.

Tekijänoikeus Suomessa

Katso: Tekijänoikeus Suomessa

Erinäisiä tekijänoikeuden rajoituksia

Tekijänoikeudesta on erinäisiä rajoituksia, jotka kaventavat yksinoikeuden aluetta. Rajoitukset on lueteltu tekijänoikeuslain 2 luvussa. Lain mukaan muun muassa julkistettua teosta voi hyvien tapojen ja kohtuuden rajoissa siteerata. Julkistetusta teoksesta voi myös valmistaa muutaman kopion yksityistä käyttöä varten. Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske tietokoneohjelmia. Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan Yhdysvalloissa ”fair useksi”. Tekijänoikeuden rajoitukset vaihtelevat maakohtaisesti.

Perusteluja tekijänoikeuksille

Vanhimpana omistusoikeuksia filosofisesti perustelevana teoriana pidetään luonnonoikeusteoriaa, jonka mukaan luonto ja maa ovat yhteistä, mutta tekemällä työtä (muokkaamalla maata, poimimalla omenoita puusta) voi tehdä julkisesta yksityistä ja saada työnsä tuloksiin omistusoikeuden. Tätä usein vastustetaan sanomalla, että lopputuloksessa on kuitenkin osa julkista eikä se olisi syntynyt ilman yhteisen omaisuuden käyttöä siihen. Tekijänoikeuksien tapauksessa tällaista ongelmaa ei ole, koska itse tekijänoikeuden alainenhan ei ole esim. kirja, vaan teksti kirjan sivuilla. Täten tekijänoikeuden alainen teos on malliesimerkki työstä, johon ei ole sekoitettu edes yhteistä luontoa. Toisaalta tekijät eivät elä tyhjiössä, vaan teokset pohjautuvat aina edellisiin teoksiin, artistin ottaessa vaikutteita olemassaolevista teoksista. Tämä näkyy hyvin lukuisissa Disney-elokuvissa, joissa klassisisista, yhteisomistuksessa olevista kirjamuotoisista teoksista on tehty elokuvaversiot. Tekijänoikeutta voidaan myös perustella sen hyödyllisyydellä yhteiskunnalle; kopiointimonopoli kannustaa tekijöitä tekemään teoksia rajoitettua yksinoikeutta vastaan. Tekijänoikeuden lakatessa teoksesta tulee julkista omaisuutta ja yhteiskunta saa korvauksen antamastaan monopolista. Tämän perustelun pätevyys riippuu kuitenkin tekijänoikeuden kestosta. Jotkut puolestaan väittävät, ettei tekijänoikeuden tarvitse olla erillinen laillinen erivapaus, vaan asia voidaan hoitaa sopimuspohjaisesti. Jokainen kirjan ostaja sitoutuu vaikkapa kirjan takakannessa mainittuun sopimukseen, jonka mukaisesti ei voi kopioida teosta eteenpäin. Tässä muodostuu ongelmaksi, että luvattoman kopion ostajaa tällainen sopimus ei sido, ja jos alkuperäinen kopioija tekee vain yhden kopion ja luvattoman kopion ostaja vasta hoitaa massakopioinnin, voidaan rangaista vain yhden kopion tekijää, eikä tämä varmasti estä teoksen leviämistä laajemmalle. Siten sopimuspohjainen järjestelmä ei olisi toimiva. Mallia on kritisoitu myös siitä, että joku saattaisi vain löytää kirjan kadulta, eikä sopimus täten sitoisi häntä. Katso myös: Copyleft

Katso myös

- Lähioikeus

Linkit

- [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#mita "Mitä on tekijänoikeus?"] - Jukka Korpelan määritelmä
- [http://www.kopiraitti.fi/ Kopiraitti - Reitti tekijänoikeuteen] - Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tekijänoikeusopas
- [http://www.effi.org/tekijanoikeus/ Tekijänoikeudet ja käyttäjien oikeudet] - EFFI ry:n kannanottoja Luokka:Tekijänoikeus Luokka:Immateriaalioikeudet ja:著作権 simple:Copyright zh-tw:著作權 zh-cn:版权

Luokka:Suomalaiset poliitikot

Suomalaisia poliitikkoja. Luokka:Suomen politiikka Luokka:Poliitikot Poliitikot

Extended techniques

Extended technique

teksty zak�ady sportowe reykjavik hotels jelenia g�ra og�oszenia Zam�wienia publiczne

:: RELATED NEWS ::

Tanabe, Kyoto
Kyōtanabe (京田辺市; -shi) is a city located in Kyoto, Japan. As of 2003, the city has an estimated population of 60,807 and the density of 1,416.09 persons per km². The total area is 42.94 km². The city was f

Kyotanabe
Kyōtanabe (京田辺市; -shi) is a city located in Kyoto, Japan. As of 2003, the city has an estimated population of 60,807 and the density of 1,416.09 persons per km². The total area is 42.94 km². The city was f

Aloysius Gonzaga
Aloysius Gonzaga (9 March 1568–21 June 1591) was the oldest son of the Marquis Ferdinand of Castiglione, a prince of the Holy Roman Empire, and Marta Tana Santena, daughter of a baron from Piemonte, of the Della

Kyotanabe, Kyôto
Kyōtanabe (京田辺市; -shi) is a city located in Kyoto, Japan. As of 2003, the city has an estimated population of 60,807 and the density of 1,416.09 persons per km². The total area is 42.94 km². The city was f

S. David Griggs
__NOTOC__ Stanley David Griggs (September 7, 1939 – June 17, 1989) was a NASA astronaut credited with conducting the first unscheduled extra-vehicular activity of the space program. He was killed when the vintage

Saint Aloysius Gonzaga
Aloysius Gonzaga (9 March 1568–21 June 1591) was the oldest son of the Marquis Ferdinand of Castiglione, a prince of the Holy Roman Empire, and Marta Tana Santena, daughter of a baron from Piemonte, of the Della

Kyôtanabe, Kyôto
Kyōtanabe (京田辺市; -shi) is a city located in Kyoto, Japan. As of 2003, the city has an estimated population of 60,807 and the density of 1,416.09 persons per km². The total area is 42.94 km². The city was f

Kyôtanabe
Kyōtanabe (京田辺市; -shi) is a city located in Kyoto, Japan. As of 2003, the city has an estimated population of 60,807 and the density of 1,416.09 persons per km². The total area is 42.94 km². The city was f

Edmund Walker Head
Sir Edmund Walker Head (Wiarton Place, near Maidstone February 16, 1805 – January 28, 1868 London) was British colonial administrator. He was simultaneously Governor General of the

David Griggs
__NOTOC__ Stanley David Griggs (September 7, 1939 – June 17, 1989) was a NASA astronaut credited with conducting the first unscheduled extra-vehicular activity of the space program. He was killed when the vintage