:: wikimiki.org ::
| Kuusiokuntien Seutukunta |
Kuusiokuntien seutukuntaKuusiokuntien seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 144.
Kunnat
- Alavus (Kaupunki)
- Kuortane (Kunta)
- Lehtimäki (Kunta)
- Soini (Kunta)
- Töysä (Kunta)
- Ähtäri (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://www.kuusiokunnat.fi/ Kuusiokunnat]
:
- [http://www.alavus.fi/ Alavuden kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.kuortane.fi/ Kuortaneen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.lehtimaki.fi/ Lehtimäen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.soini.fi/ Soinin kunnan kotisivut]
:
- [http://www.toysa.fi/ Töysän kunnan kotisivut]
:
- [http://www.ahtari.fi/ Ähtärin kaupungin kotisivut]
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Åboland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi.
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa. Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat, lisäksi Etelä-Pohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä. Nähtävyyksiä ovat mm. Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kirkko ja kaupungintalo sekä Karijoen Susiluola, jossa on säilynyt merkkejä ennen jääkautta olleesta ihmisasutuksesta.
Seutukunnat
Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan:
- Eteläisten seinänaapurien seutukunta
- Härmänmaan seutukunta
- Järviseudun seutukunta
- Kuusiokuntien seutukunta
- Seinäjoen seutukunta
- Suupohjan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.etelapohjanmaa.fi/ Etelä-Pohjanmaan maakuntaportaali]
Luokka:Etelä-Pohjanmaa
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
Alavus
Alavus on kaupunki Etelä-Pohjanmaalla Lapuanjoen yläjuoksulla. Pinta-ala on 843,1 neliökilometriä, josta 52,5 neliökilometriä vesistöjä, ja asukasluku noin 9 670 (2004). Järviä on 60 kappaletta ja rantaviivaa yhteensä 324 km. Seinäjoelle on matkaa vajaa 60 km.
Alavus tuli omaksi seurakunnaksi vuonna 1835, kunnaksi 1865, kauppalaksi 1974 ja kaupungiksi 1977.
Talouselämä
Alavuden työttömyysprosentti on 8,1 % ja työllisyysaste 71 %. Alkutuotannon osuus elinkeinoelämästä on 18,5 %, jalostuksen 28,5 % ja palveluiden 49,2 %. Kunnassa on lähes 600 yritystä.
Kylät
Kirkonkylä, Asema, Jokivarsi, Kaukola, Kontiainen, Kätkänjoki, Lapinkylä, Pollari, Rantatöysä, Sapsalampi, Seinäjärvi, Sulkava, Sydänmaa, Taipale, Vetämäjärvi, Timanttimaa, Kuivaskylä, Salonkylä
Nähtävyydet
Taidekeskus Harri
Alavuden Kirkko ja Kellotapuli
Muistojen Kappeli
Sotavanhuksen Museo
Pankkimuseo
Pentti Valkealahden kotimuseo
Raija Immonen-Oravan lasimaalaukset
Galleria Lasiatelje Myllynkivi
Entisen Kahran Kestikievarin lutti kantatie 66:n varrella
Alavus Fasadi
Kuuluisia alavutelaisia
- Pauli Hanhiniemi
- Josef Daniel Stenbäck
- Toivo Kuula
- Heikki Huhtamäki
- Artturi Järviluoma
Aiheesta muualla
- [http://www.alavus.fi Alavuden kaupungin kotisivu]
__NOTOC__
Luokka:Alavus
LehtimäkiLehtimäki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2088 ihmistä ja sen pinta-ala on 291,32 km², josta 18,88 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,51 asukasta/km².
Kylät
Lehtimäki, Lipo (Livonkylä)
Aiheesta muualla
- [http://www.lehtimaki.fi/ Lehtimäen kunnan kotisivu]
Luokka:Lehtimäki
TöysäTöysä on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3194 ihmistä ja sen pinta-ala on 309,82 km², josta 11,52 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,670 asukasta/km².
Kunnan slogan on "Töysä - Hyvän Tuurin kunta" ja kunnan kehittämispäämääräät ovat kiteytettyinä mainitussa järjestyksessä: Tyytyväiset asiakkaat - menestyvät yritykset -hyvinvoivat asukkaat. Kunnan keskeismmät arvot ovat: YRITTÄJYYS, joukkuepeli ja asiakaslähtöisyys. Töysä on tunnettu erityisen hyvin menestyvistä yrittäjistään ja tuloksia tuottavasta laajasta yhteistyöstä. Työpaikkaomavaraisuus on 124 %.
Töysä on huomattava ostosmatkailukohde Tuurin kylässä sijaitsevan "Suomen suurimman kyläkaupan" (Veljekset Keskinen Oy) ansiosta. Kyseinen yritys on myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo (Stockmannin Helsingin myymälän jälkeen) ja Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tilastoissa Suomen suosituin matkailukohde (2003 noin 5,5 miljoonaa kävijää). Tuurin seudun kehitys nojaa varsin voimakkaasti kaupan jatkuvaan kasvuun.
Kylät
- Hakojärvi
- Kirkonkylä
- Mutka
- Suutala
- Tohni
- Tuuri
Nähtävyydet
- Veljekset Keskinen Oy
Yritykset
Kuuluisia töysäläisiä
- Ivar Wilksman, Professori,Suomen urheilun isä, SUL:n perustaja, sauvavoimistelija
- Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheittäjä
- Vesa Keskinen, kauppias
- Eila Pienimäki, viihdetaiteilija, kuvataitaitelija
- Juhani Aho lääkintöneuvos, lääkärikeskus- ja matkailuyrittäjä (Ruka, Pyhä, Helsingin lääkärikeskus, Yhtyneet Laboratoriot)
- Jani Wickholm, viihdetaiteilija
- Hannu Hautala, luontokuvaaja
Linkkejä
- [http://www.toysa.fi/ Töysän kunnan kotisivu]
Luokka:Töysä
ÄhtäriÄhtäri (ruotsinkielinen nimi: Etseri) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 6960 ihmistä ja sen pinta-ala on 908,7 km², josta 103,33 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,77 asukasta/km².
Kylät
Alastaipale, Inha, Inhan tehtaat, Itä-Ähtäri, Hankavesi, Kivijärvi, Liesjärvi, Myllymäki, Mäkikylä, Niemisvesi, Ouluvesi, Peränne, Rämälä, Vehu, Vääräkoski, Ähtärinranta
Nähtävyydet
Ähtärissä on hyvin tunnettu eläinpuisto, sekä kallioon rakennettu Hotelli Mesikämmen. Nähtävyyksiin kuului aiemmin myös Mini-Suomi, jossa pääsi tutustumaan Suomeen pienoiskoossa, mm. Saabin tehtaisiin, ydinvoimalaan, Muumi-teatteriin, Kuopion toriin ja eduskuntataloon. Nykyään Mini-Suomi on nimeltään Santerin Seikkailumaa.
Kuuluisia ähtäriläisiä
- Eero Hiironen, kuvanveistäjä
- Topi Sorsakoski, muusikko
- Kari Hirvonen, tangokuningas (v. 2003 Seinäjoen Tangomarkkinoilta)
Katso myös
- Ähtärinjärven Uutisnuotta
Aiheesta muualla
- [http://www.ahtari.fi Ähtärin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Ähtäri
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Etelä-Pohjanmaan maakunnan seutukunnatEtelä-Pohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Friedrich HebbelFriedrich Hebbel (Wesselburen, 18. ožujka 1813. - Beč, 13. prosinca 1863.), njemački dramatičar
1863
U književnom radu počeo je temama o slobodi i sudbini, a potom, prolazeći kroz različite duhovne krize, zahvaća u psihološke probleme, osobito u odnos pojedinca prema društvu. Osnivač je moderne njemačke drame, na putu iz idealizma u realizam, iz determinizma u psihologizam. Pjesme su mu više didaktične nego lirske. Značajan je i kao teoretičar tragičnog u smislu pantraginčnog nazora, s osloncem na Hegelovoj dijalektici.
Djela:
- "Judith"
- "Genoveva"
- "Maria Magdalena"
- "Tragedija u Siciliji"
- "Gyges i njegov prsten"
- Nibelungen trilogije
Hebbel, Friedrich
Odzyskiwanie danych wakacje jastrzbia gra venice luxury hotels kreatyna domeny
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Computerwoche
Die Computerwoche ist eine Wochenzeitung für IT-Manager. Nach einer rasanten Steigerung der verkauften Auflage auf bis zu 48.281 Exemplaren im 1. Quartal 2005 kam es zu einem Skandal.
Anfang Juli 2005 hat der IDG-Verlag die IVW-Zahlen für das 2. Quartal 2005 gemeldet. Die IVW, ein Institut, das für die Auflagenprüfung bei Medien zuständig ist, kündigt eine Nachkontrolle an, weil ein deutlich geringerer
|
The Almanac Singers
Die Almanac Singers waren eine kurzlebige, amerikanische Band, die Anfang 1941 von Pete Seeger, Lee Hays und Millard Lampell in New York City ins Leben gerufen wurde.
Im Juni dieses Jahres wurde Woody Guthrie Mitglied der Band und im darauffolgenden Juli erschien die zweite Platte "Talking Union", nachdem zuvor schon das Album "Songs For John Doe" veröffentlicht worden war.
Danach kaufte sich die Gruppe einen fahrbaren Untersatz in Form eines
|
|
Himmerkusen
Himmerkusen ist eine Ortschaft in der Gemeinde Marienheide im Oberbergischen Kreis, Nordrhein-Westfalen, Deutschland.
Lage und Beschreibung
Der Ort liegt ca. 3,4 km vom Hauptort entfernt.
Geschichte
Erstnennung
ca. 1450 wurde der Ort das erste Mal urkundlich erwähnt und zwar "Elisabeth uxor Telonis de Hemerkus
|
Katholische Kindertagesstätten
Katholische Kindertageseinrichtungen sind von der römisch-katholischen Kirche getragene Einrichtungen zur Kinderbetreuung. Abhängig von den betreuten Altersgruppen und dem Umfang der Betreuung kann es sich um Kindergärten, Kindertagesstätten oder Horte handeln. Die katholischen Kirche ist in Deutschland einer der größten Träger von öffentlichen Kindertageseinrichtungen
|
Yusho-Vergiftung
Die Yusho-Krankheit, Yu-Cheng, Yusho-Vergiftung oder Öl-Krankheit ist ein Symptomenkomplex, der durch Vergiftung mit polychlorierten Biphenylen (PCB), Dibenzofuranen (PCDF) und weiteren chlororganischen Verbindungen verursacht wird.
Am 5. Februar 1968 wurde in Japan bei der Raffinade von Reisöl dieses versehentlich mit einem Gemisch aus PCB und Furanen kontaminiert. Nach Schätzungen erkrankten etwa 2000 Personen, die ihre Nahrung mit diesem Reisöl zubereiteten, an Chlorakne, Haut-
|
August Paul von Wassermann
August Paul von Wassermann (
- 21. Februar 1866 in Bamberg; † 16. März 1925 in Berlin) war ein deutscher Immunologe und Bakteriologe.
Nach einem Medizinstudium an verschiedenen Universitäten promovierte Wassermann 1888 und arbeitete anschließend mit dem Kollegen Duisburger Stadtteil im Stadtbezirk Hamborn mit 18 040 Einwohnern (31. Dezember 2004).
Er gehörte früher zum Stadtkreis Hamborn, der 1929 mit dem Stadtkreis Duisburg vereinigt wurde.
Zu den drei in Neumühl vorhandenen Kirchen der großen Kofessionen gehören die katholische [http://www.herz-jesu.info/ Herz Jesu Kirche], die kat
|
Mitu
Der Mitu (Mitu mitu) ist einer der größten Vertreter der Hokkohühner.
Lebensraum und Lebensweise
Lebensraum und Lebensweise ähneln denen der anderen Arten. In ihrer Heimat im südamerikanischen Regenwald ziehen Mitus oft Gruppen von Kapuzineraffen hinterher und ernähren sich von den Früchten, welche die Affen bei der Nahrungsaufnahme zu Boden fallen lassen.
Körperbau und Aussehen
Mitus sind im Gegensatz zu den Vertretern der Gattung Crax nicht
|
|
