:: wikimiki.org ::

Kuvankäsittelyohjelma

Kuvankäsittelyohjelma

Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa tallennettuja kuvatiedostoja. Kuvatiedosto koostuu kuvankäsittelyohjelmassa pikseleistä ja käsitelty kuva tulostetaan paperille väripisteinä. Kuvankäsittelyohjelmalla voidaan muuttaa pikseleiden määrää, pikselien kokoa, väriä, kirkkautta ja sijaintia kuvatiedostossa. Suosittuja kuvankäsittelyohjelmia ovat mm. Photoshop, Photoshop Elements, GIMP, Pixel32 ja Paint Shop Pro. Käyttökelpoisimmat kuvatiedostomuodot ovat JPEG, GIF, EPS, TIFF, PNG ja PSD (Adobe PhotoShopin oma tiedostomuoto). Kuvankäsittely on digitaalisessa kuvatuotannossa työvaihe, jonka aikana kuvatiedostoa muokataan käyttötarkoitusta varten aineisto- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Valokuvia käsiteltäessä muutetaan mm. kuvan sävyalaa, valkotasapainoa, terävyyttä, värikylläisyyttä, kontrastia, resoluutiota ja väritilaa, jotta kuva saataisiin näyttämään väreiltään luonnolliselta. Kuvatiedostoa käsitellään tasojen, säätötasojen, värikanavien, maskien, algoritmien ja käyrien avulla. Pikseleitä muokataan valitsemalla, kopiomalla, liittämällä, säätämällä, häivyttämällä ja tallentamalla. Luokka:Ohjelmistot Luokka:Valokuvaus Luokka:Tietokonegrafiikka

Pikseli

Pikseli on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittäinen osa. Pikselillä ei ole fyysistä kokoa, muotoa tai väriä. Kuvatiedoston koko näytöllä riippuu useasta tekijästä – kuvatiedoston sisältämien pikselien määrästä, näyttölaitteen koosta sekä näytön resoluutiosta. Pikselit ovat kuvassa suorakulmion muotoisia litistyneitä, tai neliömäisiä. Termiä resoluutio käytetään puhuttaessa tietokoneiden näytöistä, digitaalikameroiden säädöistä ja kuvankäsittelyohjelmassa kuvatiedoston pikselien määrästä valitulla mittayksiköllä. Resoluutio tarkoittaa pikselien määrää näytöissä ja televisioissa, näytön yksityiskohtien erottelutarkkuutta. Resoluutio 1600×1200 tarkoittaa, että kennossa on 1600 pikseliä leveyssuunnassa ja 1200 pikseliä korkeussuunnassa. Termiä megapikseli käytetään yleisimmin näyttöjen ja digitaalikameroiden yhteydessä. Megapikseli tarkoittaa miljoonaa pikseliä. Kolmen megapikselin kameran CCD-kenno (oikeammin 2048×1536=3145728, eli 3,1 megapikseliä) tuottaa 2048×1536 pikselin kuvatiedoston. Digitaalikameroissa yksi pikseli pystyy kuitenkin yleensä tallentamaan vain yhden päävärin RGB-järjestelmässä, tyypillisesti siten, että puolet pikseleistä tunnistavat vihreää väriä ja 1/4 punaista ja sinistä. Lopullinen kuva luodaan näistä näytteistä algoritmien avulla. Pikseleiden väri määräytyy käytettävästä värimallista, yksi pikseli voi sisältää pelkästään harmaasävyarvon, indeksin palettiin tai väriarvon joka määräytyy kuvan muodosta. RGB-väritilassa väri määritellään näytöllä esitettävänä punaisen (R), vihreän (G) ja sinisen (B) kanavan arvona (kukin kanava saa 24-bittisessä RGB-esityksessä jonkun arvon väliltä 0 - 255). Tässä tapauksessa musta pikseli on arvoiltaan (0,0,0) ja valkoinen (255,255,255). Väliin jäävät arvot määräytyvät värilämpötilasta, gammakorjauksesta, värintoistoprofiilista, jne. RGB-tilaan voidaan yhdistää myös kuvan pikselien peittävyys (läpinäkyvyys). Digitaalisessa kuvankäsittelyssä yleisimmin esiintyviä pikselimääriä:
- 640×480
- 800×600
- 1024×768
- 1152×864
- 1280×960
- 1280×1024
- 1600×1200 (2 miljoonaa pikseliä)
- 2048×1536 (3 miljoonaa pikseliä) Pikseli on myös Helsingissä ilmestyvä digikuvauksen erikoislehti.

Katso myös

- CCD-kenno Luokka:Valokuvaus Luokka:Tietokonegrafiikka ko:화소 ja:ピクセル

Photoshop Elements

Adobe Photoshop on Adobe Systemsin kehittämä kuvankäsittelyohjelma, joka on saavuttanut markkinajohtajuuden kaupallisessa digitaalisten kuvien muokkauksessa. Sovellus on niin tunnettu, että yleisesti puhutaan pelkästään Photoshopista. Englannin kieleen on jopa kehittynyt termi photoshopping (photoshoppaaminen), joka tarkoittaa yleisesti kuvan muokkaamista riippumatta käytetystä ohjelmasta. Monien muiden Adoben sovellusten tavoin Photoshop on saatavilla Mac OSille ja Microsoft Windowsille. Ohjelmiston eri versioita, myös aivan uusimpia, voi ajaa myös monilla muilla käyttöjärjestelmillä emulaattorien avulla. Vaikka Photoshop onkin ensisijaisesti suunniteltu muokkaamaan kuvia paperille, sitä käytetään nykyään kiihtyvissä määrin World Wide Web:n kuvien tekemiseen ja muokkaamiseen. Viimeisimmissä versioissa mukaan onkin tullut erillinen sovellus, ImageReady, joka tarjoaa paremmat mahdollisuuden www-käyttöön. World Wide Web Photoshopia pidetään yleisesti yhtenä parhaista kuvankäsittelyohjelmista. Ammattikäyttöön tarkoitettu Photoshop on hyvin kallis yksityiskäyttöön, mikä on avannut markkinoita kilpailijoille, kuten Jasc Softwaren Paint Shop Prolle ja The GIMP Teamin ilmaiselle GIMPille. Adobekin on huomannut tämän ja tehnyt huomattavasti Photoshopia halvemman version kotikäyttäjille, Photoshop Elementsin. Siitä puuttuu muutamia Photoshopin kehittyneitä mahdollisuuksia, mutta se sopii hyvin mm. digitaalikameralla otettujen kuvien muokkaamiseen ja www-kuvien tekemiseen. Uusin versio ohjelmasta on Photoshop Creative Suite 2, eli lyhyemmin Photoshop CS2.

Historia

Thomas ja John Knoll aloittivat Photoshopin kehittämisen vuonna 1987, ja kolme vuotta myöhemmin Adobe julkaisi ohjelman. Sovellus valmistettiin alun perin skannerilla digitalisoitujen kuvien muokkaamiseen. Vuonna 1990 skanneri oli arvokas ja harvinainen laite. Huomattavia innovaatioita:
- Photoshop 3 toi mukanaan mahdollisuuden käyttää tasoja (layers).
- Photoshop 4:ssä esiteltiin muokattavat elementit. Aiemmin jokainen elementti rasterisoitiin samalla kun se lisättiin. Elementtien muokattavuus mahdollistaa muun muassa sen, että tekstiä on helppo muokata jälkikäteen.
- Photoshop 7:ssä esiteltiin liquify-suodatin.
- Photoshop CS2:n tärkeimpiä uudistuksia ovat ns. pakopiste-toiminto (vanishing point), älykkäät objektit (smart objects), Adobe Bridge - eräänlainen (kuva-)tiedostonhallinta, jota voi käyttää paitsi kuvien esikatseluun, myös metatietojen (mm. avainsanat) lisäämiseen sekä Nikonin ja Canonin kameroiden raakatiedostojen (RAW-kuvat) käsittelymahdollisuus.

Linkit

- [http://www.adobe.fi/products/photoshop/ Virallinen kotisivu]
- [http://www.good-tutorials.com/ Vinkkejä ja ohjeita Photoshopiin englanniksi] Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat ja:Adobe Photoshop th:อโดบี โฟโต้ชอป

Pixel32

Pixel32 on monipuolinen kuvankäsittelyohjelma. Sen on tehnyt Pavel Kanzelsberger FreePascal:lla. Pixel32 on saatavana seuraaville käyttöjärjestelmille:
- Windows 95/98/Me/NT/2000/XP
- Linux
- Mac OS X
- BeOS/Zeta
- MS-DOS
- MorphOS
- QNX
- Sun Solaris

Linkkejä:

- [http://pixel32.box.sk/ Pixel32:n sivut] Luokka:Kuvankäsittelyohjelmat

Kuvatiedostomuodot

Digitaalikameralla, skannerilla, digitaalisella videokameralla, webbikameralla kuvankäsittelyohjelmalla ja grafiikkaohjelmalla tuotetut kuvat ja piirustukset tallennetaan kuvatiedostoiksi. Kuvatiedoston tiedostomuoto valitaan tallennettaessa. Kuvatiedostot ovat joko pikseli- tai vektorikuvia. Pikselikuvia kutsutaan myös bittikarttakuviksi. Pikselikuva koostuu neliömäisistä pikseleistä, vektorikuva koostuu ääriviivojen rajaamista alueista. Pikselikuvaa suurennettaessa neliöt tulevat näkyviin ja reunaviivan sahalaitaisuus ilmaantuu näkyviin. Vektorikuvassa reunaviiva säilyy aina viivamaisena ja terävänä. Pikselikuvia voidaan tallentaa mm. PhotoShop, Corel PHOTO-PAINT ja Paint Shop Pro -ohjelmilla. Vektorikuvia tehdään FreeHand, Illustrator ja CorelDRAW -ohjelmilla. Ohjelmat käyttävät sekä yhteisiä että omia tiedostomuotojaan. Joissakin tapauksissa aiemmat ohjelmaversiot eivät kykene avaamaan myöhemmillä versiolla tallennettuja kuvia. Kuvankäsittelyohjelmat ja taitto-ohjelmat avaavat melkein kaikki julkaisukäyttöön tarkoitetut kuvatiedostot. Jotkut pikselikuvat ovat pakattuja. Kuvan pakkaaminen voi tasapäistää kuvassa olevien pikselien väritarkkuutta. Häviöllistä pakkausta (JPG) käytettäessä kuvatiedostosta tuhoutuu lopullisesti pikselien väri-informaatiota. Muutosta ei välttämättä näe silmin. Pakkaus jättää kuitenkin jälkensä kuvatiedostoon. Kuvatiedostoa suurentamalla näkyviin saadaan 8 x 8 pikselin alueita, jotka vaikeuttavat kuvankäsittelyä. Joissakin kuvankäsittelyohjelmissa on mahdollista vähentää pakkauksen kuvatiedostoon aiheuttamia vaikutuksia.

Tiedostomuotoja

Erilaisia kuvatiedostomuotoja ovat: Kuvatiedostojen tiedostomuoto voidaan vaihtaa kuvankäsittelyohjelmalla tai kuvatiedostomuotojen kääntäjillä. Tiedostomuodon vaihtaminen voi vaikuttaa kuvan laatuun.

Katso myös

- kuvanpakkaus luokka:valokuvaus Luokka:Tietokonegrafiikka Luokka:Tiedostomuodot

GIF

GIF (Graphic Interchange Format) on yleisesti käytössä oleva häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti. GIF-tiedostot voivat sisältää vain 8-bittisiä harmaasävykuvia tai 8-bittisiä värikuvia, joiden värit ovat valittavissa 24-bitin paletista. Koska kuvien esittämiseen ei ole kuin 8 bittiä, rajoittuu yhtä aikaa näytettävien värien määrä 256:een. Tätä voidaan pitää nykyaikaisten standardien mukaan riittämättömänä. Kuvadata GIF-tiedostossa kompressoidaan käyttämällä LZW- eli Lempel-Ziv-Welch-algoritmia. GIF-formaatin uudempaan versioon voidaan tallettaa myös lyhyt animaatio sarjana kuvia. GIF:n etuna on se, että lähes jokainen tietokonegrafiikkaohjelma tukee kyseistä pakkausformaattia. GIF-formaatin haittana taas on se, että käytetty pakkausalgoritmi on UNISYSin ja IBM:n patentilla suojaama. Tämä taas asettaa esteen käytölle avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa: UNISYS on myöntänyt ei-kaupallisille freeware-ohjelmistoille käyttöoikeuden, mutta avoin lähdekoodi voi olla myös kaupallista. Tilanne toimi kipinänä kehittyneemmän ja vapaan PNG-formaatin kehittämiseen, jossa on alpha-kanavat ja 24-bittisiä täysvärejä. Patentin voimassaoloaika loppuu 11.8.2006. Luokka:Tiedostomuodot ko:GIF ja:Graphics Interchange Format th:GIF

EPS

EPS eli Encapsulated PostScript on Adoben kehittämä kuvien, tekstin ja grafiikan tulostamiseen ja painamiseen soveltuva PostScript -tiedostomuoto. EPS on julkaisu- ja kirjapainotyön ammattilaisten suosima tiedostomuoto. EPS-tiedosto sisältää tietoja kuvan koosta, tulostustarkkuudesta, kirjasimista sekä muita muotoilu- ja tulostustietoja. Luokka:Tiedostomuodot ja:Encapsulated PostScript

TIFF

Bittikarttagrafiikka on tietotekniikassa käytetty yleinen tapa tallentaa kuvia. Bittikarttakuva muodostuu pikseleistä (kuvapisteistä, kuva-alkioista), joilla on jokaisella sijainti kuvassa. Jokaisella pikselillä on tietty väri, ja ne tallennetaan yleensä järjestyksessä riveittäin. Pikselien lukumäärä vaikuttaa kuvan tarkkuuteen ja tallennuskokoon, samoin kuin käytettävissä olevien värien määrä. Kuvan kokoa voidaan muuttaa myöhemmin, mutta kuvan suurentaminen ei tuo kuvaan uusia yksityiskohtia. Bittikarttagrafiikka on kuvankäsittelyohjelmien yleisesti tukema grafiikkamuoto ja se on myöskin yleisimmin tietokonegrafiikassa käytetty muoto. Bittikarttagrafiikkaa käytetään mm. valokuvien digitaalisessa tallennuksessa ja WWW-sivuilla esiintyvien kuvien ja kaavioiden esittämisessä. Tallennettaessa bittikarttakuvia kannattaakin ne aluksi määritellä riittävän suureen pikselikokoon, josta voi myöhemmin tehdä pienempiä kopioita esim. WWW-käyttöä varten. Tiedostokoko bittikarttakuvia käsitellessä onkin usein suuri, ainakin pakkaamattomana. Yleisesti käytettyjä bittikarttatiedostomuotoja ovat:
- Pakkaamattomat: BMP ja TIFF
- Häviöllisesti pakattu, valokuville tarkoitettu: JPEG
- Häviöttömästi pakattuja lähinnä piirroksille sopivia ovat PNG ja vanhempi GIF. Katso myös: vektorigrafiikka Luokka:Tietotekniikka Luokka:Tietokonegrafiikka ja:ビットマップ画像

PNG

PNG eli Portable Network Graphics on häviötön bittikarttagrafiikan tallennusformaatti, joka kehitettiin korvaajaksi netissä käytettävälle, ominaisuuksiltaan vanhentuneelle ja patenttien vaivaamalle GIF-formaatille. PNG on patentiton eli kaikkien vapaasti käytettävissä ilman lisenssimaksuja ja W3C:n standardi, ja siten suositus Web-sivuilla käytettäväksi. PNG:stä on vapaa referenssitoteutus, jota voi ilmaiseksi käyttää ohjelmansa osana. PNG:n uusin versio on myös standardi ISO/IEC 15948:2003. PNG-kuvissa voidaan käyttää enimmillään 48-bittistä värisyvyyttä (2⁴⁸ eri väriä) sekä 16-bittistä läpinäkyvyyttä. Pakkausmenetelmänä PNG käyttää häviötöntä deflate-pakkausta. GIF-tiedostomuodon rajoitukset ovat 256 eri väriä ja yksitasoinen (bittinen) läpinäkyvyys. GIF muodon etuna on kuitenkin sen mahdollisuus yksinkertaisten animaatioiden luomiseen, jota PNG ei tue ollenkaan. Valitettavasti Microsoftin lähes monopoliasemassa oleva Internet Explorer ei vieläkään tue PNG-formaatin kaikkia ominaisuuksia täysin, estäen sen täysipainoisen hyödyntämisen web-sivuilla. Kehitteillä olevassa Internet Explorer 7 selaimessa on luvattu olevan kunnollinen tuki PNG-kuville.

Linkkejä

- PNG-spesifikaatio W3C:n sivuilla: http://www.w3.org/TR/PNG/
- PNG-läpinäkyvyystesti Web-selaimille: http://entropymine.com/jason/testbed/pngtrans/ Luokka:ISO Luokka:Tiedostomuodot ko:PNG ja:Portable Network Graphics th:PNG

Kuvankäsittely

Kuvankäsittely on jälkikäteen tapahtuvaa kuvien muokkaamista tai parantamista. Kuvankäsittely voi vaihdella yksinkertaisesta kuvan valaistuksen parantamisesta kuvamanipulaatioihin. Nykyisin kuvankäsittelyä tehdään lähes pelkästään tietokoneilla. Kuvankäsittelyn jälkeen kuva tallennetaan sopivaan kuvatiedostomuotoon.

Digitaalinen kuvankäsittely

Kuvankäsittelyohjelma on digitaalisen kuvankäsittelyn perusohjelma. Sillä voidaan käsitellä yleensä mitä tahansa digitaalisessa muodossa tallennettuja kuvia. Ohjelmat soveltuvat erityisesti skannattujen ja digitaalikameralla otettujen valokuvien käsittelyyn. Median digitalisoitumisen myötä kuvankäsittelyohjelmien käyttö on tullut arkipäiväiseksi paitsi mainosalalla, myös kaikessa muussa julkaisutoiminnassa kuten sanoma- ja aikakauslehdissä. Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmilla tehtävät manipulaatiot ovat kuvan kontrastin optimointi, värikylläisyyden säätö sekä väritasapainon säätö. Muita yleisiä ja melko helppoja toimenpiteitä ovat kuvan koon muuttaminen, rajaaminen, kallistaminen ja taivuttaminen, sekä kuvan terävöittäminen tai sumentaminen. Lisäksi kuviin voidaan lisätä erilaisia efektejä kuten 3D-, valaistus tai kameralinssiefektejä. Samoja ominaisuuksia voidaan ohjelmissa soveltaa myös tekstin tuottamiseen. Vaikeampia kuvamanipulaatioita ovat mm. objektien poistaminen tai lisääminen tai kuvan taustan vaihtaminen. Monilla kuvankäsittelyohjelmilla on mahdollista piirtää myös vektorigrafiikkaa. Kuvamanipulaatiota voidaan nykyään käyttää lähes kaikessa kuvatuotannossa, ja sen käyttämisen etiikasta mm. mallikuvissa ja luontokuvauksessa on syntynyt keskustelua. Nykyisillä kuvankäsittelyohjelmilla on mahdollista saada aikaan hyvin taitavia kuvaväärennöksiä. Tunnetuimpia kuvankäsittelyohjelmia
- Adobe Photoshop - digitaalisen kuvankäsittelyn johtava ohjelma Windows- ja Macintosh-ympäristöissä. Ohjelmaa käytetään paljon erityisesti ammattimaisessa kuvankäsittelyssä.
- Corel Photo-Paint - tunnettuun Corel Draw -piirto-ohjelmistoon kuuluva erillinen kuvankäsittelyohjelma.
- GIMP - avoimeen lähdekoodiin perustuva monipuolinen kuvankäsittelyohjelma. GIMP toimii useissa käyttöjärjestelmissä kuten Linuxissa, Windowsissa ja Mac OS X:ssä.
- Jasc Paint Shop Pro - edullinen, monipuolinen ja paljon käytetty Windows-kuvankäsittelyohjelma. Sopii kaiken tyyppiseen kuvankäsittelyyn, skannerin ja digitaalikameran käyttäjille sekä web-grafiikan tekijöille.
- Pixel32 - monipuolinen ja monissa eri käyttöjärjestelmissä toimiva FreePascal:lla tehty kuvankäsittelyohjelma.

Kuvien arkistointi

Suurten kuvamäärien hallinta ja arkistointi edellyttää siihen tarkoitetun erikoisohjelman käyttöä. Kuva-arkisto-ohjelmat laativat kiintolevyille, CD-R-, Photo CD- ja muille siirrettäville levykkeille tallennetuista kuvatiedostoista pienoiskuvat ja tietokannan, joiden avulla kuvien selailu ja järjestely on helppoa. Kuviin liitettyjen tietojen ja avainsanojen perusteella voidaan suorittaa hakuja. Kuva-arkisto-ohjelmia ovat esimerkiksi:
- [http://picasa.google.com/index.html Picasa] - Googlen ostama ja ilmaiseksi jakama kaupallinen kuva-albumiohjelma
- [http://www.canto.com Canto Cumulus]
- [http://www.extensis.com Extensis Portfolio]
- [http://www.fotostation.com FotoStation]
- [http://www.cerious.com Cerious] Kuva-arkisto-ohjelmat sisältävät usein myös toiminnon, jonka avulla valokuvista voidaan tehdä kuvagalleria internetiin. Lisäksi on erillisiä ohjelmia, jotka ovat erikoistuneet internetsivuilla näkyvien kuvagallerioiden tekoon. Näitä ovat esimerkiksi:
- [http://jalbum.net/ JAlbum] - ilmainen javapohjainen kuvagallerianteko-ohjelma Luokka:Tietokonegrafiikka Luokka:Valokuvaus

Valkotasapaino

Valkotasapaino on valokuvauksessa käytetty säätö, jota käytetään säätämään kuvan väritoistoa. Valkotasapaino on kohdallaan silloin, kun tallennettu kohde samanvärisenä kuin silmämääräisesti. Valkoisen pitäisi näyttää valkoiselta, kaikki värit näyttävät luonnollisilta ja harmaa näyttää harmaalta. Valkotasapaino ilmoitetaan Kelvin-asteina, valaisuun käytetyn valon sävyn mukaan. Kameroista löytyy useita valkotasapainoasetuksia: automaattinen valkotasapaino, käsin säädetty, päivänvalo, pilvinen taivas, varjo, hehkulamppu, loisteputkivalo, päivänvaloloisteputki ja salamavalo. Automaattinen valkotasapaino -asetus toimii useimmissa tapauksissa luotettavasti. Kamera tallentaa valon värilämpötilan valitun valkotasapainoasetuksen mukaisesti. Ihmisen näköhavainto mukautuu valon väriin nopeasti. Esimerkiksi jäähallin kattovalot ja jää saattavat näyttää ensialkuun kellertäviltä. Pian jää näyttää valkoiselta. Pelikentästä otettu kuva voi kuitenkin näyttää kellertävältä. Digitaalisessa valokuvauksessa kuvatiedoston valkotasapainoa voidaan säätää kuvankäsittelyohjelmalla vastaamaan näköhavaintoa. Joissakin kuvankäsittelyohjelmissa valkotasapainoa kutsutaan nimellä väritasapaino tai harmaatasapaino. Luokka:Valokuvaus

Resoluutio

Resoluutio on tietotekniikan termi, jolla kuvataan mm. bittikarttagrafiikassa kuvan erotuskykyä (yksityiskohtien määrää) tai kokoa. Termiä "resoluutio" käytetään useissa eri merkitykseksissä: #Resoluutio voi merkitä kuvan tarkkuutta eli erottelukykyä. Tällöin sen yksikkönä on yleenä pikseliä (kuvapistettä) pituusyksikköä kohti (pixels per inch / points per inch / dots per inch). Tämä arvo voidaan ilmaista tietokoneen näytölle, tyypillisimpiä ovat 72 dpi tai 96 dpi. Tulostimissa arvo voi olla esim. 300 dpi. #Toisessa merkityksessä resoluutio on pelkästään kuvan muodostavien pikselien määrä, tällöin se ilmaistaan muodossa pikselien määrä vaakasuunnassa × pikselien määrä pystysuunnassa. Tietokoneiden näyttötilojen tarkkuus ilmaistaan yleensä tässä muodossa, esimerkiksi 1024×768. #Muut merkitykset, esim. A/D-muuntimen resoluutio, joka ilmoitetaan yleensä bitteinä. Esityslaitteiden – näyttöjen ja projektorien – tarkkuuksia ilmoitetaan pikselimäärien lisäksi lyhenteinä. VGA (Video Graphics Array) on tarkkuudeltaan 640×480 pikseliä. SVGA (Super Video Graphics Array) on 800×600 pikseliä. Muita tarkkuuksia ovat XGA (1024×768), SXGA (1280×960) ja UXGA (1600×1200). Matkapuhelimien ja kannettavien laitteiden näytöissä voidaan käyttää termiä QVGA, eli neljännes VGA:sta (320×240).

Videoformaatit

TV- ja videotuotannossa käytetyn MPEG-2-videon tarkkuus voidaan ilmoittaa kuvan resoluutiona. Koska kuvan koko vaihtelee näyttölaitteella, sen tarkkuutta mittayksikköä kohti ei ole järkevä ilmoittaa. DVD-videon resoluutio on korkeintaan 720×480 pikseliä. DVD:n resoluutio voi laskea kuvasuhteen mukaan 720×360 pikseliin. Huomaa että videokuvan pikselit eivät ole aina neliönmuotoisia, vaan ne venytetään koko kuva-alaan (kuvasuhteeseen 4:3 tai 16:9). Erilaisille analogisille järjestelmille voidaan laskea digitaalista vastaava resoluutio, tällöin yleisradiotasoinen lähetys olisi resoluutioltaan 460×360 ja VHS-video 300×360. Digitaalinen CD-I formaatti on resoluutioltaan vain 320×180. Teräväpiirtotelevisioiden (HDTV) suurimmat kuvan lähetystarkkuudet ovat jopa 1920×1080. Harvat televisiot tosin pystyvät tähän tarkkuuteen kuvaputken värillisten kuvapisteiden osalta.

Digitaalikamerat

Digitaalikameran resoluutio ilmoittaa CCD- ja CMOS-kennon pikselien kokonaismäärän eli kennon erottelutarkkuuden. Erottelutarkkuus merkitään muodossa pikselien määrä vaakasuunnassa × pikselien määrä pystysuunnassa. Kameroissa on usein useita tarkkuusvaihtoehtoja kuvalle, esim. 2272×1704, 2048×1536, 1600×1200 ja 640×480 pikseliä. Joissakin digitaalikameroissa voidaan valita kennon erottelutarkkuuden lisäksi pikselitiheys. Kuvan ottohetkellä syntyvän kuvatiedoston pikselitiheys määräytyy digitaalikameran valmistajan käyttämistä tehdasasetuksista tai kuvaajan valitsemista pakkausasetuksista. Yleisimmät asetettavat pikselitiheydet ovat 72 ppi, 180 ppi, 300 ppi. Nämä digitaalikameran tallentamat pikselitiheydet ovat kamerakohtaisia. Kuvaushetkellä käytetään usein digikameran suurinta erottelutarkkuutta. Kuvankäsittelyn yhteydessä kumpaakin (tai vain toista) kuvatiedoston ominaisuutta muutetaan, jotta kuvatiedostoa voidaan käyttää tulostamiseen, esittämiseen tai painamiseen. Digitaalikameran kuvan fyysinen koko muodostuu vasta tulostusvaiheessa.

Skannerit

Skannereiden myyntiesitteissä resoluution lyhenteenä näkyy usein dpi (dots per inch). Tosiasiallisesti skanneri tallentaa kuvan kuvatiedostoksi, joka koostuu pikseleistä. Olisi täsmällisempää käyttää yksikköä ppi, vaikka myyntiesitteet ja skanneriohjelmat ilmoittavat yksiköksi dpi. Skanneri ja digitaalikamera tuottavat pikselitiheyden (ppi), tulostin pistetiheyden (dpi). Skannerin optinen resoluutio kertoo valokuvasta tallennettujen pikseleiden määrän sellaisenaan. Interpoloitu resoluutio puolestaan kertoo myös ohjelmallisesti tuotetut pikselit, yksityiskohdat, joita ei ole alkuperäisessä valokuvassa. Yleensä ohjelmallisesti lisätyt pikselit ovat reunustavien pikselien keskiarvoja. Kinofilmin (36×24 mm) tarkkuus on noin 4000 ppi. Kinofilmi tulisi skannata 8000 ppi tarkkuudella (skannerin optinen resoluutio), jotta filmiltä saataisiin tallennettua kaikki yksityiskohdat. Skannereiden ja tulostimien myyntiesitteet sisältävät yhä suurempia resoluutioita, esim. 600–9600 dpi. Ihmisen silmän tarkkuus on arvioiden mukaan 1800 dpi. Tätä pienempiä yksityiskohtia on vaikea nähdä tulostetusta kuvasta ilman suurennuslasia l. luuppia. Silmän erottelukyky on n. 30 cm etäisyydellä noin 300 dpi. Silmin ei voi erottaa kahta erillistä pistettä 25 cm päästä, jos pisteiden etäisyys on pienempi kuin 1/15 mm.

Tulostimet

Tulostimen tarkkuus kertoo, montako pistettä tulostin tekee tietylle alueelle, esim. 2880×1440 pistettä tuumalle (dpi). Mustesuihkutulostimen kuva ei juurikaan parane terävyydeltään 300 dpi tarkkuuden ylittämisen jälkeen – eikä kuvanlaatu ole yksinomaan mustesuihkun suuttiminen tuottamien CMYK-väripisteiden halkaisijasta kiinni. Laskennallinen (interpoloitu) resoluutio poikkeaa väripisteen tosiasiallisesta koosta paperilla. Useimmille mustesuihkutulostimen käyttäjille riittää tulostimien vertailuperusteeksi se, että eri tulostusresoluutiolla tulostetut värikuvat näyttävät useasta katsojasta täysin samanlaisilta. Tulostuslaatu riippuu mm. tulostuspisteiden määrästä, koosta, muodosta, kohdistuksesta, kuvan sävyalasta, värien tasaisuudesta ja puhtaudesta, mustan värin määrästä sekä paperin pohjaväristä. Tulostuspaperin tasaisuus ja pintakäsittely vaikuttavat myös kuvanlaatuun. Valokuvia tulostettaessa käytetään 150–400 dpi tuumatarkkuutta käytettävän tulostus- ja painomenetelmän mukaan. Kuvan katseluetäisyys vaikuttaa siihen, nähdäänkö valokuvassa kuvapisteitä. Värivalokuvan pistetiheydeksi riittää useimmissa tapauksissa 300 dpi tarkkuus. Mustesuihkutulostimella 150 dpi tarkkuus riittää tavalliselle paperille tulostettaessa. Digitaaliset kuvatulostimet pystyvät 400 dpi tarvittaessa tarkkuuteen. Luokka:Valokuvaus Luokka:Tietokonegrafiikka Luokka:Elektroniikka

Luokka:Valokuvaus

Valokuvaukseen liittyvät artikkelit. Pääartikkeli: Valokuvaus Luokka:Harrastukset Luokka:Taide

Glibenclamide

Glibenclamide is a class of drug known as sulfonylureas. Sulfonylureas are used to treat Type II diabetes. The drug works by inhibiting ATP-ase dependent sodium channels in pancreatic beta cells. The inhibition causes an influx of calcium into the beta cell which stimulate insulin release. The drug is contraindicated in pregnant women. It is also a major cause of drug induced hypoglycaemia. Category:Sulfonylureas

suplementy prace magisterskie Hotel Genoa dating ads site rozst�py

:: RELATED NEWS ::

Elly Ameling
Die niederländische Sopranistin "Elly" (= Elisabeth Sara) Ameling wurde am 8. Februar 1934 in einer musikliebenden Familie in Rotterdam geboren und entdeckte früh ihre Begabung. Unterrichtet wurde sie von Jo Bollekamp und Jacoba Dresden-Dhont. Als 22jährige erhielt sie den Noordewier-Preis beim

Sveshnikovvariante
Die Sweschnikow-Variante der Sizilianischen Verteidigung ist eine Schacheröffnung. Sie gehört zu den modernsten und aktuellen Eröffnungen unserer Zeit. Zur Ausgangsstellung der Sweschnikow-Variante führen mehrere Zugfolgen, dies sind die beiden gebräuchlichsten:
- 1.e2-e4 c7-c5 2.Sg1-f3 Sb8-c6 3.d2-d4 c5xd4 4.Sf3xd4 Sg8-f6 5.Sb1-c3 e7-e5
- 1.e2-e4 c7-c5 2.Sg1-f3 e7-e6 3.d2-d4 c5xd4 4.Sf3xd4 Sb8-c6 5.Sb1-c3 Sg8-f6 6.Sd4-b5 d7-d6 7.Lc1-f4 e6-e5 8.Lf4-g5 (

Christian von Rantzau
Christian Rantzau, Reichsgraf zu Rantzau, Herr auf Breitenburg und vielen anderen Gütern, (
- 2. Mai 1614 auf Schloss Hadersleben; † 8. November 1663 in Kopenhagen) war von 1648 bis 1663 Statthalter im königlich-dänischen Anteil von

Dichtungen für Armaturen
Zur Abdichtung von Schlauchverbindungen oder Armaturen werden ihrem Verwendungszweck entsprechende Dichtungen (Dichtringe) benötigt. Man unterscheidet in
- Saugdichtungen und
- Druckdichtungen Saugdichtungen sind mit einer zusätzlichen Sauglippe ausgestattet und ermöglichen einen Betrieb im Unterdruck- und Überdruckbereich. Druckdichtungen ermöglichen nur den Betrieb im Überdruckbereich.

siehe auch

- Feuerwehrkupplung
- 16. März 1663 in Jauer; † 2. April 1741 in Breslau), war ein bedeutender schlesischer Architekt des Barock - Zeitalters. Er erlernte das Maurerhandwerk zuerst i

Apfeldorf
Apfeldorf ist eine Gemeinde im Landkreis Landsberg am Lech in Bayern, (Deutschland).

Geografie

Apfeldorf liegt zwischen Landsberg, Schongau und Weilheim direkt am Lech im so genannten Lechrain-Gebiet. Apfeldorf ist eine eigenständige Gem

Maisons-Alfort
Maisons-Alfort ist eine südostlich von Paris gelegene Stadt im Départment Val-de-Marne in der Region Île-de-France mit ca. 52.000 Einwohnern (adj. Maisonnais). Bis 1885 umfasste das Stadtgebiet auch die Nachbargemeinde Alfortville. Maisons-Alfort ist Sitz einer staatlichen Veterinärschule (ENV d'Alfort) und Hauptsitz der staatlichen französischen Mittelstandsbank BDPME. Mit Zweiten Deutschen Fernsehens (ZDF), eine Auskopplung (Spin-Off) aus der Serie SOKO 5113.

Inhalt

Nachdem Hauptkommissar Jürgen Sudmann pensioniert ist, zieht er sich nicht auf sein Altenteil zurück, sondern eröffnet in München eine Privatdetektei. Zusammen mit seiner Assistentin Susanne löst er seine Fälle auf unkonventionelle - wenn auch erfolgreiche - Art. Seine ehem

Pul
Phul oder Pul war bei den Juden der Name eines Königs von Assyrien, der unter Menahem in das Reich Israel einfiel und sich nur durch die Zusage eines beträchtlichen Tributs zum Abzug bewegen ließ; dies ist jedoch eine Namensverwechselung mit Tiglat-pileser III. (745-