Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kyösti Kallio

Kyösti Kallio

]] Kyösti Kallio (10. huhtikuuta 1873 – 19. joulukuuta 1940) toimi Suomen tasavallan presidenttinä 1937 – 1940. Hänen poliittinen puolueensa oli aluksi nuorsuomalainen puolue (sittemmin Edistyspuolue, Kansanpuolue ja Liberaalinen kansanpuolue) ja vuodesta 1908 Suomen Maalaisväestön Liitto (sittemmin muihin maalaisliittoihin yhdistyneenä Maalaisliitto ja Keskustapuolue, nykyisin Suomen Keskusta). Kallio aloitti valtiopäivämiesuransa 1904 talonpoikaissäädyn edustajana ja hän oli näkökannaltaan perustuslaillinen nuorsuomalainen, joka kagaalin jäsenenä vastusti Suomen suuriruhtinaskunnassa laittomiksi koettuja Venäjän asevelvollisuuskutsuntoja. Kallio valittiin myös ensimmäiseen eduskuntaan 1907 nuorsuomalaisten ja Suomen Maalaisväestön Liiton (myöhemmin Maalaisliiton) yhteislistalta. Hän vaihtoi nuorsuomalaisen puolueen Maalaisliittoon lähinnä sen vuoksi, ettei se kiinnittänyt riittävästi huomiota maaseutukysymykseen. Kallio toimi maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuoteen 1912 sekä toistain 1914-1917. Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Kallio osallistui 18. maaliskuuta 1917 Petrogradiin lähteneeseen suomalaislähetystöön, minkä tarkoituksena oli pyytää Venäjän väliaikaista hallitusta palauttamaan perustuslaillinen tila toiseksi sortikaudeksi katsotun jakson jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriä vastaavaksi Oskari Tokoin senaatin maanviljelystoimituskunnan päälliköksi Kallio nimitettiin 23. maaliskuuta 1917. 18. heinäkuuta 1917 tapahtuneen valtalain hyväksymisen johdosta Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan 31. heinäkuuta 1917, minkä jälkeen Tokoin senaatti esitti eronpyyntönsä kuitenkin jatkaen kokoontumistaan. Ennen Turun elintarvikelevottomuuksien alkamista Kallio sai vastuulleen elintarvikeasiat 4. elokuuta 1917. Syyskuun alkuun mennessä kaikki sosialidemokraatit olivat jättäneet senaatin. Tokoin senaattia seuranneessa nuorsuomalaisen Per Evind Svinhuvudin ns. itsenäisyyssenaatissa Kallio jatkoi maanviljelystoimituskunnan päällikkönä. Ennen vuoden 1918 sisällissotaa Kallio esitteli maanviljelyksestä vastaavana senaattorina eduskunnassa torpparien vapautuslain 21. tammikuuta 1918, mikä kuitenkin hyväksyttiin vasta sodan jälkeen 15. lokakuuta 1918. Sisällisodan ajaksi senaatti jakautui kahtia Helsinkiin jäävään ja Vaasaan lähtevään osaan. Kallio jäi Helsinkiin ja piileksi 13. huhtikuuta 1918 saakka, kunnes saksalaiset tulivat Helsinkiin etelästä. Silloin Kallio ryhtyi johtamaan Helsingin senaattia, mikä yhdistyi 6. toukokuuta 1918 Vaasan senaattiin. Maalaisliittolaisena Kallio vastusti puolueensa linjan mukaisesti monarkismia ja 17. elokuuta 1918 erosi suomettarelaisen Juho Kusti Paasikiven johtamasta senaatista, mikä pyrki Suomen muuttamiseen kuningaskunnaksi Ruotsin vallan aikaisten perustuslaeiksi katsottavien lakien, Kustaa III:n 21. elokuuta 1772 hallitusmuodon sekä 3. huhtikuuta 1789 Yhdistys- ja vakuuskirjan perusteella sekä tekemään hesseniläisestä prinssistä, Friedrich Karlista, Suomen kuninkaan, Väinö I:n. Suomi oli julistettu itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 tasavaltalaisin muodoin, minkä mukaan korkeinta valtaa käytti eduskunta. Kyösti Kalliosta tuli maatalousministeri 17. huhtikuuta 1919 Kaarlo Castrénin ja myös tätä seuranneeseen J. H. Vennolan hallitukseen. Kallio vastusti Kaarlo Juho Ståhlbergin tapaan 1919 Mannerheimin suunnittelemaa Pietarin valtaamista Judenitshin avuksi, minkä tarkoituksena oli saada ympärysvaltojen Venäjän sisällissodassa tukeman Venäjän väliaikaista hallitusta seuranneiden hallintojen tuki Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle. Väliaikainen hallitus oli korostanut Venäjän yhtenäisyyttä ja jakamattomuutta. Kallio suhtautui kriittisesti myös Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin, mistä aiheutuneiden erimielisyyksien vuoksi sisäministeri Heikki Ritavuori ammuttiin 1922. Toukokuussa 1920 Kallio valittiin eduskunnan puhemieheksi. Kalliosta tuli jälleen maa- ja metsätalousministeri J. H. Vennolan II hallitukseen 1921, missä hän aloitti Lex Kalliona tunnetun asutuslaki, millä pyrittiin pakkolunastamaan maata tilojen luomiseksi tilattomalle väestölle ja laajentamaan tiloiksi itsenäistyneitä torppia. Kallion pyrkimys onnistui 1922 oikeiston hävittyä vaalit. Kyösti Kalliosta tuli pääministeriksi ensimmäisen kerran 14. marraskuuta 1922. Hänen hallituksensa suoritutti elokuussa 1923 noin 200 Suomen sosialistisen työväenpuolueen jäsenen joukkopidätyksen, mikä tunnetaan Kallion leikkauksena. Tuolloin pidätettiin puolueen eduskuntaryhmän lisäksi myös puoluejohto. Maltillinen presidentti Ståhlbergkaan ei ollut odottanut Kallion hallitukselta niin kovia otteita. 1922 toinen johtava niin ikään alkujaan nuorsuomalainen maalaisliittolaispoliitikko Santeri Alkio jäi pois eduskunnasta, jolloin maalaisliiton sisäinen jänne muodostui Kallion ja Sunilan pohjalle. Kallio kannatti maaseudun asiaa laajemmin kuin lähinnä maatalouteen keskittynyt Sunila. Lex Kallion lisäksi säädettiin maareformin laajentamiseksi Lex Pulkkinen 1925, mikä palautti kiinteistöjä puutavarayhtiöiltä valtiolle viljelijöille edelleen jaettavaksi. Lähinnä maanomistuskysymysten vuoksi maalaisliiton suhteet 1920-luvulla suomettarelaisten ja nuorsuomalaisten monarkistien kannatukselle 1918 muodostuneeseen Kansalliseen Kokoomukseen muodostuivat ongelmalliseksi ja hallitukset olivat melko lyhytikäisiä tuottaen jopa presidentti Lauri Kristian Relanderin aikana Väinö Tannerin vähemmistöhallituksen 1926. Maalaisliittolainen Relander osallistui presidenttinäkin 1920-luvun hajanaisen parlamentarismin aikana Sunilan ja Kallion väliseen keskusteluun puolueessa tarjoten Kalliolle mahdollisuutta vetäytyä maaherraksi, mitä tämä ei hyväksynyt. 1929 Kallion III hallitus valmisteli kommunismin vastaista lainsäädäntöä SKP:n johtaman lakkoliikkeen tukahduttamiseksi alkaneen suuren laman aikana, minkä seurauksena myös Kustaa Tiitun perustama Lapuan liike alkoi voimistua. Kalliota pyydettiin Lapuan liikkeen johtoon, jopa diktaattoriksi, mistä hän kieltäytyi, minkä vuoksi Kalliosta tuli maalaislähtöisen oikeiston piirissä epäsuosittu. Presidentti Relander jousti oikeiston suuntaan ja Kallion kolmas hallitus erosi 2. heinäkuuta 1930, minkä jälkeen 1918 valtionhoitajana toiminut alkuaan nuorsuomalainen kokoomuslainen P. E. Svinhufvud muodosti hallituksen laatien perustuslaillisia yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoittavat kommunistilakeina tunnetut tasavallan suojelulait Mäntsälän kapinaan ja IKLn perustamiseen johtaneen Lapuan liikkeenä ja talonpoikaismarssina alkaneen oikeistoradikalismin tyynnyttämiseksi. Koska kommunistilakien tueksi ei saatu kiireelliseksi julistamiseksi tarvittavaa 5/6 enemmistöä lähinnä sosialidemokraattien vastustuksen vuoksi, järjestettiin 1930 uudet eduskuntavaalit, minkä jälkeen lait pystyttiin saattamaan voimaan tätä pienemmällä enemmistöllä. 1931 oli Kyösti Kallio maalaisliiton presidenttiehdokkaana presidentti Relanderin jouduttua syrjään vakuutusyhtiön johtajaksi siksi, että hän ei nauttinut enää puoleensa maalaisliiton piirissä laajaa luottamusta. Kallio sai kuitenkn vain 56 valitsijamiestä 300:sta, joten presidentiksi valittiin Svinhuvud. Sunilan aika oli jo mennyt ohi suuren laman vuoksi. Kallion kannatusta vaalipiirissään supisti se, ettei hänen katsottu tehneen riittävästi laman lievittämiseksi. Omassa vaalipiirissä muodostui Kalajokilaaksossa pulaliike, joka huipentui 1932 Nivalan konikapinaan. 1933 oli Kallion uudelleen valinta eduskuntaan vaarassa. Vuoden 1936 eduskuntavaalien jälkeen ja Kivimäen hallituksen seuraajaksi Kallio tarjoutui perustamaan punamultahallituksen sosialidemokraattien kanssa sovitusti, mutta tasavallan presidentti kokoomuslainen P. E. Svinhufvud olisi kieltäytynyt nimittämästä punamultahallitusta. Näin Kallion IV hallitus muodostui edistysmielisten ja maalaisliiton pohjalle ilman sosialidemokraatteja. Kallion asema oli vahvistunut, ei pelkästään yleisen taloudellisen tilanteen parantumisen ja pulaliikkeiden kritiikin laimenenisen vuoksi, vaan myös siksi, että maalaisliitossa Sunila luopui politiikasta sekä siksi, että karjalaisten vahva mies, valtiovarainministerinä tunnettuksi tullut Juho Niukkanen oli jäänyt eduskunnasta pois vaalikaudeksi 1933-1936. Niukkanen kuitenkin nimitettiin 1936 vaalien jälkeen Kallion IV hallitukseen valtiovarainministeriksi. Presidentti Relanderin tukemana Kallion kilpailijana maalaisliitossa tunnettu Sunila kuoli 1936. 1937 Kallio valittiin tasavallan presidentiksi oman puolueensa Maalaisliiton ja SDPn tuella. SDP halusi varmistaa, ettei SDP:n hallitusyhteistyön maalaisliiton kanssa 1936 estänyt Svinhufvud enää jatka presidenttinä. Valitsijamiesvaaleissa toisella kierroksella presidentti Svinhufvud sai 104 ääntä, entinen presidentti Ståhlberg 19 ääntä ja Kallio 177 ääntä. Presidentiksi tultuaan Kallio nimittää ensimmäisen punamultahallituksen, mitä johti Edistyspuolueen pääministeri A. K. Cajander talvisotaan saakka. Ulkopoliittisesti Kallio tuki ulkoasiainministeri Holstia, joka 1920-luvun reunavaltiopolitiikan jälkeen kannatti puolueettomuutta ja pohjoismaista suuntausta. Suomi joutui puolueettomuudestaan huolimatta talvisotaan. 1939 kesällä Kallio tuki Mannerheimin jatkamista maan puolustamista valmistelevan puolustusneuvoston puheenjohtajana tämän jouduttua riitaan maalaisliittolaisen puolustusministeri Juho Niukkasen ja sosialidemokraattisen valtiovarainministeri Väinö Tannerin kanssa erimielisyyksiin valtuuksistaan. Hän kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen matkallaan kotiinsa Nivalaan 1940. Kyösti Kallio oli jo talvisodan aikana terveytensa vuoksi ajoittain työkyvytön, mitä ei kuitenkaan koskaan julkistettu. Politiikkaa ja myös rauhantunnusteluja 1940 johtivat käytännössä pääministeri Risto Ryti, ulkoasiainministeri Väinö Tanner ja Moskovassa suurlähettiläänä toiminut J. K. Paasikivi. Syksyllä 1939 Neuvostoliiton kanssa käytyjen neuvottelujen aikana Kallio oli tinkimättömämpi kuin Neuvostoliiton kanssa aluevaihtosopimukseen taipuvaiset Mannerheim ja Paasikivi. Vuoden 1937 valitsijamiehin valittiin seuraavaksi tasavallan presidentiksi Risto Ryti.

Ura


- 1904 talonpoikaissäädyn nuorsuomalainen valtiopäiväedustaja Piippolan tuomiokunnasta
- 1907 kansanedustaja
- 1908–1916 Maalaisliiton puheenjohtaja
- 1917 maanviljelystoimituskunnan päällikkö Oskari Tokoin senaatissa
- 1917 maanviljelystoimituskunnan päällikkö P. E. Svinhuvudin senaatissa
- 1918 maanviljelystoimituskunnan päällikkö J. K. Paasikiven senaatissa 18. elokuuta 1918 saakka.
- 1919 maa- ja metsätalousministeri Kaarlo Castrénin hallituksessa
- 1920 maa- ja metsätalousministeri H. J. Vennolan hallituksessa
- 1920 eduskunnan puhemies Vennolan hallituksen kaaduttua
- 1922–1924 pääministeri 14. marraskuuta 1922 - 18. tammikuuta1924
- 1924 eduskunnan puhemies Kallion I hallituksen kaaduttua
- 1925 kulkulaitosministerinä 31. maaliskuuta 1925 - 31. joulukuuta 1925 Tulenheimon hallituksessa
- 1925–1926 pääministeri 31. joulukuuta 1925 - 13. joulukuuta 1926
- 1927 eduskunnan puhemies Kallion II halituksen kaaduttua
- 1929 eduskunnan puhemies
- 1929–1930 pääministeri 16. elokuuta1929 - 4. heinäkuuta 1930
- 1930–1936 eduskunnan puhemies
- 1936–1937 pääministeri 7. lokakuuta 1936 - 12. maaliskuuta 1937
- 1937–1940 tasavallan presidentti

Kirjallisuus


- Itsenäisen Suomen presidentit, 1994, Anna-Maija Kataja, Gummerus
- Kiitollisena muistan, 1973, Viljami Kalliokoski, Kirjapaja
- Kyösti Kallio talonpoikaispresidentti (Suomen tasavallan presidentit, 1986, Sakari Virkkunen, Otava
- Kyösti Kallio I (1873-1929), 1986, Kari Hokkanen, Valtioneuvoston kanslia/WSOY
- Kyösti Kallio II (1930-1940), 1986, Kari Hokkanen, Valtioneuvoston kanslia/WSOY
- Maakysymys maalaisliiton politiikassa 1918-1922, Esko Aho, 1980, Helsingin yliopisto
- Maalaisliitto-Keskustapuolueen historia 2 (1918-1939), 1989, Juhani Mylly, Kirjayhtymä
- Nivalalainen Kyösti Kallio, Auli Hokkanen, 1987, Suomen kulttuurirahasto

Aiheesta muualla


- [http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content134703FFA19 Kyösti Kallion radiopuhe talvisodan aikana itsenäisyyspäivänä 1939]
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&zz=zet5rr342uu5556v&-max=2147483647&-recid=32971&-find= Kansallisbibliografia]
- [http://www.keskusta.fi/content/henkilot/kallio.html Keskustahistoria] Kallio, Kyösti Kallio Kallio, Kyösti

10. huhtikuuta

10. huhtikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden sadas päivä (101. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 265 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Tero :- suomenruotsalainen kalenteri: Tryggve :- ortodoksinen kalenteri: Tero :- saamenkielinen kalenteri: Riggu :- vanhemmissa kalentereissa: Ezechiel, Hesekiel, Hezechiel, Ingvar, Rautia

Tapahtumia


- 1912 - RMS Titanic lähti kohtalokkaalle neitsytmatkalleen Southamptonista, Englannista New Yorkiin.
- 1916 - Yhdysvaltain golf-ammattilaisten yhdistys ("Professional Golfers Association of America" - PGA) perustettiin New Yorkissa.
- 1919 - Meksikon vallankumous: Meksikon hallituksen joukot surmasivat väijytyksessä vallankumousjohtaja Emiliano Zapatan Morelosissa.
- 1941 - Toinen maailmansota: eurooppalaiset akselivallat perustivat Kroatian itsenäisen tasavallan miehitetystä Jugoslaviasta Ante Pavelićin johtamana ustasha-fasistien nukkevaltiona.
- 1957 - Suezin kanava avattiin liikenteelle kolmen kuukauden tauon jälkeen.
- 1959 - Japanin tuleva keisari Akihito ja ei-ylhäistä syntyperää ollut Michiko (o.s. Michiko Shoda) menivät naimisiin.
- 1963 - Sukellusvene USS Thresher (SSN-593) katosi merellä. Koko 129 hengen miehistö menetettiin.
- 1970 - Paul McCartney ilmoitti The Beatlesin hajoamisesta.
- 1971 - Kylmä sota: yrittäessään parantaa Kiinan ja Yhdysvaltain suhteita Kiina isännöi Yhdysvaltain pöytätennisjoukkuetta viikon ajan.
- 1973 - Ilmailu: Brittiläinen Vanguard-potkuriturbiinikone syöksyi lumimyrskyssä maahan Baselissa, Sveitsissä. 104 henkeä sai surmansa.

Syntyneitä


- 1389 - Cosimo de'Medici, Firenzen hallitsija († 1464)
- 1512 - Prinssi James Stewart, Skotlannin kuningas Jaakko V (oletettu päivämäärä) († 1542)
- 1755 - Samuel Hahnemann, lääkäri ja homeopatian perustaja († 1843)
- 1778 - William Hazlitt, englantilainen kirjailija († 1830)
- 1794 - Matthew Perry, yhdysvaltalainen kommodori, joka pakotti Japanin avautumaan lännelle († 1858)
- 1829 - William Booth, Pelastusarmeijan perustaja († 1912)
- 1847 - Joseph Pulitzer, journalisti ja kustantaja († 1911)
- 1868 - George Arliss, näyttelijä, Oscar-voittaja († 1946)
- 1873 - Kyösti Kallio, suomalainen pääministeri ja presidentti († 1940)
- 1880 - Montague Summers, englantilainen kirjailija (käänsi englanniksi Malleus Maleficarumin) († 1948)
- 1917 - Robert Burns Woodward, kemisti, vuoden 1965 Nobelin kemianpalkinnon saaja († 1979)
- 1929 - Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä
- 1930 - Pertti 'Spede' Pasanen, viihdetaiteilija
- 1932 - Omar Sharif, näyttelijä
- 1951 - Steven Seagal, näyttelijä

Kuolleita


- 1585 - Paavi Gregorius XIII (s. 1502)
- 1813 - Joseph-Louis Lagrange, matemaatikko (s. 1736)
- 1882 - Dante Gabriel Rossetti, runoilija ja taidemaalari (s. 1828)
- 1909 - Algernon Charles Swinburne, englantilainen runoilija (s. 1837)
- 1919 - Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumousjohtaja (s. 1879)
- 1931 - Khalil Gibran, libanonilainen runoilija ja taiteilija (s. 1883)
- 1954 - Auguste Lumière, elokuvan pioneeri (elokuvaprojektorin keksijä) (s. 1862)
- 1962 - Michael Curtiz, elokuvaohjaaja, Oscar-voittaja (Casablanca, Robin Hoodin seikkailut) (s. 1886)
- 1962 - Stuart Sutcliffe, The Beatlesin alkuperäinen basisti (s. 1940)
- 1966 - Evelyn Waugh, englantilainen kirjailija (s. 1903)
- 1968 - Gustavs Celmins, latvialainen nationalistinen poliitikko (taisteli talvisodassa vapaaehtoisena) (s. 1899)
- 1969 - Harley J. Earl, autojen suunnittelija (Chevrolet Corvetten "isä")
- 1979 - Nino Rota, italialainen säveltäjä (elokuvamusiikkia, mm. La Strada, Kummisetä 1 ja 2) (s. 1911)
- 1993 - Chris Hani, Etelä-Afrikan kommunistipuolueen johtaja (murhattiin) ---- Katso myös: kalenteri ~ 9. huhtikuuta, 11. huhtikuuta Luokka:Huhtikuu -04-10 ko:4월 10일 ja:4月10日 simple:April 10 th:10 เมษายน

1873

Tapahtumia


-
- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys perustetaan

Syntyneitä


- 25. helmikuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 10. huhtikuuta - Kyösti Kallio, Suomen presidentti
- 26. elokuuta - Lee De Forest, insinööri ja elektroniputken keksijä († 1961)

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1873 ko:1873년 simple:1873 th:พ.ศ. 2416

19. joulukuuta

19. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 353. päivä (354. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 12 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Iiro, Iisakki, Iikka, Isko :- suomenruotsalainen kalenteri: Isak :- ortodoksinen kalenteri: Vaito :- saamenkielinen kalenteri: Issát, Iisku, Iiggá :- vanhemmissa kalentereissa: Iisak, Isaac, Isaacus, Nikolai

Tapahtumia


- 1187 - Klemens III:sta tuli paavi.

Syntyneitä


- 1906 - Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri († 1982)
- 1915 - Edith Piaf, ranskalainen laulaja ja näyttelijä († 1963)
- 1928 - Eve Bunting, kirjailija

Kuolleita


- 1940 - Kyösti Kallio, Suomen presidentti (Helsingin rautatieasemalla)
- 1963 - Alan Gardiner, englantilainen egyptologi ---- Katso myös: kalenteri ~ 18. joulukuuta, 20. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-19 ms:19 Disember ko:12월 19일 ja:12月19日 simple:December 19 th:19 ธันวาคม

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

1937

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 23. tammikuuta - 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 31. tammikuuta - Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta.
- 8. helmikuuta - Falangistit valtasivat Málagan.
- 16. helmikuuta - Wallace Carothers sai patentin nylonille.
- 10. maaliskuuta - Paavi Pius XI:n natsismin tuomitseva ensyklika julkaistiin Saksassa.
- 1. huhtikuuta - Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 26. huhtikuuta - Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta - Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta - Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa, Yhdysvalloissa.
- 27. toukokuuta - Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 1. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 7. heinäkuuta - Kiinan—Japanin sota (1937—1945) alkoi — Marco Polon sillan välikohtaus
- 21. heinäkuuta - Éamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta - IRA:n pommi-isku kuningasta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta - Falangistit tulittavat tykein Madridia.
- 21. syyskuuta - George Allen & Unwin, Ltd. julkaisi J. R. R. Tolkienin Hobitin.
- 21. lokakuuta - Falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 5. marraskuuta - Tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 teloitettiin.
- 9. marraskuuta - Japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 13. joulukuuta - Nanjingin taistelu päättyi. Valtauksen jälkeisessä joukkomurhassa teloitettiin 250 000 siviiliä ja vankia kolmen kuukauden aikana.
- Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa. Laji kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä


- 6. tammikuuta - Harri Holkeri, valtioneuvos
- 21. helmikuuta - Harald V, Norjan kuningas 1991–
- 6. maaliskuuta - Valentina Tereškova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 30. maaliskuuta - Warren Beatty, näyttelijä/ohjaaja
- 5. huhtikuuta - Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 22. huhtikuuta - Jack Nicholson, näyttelijä
- 28. huhtikuuta - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti
- 15. toukokuuta - Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. kesäkuuta - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 12. heinäkuuta - Bill Cosby, näyttelijä
- 8. elokuuta - Dustin Hoffman, näyttelijä
- 18. elokuuta - Robert Redford, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 21. joulukuuta - Jane Fonda, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Anthony Hopkins, näyttelijä

Kuolleita


- 15. maaliskuuta - H. P. Lovecraft, kirjailija
- 17. maaliskuuta - Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 21. huhtikuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 23. toukokuuta - John D. Rockefeller, teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Alfred Adler, psykologi
- 2. heinäkuuta - Amelia Earhart, lentäjä (katosi)
- 20. heinäkuuta - Guglielmo Marconi, keksijä (s. 1874)
- 19. lokakuuta - Ernest Rutherford, ydinfysiikan isä, Nobel-voittaja 1908
- 15. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 21. joulukuuta - Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinto 1929 Luokka:1937 ms:1937 ko:1937년 ja:1937年 simple:1937 th:พ.ศ. 2480

1940

Tapahtumia


- 12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
- 3. maaliskuuta – Pommi tuhosi Ruotsissa kommunistien Norrskensflamman-lehden toimiston, viisi kuoli.
- 12. maaliskuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat Moskovan rauhan.
- 13. maaliskuuta – Talvisota päättyi.
- 18. maaliskuuta – Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
- 9. huhtikuuta – Operaatio Weserübung: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
- 9. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-9 upotti ranskalaisen sukellusvene Dorisin lähellä Den Helderiä.
- 10. toukokuuta – Saksa hyökkäsi Belgiaan, Alankomaihin ja Luxembourgiin.
- 13. toukokuuta – Saksan armeija ylitti Maas-joen Ranskaan.
- 14. toukokuuta – Luftwaffe pommitti Rotterdamia.
- 14. toukokuuta – Alankomaat antautui Saksalle.
- 15. toukokuuta – Amsterdam miehitettiin. – Ensimmäinen McDonald's avataan San Bernardinossa, Kaliforniassa.
- 17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
- 20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit saapuivat Auschwitzin keskitysleirille.
- 25. toukokuuta – Dunkirkin taistelu alkoi.
- 26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivat Dunkirkin evakuoinnin.
- 28. toukokuuta – Belgia antautui Saksalle.
- 4. kesäkuuta – Dunkirkin evakuointi päättyi, 300 000 miestä laivattiin Iso-Britanniaan.
- 10. kesäkuuta – Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle.
- 10. kesäkuuta – Erwin Rommelin joukot saavuttivat Englannin kanaalin.
- 10. kesäkuuta – Kanada julisti sodan Italialle.
- 10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
- 14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin.
- 14. kesäkuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yksitoista prosenttia.
- 17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat.
- 17. kesäkuuta – Liittoutuneet alkavat evakuoida Ranskaa Saksan miehitettyä suurimman osan maasta.
- 22. kesäkuuta – Ranska antautui.
- 23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
- 28. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Romanian Bessarabian.
- 10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
- 21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiin neuvostotasavalloiksi.
- 3. elokuuta – Liettua liittyi Neuvostoliittoon.
- 5. elokuuta – Latvia liittyi Neuvostoliittoon.
- 6. elokuuta – Viro liittyi Neuvostoliittoon.
- 20. elokuuta – Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisen Lev Trotskin Méxicossa. Troski kuoli seuraavana päivänä.
- 7. syyskuuta – Craiovan sopimus: Romania menetti Dobrogean Bulgarialle.
- 7. syyskuuta – Luftwaffe aloitti Lontoon pommitukset. Strategisia pommituksia seuraa 57 yönä.
- 15. lokakuuta – Charlie Chaplinin elokuvan Diktaattori ensiesitys.
- 28. lokakuuta – Italia hyökkäsi Kreikkaan.
- 5. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
- 11. marraskuuta – Britannian laivasto aloittaa ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaan Tarantossa.
- 11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijä Atlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaiva Automedonilta Sumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
- 14. marraskuuta – Luftwaffe tuhosi Coventryn 500 pommikoneella. 60 000 kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui, 568 kuoli.
- 16. marraskuuta – Royal Air Force pommittaa kostoiskuna Hampuria.
- 20. marraskuuta – Unkari, Romania ja Slovakia liittyivät akselivaltoihin.
- 27. marraskuuta – Romanian kenraali Ion Antonescun rautakaarti pidättää ja teloittaa yli 60 entisen kuninkaan, Carol II:n, luottomiestä.
- 19. joulukuuta – Suomessa on viisi presidenttiä elossa 5 tuntia: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, L. K. Relander, K. J. Ståhlberg (entiset).
- Veikkaus Oy aloittaa toimintansa Oy Tippaustoimisto Ab nimellä. Ensimmäisenä pelinä alkaa vakioveikkaus.

Syntyneitä


- 5. helmikuuta – H.R. Giger, taiteilija
- 10. maaliskuuta - Chuck Norris, näyttelijä
- 25. huhtikuuta – Al Pacino, näyttelijä
- 1. kesäkuuta – René Auberjonois, näyttelijä
- 7. heinäkuuta – Ringo Starr, The Beatlesin rumpali
- 13. heinäkuuta – Patrick Stewart, näyttelijä
- 28. elokuuta – Ulla-Maija "Uma" Aaltonen, toimittaja, kirjailija.
- 23. lokakuuta – Pelé alias Edson Arantes do Nascimento, brasilialainen jalkapalloilija.
- 9. lokakuuta – John Lennon, laulaja, (The Beatles) († 1980)
- 12. lokakuuta - Esko Salminen, näyttelijä
- 14. lokakuuta – Cliff Richard, laulaja
- 27. marraskuuta – Bruce Lee († 1973)
- 21. joulukuuta – Arvi Lind, televisiotoimittaja ja uutistenlukija (eläkkeellä)
- 21. joulukuuta – Frank Zappa († 1993)

Kuolleita


- 16. maaliskuuta – Selma Lagerlöf, kirjailija
- 14. toukokuuta – Emma Goldman, anarkisti
- 28. toukokuuta – Friedrich Karl von Hessen (s. 1868)
- 29. kesäkuuta - Paul Klee, taidemaalari (s. 1879)
- 21. elokuuta – Lev Trotski, (s. 1879)
- 4. marraskuuta – Manuel Azaña, Espanjan toisen tasavallan presidentti
- 9. marraskuuta – Neville Chamberlain, UK:n pääministeri
- 19. joulukuuta – Kyösti Kallio, Suomen presidentti ms:1940 ko:1940년 ja:1940年 simple:1940 th:พ.ศ. 2483

Keskusta

Suomen Keskusta (lyhenne Kesk.) on poliittinen puolue Suomessa. Suomessa vallitsevassa vasemmisto-oikeisto jaottelussa se nähdään keskustalaiseksi. Toisaalta puolue on varsin liberaali, mutta samalla monissa asioissa puoluekartan konservatiivisimpia, erityisesti puolueen veteraanipolitiikkoja koskettavissa ja maatalouteen liittyvissä kysymyksissä. Se on toisen maailmansodan jälkeen kamppaillut SDP:n kanssa suurimman puolueen asemasta Suomessa. Keskusta on nykyään suurin eduskuntapuolue 55 kansanedustajapaikalla eduskunnan kaiken kaikkiaan 200 paikasta. Vuonna 1906 perustettu puolue on vaihtanut nimeään kahdesti, Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi 1965 ja Suomen Keskustaksi 1988. Puolue on Liberal Internationalin ja European Liberal Democrat and Reform Partyn jäsen ja liittynyt näiden liberaalisiin manifestoihin. Sen jäsenet Euroopan Parlamentissa ovat Euroopan liberaalien ja demokraattien allianssin jäseniä. Kyseessä on europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän ja sosialistien jälkeen. Moneen länsieurooppalaiseen ja lähinnä kaupunkiliberaaliin puolueeseen verrattuna Keskustan liberaalisuus on maakuntalähtöistä, mikä korostaa yleisen liberalismin ja varsinkin talousliberalismin rinnalla kansallista eheyttä ja omavaraisuutta. Keskustan kaltaisia voimakkaita talonpoikaispuolueita ennen toisen maailmansodan jälkeistä keskushallintoja korostavaa sosialidemokratisoitumista on ollut Bulgariassa maailmansotien välillä. Liberaalia ja kaupunkilaista ulottuvuutta Keskusta on pyrkinyt kehittämään liittoutumalla Liberalisen kansanpuolueen kanssa yhdeksi puolueeksi, perustamalla kaupunkityötä pohtivia työryhmiä ja lopulta 2003 nimityttämällä kolme ministeriä Uudeltamaalta valtioneuvostoon, mikä on taannut aikaista suuremman mediahuomion. Toisaalta tämä nimitys jätti Keskustan vahvimman tukialueen Pohjanmaan ministereittä. Taloudellisesti voimakkain liberaalihanke, mitä Keskusta on koskaan esittänyt, oli 1995 eduskuntavaaleissa esitetty työreformi, minkä toinen versio koettiin ay-liikkeessä työehtosopimusjärjestelmän tuhoavana aloitteena. Tämä osaltaan johti siihen, että keskusta ajautui oppositioon Paavo Lipposen I ja II hallituksen ajaksi, mistä keskusta selvisi suurimmimmaksi puolueeksi ja samalla pääministeripuolueeksi ottamalla voimakkaasti kantaa keväällä 2003 liittoutumattomuuden puolesta Irakin sotaan liittyvistä operaatioista kieltäytyen EU:n peruslinjausten mukaisesti. Puolueen presidenttiehdokas vuoden 2006 vaaleissa on Matti Vanhanen.

Historia

Suomen keskustan syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1906, jolloin perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto, jotka yhdistyivät Maalaisliitoksi vuonna 1908. Maalaisliiton ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota. Puolueen kannatus perustui laajaan maatalous- ja maaseutuväestöön, joten Suomen kaupungistuessa nopeasti, maalaisliitto vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi. Nykyään maanviljelijöiden osuus Keskustan kannattajista on pudonnut huomattavasti ja Keskustan äänestäjät jakautuvat eri puolueista laajimmin eri ammattiryhmiin. Maaseutu-Suomi ja pienet kaupungit ovat silti nykyäänkin vahvinta keskustalaisten kannatusaluetta, vaikkakin puolue on tehnyt tuloaan suuriin etelän kaupunkeihin vaihtelevalla menestyksellä. Suomen keskusta esiintyy Suomen suurimpana kuntapuolueena, koska sillä on eniten kunnanvaltuutettuja kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. Tämä tekee sen varovaiseksi esimerkiksi kuntauudistusta koskevissa kysymyksissä.

Eduskuntapaikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)

Maalaisliiton / Keskustapuolueen / Suomen Keskustan saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945-2003)
1945 1948 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003
49 56 51 53 48 53 49 36 35 39 36 38 40 55 44 48 55

Merkittäviä maalaisliittolaisia ja keskustalaisia poliitikkoja

Presidentit


- Lauri Relander (1925-1931), Suomen historian nuorin Presidentti
- Kyösti Kallio (1937-1940, kuoli sydänkohtaukseen kesken virkakauden)
- Urho Kaleva Kekkonen (1956-1981, joutui eroamaan terveydellisistä syistä)

Pääministerit


- Kyösti Kallio (3) :I (14.11.1922-18.1.1924), II (16.8.1925-12.12.1926), III (16.8.1929-4.7.1930)
- Juho Sunila (2) :I (17.12.1927-22.12.1928), II (21.3.1931-14.12.1932)
- Urho Kekkonen (5) :I (17.3.1950-17.1.1951), II (17.1.1951-20.9.1951), III (20.9.1951-9.7.1953), IV (9.7.1953-17.11.1953), V (20.10.1954-3.3.1956)
- Vieno Johannes Sukselainen (2) :I (27.5.1957-29.11.1957), II (13.1.1959-14.7.1961)
- Martti Miettunen (3) :I (14.7.1961-13.4.1962), II (30.11.1975-29.9.1976), III (29.9.1976-15.1977)
- Ahti Karjalainen (2) :I (13.4.1962-18.12.1962), II (15.7.1970-29.10.1971)
- Johannes Virolainen (1) :I (12.9.1966-27.5.1966)
- Esko Aho (1) :I (26.4.1991-13.4.1995)
- Anneli Jäätteenmäki (1) :I (17.4.2003-24.6.2003)
- Matti Vanhanen (1) :I (24.5.2003-)

Puheenjohtajat


- Otto Karhi (1906-1909)
- Kyösti Kallio (1909-1917)
- Filip Saalasti (1918)
- Santeri Alkio (1918)
- Petter Vilhelm Heikkinen (1919-1940)
- Viljami Kalliokoski (1941-1945)
- V. J. Sukselainen (1946-1964)
- Johannes Virolainen (1965-1980)
- Paavo Väyrynen (1980-1990)
- Esko Aho (1990-2002)
- Anneli Jäätteenmäki (2002-2003)
- Matti Vanhanen (2003-)

Muita maalaisliittolaisia, keskustapuoluelaisia ja keskustalaisia


- Alexander (Santeri) Alkio kirjailija, kustantaja, päätoimittaja, alkiolaisuuden isä
- Maria Kaisa Aula entinen kansanedustaja, pääministerin neuvonantaja ja nykyinen lapsiasiavaltuutettu
- Kari Hokkanen ideologi, sanomalehti Ilkan päätoimittaja
- Kauko Juhantalo entinen ministeri ja nykyinen kansanedustaja
- Kyösti Kallio monenkertainen pääministeriä ja presidentti
- Ahti Karjalainen ministeri ja Suomen pankin pääjohtaja
- Tanja Karpela kulttuuriministeri
- Mari Kiviniemi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Keijo Korhonen professori, ministeri, alivaltiosihteeri, päätoimittaja
- Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ministeri
- Seppo Kääriäinen puolustusministeri
- Timo Laaninen erityisavustaja ja sanomalehtimies
- Eero Lankia entinen järjestöpäällikkö ja nykyinen puoluesihteeri
- Paula Lehtomäki ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
- Martti Manninen presidentin entinen neuvonantaja
- Mauri Pekkarinen kauppa- ja teollisuusministeri
- Pekka Perttula entinen puoluesihteeri
- Hannele Pokka entinen oikeusministeri ja Lapin läänin maaherra
- Olli Rehn entinen kansanedustaja ja EU:n komissaari
- Lauri Kristian Relander Viipurin läänin maaherra ja presidentti
- Alpo Rusi ulkoasiainneuvos, presidentti Ahtisaaren neuvonantaja
- Juho Emil Sunila kaksinkertainen pääministeri
- Hannu Takkula eurokansanedustaja
- Paavo Väyrynen monivuotinen ulkoministeri, presidenttiehdokas ja puolueen puheenjohtaja

Keskustalaisia tai keskustahenkisiä järjestöjä ja yrityksiä tai oppilaitoksia


- Alkio-opisto, Korpilahdessa sijaitseva puolueopisto [http://www.alkio.fi/docs/tervetuloa.html]
- Maaseudun sivistysliitto, Keskustaa lähellä oleva kulttuurijärjestö
- Lalli -sanomalehti, porilainen keskustalainen sanomalehti
- Maahenki Oy -kustantamo, Maaseudun sivistysliiton kustantamo
- Suomenmaa -sanomalehti, Suomen keskustan pää-äänenkannattaja

Aiheesta muualla


- http://www.keskusta.fi/ Luokka:suomalaiset puolueet ja:中央党 (スオミ)

18. maaliskuuta

18. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 77. päivä (78. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 288 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Eetu, Edvard :- suomenruotsalainen kalenteri: Edvard :- ortodoksinen kalenteri: Kirilä, Kiril :- saamenkielinen kalenteri: Eljes, Edo :- vanhemmissa kalentereissa: Alexander, Edward, Eedvard, Eedward, Juliana, Kaapo, Uskali, Windician

Tapahtumia


- 37 - Rooman senaatti mitätöi Tiberiuksen testamentin ja julisti Caligulan hallitsijaksi.
- 1229 - Fredrik II, Pyhän saksalais-roomalaisen kerisarikunnan hallitsija julistautui Jerusalemin kuninkaaksi kuudennen ristiretken aikana.
- 1438 - Habsburgin Albert II Saksan kuninkaaksi.
- 1909 - Einar Dessau käytti lyhytaaltolähetintä ensimmäisenä radioamatöörinä.
- 1913 - Kreikan George I salamurhattiin.
- 1922 - Mohandas Gandhi tuomittiin Intiassa kuudeksi vuodeksi vankeuteen kansalaistottelemattomuuden takia. Hän joutui viettämään vankilassa kaksi vuotta.
- 1925 - "Kolmen osavaltion tornado" riehui Missourin, Illinoisin ja Indianan alueella surmaten 695 henkeä.
- 1936 - Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1421 Esperanton.
- 1937 - Espanjan sisällissota: Espanjan tasavaltalaiset joukot voittivat italialaiset Guadalajaran taistelussa.
- 1938 - Meksiko kansallisti kaiken alueellaan ulkomaalaisomistuksessa olleen öljyalan.
- 1940 - Toinen maailmansota: akselivallat - Adolf Hitler ja Benito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitosta Ranskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan.
- 1945 - Toinen maailmansota: 1 250 yhdysvaltalaista pommikonetta hyökkäsi Berliiniä vastaan.
- 1959 - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin allekirjoittama laki hyväksyi Havaijin Yhdysvaltain osavaltioksi 21. elokuuta alkaen.
- 1962 - Ranska ja Algeria solmivat Algerian sodan päättävän sopimuksen.
- 1965 - Kosmonautti Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn jättämällä Voshod 2 -avaruusaluksensa 12 minuutiksi.
- 1974 - Öljykriisi: suurin osa OPEC-maista lopetti viisi kuukautta kestäneen öljysaarron Yhdysvaltoja, Eurooppaa ja Japania vastaan.
- 1980 - Avaruustutkimus: Venäjällä Vostok-raketti räjähti lähtöalustallaan polttoainesyötön aikana. 50 ihmistä sai surmansa.
- 1989 - Egyptissä Kheopsin pyramidista löydettiin 4 400 vuotta vanha muumio.
- 1992 - Microsoft julkisti Windows 3.1 -käyttöjärjestelmän.

Syntyneitä


- 1837 - Grover Cleveland, Yhdysvaltain 22. ja 24. presidentti
- 1850 - Oliver Heaviside, brittiläinen matemaatikko ja fyysikko
- 1974 - Arsi Harju, kuulantyöntäjä

Kuolleita


- 1314 - Jacques de Molay, temppeliherra
- 1584 - Iivana Julma, Venäjän ensimmäinen tsaari
- 1936 - Yrjö Sirola, kirjailija ja poliitikko
- 1974 - Hertta Kuusinen, ministeri, Otto-Ville Kuusisen tytär ---- Katso myös: kalenteri ~ 17. maaliskuuta, 19. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-18 ms:18 Mac ko:3월 18일 ja:3月18日 simple:March 18 th:18 มีนาคม

Oskari Tokoi

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi) (s. 15. toukokuuta 1873 Kannus - k. 4. huhtikuuta 1963 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat), oli suomalainen politiikko ja lehtimies. Tokoi lähti 1891 Yhdysvaltoihin työskennellen siellä mm. kaivosmiehenä ja tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. 1905 Oskari Tokoi valittiin Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja hänet valittiin eduskuntaan SDP:n ehdokkaana vuonna 1907. 1912 Oskari Tokoista tuli Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja. 1913 hän pääsi eduskunnan puhemieheksi ja vuonna 1917 hänet nimitettiin Suomen senaatin johtoon. Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Kansalaissodan jälkeen hän toimi brittien varustaman Muurmannin legioonan brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana, mikä osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Tokoi siirtyi Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin 1921. Yhdysvalloissa hänestä tuli 1905 perustetun Raivaaja -lehden päätoimittaja. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Suomen avuksi ja vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin ns. Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1957 [http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content1507498692C Eduskunnan 50-vuotispäivän] kunniaksi. Tokoi eli loppuelämänsä Yhdysvalloissa 1992 perustettiin Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan Oskari Tokoi -museo.

Kirjallisuutta


- Keskipohjalaisia elämäkertoja, (toimittanut Pentti Pulakka, Keski-Pohjanmaa säätiö, Kokkola, 1995)

Aiheesta muualla


- Presidentti Ahtisaaren [http://www.valtioneuvosto.fi/tpk/puheet-1996/P970518.saksu.html puhe] SAK:n 90-vuotisjuhlissa
- [http://www.demari.fi/Article.jsp?article=2902&category=3&main=3 Artikkeli] Oskari Tokoista Uutispäivä Demarissa
- Oskari Tokoin [http://www.demari.fi/Article.jsp?article=2900&category=3&main=3 muistokirjoitus] Uutispäivä Demarissa Tokoi, Oskari Tokoi, Oskari

23. maaliskuuta

23. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 82. päivä (83. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 283 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Akseli :- suomenruotsalainen kalenteri: Axel :- ortodoksinen kalenteri: Niko, Lyydia, Lyyli :- saamenkielinen kalenteri: Áksel :- vanhemmissa kalentereissa: Aksel, Fides, Gerda, Gottfried, Helkko, Theodorus, Wiktoria

Tapahtumia


- 752 - Stefanus II paaviksi.
- 1801 - Venäjän keisari Paavali I surmattiin sänkyynsä Pyhän Mikaelin palatsissa.
- 1839 - Lyhennettä "OK" (Okay, "oll korrect") käytettiin todistettavasti ensimmäisen kerran Boston Morning Post -sanomalehdessä.
- 1903 - Wrightin veljekset hakivat patenttia keksimälleen lentokoneelle.
- 1919 - Benito Mussolini perusti fasistisen poliittisen liikkeensä Milanossa, Italiassa.
- 1933 - Saksan valtiopäivät (Reichstag) hyväksyi lain ("Ermächtigungsgesetz"), mikä teki Adolf Hitleristä Saksan diktaattorin.
- 1938 - Yrjö Väisälä löysi asteroidin 1492 Oppolzer.
- 1956 - Pakistanista tuli maailman ensimmäinen islamilainen tasavalta.
- 1965 - NASA laukaisi Gemini 3:n, mikä oli Yhdysvaltain ensimmäinen kahden hengen avaruuslento (miehistö: Gus Grissom ja John Young).
- 1978 - Ensimmäiset UNIFIL-joukot saapuivat Libanoniin.
- 1983 - "Tähtien sota": Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ehdotti ensimmäisen kerran vihollisohjuksia torjuvan teknologian kehittämistä.
- 1989 - Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat kylmäfuusiosta Utahin yliopistossa.
- 2001 - Venäjän Mir-avaruusasema tuhottiin antamalla sen palaa ilmakehässä ennen syöksymistään eteläiseen Tyyneen valtamereen Fidžin lähellä.

Syntyneitä


- 1749 - Pierre Simon de Laplace, matemaatikko ja tähtitieteilijä († 1827)
- 1887 - Felix Jusupov, Rasputinin surmaaja († 1967)
- 1900 -