:: wikimiki.org ::

Kymen Lääni

Kymen lääni

1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä. Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänien yhdistäminen

Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet. Luokka:Lääninhallinto

1. syyskuuta

1. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 121 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Pirkka :- suomenruotsalainen kalenteri: Gottfrid :- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Joosua :- saamenkielinen kalenteri: Birki :- vanhemmissa kalentereissa: Aegidius, Aigidius, Alku, Egidius, Gideon, Salli, Samuel, Ägidius

Tapahtumia

- 1923 - Maanjäristys surmasi noin 100 000 ihmistä Tokiossa ja Jokohamassa.
- 1928 - Ahmed Zogu julisti Albanian kuningaskunnaksi ja korotti itsensä kuninkaaksi hallitsijanimellä Zog I.
- 1939 - Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan.
- 1959 - Ensimmäinen tv-uutislähetys Suomessa.
- 1969 - Vallankaappaus Libyassa nosti Muammar Gaddafin valtaan.
- 1972 - Bobby Fischer löi Boris Spasskin šakki-ottelussa ja nousi šakin maailmanmestariksi.
- 1979 - Avaruustutkimus: Pioneer 11 ohitti ensimmäisenä avaruusluotaimena Saturnus-planeetan.
- 1983 - Ilmailu: neuvostoliittolainen hävittäjälentokone ampui alas korealaisen KAL-007-matkustajalentokoneen, kun se eksyi Neuvostoliiton ilmatilaan.
- 1997 - Suomessa toteutettiin lääniuudistus.
- 2004 - Beslanin koulukaappaus alkoi.

Syntyneitä

- 1875 - Edgar Rice Burroughs, kirjailija (Tarzan-kirjat)
- 1923 - Rocky Marciano, nyrkkeilijä
- 1933 - Conway Twitty, kantrilaulaja
- 1957 - Gloria Estefan, laulajatar
- 1958 - Armi Aavikko, Miss Suomi, laulaja
- 1961 - Heikki Kujanpää, näyttelijä.
- 1962 - Ruud Gullit, hollantilainen jalkapalloilija

Kuolleita

- 1159 - Paavi Adrian IV
- 1981 - Albert Speer, natsijohtaja
- 1982 - Wladyslaw Gomulka, entinen Puolan puoluejohtaja
- 1993 - Eugen Malmstén, suomalainen jazz-trumpetisti ---- Katso myös: kalenteri ~ 31. elokuuta, 2. syyskuuta Luokka:Syyskuu -09-01 ko:9월 1일 ja:9月1日 simple:September 1 th:1 กันยายน

Julkishallinto

Julkishallinto on kansalaisten yhteisten asioiden päättämistä julkisella tasolla. Suomessa julkishallinnon yksiköt pienimmästä suurimpaan ovat kunta, maakunta, lääni ja valtio. Myös Euroopan Unioni voidaan lukea osaksi julkishallintoa, koska se on jäsenvaltioidensa yhteenliittymä, jolla on eräissä asioissa ylikansallista päätäntävaltaa. Lisäksi valtion ja kuntien omistamat yritykset voidaan katsoa osaksi julkishallintoa samoin seurakuntien ja hiippakuntien toiminta. Kuntien yhteistyön puitteissa luodut kuntien väliset toimielimet mm. sairaalapiirit, koulutusyhtymät jne. ovat selvä ja melko iso osa maamme julkishallintoa. Samoin sosiaaliturvarahastot, kuten Kansaneläkelaitos (Kela) ovat osa julkista sektoria Suomessa. Julkishallinto on myös oppiaine tai tiede useissa maamme ylipistoissa, siihen liitty läheisesti myös julkisoikeus.

Katso myös

- Valtion ja kunnan tehtävät Luokka:Hallinto

Etelä-Suomen lääni

Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.

Hallinto

Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.

Maakunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)

Kunnat

Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.

Vaakuna

Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit

- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
- ko:남핀란드 주

Kymen lääni

Läänien yhdistäminen

Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
- ko:서핀란드 주

Vaasan lääni

Läänien yhdistäminen

Hämeen lääni

Hämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Hämeen maakunta sekä osia Pirkanmaasta ja Päijät-Hämeestä. Nykyisin alue kuuluu osin Länsi-Suomen lääniin ja osin Etelä-Suomen lääniin.

Historiaa

Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui. Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna. Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat. Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies. Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776. Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827. Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni. Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli. Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.

Hämeen läänin kunnat

- Aitolahti (liitetty 1966 Tampereeseen)
- Akaa (liitetty 1946 Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen, Toijalaan ja Viialaan)
- Asikkala
- Eräjärvi (liitetty 1973 Oriveteen)
- Etelä-Pirkkala (1921–1937, nimeksi Pirkkala 1938)
- Forssa
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hollola
- Humppila
- Hämeenkoski (vuoteen 1994 nimenä Koski Hl)
- Hämeenkyrö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Hämeenlinna
- Hämeenlinnan maalaiskunta (liitetty 1948 Hämeenlinnaan)
- Ikaalinen (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Janakkala
- Jokioinen
- Juupajoki
- Jämsä (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Jämsänkoski (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Kalvola
- Kangasala
- Kihniö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Koijärvi (liitetty 1969 Forssaan ja Urjalaan)
- Korpilahti (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koskenpää (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koski Hl (1995 nimeksi Hämeenkoski)
- Kuhmalahti
- Kuhmoinen (siirretty 1974 Keski-Suomen lääniin)
- Kuorevesi
- Kuru
- Kylmäkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Lammi (nimenä aikaisemmin Lampi)
- Lempäälä
- Loppi
- Luopioinen
- Längelmäki
- Messukylä (liitetty 1947 Tampereeseen)
- Mouhijärvi (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Muurame (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Mänttä (1920– )
- Nastola
- Nokia
- Orivesi
- Padasjoki
- Parkano (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Perttula (1893 nimeksi Ypäjä)
- Pirkkala (jaettiin 1921 Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi, vuonna 1938 Etelä-Pirkkalan nimi muuttui Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan nimi Nokiaksi)
- Pohjaslahti (liitetty 1973 Virtoihin ja Vilppulaan)
- Pohjois-Pirkkala (1921–1937, 1938 nimeksi Nokia)
- Pälkäne
- Renko
- Riihimäki
- Ruovesi
- Sahalahti
- Sorerniemi (liitetty 1977 Someroon)
- Somero (siirretty 1990 Turun ja Porin lääniin)
- Suoniemi (liitettiin 1973 Nokiaan Turun ja Porin läänistä)
- Säynätsalo (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Sääksmäki (liitetty 1973 Valkeakoskeen)
- Tammela
- Tampere
- Teisko (liitetty 1972 Tampereeseen)
- Toijala
- Tottijärvi (liitetty 1976 Nokiaan)
- Tuulos
- Tyrväntö (liitetty 1971 Hattulaan)
- Urjala
- Valkeakoski
- Vanaja (jaettiin 1967 Hämeenlinnan, Janakkalan, Rengon ja Hattulan kesken)
- Vesilahti
- Viiala (kunnaksi 1932)
- Viljakkala (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Vilppula (1904– )
- Virrat (siirretty 1969 Vaasan läänistä)
- Ylöjärvi
- Ypäjä (aiempi nimi Perttula)

Hämeen läänin maaherrat

Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.
- Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- J. Snellman v.t. maaherrana 1831
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Klaus Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
- Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertschkoff 1901–1904
- Alexander Pappkoff 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
- Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
- Albert Alexander von Hellens 1919–1930
- (Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Waldemar Sandelin 1973–1978
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997

Kirjallisuutta

- Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
- K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.

Katso myös

- Lääniuudistus
- Suomen läänit Luokka:Suomen vanhat läänit

Itä-Suomen lääni

Itä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Länsi-Suomen lääni, Oulun lääni ja Venäjä. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Itä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Mikkelin lääni (lukuun ottamatta Heinolaa ympäristöineen, joka kuuluu Etelä-Suomen lääniin), Kuopion lääni ja Pohjois-Karjalan lääni.

Hallinto

Itä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Mikkelissä, Joensuussa ja Kuopiossa.

Maakunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 3 maakuntaan:
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)

Kunnat

Itä-Suomen lääni on jaettu 64 kuntaan, joista kaupunkeja on 15, mukaan lukien Mikkeli, Joensuu ja Kuopio. Suurimmat kunnat (as.) # Kuopio 90595 # Joensuu 57617 # Mikkeli 46557 # Savonlinna 27490 # Varkaus 24243 # Iisalmi 22637 # Siilinjärvi 20260 # Lieksa 14065 # Pieksämäki 12447 # Kontiolahti 12359

Vaakuna

Itä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Savon ja Karjalan vaakunat.

Ulkopuoliset linkit

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/home.nsf Itä-Suomen lääni]
- Luokka:Savo ko:동핀란드 주

Mikkelin lääni

Mikkelin lääni perustettiin 1831, ja vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin sen pääkaupunki. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänin pääosa, Etelä-Savo, liitettiin Itä-Suomen lääniin. Päijät-Hämeeseen kuuluvat Mikkelin läänin kunnat, Hartola, Heinola ja Sysmä, liitettiin Etelä-Suomen lääniin. Mikkelin lääni oli vanhan Kyminkartanon läänin seuraaja, ja perustettaessa siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa, sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Mikkelin lääni oli Suomen järvirikkain; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta.

Kunnat

- Anttola
- Enonkoski
- Hartola
- Haukivuori
- Heinola
- Heinävesi
- Hirvensalmi
- Joroinen
- Juva
- Jäppilä
- Kangaslampi
- Kangasniemi
- Kerimäki
- Mikkeli
- Mikkelin mlk
- Mäntyharju
- Pertunmaa
- Pieksämäki
- Pieksämäen mlk
- Punkaharju
- Puumala
- Rantasalmi
- Ristiina
- Savonlinna
- Savonranta
- Sulkava
- Sysmä
- Virtasalmi

Läänin aiemmat kunnat

- Heinolan mlk (liitettiin 1997 Heinolaan lääniuudistuksen yhteydessä)
- Sääminki (liitettiin 1973 pääosiltaan Savonlinnaan ja eteläosa Punkaharjuun)

Vuonna 1960 Keski-Suomen lääniin liitetyt kunnat

- Joutsa
- Leivonmäki
- Luhanka Luokka:Suomen vanhat läänit

Pohjois-Karjalan lääni

Pohjois-Karjalan lääni korvautui lääniuudistuksessa vuonna 1997 Itä-Suomen läänillä ja Pohjois-Karjalan maakunnalla.

Kunnat

Seuraavat kunnat muodostivat Pohjois-Karjalan läänin ennen vuoden 1997 lääniuudistusta:
- Eno
- Ilomantsi
- Joensuu
- Juuka
- Kesälahti
- Kiihtelysvaara (liitettiin Joensuun kaupunkiin 1. tammikuuta 2005)
- Kitee
- Kontiolahti
- Outokumpu
- Lieksa
- Liperi
- Nurmes
- Polvijärvi
- Pyhäselkä
- Rääkkylä
- Tohmajärvi
- Tuupovaara (liitettiin Joensuun kaupunkiin 1. tammikuuta 2005)
- Valtimo
- Värtsilä (liitettiin Tohmajärven kuntaan 1. tammikuuta 2005) Luokka:Suomen vanhat läänit

Oulun lääni

Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.

Historia

Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936. Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.

Hallinto

Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Läänissä on 11 kihlakuntaa.

Maa- ja seutukunnat

Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland) :#Kajaanin seutukunta :#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten) :#Koillismaan seutukunta :#Nivalan-Haapajärven seutukunta :#Oulun seutukunta :#Oulunkaaren seutukunta :#Raahen seutukunta :#Siikalatvan seutukunta :#Ylivieskan seutukunta

Kunnat

Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.

Vaakuna

Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.

Aiheesta muualla

- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
- ko:오울루 주

Lapin lääni

Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa. Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki. Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä. Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.

Lapin kunnat

Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936. Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).

Katso myös

- Pirkkamies

Linkki

- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
- ko:라피 주

Luokka:Lääninhallinto

Tässä luokassa on lääninhallintoon liittyviä artikkeleja. Luokka:Paikallishallinto

Mulet (poisson)

catégorie:Poisson (noms vernaculaires) Le mulet (également appelé mule ou muge) est un poisson de la famille des mugilidés qui comprend une centaine d'espèces dans le monde. En France, cinq espèces sont communes sur le littoral :
- Mugil auratus Risso 1810 (Liza aurata (Risso, 1810)) - mulet doré
- Mugil capito Cuvier, 1829 (Liza ramada Thomson, 1986) - mulet capiton (ou ramada)
- Mugil cephalus Linnaeus, 1758 - mulet cabot
- Mugil chelo Cuvier, 1829 (Chelon labrosus Cuvier, 1758) - mulet lippu ou mulet à grosses lèvres
- Mugil saliensRisso, 1810 (Liza saliens (Risso, 1810)) - mulet sauteur

Hotele w Warszawie Online Casinos slots tekst online casinos

:: RELATED NEWS ::

Parma Wallaby

The Parma Wallaby (Macropus parma) was first described by the great Australian naturalist John Gould in about 1840. A shy, cryptic creature of the wet sclerophyll forests of southern New South Wales, it was never common and, even before the end of the 19th century, it was believed to be extinct. In

Nagasaki Prefecture
Nagasaki Prefecture (長崎県; Nagasaki-ken) is located on Kyushu island, Japan. The capital is the city of Nagasaki.

History

Nagasaki Prefecture, an unification of former provinces of

Araucariaceae

Agathis
Araucaria
Wollemia The Araucariaceae are a very ancient family of conifers. They achieved maximum diversity in the Jurassic and Cretaceous periods, when they existed almost worldwide. At the end of the Cretaceous, when dinosaurs became extinct, so too did the Araucariaceae in the nort

Jean-Georges Noverre
Jean-Georges Noverre (April 29, 1727–November 19, 1810) was a French dancer and ballet master, and is considered to be the creator of modern ballet. His birthda

Intertemporal equilibrium
Intertemporal equilibrium is the assertion that the economy at any one time is in disequilibrium, and that it is only when looking at it over the long term that it is in equilibrium. This is a central tenet of the Austrian School, who maintain that the genius of the free market is not that it perfectly matches supply and demand, but that it encourages innovation to best meet that supply and demand.

Lorenzo Monaco
Lorenzo Monaco (born Piero di Giovanni c.1370-1425) was a Florentine painter. He joined the Camaldolese monastery of Santa Maria degli Angeli in Florence in 1391. (His name translates as "Lawrence the Monk".) His wor

BikeTrial Riding
Bike trials is a form of offroad cycling derived from motorcycle trials where one slowly negotiates man-made and natural obstacles. It originated in Spain and is said to have been invented by Ot Pi who wanted to practice motocross trials on an ordinary push bike. At the most basic level, trials riding can be summed up as bicycle handling skills, therefore th

Niccola Piccinni
Niccolo' Piccinni (January 16, 1728 - May 7, 1800) was an Italian composer of classical music. He was born at Bari, and educated under Leonardo Leo and