:: wikimiki.org ::
| Kymenlaakso |
Kymenlaakso
Kymenlaakson maakunta (ruotsiksi Kymmenedalen) kuuluu Etelä-Suomen lääniin. Maakunnan suurimpia kaupunkiseutuja ovat Kouvola (97 818) ja Kotka (87 844).
Bruttokansantuote Kymenlaaksossa oli vuonna 2001 yhteensä 4 147 miljoonaa euroa.
Kymenlaakso oli Suomen ensimmäisiä laajasti teollistuneita alueita, jo 1800-luvulta alkaen. Nykyään alue kärsii raskaan teollisuuden, pääosin paperiteollisuuden, taantumisesta. Taantumisen seurauksena alueella on muuttotappio pääosin Uudellemaalle.
Kaupungit
- Anjalankoski
- Hamina
- Kotka
- Kouvola
Kunnat
- Elimäki
- Iitti
- Jaala
- Kuusankoski
- Miehikkälä
- Pyhtää
- Valkeala
- Virolahti
Aiheesta muualla
- [http://www.kymenlaakso.fi/ Kymenlaakso]
- [http://www.finnicakymenlaakso.fi/ Finnica Kymenlaakso] (Sivusto toimii oppaana Kymenlaaksoon; sen menneisyyteen, luontoon ja kulttuurielämään)
Luokka:Suomen maakunnat
Suomen maakunnatMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Kouvola
Kouvola on kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänissä. Se oli vanhan läänijaon aikana Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 31 243 ihmistä, ja sen pinta-ala on 45 km², josta 1,19 km² on vesistöjä. Kaupunkiseudulla asukkaita on 97 818, jolla määrällä se sijoittuu Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi kaupunkiseuduksi Kuopion ja Joensuun väliin.
Kouvolan kaupunki on aikanaan muodostunut neljän junaradan risteyspaikkaan, minkä jälkeen siitä on kasvanut monipuolisia palveluja tarjoava kaupunki. Nämä neljä rataa johtavat: 1) Lahden kautta Riihimäelle ja sieltä edelleen Helsinkiin, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.
Kouvola ei ole arkkitehtonisesti paras mahdollinen esimerkki suomalaisesta arkkitehtuurista, joskin silläkin on helmensä, kun osaa etsiä. Esimerkiksi Kouvolan vanha sotilaskasarmialue on varsin kaunista aluetta lehtipuiden reunustamine teineen.
Pinta-alaltaan Kouvola on hyvin pieni. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa on tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa. Kaupungin ympärillä on pinta-alaltaan isompia kuntia, jotka muodostavat kaupunkiseudun. Nämä ovat maaseutumainen Valkeala pohjoisessa, idässä ja etelässä, kaupunkimainen Kuusankoski luoteessa ja Elimäki lännessä.
Uimahalleja on kaksi: toinen kaupungin pohjoisosassa ja toinen eteläosassa. Niiden välillä on matkaa muutama kilometri.
Kaupungissa on myös huvipuisto nimeltä Tykkimäki sekä makeistehdas Kouvolan lakritsi.
Bussilinjoja on viisi, ja niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein. Joukkoliikenteen tarve on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "autokaupungin" luonnetta.
Kouvolan ensimmäinen pikaruokaravintola – McDonald's – perustettiin vuoden 1994 paikkeilla. Sen lähistöllä on myös Kouvolan automarketkeskittymä, jossa on lähekkäin Suomen toiseksi suurin Prisma sekä Citymarket.
Samalla alueella sijaitsee myös Kouvolan Sanomien päätoimitus.
Kouvolan eri kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.
Kouvolan vaakunassa on kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta-harmaalla pohjalla. Tällä kuvataan Kouvolan avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Junaradan lisäksi kaupungin läpi kulkevat valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli).
Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja ulottuen barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää.
Kouvola on urheilulllisesti hyvin menestyksekäs kaupunki: [http://www.kouvolanpallonlyojat.net/ KPL], [http://www.kouvolankiekko-65.fi/ KooKoo] ja tuore Suomen mestari Kouvot.
Sisäministeriö on pannut alulle yhdistymisselvityksen, jonka on tarkoituksena liittää Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala Kouvolan kaupunkiin. Kaupungin asukasluku olisi tämän jälkeen yli 90 000.
Kaupunginosat
- Eskolanmäki
- Kankaronmäki
- Kaunisnurmi
- keskusta
- Kotiharju
- Käpylä
- Lehtomäki
- Ojaniitty
- Pikku-Palomäki
- Ravikylä
- Rekola
- Sarkola
- Tornionmäki
- Vahtero
- Vahteronmäki
- Viitakumpu
Tutustumiskohteita
- Kaunisnurmen museokortteli
- Kouvola-talo ja taidemuseo
- Puolakan talomuseo
- keskuskirkko
- ortodoksinen kirkko
- apteekkimuseo
- putkiradiomuseo
- kaupungintalo
Muuta
- Tykkimäen huvipuisto ja terraario
- Kouvolan teatteri
- hyppyrimäki
- urheilupuiston alue
- Suomen vilkkain rautatieasema
- Kouvolan kesäkatu
- Mielakan hiihtokeskus
- Kymenlaakson keskuskaupunki
- Kasarminmäki
- Käyrälampi
Aiheesta muualla
- [http://www.kouvola.fi Kouvolan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
BruttokansantuoteBruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot.
Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta.
Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon.
Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).
Katso myös
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
Luokka:Kansantaloustiede
Euro:Euro on myös Australiassa elävä kengurulaji.
kengurulaji
Euro (valuuttatunnus EUR) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka on tällä hetkellä käytössä kaikissa EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneissä maissa lukuun ottamatta Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ruotsia ja Tanskaa, jotka käyttävät yhä omia kansallisia valuuttojaan. Näistä maista Iso-Britannia ja Tanska ovat liittyneet EU:hun aikaisemmin, jolloin sopimus ei vielä edellyttänyt myös yhteisvaluutan käyttöönottoa, ja niinpä ne voivat pysytellä luvallisesti euron ulkopuolella. Sen sijaan Ruotsi allekirjoitti jo liittyessään sopimuksen Euroopan talousyhteistyöstä ja siten myös euroon liittymisestä. Vuonna 2004 mukaan liittyneet EU-maat ottanevat euron käyttöön aikaisintaan vuonna 2006 — tämän on ainakin Viro asettanut tavoitteekseen.
Katso tarkemmin myös: Euroalue
Eurokolikot ja -setelit otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Virallinen raha eurosta tuli jo kuitenkin 1. tammikuuta 1999, jolloin sitä alettiin käyttää tilivaluuttana.
Yksi euro vastaa 5,94573 Suomen markkaa (eli 1 markka vastaa 0,1681879 euroa). Euron sadasosa on sentti. Euron kurssia ja korkotasoa valvoo ja pyrkii kontrolloimaan Euroopan keskuspankki.
Euron merkitseminen
Euron kansainvälinen kolmikirjaiminen tunnus (ISO-standardin mukaan) on EUR, jota käytetään pääasiassa kansainvälisessä rahaliikenteessä. Lisäksi on olemassa erityinen euro-symboli (€). Euron lyhenteenä käytetään joskus e-kirjainta, jos symboli ei ole käytettävissä. Paras tapa merkitä euro on olla lyhentämättä sitä ollenkaan. Sentin virallinen lyhenne suomen kielessä on snt, jonka rinnalla voidaan käyttää myös muissa kielissä yleistä lyhennettä c.
Euron symboli on mukana Unicode-merkkijärjestelmässä, ja sen esittämiseksi voi käyttää esimerkiksi Latin 9 -merkistöä, joka on Latin 1:stä eurokelpoiseksi muokattu versio.
Setelit ja kolikot
Latin 1
Latin 1
Päätös euroseteleiden ulkomuodosta tehtiin joulukuussa 1996. Toisin kuin kansallisessa rahassa, niissä ei ole kansallisia tunnisteita, vaan niissä korostetaan sitä, mikä eurooppalaisille on yhteistä. Pääasiasiallisena kuvituksena ovat eri aikakausien ja tyylisuuntien ikkunat ja sillat, jotka kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Setelit ovat suuruudeltaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa ja niiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pieniä ja koko suurenee mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä.
Yksi euro jakautuu sataan senttiin. Kolikkojen nimellisarvot ovat: 2 euroa, 1 euro ja 50, 20, 10, 5 ja 2 senttiä sekä 1 sentti. Kolikkojen toisella puolella on yhteinen Eurooppa-aihe ja rahan arvo. Toisen puolen aiheen päättää kukin kansallinen keskuspankki. Suomalaisten eurokolikkojen kansallisella puolella on suomuurain kahden euron kolikossa, laulujoutsenia yhden euron kolikossa ja pieniarvoisissa kolikoissa leijonakuvio.
€ on euron tunnus, jota käytetään muun muassa kaikissa hintamerkinnöissä.
Käyttö
Suomessa päätettiin alusta alkaen olla käyttämättä yhden ja kahden sentin kolikoita. Syynä on pikkukolikoiden epäkäytännöllisyys käteisellä maksettaessa. Tähän oli Suomessa totuttu jo markka-ajan viimeisinä vuosina, jolloin pienin käytetty kolikko oli kymmenpenninen.
Syyskuusta 2004 alkaen myös Hollannissa aiotaan luopua kahdesta pienimmästä kolikosta, koska niiden käyttö on liian kallista. Laskelmien mukaan jokaisen yksisenttisen käsittelystä aiheutuu neljän sentin kulut. Myös Belgiassa suunnitellaan (2004) pikkukolikoista luopumista, ja niiden vastustus muissakin euromaissa on kasvamaan päin.
Linkkejä
- [http://www.euro.fi/ www.euro.fi]
- [http://www.ecb.int/ www.ecb.int]
- [http://www.eurobilltracker.com www.eurobilltracker.com] (hupi: seuraa euroseteleiden liikkumista)
Luokka:Rahayksiköt
Luokka:Euroopan unioni
ms:Euro
zh-min-nan:Euro
ko:유로
ja:ユーロ
simple:Euro
th:ยูโร
fiu-vro:Õuro
1800-luku
Tärkeitä tapahtumia
- 1803–1815: Napoleonin sodat, Napoleon valloittaa suuren osan Eurooppaa.
- 1809: Aleksanteri I liittää Suomen Venäjään.
- 1815: Wienin kongressi
- Orjuus päättyy Britannian siirtomaissa ja Amerikassa.
- Viktoriaaninen aika 1837–1901: Yhdistynyt Kuningaskunta on Euroopan johtava mahti.
- Kiinan oopiumsodat (ensimmäinen 1840 ja toinen 1856) johtivat Kiinan heikentymiseen
- 1848: Hullu vuosi Euroopassa. Vallankumouksia lähes joka maassa. Karl Marx kirjoittaa Kommunistisen manifestin
- 1854–1856, Krimin sota.
- 1859 Charles Darwin julkaisee teoksensa Lajien synty evoluutiosta.
- 1861–1865 Yhdysvaltain sisällissota
- 1866: Meiji-restauraatio Japanissa
- 1866: Itävalta-Unkari muodostetaan.
- 1869: Suezin kanava avataan.
- 1870–1871: Saksan-Ranskan sota, Saksa yhdistyy Preussin johdolla.
- Italia yhdistyy
- 1877 Belgian kuningas Leopold II ostaa suuren alueen Afrikkaa, josta muodostetaan Kongon vapaavaltio.
- 1898: Yhdysvaltain-Espanjan sota lopettaa Espanjan suurvalta-ajan ja korostaa Yhdysvaltain sotilaallista mahtia Amerikoissa.
- Teollinen vallankumous jatkuu: käyttöön rautatiet, lennätin ja puhelin.
- Muuttoliike Euroopasta Yhdysvaltoihin. Australiasta ja Yhdysvalloista löydetään kultaa.
Merkittäviä henkilöitä
Hallitsijoita
- Aleksanteri I
- Napoleon Bonaparte
- Otto von Bismarck, saksalainen poliitikko
- Giuseppe Garibaldi, Italian yhdistäjä
- Viktoria
- Mutsuhito, Japanin keisari
Kirjailijoita
- Charles Dickens
- Victor Hugo
- Edgar Allan Poe
- Mark Twain
- Leo Tolstoi
- Fjodor Dostojevski
- Johann Wolfgang von Goethe
- Jules Verne
- Elias Lönnrot
- Johan Ludvig Runeberg
- Sakari Topelius
Taiteilijoita
- Ludwig van Beethoven
- Johannes Brahms
- Giuseppe Verdi
- Richard Wagner
- Antonín Dvořák
- Vincent van Gogh
- Frédéric Chopin
Filosofeja
- Friedrich Nietzsche
Poliittisia henkilöitä
- Karl Marx, poliittinen filosofi
- Benjamin Disraeli
- J. V. Snellman
Yhteiskuntatieteilijöitä
- Alfred Marshall, kansantaloustieteilijä
- John Stuart Mill, taloustieteilijä ja filosofi
Tiedemiehiä
- Charles Darwin, biologi
- Gregor Mendel, biologi
- Thomas Alva Edison, keksijä
- Louis Pasteur, biologi
- Henri Becquerel
Keksintöjä
- Auto
- Elokuva
- Höyryveturi ja rautatie
- Lennätin
- Puhelin
- Sähkövalo
- Valokuvaus
- Radio
Luokka:1800-luku
als:19. Jahrhundert
zh-min-nan:19 sè-kí
ko:19세기
ja:19世紀
simple:19th century
th:คริสต์ศตวรรษที่ 19
AnjalankoskiAnjalankoski on teollisuuskaupunki Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Pinta-ala on 726 neliökilometriä ja asukasluku yli 17 000. Helsinkiin on matkaa 142 km, Kouvolaan 17 km, Kotkaan 38 km, Lahteen 80 km ja Lappeenrantaan 98 km.
Vuoden 1743 Turun rauhassa raja Venäjän ja Ruotsin välillä kulki nykyistä Anjalankoskea halkovalla Kymijoella. Anjalankoski syntyi vuonna 1975. Tuolloin Kymijoen länsipuolinen Anjalan kunta liitettiin joen itäpuoliseen Sippolan kuntaan. Muodostunut kauppala muuttui kaupungiksi vuoden 1977 alusta. Kaupungin veroprosentti on 18,5.
Kaupungin eteläosassa ovat Myllykosken ja Inkeroisten teollisuustaajamat. Niiden väliin on hallinnolliseksi keskukseksi rakennettu Keltakangas. Kaupungista kulkevat harvakseltaan junat Kouvolaan ja Kotkaan, ennen myös Haminaan. Koillisosaa halkoo Kouvolan-Imatran rautatie.
Kaupungissa on paljon paperiteollisuuteen liittyvää vientiteollisuutta sekä metalli- ja kemianteollisuutta.. Tärkeimmät tuotantolaitokset ovat Inkeroisissa Stora Enson paperi- ja kartonkitehtaat sekä vesivoimala. Myllykoskella on Myllykoski-yhtiön paperitehdas ja voimala. Lisäksi Kaipiaisissa on Raision tehtaiden rehutehdas. Suurimmat työnantajat ovat Stora Enso, kaupunki, Myllykoski Paper, S-ryhmään kuuluva Ympäristö Yhtymä ja Metso Oyj.
Sippolan hovi (nykyään koulukoti) on Suomen suurin puukartano.
Katso myös Anjalan liitto.
Aiheesta muualla
- [http://www.anjalankoski.fi Anjalankosken kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Kotka:Kotkat ovat myös haukkalintuja
Kotka on kaupunki Suomenlahden rannalla Etelä-Suomen läänissä ja on osa Kymenlaakson maakuntaa. Kotkan asukasluku on noin 55 000 ja se on väkiluvultaan Suomen 13. suurin kaupunki. Kaupungin maapinta-ala on 274,12 km², josta 5,78 km² on sisävesistöjä. Asukastiheys on 204,0 as/km².
Historia
Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan ja nykyinen Kotkan kaupunki käsittääkin saman alueen kuin Kymin pitäjä ennen kuin siitä erotettiin muita kuntia.
Ruotsinsalmen linnoituskaupunki
Kustaa III:n sodan ja siihen kuuluneiden Ruotsinsalmen meritaistelujen jälkeen venäläiset perustivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen - Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluivat Fort Slava Kukourin saarella, Fort Elisabet Varissaaressa ja Fort Katarina Kotkansaarella sekä pienempiä linnakkeita lähisaarilla. Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kymenkartanon lähettyville paikkaan jossa Kuninkaantie ylittää Kymijoen Langinkoskenhaaran. Ensimmäistä linnoitusta laajennettiin noin kymmenen vuotta myöhemmin käsittämään koko Hovinsaaren pohjoisosa. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan. Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä kohoten parhaimmillaan jopa 10000:n. Kymin luterilainen väestö oli samaan aikaan n. 2200. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui anomuksen kaupungin perustamiseksi. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä ja sinne jäi vain muutamia satoja asukkaita. Monet venäläiskauppiaat siirtyivät mm. Helsinkiin. Krimin sodassa 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään parhaiten säilyneitä osia ovat ortodoksinen kirkko vuodelta 1795 ja Kyminlinna joka ei joutunut sotatoimien kohteeksi.
Teollistuminen ja kuntamuutokset
Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvulla johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä ja kunnan asukasluku alkoi nousemaan voimakkaasti. Vuonna 1870 se oli n. 3200 ja vuosikymmenen loppupuolella n. 5000 joista Kotkansaarella n. 1000. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi muodostumaan uudelleen kaupunkimainen yhteisö mikä johti Kotkan kaupungin perustamiseen 1878. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa katuverkosto laadittiin pääpiirteissään samansuuntaiseksi linnoituskaupungin katujen kanssa.
Vuonna 1951 Kymin muista teollisuustaajamista muodostettiin Karhulan kauppala maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa 1977 Kotkan kaupunki laajeni käsittämään koko vanhan Kymin pitäjän alueen.
Maantiede
Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Kotkalla on myös kaksi ns. osakeskusta, toisen muodostaa idässä olevat Helilän ja Karhulan kaupunginosat (aikaisemmin Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskus) ja toinen on lännessä oleva Karhuvuori. Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Kotkasta on Helsinkiin matkaa 130 km.
Kaupunginosat
Kotkan kaupunginosat
- Aittakorpi
- Eskola
- Etukylä
- Halla
- Helilä
- Hirssaari
- Hovila
- Hovinsaari
- Itäranta
- Jumalniemi
- Jylppy
- Kalliokoski
- Karhula
|
- Karhuvuori
- Katariina
- Kaukola
- Kierikkala
- Koivula
- Korela
- Korkeakoski
- Kotkansaari
- Kyminlinna
- Laajakoski
- Lankila
- Metsola
- Mussalo
|
- Nikeli
- Otsola
- Peippola
- Rantahaka
- Rauhala
- Ristinkallio
- Sunila
- Sutela
- Suulisniemi
- Takakylä
- Tavastila
- Tiutinen
- Veikkola
|
Liikenne
Kotkasta on rautatieyhteys Kouvolaan. Kaupungissa on myös matkustajasatama sekä Kymin lentokenttä (pienkonekenttä). Kaupunki sijaitsee Valtatie 7 varrella.
Linja-autoliikennettä Kotkassa hoitavat lähinnä Jyrkilä Oy ja Pohjolan Liikenne. Yhtiöistä Jyrkilä hoitaa Kotkan länsiosan liikenteen Kotkansaarelta Karhuvuoren suuntaan ja Pohjolan liikenne Itä-osan liikenteen Kotkansaarelta Karhulan suuntaan.
Kotkan satama
Kotka on merkittävä satamakaupunki. Se on Suomen suurin vientisatama ja toiseksi suurin satama Helsingin jälkeen
Satamat
- Kantasatama
:Kantasatama on monitoimisatama
- Hietanen
:Hietanen on keskittynyt RORO-liikenteeseen.
- Mussalon bulk-terminaali
- Mussalon nesteterminaali
- Mussalon konttiterminaali
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
- FC KooTeePee, Veikkausliiga, (jalkapallo)
- KTP-Basket, Korisliiga, (koripallo)
- Kotkan Titaanit, Suomi-sarja, (jääkiekko)
Tapahtumia ja nähtävyyksiä
- Meripäivät ovat vuosittain Kotkassa pidettävä meriaiheinen tapahtuma, jossa ympäri kaupunkia on erilaisia tapahtumia ja konsertteja.
- Maretarium on vuonna 2002 valmiiksi saatu suomalaisten kalojen akvaario, joka sijaitsee sapokan satamassa.
- Sapokan vesipuisto on useasti palkittu kotkalainen viheralue.
- Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ja luonnonpuisto.
Oppilaitokset
Kotkassa sijaitsee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun monia toimipisteitä, joissa voi opiskella teknistä-, kaupallista- ja terveydenhuoltoalaa.
Aiheesta muualla
- [http://www.kotka.fi Kotkan kaupungin kotisivut]
- [http://www.portofkotka.fi www.portofkotka.fi]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Kouvola
Kouvola on kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänissä. Se oli vanhan läänijaon aikana Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 31 243 ihmistä, ja sen pinta-ala on 45 km², josta 1,19 km² on vesistöjä. Kaupunkiseudulla asukkaita on 97 818, jolla määrällä se sijoittuu Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi kaupunkiseuduksi Kuopion ja Joensuun väliin.
Kouvolan kaupunki on aikanaan muodostunut neljän junaradan risteyspaikkaan, minkä jälkeen siitä on kasvanut monipuolisia palveluja tarjoava kaupunki. Nämä neljä rataa johtavat: 1) Lahden kautta Riihimäelle ja sieltä edelleen Helsinkiin, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.
Kouvola ei ole arkkitehtonisesti paras mahdollinen esimerkki suomalaisesta arkkitehtuurista, joskin silläkin on helmensä, kun osaa etsiä. Esimerkiksi Kouvolan vanha sotilaskasarmialue on varsin kaunista aluetta lehtipuiden reunustamine teineen.
Pinta-alaltaan Kouvola on hyvin pieni. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa on tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa. Kaupungin ympärillä on pinta-alaltaan isompia kuntia, jotka muodostavat kaupunkiseudun. Nämä ovat maaseutumainen Valkeala pohjoisessa, idässä ja etelässä, kaupunkimainen Kuusankoski luoteessa ja Elimäki lännessä.
Uimahalleja on kaksi: toinen kaupungin pohjoisosassa ja toinen eteläosassa. Niiden välillä on matkaa muutama kilometri.
Kaupungissa on myös huvipuisto nimeltä Tykkimäki sekä makeistehdas Kouvolan lakritsi.
Bussilinjoja on viisi, ja niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein. Joukkoliikenteen tarve on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "autokaupungin" luonnetta.
Kouvolan ensimmäinen pikaruokaravintola – McDonald's – perustettiin vuoden 1994 paikkeilla. Sen lähistöllä on myös Kouvolan automarketkeskittymä, jossa on lähekkäin Suomen toiseksi suurin Prisma sekä Citymarket.
Samalla alueella sijaitsee myös Kouvolan Sanomien päätoimitus.
Kouvolan eri kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.
Kouvolan vaakunassa on kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta-harmaalla pohjalla. Tällä kuvataan Kouvolan avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Junaradan lisäksi kaupungin läpi kulkevat valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli).
Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja ulottuen barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää.
Kouvola on urheilulllisesti hyvin menestyksekäs kaupunki: [http://www.kouvolanpallonlyojat.net/ KPL], [http://www.kouvolankiekko-65.fi/ KooKoo] ja tuore Suomen mestari Kouvot.
Sisäministeriö on pannut alulle yhdistymisselvityksen, jonka on tarkoituksena liittää Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala Kouvolan kaupunkiin. Kaupungin asukasluku olisi tämän jälkeen yli 90 000.
Kaupunginosat
- Eskolanmäki
- Kankaronmäki
- Kaunisnurmi
- keskusta
- Kotiharju
- Käpylä
- Lehtomäki
- Ojaniitty
- Pikku-Palomäki
- Ravikylä
- Rekola
- Sarkola
- Tornionmäki
- Vahtero
- Vahteronmäki
- Viitakumpu
Tutustumiskohteita
- Kaunisnurmen museokortteli
- Kouvola-talo ja taidemuseo
- Puolakan talomuseo
- keskuskirkko
- ortodoksinen kirkko
- apteekkimuseo
- putkiradiomuseo
- kaupungintalo
Muuta
- Tykkimäen huvipuisto ja terraario
- Kouvolan teatteri
- hyppyrimäki
- urheilupuiston alue
- Suomen vilkkain rautatieasema
- Kouvolan kesäkatu
- Mielakan hiihtokeskus
- Kymenlaakson keskuskaupunki
- Kasarminmäki
- Käyrälampi
Aiheesta muualla
- [http://www.kouvola.fi Kouvolan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
IittiIitti on Suomen kunta joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7415 ihmistä ja sen pinta-ala on 685,08 km² josta 97,1 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,544 asukasta/km². Iitin kuntakeskus on Kausala, jossa sijaitsee rautatieasema.
Kylät
Ansalahti, Anttila, Haapakimola, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Isokylä, Jaala, Jokue, Kalaksue, Karijärvi, Kauramaa, Kausala (Kausansaari), Keltti, Kirkonkylä, Koliseva, Konttila, Koskenniska, Kukonoja, Kuukso, Kuusanniemi, Kymentaka (Kymentausta), Kyrönkylä, Kyöperilä, Leppäniemi, Lyöttilä, Mankala, Maunuksela, Mettäkylä, Muikkula, Munakallio, Niinimäki, Nirvinen, Paljakka, Palojärvi, Parikka, Perheniemi, Piilahti, Pilkanmaa, Puolakka, Pyörylä, Radansuu, Ruokoniemi, Rusila (Brusula), Saaroinen, Salonsaari, Savijoki, Siikakoski, Sitikkala, Säkkilänmaa, Säyhde (Säyhtee), Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Tillola, Uimila, Vesala (Erävesala), Vuolenkoski, Väärtti
Kirkonkylä
Iitin kirkonkylä valittiin vuonna 1990 Suomen kauneimmaksi kyläksi.
Kuukso
Kuukso on pieni maalaiskylä Kaakkois-Iitissä. Kuuksosta on noin 10 kilometrin matka Kausalaan. Kouvolaan matkaa kertyy noin 25 km. Kuukson pinta-ala on noin 15 km² ja asukkaita siellä on noin 70 (2005). Kuukso on noin 65 metrin korkeudella merenpinnasta, tosin Kuukson lammen alue kohoaa lähes 100 metriin.
Aiheesta muualla
- [http://www.iitti.fi/ Iitin kunnan kotisivut]
-
Jaala
Jaala on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnan väkiluku on 1932 (31.12.2002) ja sen pinta-ala on 563,06 km², josta 129,89 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,4416 asukasta/km². Jaalassa on kesämökkejä 2700 kappaletta.
Elinkeinojakauma:
- Maa- ja metsätalous 44 %
- Teollisuus 9,77 %
- Palvelut 40,9 %
- Muut 5,33 %
Jaalassa sijaitseva Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa.
Aiheesta muualla
- [http://www.jaala.fi/ Jaalan kunnan kotisivut]
-
MiehikkäläMiehikkälä on Suomen kunta joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2547 ihmistä ja sen pinta-ala on 440,38 km², josta 17,85 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 6,0066 asukasta/km².
Kyliä
Heikkilä, Hurttala, Kylmälä, Lappjärvi, Miehikkälä, Muurikkala, Muurola, Saivikkala, Hauhia, Ihalainen, Joenpolvi, Järvelä, Kaitainen, Kavala, Metsämuuronen, Pitkäkoski, Salo-Miehikkälä
Aiheesta muualla
- [http://www.miehikkala.fi/ Miehikkälän kunnan kotisivut]
-
ValkealaValkeala on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Helsingistä on matkaa Valkealaan noin 140 km.
Vuoden 2005 alussa kunnassa asui 11 325 ihmistä ja kunnan asukastiheys oli 13,2 asukasta/km². Asukasmäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 82:lla asukkaalla. Kunnan pinta-ala on 1004 km², josta maan osuus on 861 km² ja vesistöjen 143 km².
Kyliä
Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kourula, Kouvola, Kuivala, Kääpälä, Lipiälä, Mattila, Miettula, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pyöriälä, Pöytsiälä, Rautjärvi, Ruotsula, Rämälä, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikotti, Valkeala
Aiheesta muualla
- [http://www.valkeala.fi/ Valkealan kunnan kotisivut]
-
VirolahtiVirolahti on Suomen kunta joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3837 ihmistä ja sen pinta-ala on 375,35 km² josta 4,13 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,3 asukasta/km².
Kyliä vuonna 1939
Alapihlaja, Alaurpala, Eerikkälä, Hailila, Hanski, Hellä (Heligby), Hämeenkylä (Tavastby), Häppilä, Järvenkylä, Kattilainen, Kiiskilahti, Kirkonkylä, Klamila, Koivuniemi, Koskela, Koskelanjoki, Kotola, Kurkela, Laitsalmi, Länsikylä (Flonckarböle), Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Nopala), Orslahti, Paatio (Båtö), Pajulahti, Pajusaari, Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännänen (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi, Tiilikkala, Vaalimaa (Vaderma), Vilkkilä, Virojoki, Yläpihlaja, Yläurpala
Aiheesta muualla
- [http://www.virolahti.fi/ Virolahden kunnan kotisivut]
-
Tom Lehrer Revisited
Tom Lehrer Revisited is features live-recorded versions of songs performed in Songs & More Songs By Tom Lehrer, as well as two additional tracks performed for the television show The Electric Company
Track Listing
# Introduction (3:27)
# I Wanna Go Back to Dixie (2:56)
# The Wild West is Where I Want to Be (2:31)
# The Old Dope Peddler (1:42)
# Fight Fiercely, Harvard (2:41)
# Lobachevsky (4:19)
# The Irish Ballad (5:13)
# The Hunting Song (1:59)
# My Home Town (2:58)
# When You are Old and Grey (2:27)
# The Wiener Schnitzel Waltz (2:21)
# I Hold Your Hand in Mine (1:55)
# Be Prepared (2:39)
# L-Y (2:11)
# Silent E (1:30)
Category:1996 albums
Song Highlights
"The Old Dope Peddler"
This is a parody of "The Old Lamplighter," by Charles Tobias and Nat Simon, which was a hit for Kay Kyser in the 1947. The sticky-sweet verses of the original asserted that
:He made the night a little brighter
:Wherever he would go
:The old lamplighter
:Of long, long ago
It goes on to say that if there were sweethearts in the dark "he'd pass the light and leave it dark," and concludes by explaining that now, the old lamplighter turns the stars on at night and turns them off at dawn.
See also
- An Evening Wasted with Tom Lehrer
- Tom Lehrer biographical article
Nurkowanie milan italy hotels Varsavia appartamenti online spielautomaten wynajem autokarw
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Sweary Mary
Sweary Mary was a character in Viz magazine, who appeared briefly in 1994-95. Bearing more than a passing physical resemblance to the Beano's Minnie the Minx, her sole purpose in life was to say as many rude words as possible; and the comic's story - such as it was - revolved around her attempts to evade censorship.
The magazine was being sold in WH Smith for the first time ever during this perio
|
The end of Yevon and the Birth of New Yevon
At the end of Final Fantasy X, the religion of Yevon is finally destroyed.
At that time Yevon was in a state of utter dismay and confusion. And even before Yuna and her companions destroyed it completely, it was already decaying from within; there are a number of things that led up to, and caused this:
Factors:
· Yuna and her companion defeat Yunalesca and destroy the final summoning, and destroying the only known hope of destroying Sin.
· The supposed “deaths”1 of the Maesters Mika, Wen Kinoc, Kelk Rhonso2 and Seymour Guado3.
· The Warrior Monks (the main standing army of Yevon)
|
Babbitt, Isaac
Isaac Babbitt (born July 26 1799 in Taunton, Massachusetts - died May 26 1862 in Somerville, Massachusetts) was the inventor of a low-friction tin-based metal alloy, Babbitt metal, that is used extensively in engine Liberal Democrat politician in the City of Manchester. She is a councillor in the Didsbury East ward.
Fisher, Helen
See: Author: Fisher, Helen E. "Anatomy of Love." "The Sex Contract: Evolution of
|
|
|
Basel, Confession of
The Confession of Basel is one of the many statements of faith produced by the Reformation. It was put out in 1534 and must be distinguished from the First and Second Helvetic Confessions, its author being Oswald Myconius, who based it on a shorter confession promulgated by Oecolampadius, his predecessor in the church at
|
|
