:: wikimiki.org ::
| Kyrönjoki |
KyrönjokiKyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki. Kolmasosa joen valuma-alueesta on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu osittain tai kokonaan 23 kuntaa, joista suurimmat ovat Vähäkyrö, Isokyrö, Ylistaro, Ilmajoki, Seinäjoki, Kurikka, Kauhajoki, Jalasjärvi ja Peräseinäjoki. Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä n. 100 000 ihmistä. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorfjärdeniin Vaasan pohjoispuolella. Kyröjoen suurin pituus on n. 200 km. Kyröjoen vesistöalueen pinta-ala on 492 297 ha.
Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on moreenipohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
Kyröjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon Itämeren Litorinavaiheen aikana kehittynyttä hapanta alunamaata. Litorina-meren aikana merenpohjalle sedimentoitunut savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun sulfidi esim. pohjavesipinnan laskiessa hapettuu rikkihapoksi, se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyröjoen leimallisia piirteitä, ja se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.
Kyröjoen kalasto on melko rikasta. Varsinkin suistoalueella esiintyy noin 60 kalalajia, joista suuri osa merikaloja. Kyrönjoen suisto toimii koko yhtenä Merenkurkun alueen kalojen tärkeimpänä kutu- ja poikastuotantoalueena. Ajoittaisella happamuudella on siis merkittävä vaikutus koko Merenkurkun kalakantojen kehitykseen. Kyrönjoen kalakantoja hoidetaan istutuksilla. Jokeen on istutettu mm. lohta, taimenta, siikaa ja harjusta.
Luokka:Suomen joet
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomen läänissä. Maakuntakeskus on Seinäjoki, muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi.
Alueen elinkeinoista maa- ja metsätaloudella on keskimääräistä suurempi merkitys, erityispiirteenä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden muodostamat alueelliset keskittymät esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa. Maakunnan tunnetuimpia kulttuuritapahtumia ovat Seinäjoen Provinssirock ja Tangomarkkinat, lisäksi Etelä-Pohjalaiset Spelit ylläpitävät kansanmusiikin perinnettä. Nähtävyyksiä ovat mm. Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kirkko ja kaupungintalo sekä Karijoen Susiluola, jossa on säilynyt merkkejä ennen jääkautta olleesta ihmisasutuksesta.
Seutukunnat
Etelä-Pohjanmaan maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan:
- Eteläisten seinänaapurien seutukunta
- Härmänmaan seutukunta
- Järviseudun seutukunta
- Kuusiokuntien seutukunta
- Seinäjoen seutukunta
- Suupohjan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.etelapohjanmaa.fi/ Etelä-Pohjanmaan maakuntaportaali]
Luokka:Etelä-Pohjanmaa
IsokyröIsokyrö (ruotsinkielinen nimi: Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5097 ihmistä ja sen pinta-ala on 357,63 km², josta 2,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,335 asukasta/km².
Kylät
Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Napue, Orismala, Palhojainen, Palo, Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä
Nähtävyydet
- [http://www.evl.fi/srk/isokyro/vanhakirkko.htm Isonkyrön vanha kirkko]
- Napuen taistelun muistomerkki
- Napuen riippusilta
- Orisbergin kartano
- Orisbergin kappeli
- Leväluhdan uhrilähde
- Tuomaanmäen hautaröykkiö
Katso myös
- Wikisource:Eräs taikatutkinto Isonvihan ajoilta
Aiheesta muualla
- [http://www.isokyro.fi/ Isokyrön kunnan kotisivu]
IlmajokiIlmajoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 11517 ihmistä ja sen pinta-ala on 580 km², josta 2 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19,371 asukasta/km².
Kunta perustettiin 1865. Jaakko Ilkka mestattiin Ilmajoella, mistä paikkakunnalla on muistomerkki.
Rengonkylässä sijaitsee Seinäjoen lentoasema.
Kylät
: Ahonkylä, Huissi, Jouppila, Kiikerinkylä, Kirkonkylä, Koskenkorva, Luoma, Munakka, Nopankylä, Peltoniemi, Peräkylä, Peurala, Pojanluoma, Rengonkylä, Röyskölä, Seittunkylä, Tuomikylä, Ujaistenkylä, Varpahaiskylä
Linkit
- [http://www.ilmajoki.fi/ Ilmajoen kunta]
- [http://www.koskenkorva.net/ Koskenkorva.net]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Ilmajoki
Kurikka::Kurikka voi tarkoittaa myös nuijaa.
Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 10625 ihmistä ja sen pinta-ala on 465,06 km², josta 2,01 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,96 asukasta/km².
Historia
Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita vuodesta 1412 lähtien. Näihin aikoihin Kurikkaan saapui ensimmäiseksi asukkaaksi perimätiedon mukaan eräs Heikki. Hän oli kotoisin Huittisten pitäjän Lauttakylän kylästä. Hän päätyi hirviä jäljittäen Kurikkaan ja tästä syystä häntä nimitetään Hirvi-Heikiksi. Kun olosuhteet paranivat Suomessa alkoi Kurikassakin teollistuminen 1800-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja sai kauppalanoikeudet vuonna 1966. Kaupunki Kurikasta tuli vuonna 1977.
Talouselämä
Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava Velsa Oy, joka on nykyään Rautaruukin omistama. Velsalla on yli 400 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy työllistää yli 100 henkilöä. Työllisestä työvoimasta 53,2% työskentelee palvelusektorilla. Siitä huolimatta maa- ja metsätalouden osuus on 9,4% työllisestä työvoimasta.
Politiikka
Kunnallisvaaleissa 2004 jakautuivat 35 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: Suomen Keskusta 17 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 8 paikkaa, SDP 7 paikkaa, Kristillisdemokraatit 1 paikka, Vasemmistoliitto 1 paikka ja Perussuomalaiset 1 paikka. Kaupunginjohtajana toimii Kimmo Jarva.
Liikenne
Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa. Kurikasta on hyvät tieyhteydet mm. Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin ja Kristiinankaupunkiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään rata toimii vain tavaraliikennettä varten. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1968.
Välimatkat
- Helsinkiin 346 km
- Tampereelle 169 km
- Turkuun 275 km
- Ouluun 357 km
- Lahteen 294 km
- Kuopioon 340 km
- Jyväskylään 214 km
- Poriin 153 km
- Vaasaan 76 km
- Seinäjoelle 32 km
Nähtävyydet
- Kurikan Museo ja kotiseututalo
- Jyllinkosken sähkölaitosmuseo
- Hakunin hevos- ja kotieläintilan koulun museo
- Z1 - Zetor-traktorin kiihdytysajot
- Haku Päällä -heilanhakufestivaali
- Wanhan Aseman seutu mm. Risto-veturi
- Kusikivi - Perimätiedon mukaan heinäkuun 18. päivänä vuonna 1752 kuningas Aadolf Fredrik matkusti vaimoineen Turusta Kurikan kautta Vaasaan ja kuningatar Loviisa Ulriika piipahti kiven takana tarpeillaan
Urheilu
Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä.
Kuuluisia kurikkalaisia
- Juha Mieto, hiihtäjä
- Samuli Paulaharju, kerääjä ja kirjailija
- Kalevi Kivistö, poliitikko
Kylät
Koivisto, Kurikka, Luopa, Mieto, Tuiskula, Panttila, Polvenkylä, Myllykylä, Salonkylä, Viitalankylä ja Säntti.
Naapurikunnat
- Ilmajoki - Jalasjärvi - Jurva - Kauhajoki - Teuva
Ystävyyskunnat
Ockelbo, Ruotsi - Melhus, Norja - Holmegaard, Tanska
Aiheesta muualla
- [http://www.kurikka.fi/ Kurikan kaupunki]
- [http://www.kurikka-lehti.fi/ Kurikka-lehti]
- [http://www.radiopaitapiiska.fi/ Radio Paitapiiska]
- [http://www.kurikka-seura.fi/ Kurikka-Seura]
- [http://www.aol-kurikka.fi/ Kurikan ammattioppilaitos]
- [http://www.hakupaalla.com/ Haku Päällä -tapahtuma]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Kurikka
KauhajokiKauhajoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 14716 ihmistä ja sen pinta-ala on 1315,46 km² josta 15,68 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 11,29 asukasta/km².
Eduskunta kokoontui Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940.
Kylät
Aro, Harja, Hangaskylä, Hyyppä, Ikkeläjärvi, Kauhajoki, Nummijärvi, Muurahainen, Päntäne, Kainasto, Kokonkylä, Koskenkylä, Pukkila
Tapahtumat
Kauhajoella järjestetään raskaaseen rock-musiikkiin keskittyvä Nummirock joka juhannus. Muita tapahtumia ovat joka syksy järjestettävät Ruokamessut, Sambakarnevaalit, Kesä- ja talvimarkkinat, Jyvä & Konemessut 2005.
Nähtävyydet
Lauhanvuoren kansallispuisto, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, Hämes-Havusen Pohjalaiskartano, Eduskuntasalimuseo, Veteraanien perinnetalo, Kauhajoen kotiseutumuseo, Food Park, Kauhajoen kaupunginkirjasto, Sanssinkartano, Katikankanjonit -luonnonmuodostuma, Lapinkaivo
Kuuluisat kauhajokiset
Kolmiloikkaaja Heli Koivula-Kruger, ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti, kansanedustaja Lasse Hautala, yleisurheilija Kaarlo Maaninka
Aiheesta muualla
- [http://www.kauhajoki.fi/ Kauhajoen kaupungin kotisivu]
- [http://www.suupohja.fi/ Suupohjan seutukunnan kotisivu]
Luokka:Suomen kaupungit
JalasjärviJalasjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 8830 ihmistä ja sen pinta-ala on 829,98 km², josta 8,42 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,7 asukasta/km².
Kylät
Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Valli
Nähtävyydet
Kuuluisia jalasjärveläisiä
- Kalevi Kiviniemi, urkutaiteilija
- Mari Kiviniemi, poliitikko
- Kirsi Ranto, tangokuningatar 1998
Aiheesta muualla
- [http://www.jalasjarvi.fi Jalasjärven kotisivut]
Luokka:Jalasjärvi
PeräseinäjokiPeräseinäjoki on kuntaliitoksen yhteydessä lakkautettu Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuonna 2004 kunnassa asui 3 736 ihmistä ja sen pinta-ala oli 459,08 km², josta 14,11 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 8,31 asukasta/km².
Kyliä
Kihniä, Luoma, Peräseinäjoki, Viitala
Muuta
Peräseinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Seinäjoen kaupungin kanssa.
Juoksija Ville Ritola syntyi Peräseinäjoella v. 1896. Hän voitti kaksista olympialaisista yhteensä kahdeksan mitalia, joista viisi oli kultaista.
Luokka:Seinäjoki
Luokka:Suomen entiset kunnat
Vaasa
Vaasa (ruots. Vasa) on Suomen länsirannikolla sijaitseva kaupunki Länsi-Suomen läänissä ja Pohjanmaan maakunnassa.
Kaupungin asukasluku on 57 030 henkeä (2004) (2003: 56 953), joista suomenkielisiä 71,5 % (71,8 %) ja ruotsinkielisiä 24,9 % (25,0 %) sekä muita 3,6 % (3,2 %).
Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä.
Historia
Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.
1611
Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.
Triviaalikoulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustetiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.
Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi:
kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina
1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (pituusaste N63° 06', leveysaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.
Vaasa toimi valkoisen Suomen pääkaupunkina 29.1.–3.5. Suomen sisällissodan aikana Vaasan senaatin alaisuudessa. Valkoisen armeijan päämaja oli myös sodan alkuvaiheessa Vaasassa. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.
Kaupunginosat
Korkeakoulut ja yliopistot
Vaasan asukkaista noin 11 000 eli lähes joka viides opiskelee yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
- Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
- Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
- Svenska handelshögskolan
- Svenska yrkeshögskolan
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasan yliopisto
- Åbo Akademi
Linkkejä
- [http://www.vaasa.fi Vaasan kaupungin kotisivu]
- [http://www.vaasalaisia.info Vaasalaisia-blogi ja keskustelu]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Vaasa
Area-Cotangens-Hyperbolicus
Der Areacotangens Hyperbolicus ist eine mathematische Funktion.
Er ist die Umkehrfunktion des Cotangens Hyperbolicus und damit eine der trigonometrischen Funktionen.
Er lässt sich durch den natürlichen Logarithmus ausdrücken:
.
Seine Taylorreihe lautet
Die Ableitung lautet:
.
Die Stammfunktion lautet:
.
Ein ebenso gebräuchliches Formelzeichen für den Areacotangens Hyperbolicus ist
:.
Kategorie:Analytische Funktion
Sklep Nurkowy Kredyt hipoteczny alojamientos en edimburgo podatki Barcellona hotel
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Lenni Jabour
Lenni Jabour (born 1970) is a Canadian singer-songwriter. She started playing piano at just two years of age, and was subsequently classically trained. At 18, she made her debut as a professional musician, in a Nick Cave cover band in Toronto.
Her self-titled debut album was released in
|
Henri Desgrange
Henri Desgrange (1865 in Paris, France - 1940 in Beauvallon, France) was a competitive bicycle racer and French sports journalist.
He set twelve world
|
Anquetil Duperron
Abraham-Hyacinthe Anquetil Du Perron (December 7, 1731 - January 17, 1805), French orientalist, brother of Louis-Pierre Anquetil, the historian, was born in Paris. He stayed in India
|
Irminen-Gesellschaft
Irminenschaft (or, Irminism) is a current of Germanic Neopaganism represented by the Irminen-Gesellschaft, with the aim of continuously building and evolving the traditions of Germanic paganism according to both historical precedent and the needs of its modern-day practitioners.
Gods and Goddesses
Irminenschaft is a polytheistic religion, recognizing a number of Gods and Goddesses, i
|
Language Weaver
Language Weaver is a Los Angeles, California based company that was founded by USC's Kevin Knight and Daniel Marcu, marketing a new software product that learns a language by itself by reading a lot of text (extracting probabilistic translation dictionaries, patterns, and rules), and therefore is able to translate it.
It is hoped that one day such software will be able to find Read More... |
Tom Morris Snr
thumb
Tom Morris, Sr. otherwise known as "Old Tom Morris" was one of the pioneers of professional golf. He was born in St. Andrews, the "home of golf" and location of the St Andrews Links, in 1821, and died in 1908. His son Tom Morris, Jr. or "Young To
|
Tom Morris Jnr
Tom Morris, Jr. otherwise known as "Young Tom Morris" was one of the pioneers of professional golf. He was born in "the home of golf", St Andrews, Scotland in 1851, and died on December 25 1875 at the age of twenty four. His father
|
Autosexual
As a sexual preference, autosexuality refers to people who choose to have sex with themselves (that is, they prefer to masturbate rather than having interpersonal sex). The adjective is "autosexual", as in "autosexual behavior".
It is rather rare for someone to be sexually attracted only to themselves when presented with a diverse range of possible mates.
Some people consider autosexuality to be a
|
Royal mistress
A royal mistress is historical position of a mistress who has considerable power.
See also
- List of French royal mistresses
- Lillie Langtry
- Camilla Parker Bowles
- Louise de Kérouaille, Duchess of Portsmouth
-
|
|
