:: wikimiki.org ::
| Kyrönmaan Seutukunta |
Kyrönmaan seutukuntaKyrönmaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kolme kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 151.
Kunnat
- Isokyrö (Kunta)
- Laihia (Kunta)
- Vähäkyrö (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.isokyro.fi/ Isonkyrön kunnan kotisivut]
- [http://www.laihia.fi/ Laihian kunnan kotisivut]
- [http://www.vahakyro.fi/ Vähänkyrön kunnan kotisivut]
Luokka:Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Pohjanmaan maakunta
Pohjanmaan maakunta on maakunta Suomen länsirannikolla. Sitä ympäröivät Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnat. Pohjanmaan maakunta oli nimeltään Vaasan rannikkoseutu aina vuoden 1998 maaliskuuhun asti.
Historialliset läänit
Historia, maantiede ja kulttuuri, katso: Pohjanmaa
Maakuntahallitus
Pääartikkeli: Pohjanmaan maakuntahallitus
Kunnat
Pääartikkeli: Pohjanmaan maakunnan kunnat
Pohjanmaan maakunnassa on 18 kuntaa. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä.
Linkit
- [http://www.pohjanmaa.fi Pohjanmaan maakuntaportaali]
- [http://www.obotnia.fi/ Pohjanmaan liitto]
Luokka:Pohjanmaan maakunta
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
IsokyröIsokyrö (ruotsinkielinen nimi: Storkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5097 ihmistä ja sen pinta-ala on 357,63 km², josta 2,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,335 asukasta/km².
Kylät
Hevonkoski, Ikola, Kuivila, Kylkkälä, Laurola, Lehmäjoki, Napue, Orismala, Palhojainen, Palo, Ritaala, Tuurala, Ulvila, Yryselä, Valtaala, Ventälä
Nähtävyydet
- [http://www.evl.fi/srk/isokyro/vanhakirkko.htm Isonkyrön vanha kirkko]
- Napuen taistelun muistomerkki
- Napuen riippusilta
- Orisbergin kartano
- Orisbergin kappeli
- Leväluhdan uhrilähde
- Tuomaanmäen hautaröykkiö
Katso myös
- Wikisource:Eräs taikatutkinto Isonvihan ajoilta
Aiheesta muualla
- [http://www.isokyro.fi/ Isokyrön kunnan kotisivu]
VähäkyröVähäkyrö (ruotsinkielinen nimi: Lillkyro) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4702 ihmistä ja sen pinta-ala on 177,89 km² josta 2,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 26,669 asukasta/km².
Vähänkyrön muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie.
Kyliä
Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
Luokka:Pohjanmaan maakunnan seutukunnatPohjanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja.
Luokka:Suomen seutukunnat Irene Van DykIrene van Dyk, (born June 21 1971), is one of the world's best-known netball players.
Born in South Africa, she became the International South African netball team's captain, then in 2000 moved to New Zealand and joined the "Silver Ferns" international team almost immediately (causing some minor controversy, as netball at the time had no specific rules on players moving between nations).
She now lives in Stokes Valley, Wellington, and as well as her international duties she plays for a team (initially the Capital Shakers but recently a team further north) in the domestic netball competition, is a teacher, and has two children.
There is a biography written about her, called Changing Colours. She shoots 300 goals a day just for fun. Her husband Christe van Dyk analyses her play and can tell if the ball would go in or not.
On July 5 2004 she came on at the start of the 3rd quarter of the third test match in a series against Australia and scored 24/24 to turn the match around. A return 3 match Test Series was played in Australia in November 2004 where the Silver Ferns were defeated 2-1 by a determined Australian team. Features of that series were the apparently poor quality of the umpiring, the loss of Australian Captain and Goal Keeper Liz Ellis from part of the 1st Test and all of the 2nd Test after being injured during a clash with van Dyk, and the noticeable increase of calls going against van Dyk penalising her for stepping and contacting other players.
In the Winter of 2005 a one off Test was played in Sydney where the Silver Ferns would gain revenge over their old rivals from Australia. Irene van Dyk would once again be a dominant factor in the win and would cement her position as the world's greatest goal shooter especially against Australia's own formidable shooting weapon — Cathrine Cox whose own form fell away after being worn down by reportedly ferocious and unsportsmanlike defence particularly from NZ's giant Goal Keeper Vilimaina Davu. Once again the standard of the umpiring was questioned this time mainly by the Australian team and coach. Both teams look forward to their next clash scheduled for October 2005 in Auckland New Zealand.
Irene van Dyk is a Christian and supported the Lifeathon fundraising event for Christian radio network Life FM.
In recent years Irene has played club netball for the Waikato Magic and in 2005 spearheaded them to their first National Bank Cup title. Incidentally their win broke the six year stranglehold the Southern Sting had held over the competition.
As a player Irene van Dyk is renowned for her peerless and consistent shooting volume and accuracy boasting shooting percentages that have rarely been seen in netball before. Her commanding height (said to be 190 cm but suspected to be more) combines well with her natural athleticism and strong hands enabling her to dominate her opponents.
Perhaps the most striking weapon in her arsenal is the extremely wide split of her legs on receiving the ball. She uses this in order to manoeuvre herself closer to the goalpost thus increasing her chances of making the shot or rebounding upon a missed shot.
Since moving to NZ Irene's game has grown dramatically with notable improvements in her ball handling/security, movement and space awareness. She is also much stronger physically than she used to be and this has only added to the nightmare image she often presents to opposing players and fans alike.
Irene van Dyk's place in history is now firmly etched as a promising netballer who left her country of birth in order have a better life. Representing her new country she went on to win a World Championship title with a team of players named after a plant, hailing from a land of people who like to identify themselves after a flightless bird. Yet Irene van Dyk has never flown higher in her life and for all intents and purposes it looks like she isn't going to be landing any time soon.
Dyk, Irene van
Dyk, Irene van
Dyk, Irene van
Dyk, Irene van
Odzyskiwanie danych warsaw bars and cafes wynajem diety download sitemap
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
GIFT
GIFT can stand for:
- the infertility treatment gamete intrafallopian transfer
- giFT, a computer file-sharing system
- The GNU Image-Finding Tool (A Content-based image retrieval System (CBIRS) under GPL [http://www.gnu.org/software/gift/ description])
- The 1839- 30 April 1919) was an Irish classical scholar. He was born in Switzerland on 12 July 1839. He received his early education in Switzerland and Germany, and later at
|
Symmetric Digital Subscriber Line
Symmetric Digital Subscriber Line (SDSL) is a Digital Subscriber Line (DSL) variant with E1-like data rates (72 to 2320 kbit/s). It runs over one pair of copper wires, with a maximum range of about 3 kilometers. The main difference between ADSL and SDSL is that SDSL has the same upstream data transfer rate as downstream (symmetrical), whereas ADSL always has smaller upstream bandwidth (
Roberto Gómez Bolaños (born February 21, 1929), best known by his professional name of Chespirito, is a Mexican writer, actor, comedian, and songwriter.
Gómez Bolaños was born in Mexico City. Before becoming an actor, he was an amateur boxer. He began studying Engineering at the Univ
|
|
Perinthus
Perinthus (Turkish Eski Eregli, old Heraclea) was an ancient town of Thrace, on the Propontis, 22 miles west of Selymbria, strongly situated on a small peninsula on the bay of that name.
It is said to have been a Samian colony, founded about 599 BC. According to John
|
Marvin the Martian
Marvin the Martian (or Marvin Martian) is a fictional character appearing in the Looney Tunes cartoons.
Animation director Chuck Jones noted that while Bugs' major enemy, Yosemite Sam was loud and violent, he was obviously no threat. So, he decided to create the opposite type of character; one who was quiet and soft-spoken,
|
|
