:: wikimiki.org ::
| Kyrillinen Kirjaimisto |
Kyrillinen kirjaimistoKyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.
Historia
Vuonna 863 hengellisissä asemissa olevat veljekset Kyrillos ja Methodios saivat Bysantin hallitsijalta käskyn standardoida senaikaisille slaavilaisille kielille tai murteille yhteisen kirjoitusjärjestelmän. Tämän tuloksena kehittyi glagoliittinen kirjaimisto, ja myöhemmin otettiin käyttöön tätä ja kreikkalaista kirjaimistoa sekoitettuna – yhä Kyrilin nimeä kantava – kyrillinen kirjaimisto. Venäjäksi sitä kutsutaan nimellä kirillitsa (кириллица) ja ukrainaksi kyrylytsja (Кирилиця).
Kirkkoslaavi
Muinaiskirkkoslaavin kirjaimisto on vanhin kyrillisistä kirjaimistoista ja se on peräisin 900-luvulta. Siihen kuuluu 43 kirjainta.
Kuva:Cyrillic.script.about.year.900.png
Kyrillinen kirjaimisto vuodelta 1708
Vuoteen 1708 mennessä kirjaimisto on kehittynyt paljon ja kirjainten määrä on vähentynyt 34:ään.
Kuva:Cyrillic.script.year.1708.png
Venäjän kirjaimisto
Nykyvenäjän kirjaimisto perustuu suurelta osin vuoden 1708 kyrilliseen kirjaimistoon.
Kuva:Cyrillic.russian.script.year.1918.png
Nykytilanne
Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monien slaavilaisten sekä Venäjällä ja lähialueilla puhuttavien uralilaisten ja altailaisten kielten kirjoittamiseen. Kyrillistä kirjaimistoa käyttäviä slaavilaisia kieliä ovat venäjä, ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, serbia ja kirkkoslaavi. Kyrillista kirjaimistoa käyttäviä uralilaisia kieliä ovat mm. ersä, mokša, niittymari, vuorimari, komi, komipermjakki, udmurtti, kildininsaame ja nenetsi. Altailaisista kielistä kyrillista kirjaimistoa käyttävät mm. kazakki ja mongoli.
Aakkostot
Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien kielten aakkostot poikkeavat toisistaan hiukan.
Kyrillisten aakkosten ominaisuus on, että kursiivi eroaa joidenkin kirjainten kohdalla normaalista kirjainlajista. Tämä voi olla hankalaa lukijalle, joka on oppinut vain pystyt aakkoset:
:Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя
:Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя
Käsin kirjoitettu teksti muistuttaa kursiivia:
Käsinkirjoitetut kirjaimet G, D, I, lyhyt-I, M, T ja ts
Venäläinen aakkosto
Venäjän kirjoitukseen käytetään nykyään seuraavia kirjaimia:
Oikeinkirjoitus uudistettiin 1918. Painomerkit, joita käytetään mm. oppikirjoissa, eivät sisälly Unicodeen. Wikipediassa on käytetty joissain nimissä Unicoden irtonaista aksenttimerkkiä. Unicodesta puuttuu lisäksi mm. modernissa kirkkoslaavissa käytettyjä merkkejä.
Ukrainalainen aakkosto
- Lisäksi Ґ, ґ (1991 uudistuksen jälkeen) Г:n ja Д:n välissä, joka lausutaan kuten venäjän Г. Kirjainta ei käytetty Neuvosto-Ukrainassa vuoden 1933 jälkeen ja se puuttuu useista kirjaimistoista ja tietokoneista.
- Е:n nimi on "E", Ё:ta ei ole. Lisäksi Є, є Е:n ja Ж:n välissä.
- Kirjainta Э, э ei käytetä
- И lausutaan eri tavoin ja sen nimi on "Y", samoin Й on "Lyhyt-Y". Niiden välissä ovat kirjaimet І, і ja Ї, ї, jotka näyttävät latinalaiselta I:ltä.
- Ы:tä ei käytetä.
- Kovan merkin tilalla käytetään heittomerkkiä.
Valkovenäläinen aakkosto
- I näyttää enemmän latinalaisten aakkosten I:ltä.
- Lisäksi lyhyt-U (Ў, ў)
- Щщ ei ole käytössä
- Kovan merkin tilalla heittomerkki.
Bulgarialainen aakkosto
- Kovalla merkillä on äännearvo
Serbialainen aakkosto
Moderni serbia 1800-luvulta lähtien:
- Lyhyen I:n tilalla Ј, ј, joka lausutaan /j/.
- Kirjain Е lausutaan /ɛ/ ja sen nimi on "E".
- Ei kirjaimia Ё, Э, Й
- Д:n ja Е:n välissä kirjain Ђ, ђ
- И:n ja К:n välissä kirjain Љ, љ
- Н:n ja О:n välissä kirjain Њ, њ
- Т:n ja У:n välissä kirjain Ћ, ћ
- Ч:n ja Ш:n välissä kirjain Џ, џ
- Ш on viimeinen kirjain
Makedonialainen aakkosto
Kuten serbian aakkosto, mutta:
- Käyttää lisäkirjaimia Ѕѕ; Ѓѓ ja Ќќ.
Katso myös
- translitterointi
- kirkkoslaavi
luokka:kirjoitusjärjestelmät
als:Kyrillisches Alphabet
ko:키릴 문자
ja:キリル文字
th:อักษรซีริลลิก
863
Tapahtumia
- glagoliittisen kirjaimiston kehitys alkoi
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:863년
Bysantin valtakuntaBysantin valtakunta tai Itä-Rooma oli se Rooman valtakunnan itäosa, joka säilyi länsiosan romahdettua 400-luvulla.
Nimi Bysantin valtakunta on keksitty renessanssin aikana. Nimeä käytettiin Länsi-Euroopassa lähinnä sen vuoksi, että haluttiin korostaa säilyneen Rooman itäosan uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan "kreikkalaisuutta" ja vähittäistä erkanemista myöhäisantiikkisesta Roomasta. Valtakunnan asukkaat itse kuitenkin näkivät itsenä roomalaisina loppuun saakka. Latina säilyi valtakunnan hallintokielenä aina 600-luvulle asti, jolloin sen syrjäytti enemmistön puhuma kreikan kieli.
Itä-Rooma/Bysantti koki nousu- ja laskukausia, mutta pysyi Välimeren alueen suurvaltana 1100-luvulle asti. Valtakunta katosi lopullisesti turkkilaisten valloittaessa sen pääkaupungin Konstantinopolin vuonna 1453. Bysantin kulttuuriperintö ja ortodoksinen uskonto vaikuttavat kuitenkin yhä - Kreikan ohella varsinkin Venäjällä, joka 1500-luvulta lähtien on usein mieltänyt itsensä Bysantin perilliseksi.
Historia
Itä-Rooman synty
Erillinen Itä-Rooman hallintoalue syntyi, kun keisari Diocletianus jakoi Rooman valtakunnan kahtia ja loi järjestelmän, jossa oli kaksi keisaria, toinen Italiassa ja toinen Kreikassa, ja kummallakin nuorempi hallitsijakumppani eli "alikeisari". Tämä vallan jako jatkui aina siihen asti kun keisari Konstantinus Suuresta tuli koko valtakunnan hallitsija vuonna 324. Konstantinus valitsi uudeksi pääkaupungikseen, uudeksi Roomaksi, Byzantionin kaupungin jonka hän nimesi uudelleen Konstantinopoliksi. Konstantinus oli myös ensimmäinen kristitty keisari.
Hajoaminen jatkui, kun keisari Theodosius I jakoi valtakunnan poikiensa kesken. Arcadius hallitsi idässä ja Honorius lännessä. Tässä vaiheessa puhutaan yleensä Itä- ja Länsi-Roomasta. Valtakunnan itäinen osa säästyi suurilta osin germaanien invaasiolta ja asuttamiselta. Germaanien asettuminen länteen johti Länsi-Rooman keisarin aseman heikkenemiseen ja lakkaamiseen vuonna 476, kun vallan kaapannut goottipäällikkö Odoacer ei ottanut keisarin arvoa vaan palautti muodollisuudeksi käyneen arvonimen Konstantinopoliin.
Alkuvuodet
Keisari Justinianus I:n aikana (527-565) Rooma taisteli Persiaa, gootteja ja vandaaleja vastaan. Rooma valtasi takaisin suuria osia Italian niemimaasta, Pohjois-Afrikan rannikosta ja Espanjasta. Näiden voittojen takana oli suurilta osin sotapäällikkö Belisarios. Justinianuksen aikana Rooman lait koottiin ja kirjoitettiin uudestaan Corpus Juris Civilis -lakikokoelman muodossa. Keisarin suuren rakennusohjelman helmi oli Konstatinopolin uusi katedraali Hagia Sofia (Pyhä viisaus).
Hagia Sofia
Hagia Sofia
Justinianuksen seuraajat eivät kyenneet torjumaan uusia uhkia ja Italian niemimaa menetettiin langobardeille, slaavit valtasivat Balkanin ja Persia itäiset provinssit. Sekasortoisen ajan jälkeen keisariksi noussut Herakleios (610-641) valtasi takaisin idässä menetetyt alueet ja kukisti Persian pitkän sodan jälkeen. Sodan heikentämänä Itä-Rooma ei pystynyt vastustamaan muslimeja, jotka 600-luvun kuluessa valtasivat valtasivat Syyrian, Mesopotamian, Egyptin ja lopulta muunkin osat Pohjois-Afrikasta. Arabit yrittivät valloittaa myös Konstantinopolin, mutta epäonnistuivat mm. roomalaisten käyttämän kreikkalaisen tulen ansiosta.
Herakleioksen aikana kreikasta tuli Bysantin virallinen kieli ja valtakunnasta kulttuuriltaan ja uskonnoltaan yhtenäisempi. Muslimien valtaamissa eteläisissä provinseissa vallitsi monofysitismi, joka oli ristiriidassa Khalkedonin kirkolliskokouksessa määritellyn ortodoksisen kristinuskon kanssa.
700-luvulla käynnistyi ikonoklasmi eli kuvainraasto, kun keisari Leo III kielsi ikonit ja niiden palvonnan. Keisarinna Irenen vaikutuksesta Nikaiassa pidetty seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous päätti vuonna 787 että ikoneja saa kunnioittaa, mutta ei palvoa. Ikonoklasmi palasi vielä 800-luvulla.
Valtaistuimelle tuli vuonna 798 ensi kertaa nainen, keisarinna Irene. Lännessä voitiin katsoa, että Länsi-Rooman valtaistuin oli jäänyt vapaaksi. Vuonna 800 paavi kruunasi frankkien kuninkaan Kaarle Suuren Rooman keisariksi. Lännessä oli nyt keisari yli kolmensadan vuoden tauon jälkeen, eikä Bysantti enää ollut ainoa Rooman imperiumin perillinen.
Bysantin kulta-aika
Makedonialaisen dynastian aikana Bysantti valtasi takaisin maita, jotka slaavit olivat valloittaneet Balkanilla. Myös Etelä-Italia valloitettiin, ja keisari Johannes I Tsimiskes ulotti taistelut aina Jerusalemiin asti. Vuonna 1014 keisari Basileios II (976-1025) kukisti Bulgarian. Bysantti oli voittoisten sotien ja vahvojen hallitsijoiden vaikutuksesta sekä sotilaallisesti että taloudellisesti vahva, ja pääkaupunki Konstantinopoli oli loistelias kulttuurin ja vallan keskipiste. Bysanttilainen sivistys levisi myös naapurikansojen alueille.
Vuonna 1054 ortodoksisen ja katolisen kirkon välit katkesivat lopullisesti. Samalla Bysanttia uhkasivat uudet vaarat: seldžukit Vähä-Aasiassa ja normannit Italiassa.
Manzikertin taistelussa vuonna 1071 seldžukkien sulttaani Alp Arslan kukisti perusteellisesti Bysantin armeijan ja otti keisari Romanus IV Diogenesin vangiksi. Tämän seurauksena Bysantti menetti melkein koko Vähä-Aasian ja parhaimmat maanviljelysalueensa.
Ristiretket
Romanus IV Diogenes
Manzikertin jälkeinen sekasorto loppui Aleksios Komnenoksen (1048-1118) kaapattua vallan vuonna 1081. Hän organisoi armeijan uudelleen ja sai vallattua takaisin tärkeitä alueita seldžukeilta. Aleksios joutui myös taistelemaan normanneja vastaan. Eräs vaarallisimmista normanneista oli Robert Guiscard. Aleksioksen länteen lähettämäänsä avunpyyntöön seurauksena käynnistyi ensimmäinen ristiretki jonka ansiosta turkkilaisilta vallattiin takaisin Nikaia. Bysanttilaisten ja ristiretkeilijöiden välit eivät koskaan olleet lämpimät ja kummatkin osapuolet epäilivät toisiaan. Aleksioksen työta jatkoivat hänen poikansa Johannes ja pojanpoikansa Manuel. Komnenosten dynastia loppui Andronikos Komnenoksen hirmuvaltaan vuonna 1185. Komnenoksia seurasi heikompi Angelosten dynastia.
Angelos
Vakavin valtakuntaa vastaan kohdistuineista vaaroista oli neljäs ristiretki, jonka oli aluksi pitänyt suuntautua Egyptin, mutta päätyi lopulta Venetsian johtamana valtaamaan Konstantinopolin. Ristiretkeläiset perustivat Latinalaisen keisarikunnan vuonna 1204 ja Bysantin perintöä jatkoivat Nikaian keisarikunta, Epeiroksen despotaatti ja Trebizondin keisarikunta. Nikaiassa hallitsi Theodoros Laskariksen perustama Laskaris-hallitsijasuku jonka johdolla Nikaia sai vähitellen valtansa alle muut valtiot. Vuonna 1261 Nikaia valtasi takaisin Konstantinopolin Mikael Palaiologoksen johdolla. Mikaelin perustamasta Palaiologosten hallitsijasuvusta tuli valtakunnan viimeinen.
Bysantin tuho
Palaiologosten
Turkkilaiset osmanit valtasivat melkein koko Bysantin valtakunnan Balkania myöden lukuun ottamatta Konstantinopolia ja muutamaa muuta kaupunkia. Vuonna 1453 valtakunnalle kuului vain Konstantinopolin kaupunki ja osa Peloponnesoksen niemimaata. 2. huhtikuuta osmanien sulttaani Mehmed II aloitti Konstantinopolin piirityksen jota kesti melkein kaksi kuukautta. Keisari lähetti avunpyyntöjä länteen mutta apua ei tullut. Bysantin valtakunta kukistui lopullisesti 29. toukokuuta 1453, kun osmanit valtasivat kaupungin rynnäköllä. Viimeinen keisari Konstantin XI Palaiologos kaatui taistelussa turkkilaisia vastaan. Osmanit valtasivat valtakunnan viimeisetkin rippeet kun Trebizondin keisarikunta kukistui vuonna 1461.
Venäjä peri itselleen ortodoksisen kirkon suojelijan roolin ja keisarin arvonimen kun Iivana IV:stä tuli ensimmäinen Venäjän tsaari.
Kulttuuri
:Pääartikkeli: Bysanttilainen kulttuuri
Bysanttilainen kirjallisuus oli aluksi lähinnä antiikin kirjallisuuden kristillisesti väritettyä ja itämaista vaikutusta saanutta jatkoa. Se oli lamassa vuosina 650-850, mutta virkosi 800-luvulla kohoten vuosina 1000-1200 korkeimpaan kukoistukseensa.
Bysanttilainen taide eli kautta keskiajan ja elää tavallaan vieläkin ortodoksisessa kirkkotaiteessa. Siinä yhtyy itämaisia ja hellenistisiä aineksia. Kuvariitojen jälkeen maalaustaide kaavamaistui. Erittäin huomattavia ovat käsikirjoituksia koristavat miniatyyrit. Rakennustaiteen tärkeimmät muistomerkit ovat Sofiankirkko (Hagia Sofia) Konstantinopolissa (rakennettu 532-537) ja San Marco Venetsiassa.
Bysantin valtakunnan armeija
:Pääartikkeli: Bysantin valtakunnan armeija
Bysantin valtakunnan armeija kehittyi sitä edeltäneestä Rooman valtakunnan armeijasta. Armeija muuttui keisari Diocletianuksen aikana perinteisistä raskaista legioonista käsittämään enemmän ratsuväkeä. Bysantin armeija oli kuuluisa raskaasta katafrakti-ratsuväestään. Myöhemmin armeija järjestettiin uudellen keisari Herakleioksen aikana uuden teema-järjestelmän mukaan. Ulkomaalaiset palkkasotilaat yleistyivät ajan myötä. Armeija koki murskatappion Manzikertin taistelussa josta se ei koskaan toipunut.
Katso myös
- Rooman valtakunta
- Luettelo Bysantin keisareista
- Bysanttilaiset arvonimet
- Luettelo Bysanttilaisista henkilöistä
- Latinalainen keisarikunta
- Thessalonikan kuningaskunta
- Ateenan herttuakunta
- Nikaean keisarikunta
- Epiruksen despotaatti
- Trebizondin keisarikunta
- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
- Venäjän keisarikunta
- Ranskan keisarikunta
- Saksan keisarikunta
Kirjallisuutta
-
-
Linkkejä
- [http://www.friesian.com/romania.htm#index Rooman keisarikunta ja Romania 27 BC - 1453 AD]
luokka:Bysantin valtakunta
ko:비잔티움 제국
ja:東ローマ帝国
Slaavilaiset kieletSlaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä. Slaavilaisia kieli puhuu satoja miljoonia ihmisiä Keski- ja Itä-Euroopassa, Balkanin niemimaalla sekä Siperiassa.
Luokittelu
Slaavilaiset kielet jaetaan itä-, länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin. Tarkempi luokittelu on alla.
Eteläslaavilaiset kielet
- serbokroatia (serbokroaatti)
- bosnia
- kroatia (kroaatti)
- serbia
- sloveeni
- bulgaria
- makedonia (makedoni)
Itäslaavilaiset kielet
- ruteeni
- ukraina
- valkovenäjä
- venäjä
Länsislaavilaiset kielet
- kašubi
- polabi
- puola
- slovakki
- sorbi (vendi)
- tšekki
Levinneisyys
Slaavilaisten kielten levinneisyys on esitetty alla olevassa kartassa.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/67/Slavic_languages.jpg |
| Slaavilaisten kielten levinneisyys |
Luokka:Kieliryhmät
als:Slawische Sprachen
ko:슬라브어파
ja:スラヴ語派
Slaavilaiset kieletSlaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä. Slaavilaisia kieli puhuu satoja miljoonia ihmisiä Keski- ja Itä-Euroopassa, Balkanin niemimaalla sekä Siperiassa.
Luokittelu
Slaavilaiset kielet jaetaan itä-, länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin. Tarkempi luokittelu on alla.
Eteläslaavilaiset kielet
- serbokroatia (serbokroaatti)
- bosnia
- kroatia (kroaatti)
- serbia
- sloveeni
- bulgaria
- makedonia (makedoni)
Itäslaavilaiset kielet
- ruteeni
- ukraina
- valkovenäjä
- venäjä
Länsislaavilaiset kielet
- kašubi
- polabi
- puola
- slovakki
- sorbi (vendi)
- tšekki
Levinneisyys
Slaavilaisten kielten levinneisyys on esitetty alla olevassa kartassa.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/67/Slavic_languages.jpg |
| Slaavilaisten kielten levinneisyys |
Luokka:Kieliryhmät
als:Slawische Sprachen
ko:슬라브어파
ja:スラヴ語派
Altailaiset kieletAltailaisen kielikunnan olemassaoloa ei hyväksytä
varauksetta. Turkkilaiset, mongoli-, ja tunguusikielet ovat kyllä
monilta osin toistensa kaltaisia, mutta nykyään useimmat asiaan perehtyneet kielitieteilijät
arvelevat kielten yhtäläisyyksien johtuvan pitkään jatkuneesta keskinäisestä
kanssakäymisestä.
Altailaiset kielet muodostavat 60 kielen kielikunnan. Kieliä
puhuu noin 250 miljoonaa ihmistä lähinnä Aasian
keskiosissa. Valloitusretkien myötä kielet ovat kulkeutuneet myös
muualle.
Kielikunta voidaan jakaa edelleen:
- turkkilaisiin kieliin (eli turkkilais-tataarilaisiin kieliin)
- mongolilaisiin kieliin
- tunguusikieliin (eli mantšulais-tunguusilaisiin kieliin).
Myös japanin, korean ja
ainun on esitetty lukeutuvan altailaisiin kieliin, mutta
sukulaisuuden puolesta ei kuitenkaan ole voitu esittää vahvoja todisteita.
Jossain määrin altailaiset kielet muistuttavat myös
uralilaisia kieliä (kuten suomea ja unkaria),
ja on ehdotettu niiden niputtamista uralilais-altailaiseksi
suurkielikunnaksi tai pääjaksoksi.
Luokka:Kielikunnat
Luokka:Kieliryhmät
ko:알타이어족
ja:アルタイ諸語
Bulgarian kieli
Bulgaria on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli. Bulgaria on virallinen kieli Bulgariassa. Sitä puhuu äidinkielenään yhteensä noin 12 miljoonaa ihmistä. Lisäksi jotkut tutkijat pitävät makedonian kieltä bulgarian murteena. Bulgariaa kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla ja sen aakkosissa on kolmekymmentä kirjainta.
Kielioppi
Bulgarian kielen substantiiveillä on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri.
Linkkejä
- [http://bg.wikipedia.org Bulgariankielinen Wikipedia]
luokka:Bulgaria
luokka:Bulgarian kielet
ko:불가리아어
ja:ブルガリア語
th:ภาษาบัลแกเรีย
Makedonian kieli
Makedonia eli makedoni on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli. Se kuuluu slaavilaisten kielten eteläslaavilaiseen haaraan ja on läheistä sukua bulgarian kielelle. Sitä kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.
Makedonian kieltä puhuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu Makedoniassa.
Bulgarian ja makedonian kielissä on runsaasti yhtäläisyyksiä, ja Bulgarian valtion virallinen kanta oli pitkään, että makedonia on vain bulgarian kielen murre. Nyttemmin Bulgaria on tunnustanut makedonian omaksi erilliseksi kielekseen. Kulttuuri- ja tieteen kielenä makedoniaa voidaan pitää vielä tuoreena.
Luokka:Makedonian kielet
ja:マケドニア語
KirkkoslaaviKirkkoslaavi on muinaisen bulgariankielen ilmeisesti makedonialaisesta murteesta kehittynyt kieli. Kieli on otettu slaavilaisissa maissa ortodoksisen kirkon kirkkokieleksi (vrt. katolisuus ~ latina). Kirkkoslaavin edeltäjä on muinaiskirkkoslaavi.
Kirkkoslaavista on paikallisesti sekoitettuja muunnoksia mm. Venäjällä ja Serbiassa. Taustavaikuttajana kielen syntymiselle lienee ollut Suur-Määriä hallinnut Rotislav, joka pyysi Bysanttia lähettämään maahansa slaavinkielisiä kristinuskon opettajia. Matkaan lähetettiin kaksi veljestä, Methodios ja Kyrillos.
He suunnittelivat oman aakkoston, ns. glagolitsan ja näin syntyi kirkkoslaavi, joka luojiensa oppilaiden kautta levisi Bulgariaan ja sieltä mm. Venäjälle ja muualle slaavilaiseen maailmaan. Ortodoksiset maat omaksuivat kuitenkin melko pian glagoliittisen kirjaimiston tilalle kyrillisen kirjaimiston ja alkuperäinen kirjaimisto säilyi vain katolisessa Kroatiassa.
Kirkkoslaavin kirjaimisto 900-luvulta
Kirkkoslaavi vakiinnutti asemansa kielenä, jota käytettiin kirkoissa, asiakirjoissa ja oppineiden toimesta, aivan kuten latinaa.
Kirkkoslaavin eri muotojen kielioppi, jota nykyisin käytetään on jonkin verran modernisoitu ymmärtämisen helpottamiseksi. Erityisesti joitain muinaisia pronomiineja on poistettu (esim. еръ /jeter/, "tietty henkilö tai asia" on venäjällä käytössä olevassa kirkkoslaavissa nykyisin нѣкій).
Kirkkoslaavista tuli ja sen on osittain yhä merkittävä osa slaavilaisten kansojen identiteettiä ja se elää edelleen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa mm. Venäjällä.
Katso myös
- ortodoksisuus
Linkkejä
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tietous/kirkkoslaavi.htm Kirkkoslaavi / Ortodoksi.net]
Luokka:Ortodoksinen kirkko
Luokka:kielet
ja:古代教会スラヴ語
Mokšan kieli
Mokša on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten volgalaiseen haaraan. Mokšan lähin sukukieli on ersä. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen.
Nykytilanne
Kielioppi
Kirjaimet
Mokšaa kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.
Vokaalit
Konsonantit
Kirjallisuus
- Herrala, Eeva, Aleksandr Feoktistov: Mokšalais-suomalainen sanakirja. Turku, 1998, ISBN 951-29-1245-9 (nidottu), ISBN 951-29-1245-7 (sidottu).
Linkit
Luokka:Venäjän kielet
Luokka:Mordva
Komin kieli
Komi on suomalais-ugrilainen kieli, joka on toiselta nimeltään syrjääni. Sitä puhuvat pääasiassa Komin tasavallan komit.
Aiheesta muualla
- [http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=kpv Ethnologuen raportti komista]
Luokka:Venäjän kielet
Luokka:Komin tasavalta
Komipermjakin kieli
Komipermjakki on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva permiläinen kieli. Komipermjakkeja on 152 000 ja heistä 106 000 puhuu komipermjakkia äidinkielenään.
Historia
Komipermjakki muodostaa yhdessä komin ja udmurtin kanssa permiläisen kieliryhmän. Kielten oletetaan eronneen yhteisestä esimuodostaan, kantapermistä, noin vuonna 1000. Komi ja komipermjakki eivät ole ehtineet erkaantua toisistaan vielä niin paljoa, etteikö keskinäinen ymmärtäminen olisi edelleen mahdollista, vaikkakin kummallakin kielellä on oma kirjakieli.
Komipermjakin kirjakieli kehitettiin 1930-luvulla. Aluksi käytettiin latinalaista kirjaimistoa, mutta vuosikymmenen lopulla siirryttiin kyrilliseen kirjaimistoon, joka on edelleen käytössä
Luokka:Venäjän kielet
Udmurtin kieli
Udmurtti, votjakki, on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan permiläiseen haaraan. Udmurtin lähimpiä sukukieliä ovat muut permiläiset kielet eli komi ja komipermjakki. Permiläiset kielet ovat keskenään aika samanlaisia, joten urmurtintaitoinen ymmärtää melko hyvin komia ja komipermjakkia.
Nimen alkuperä
Udmurtit käyttävät itsestään nimitystä udmurt (удмурт). Eri murteissa esiintyvät myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Nimi on yhdyssana ja sen katsotaan muodostuvan osista ud 'niitty' ja mort 'ihminen'. Nimi votjakki tulee venäjän sanasta вотяк (votjak) joka tarkoittaa suunnilleen niittykansaa. Suomen kielessä suosittellaan käytettäväksi nimitystä udmurtti sekä ihmisestä että kielestä.
Nykytilanne
Udmurtteja on vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 746 562, joista 520 000 eli 69,7 % ilmoittaa udmurtin pääkielekseen. He asuvat pääasiassa Udmurtiassa, mutta lisäksi heitä asuu runsaasti Baškiriassa, Tatariassa sekä Kirovin aluella ja Permin aluepiirissä. Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen, jotka ovat pohjois-, keski- ja eteläudmurtti.
Kielioppi
Kirjaimisto
Udmurtin aakkostoon kuuluu 38 kirjainta.
Vokaalit
Konsonantit
Udmurtissa on 29 konsonanttifoneemia.
Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen (apikodentaalinen)
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen (palatovelaarinen)
Katso myös
- Suomalais-permiläinen sanasto
- Suomalais-ugrilainen sanasto
- Uralilainen sanasto
Luokka:Venäjän kielet
Luokka:Udmurtia
Kildininsaamen kieli
Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, akkalansaame ja turjansaame.
Nimen alkuperä
Kiltinä, venäjäksi Кильдин (Kildin), on saari Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla Murmanskin koillispuolella. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimityksiä kiltinänsaame ja kiltinänsaamelainen vierasperäisten nimitysten kildininsaame ja kildininsaamelainen sijaan, joskin molempia muotoja näkee yleisesti käytettävän. Kiltinänsaamelaiset kutsuvat itseään nimellä са̄ммьленч (saaḿḿlentš) ja kieltään nimellä са̄мь кӣлл (saaḿ kiill).
Nykytilanne
Kiltinänsaamea puhuu Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 650 ihmistä. Se on puhujamäärältään suurin itäsaamelaisista kielistä, mutta sen tulevaisuus on silti epävarmempi kuin inarinsaamen tai koltansaamen. Kiltinänsaamea puhutaan laajalla alueella Kuolan niemimaan keskiosissa erityisesti Luujärven (Lovozero) alueella. Läheisintä sukukieltä, akkalansaamea, pidetään toisinaan kiltinänsaamen murteena.
Kiltinänsaamelle luotiin latinalaiseen kirjaimistoon pohjautuva kirjakieli 1930-luvulla. Sen käyttö kuitenkin tyrehtyi pian. Vasta 1970-luvulla kirjakielen kehitystyö käynnistyi uudelleen. Silloin luotiin uusi kiltinänsaamen aakkosto, joka perustui kyrilliseen kirjaimistoon. Kirjakielen käyttöönottoa haittaavat kuitenkin kielen hajaantuminen useiksi murteiksi, kirjoitustavan vakiintumattomuus sekä pieni käyttäjäkunta. Myös yhä lisääntyvä venäjän kielen käyttö on vakava uhka koko kiltinänsaamen olemassaololle.
Luokka:Venäjän kielet
Kazakin kieli
Kazakki on eräs pääasiassa Kazakstanissa puhuttava turkkilainen kieli, jota kazakit puhuvat. Sitä puhuu äidinkielenään noin 8 500 000 ihmistä. Kazakstanin lisäksi puhujia on muun muassa Afganistanissa, Kiinassa, Iranissa, Kirgisiassa, Mongoliassa, Venäjällä, Tadžikistanissa, Turkissa, Turkmenistanissa, Ukrainassa ja Uzbekistanissa. Kieltä kirjoitetaan useimmiten kyrillisillä kirjaimilla, mutta myös latinalaisia ja arabialaisia kirjaimia käytetään.
Kirjaimisto
Vuoteen 1917 kazakkia kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla. Neuvostoliiton alueella kazakkia ryhdyttiin tuolloin kirjoittamaan hieman muokatulla latinalaisella kirjaimistolla, samalla joka on käytössä Turkissa. Latinalaista kirjaimistoa ei ehditty kauaa käyttää, sillä jo 1926 siirryttiin käyttämään kyrilliseen kirjaimistoon, johon lisättiin 9 merkkiä (Ә, Ғ, Қ, Ң, Ө, Ұ, Ү, Һ, İ). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on latinalaista kirjaimistoa taas alettu käyttää kyrillisen rinnalla. Kiinassa asuvat kazakit ovat käyttäneet koko ajan arabialaista kirjaimistoa.
Linkkejä
- [http://kk.wikipedia.org Kazakinkielinen Wikipedia]
- [http://www.writingsystems.net/languages/kazakh/index.htm Kazakin kielen aakkoset]
Luokka:Kazakstanin kielet
Luokka:Venäjän kielet
Luokka:Kiinan kielet
Luokka:Mongolian kielet
Luokka:Uzbekistanin kielet
Luokka:Kirgisian kielet
Luokka:Turkmenistanin kielet
Luokka:Kalmukia
ko:카자크어
ja:カザフ語
th:ภาษาคาซัค
Mongolin kieli
Mongolin kieli on useimpien Mongolian asukkaiden äidinkieli. Suurin osa puhuu sen halha-murretta. Kieltä puhutaan myös Sisä-Mongolian, Liaoningin, Jilin ja Heilongjiangin provinsseissa Kiinassa, Issyk-Kulin alueella Kirgisiassa, Burjatiassa Venäjällä. Mongoli kuuluu kiistanalaiseen altailaiseen kielikuntaan, johon lukeutuu myös turkki.
Läheistä sukua oleviin kieliin kuuluu muun muassa kalmukki.
Aakkoset
Mongolia on kirjoitettu monilla eri aakkosilla aikojen saatossa. Viralliset mongolilaiset aakkoset luotiin 1100-luvulla. Niitä käytettiin, kunnes ne vuonna 1943 korvattiin kyrillisillä aakkosilla. Mongolin kieltä kirjoitetaan yhäkin useimmiten kyrillisillä aakkosilla, mutta lisäksi siinä on käytössä kirjaimet Өө ja Үү.
Läheistä sukua oleviin kieliin kuuluu muun muassa kalmukki.
Linkkejä
- Wikipedia. Тэргүүн Нүүр Mongolinkielinen Wikipedia
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Mongolian-english/ Mongoli-englanti-sanakirja]
Luokka:Kielet
ko:몽골어
ja:モンゴル語
th:ภาษามองโกเลีย
1918 Tapahtumia
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
Suomi
- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.
Syntyneitä
- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
Kuolleita
- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja
ms:1918
ko:1918년
ja:1918年
simple:1918
th:พ.ศ. 2461
Wikipedia
Wikipedia on wiki-pohjainen Internetissä julkaistava ilmainen ja vapaasti toimitettava monikielinen tietosanakirja. Wikipediaa aiotaan kirjoittaa niin monilla kielillä kuin mahdollista ja sen sisältö tulee aina olemaan vapaata GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää, muttei omista, Wikimedia-säätiö. Wikimedia Foundation Inc. on aatteellinen säätiö.
Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää 200 000 tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.
Suurin Wikipedia on englanninkielinen, jossa on yli 800 000 artikkelia. Saksankielisessä Wikipediassa on 300 000, ja japanin-, ranskan-, ruotsin-, italian-, puolan- ja hollanninkielisessä Wikipediassa yli 100 000 artikkelia. Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkelia. Yhteensä 32 eri kielellä on yli 10 000 artikkelia. Muodollisesti Wikipedia on olemassa 212 kielelle, joihin lukeutuu selkokielisen englannin (Simple English) Wikipedia, josta on tarkoitus synnyttää alkukielinen Wikipedia muita Wikimedian hankkeita varten.
Alexan mittarin mukaan Wikipedia on Internetin 50 suosituimman sivun joukossa. CNN ja lukuisat muut tiedotusvälineet, monet akateemiset artikkelit ja jotkin tuomioistuimet ovat viitanneet Wikipediaan lähteenään. Wikipedia on ylivoimaisesti suurin wiki-pohjainen sivusto. Artikkelimäärällä laskettuna se on myös suurin englanninkielinen tietosanakirja.
Wikipedia on ylistyksen lisäksi kohdannut myös kritiikkiä. Eniten Wikipediaa on kritisoitu luotettavuuden puutteesta, ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Tietosanakirjan avoin luonne mahdollistaa vandalismin sekä epätarkkojen faktojen ja mielipiteiden julkaisun.
Wikipedian historiaa ja kasvun tilastoja
Alexan
Wikipedia on sukua vuonna 1999 perustetulle Nupedialle. Sen tavoitteena oli avoin tietosanakirja, joka tuotettaisiin vertaisarvioinnin kautta. Nupedia epäonnistui, sillä se tuotti vain parikymmentä artikkelia kahdessa vuodessa.
Wikipedia aloitti englanninkielisenä hankkeena 15. tammikuuta 2001. Sen perustivat Internet-yrittäjä ja Nupedian perustaja Jimmy Wales sekä Wikipediaan toimittajaksi palkattu Larry Sanger. Wikipedian merkittävin ero Nupediaan oli wiki-periaate, joka sallii kenen tahansa toimittavan artikkeleita. Alun perin Wikipedian ylläpidosta vastasi Walesin Bomis-yritys, mutta vastuuta tästä on sittemmin siirretty Wikimedia-säätiölle.
Suomenkielinen Wikipedia perustettiin muodollisesti 21. helmikuuta 2002
Kaikki kielet yhteen laskettuna Wikipedia saavutti:
- 15. helmikuuta 2004 500 000 artikkelia
- 20. syyskuuta 2004 1 000 000 artikkelia
- 3. maaliskuuta 2005 1 500 000 artikkelia
- 11. heinäkuuta 2005 2 000 000 artikkelia
- 23. syyskuuta 2005 2 500 000 artikkelia
Katso myös
2005
- Mikä Wikipedia ei ole
- Tietosanakirja
Linkkejä
- Wikipedia:Aikajana - Suomenkielisen Wikipedian historiaa
- [http://en.wikipedia.org/wikistats/EN/TablesWikipediaFI.htm Wikipedia Statistics. Tables. Finnish] - Tilastoja suomenkielisen Wikipedian kehityksestä
- Wikimedia Meta. Complete list of language Wikipedias available - Luettelo kaikista Wikipedian kielistä
- Simple English - Selkokielisen englannin Wikipedia
- [http://nostalgia.wikipedia.org/wiki/HomePage nostalgia.wikipedia.org] - Englanninkielinen Wikipedia sellaisena kuin se oli 20. joulukuuta 2001
- Suurimmat Wikipediat:
- # English englanninkielinen
- # Deutsch saksankielinen
- # Français ranskankielinen
- # 日本語 japaninkielinen
- # Polski puolankielinen
- # Italiano italiankielinen
- # Svenska ruotsinkielinen
- # Nederlands hollanninkielinen
- # Português portugalinkielinen
- # Español espanjankielinen
Luokka:Wikimediaprojektit
Luokka:Tietoteokset
Luokka:Harrastukset
roa-rup:Uichipedia
als:Wikipedia
ko:위키백과사전
ms:Wikipedia
zh-min-nan:Wikipedia
ja:ウィキペディア
nb:Wikipedia
simple:Wikipedia
th:วิกิพีเดีย
1933 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa.
- 30. tammikuuta - Edouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa.
- 30. tammikuuta - Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi.
- 4. helmikuuta - Kapina hollantilaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla.
- 15. helmikuuta - Giuseppe Zangara yrittää murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmaakin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin.
- 17. helmikuuta - Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Blaine Act salli 3,2 vol-% oluen myynnin.
- 25. helmikuuta - USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus laskettiin vesille.
- 27. helmikuuta - Saksan valtiopäivätalo, Reichstag, tuhopoltetaan. (Katso: Natsien valtaannousu)
- 4. maaliskuuta - Franklin Delano Roosevelt astuu virkaan Yhdysvaltain presidenttinä Herbert Clark Hooverin seuraajana.
- 5. maaliskuuta - Laman vuoksi Roosevelt määrää kaikki pankit suljettaviksi. (Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta).
- 5. maaliskuuta - Kansallissosialistinen puolue sai 43,9% äänistä Saksan vaaleissa. SPD 18,3%, KPD 12,3%, Zentrumspartei 11,2%, DNVP 8%.
- 20. maaliskuuta - Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin rakentaminen tulee päätökseen. Se otetaan käyttöön 22. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Reichstag päättää antaa Adolf Hitlerille diktaattorin aseman (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi).
- 27. maaliskuuta - Japani erosi Kansainliitosta.
- 1. huhtikuuta - Natsit järjestävät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan.
- 5. huhtikuuta - Haagin kansainvälinen tuomioistui päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen.
- 11. huhtikuuta - Saksan poliisi sulkee Bauhausin.
- 11. huhtikuuta - Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Cape Towniin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta.
- 26. huhtikuuta - Gestapo perustettiin.
- 27. huhtikuuta - Stahlhelm liittyy natsipuolueeseen.
- 2. toukokuuta - Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä.
- 10. toukokuuta - Sensuuri: Saksassa natsit järjestävät julkisia kirjanpolttajaisia. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuvat tulilinjalle.
- 17. toukokuuta - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostavat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen.
- 21. kesäkuuta - Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa.
- 4. heinäkuuta - Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan.
- 14. heinäkuuta - Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa.
- 20. heinäkuuta - 500 000 osoitti mieltään antisemitismiä vastaa Hyde Parkissa, Lontoossa.
- 30. elokuuta - Air France aloitti lennot 250 koneella.
- 3. syyskuuta - Alejandro Leroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa.
- 12. syyskuuta - Fyysikko Leó Szilárd saa liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta.
- 1. lokakuuta - Salamurhayritys Itävallan kansleria Engelbert Dollfussia vastaan.
- 16. lokakuuta - Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta).
- 29. lokakuuta - José Antonio Primo de Rivera perustaa Falange Españolan.
- 16. marraskuuta - Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet.
- 16. marraskuuta - Brasilian presidentti Getúlio Dornelles Vargas julistaa itsensä diktaattoriksi.
- 29. joulukuuta - Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) natsit surmaavat presidentti Ion Gheorghe Ducan Romaniassa.
Muita tapahtumia
- XI yleinen kirkolliskokous ottaa käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.
Syntyneitä
- 16. tammikuuta - Susan Sontag, kirjailija
- 25. tammikuuta - Corazón Aquino, Filippiinien presidentti
- 13. helmikuuta - Kim Novak, näyttelijä
- 18. helmikuuta - Yoko Ono, laulaja, taiteilija ja John Lennonin vaimo
- 21. helmikuuta - Nina Simone, yhdysvaltalainen laulaja († 2003)
- 14. maaliskuuta - Michael Caine, näyttelijä
- 14. maaliskuuta - Quincy Jones, tuottaja, säveltäjä
- 22. maaliskuuta - May Britt, näyttelijä
- 19. huhtikuuta - Jayne Mansfield, näyttelijä
- 20. huhtikuuta - Birgitta Andersson, näyttelijä
- 3. toukokuuta - James Brown, muusikko
- 23. toukokuuta - Joan Collins, näyttelijä
- 11. kesäkuuta - Gene Wilder, näyttelijä
- 18. elokuuta - Roman Polański, elokuvaohjaaja
- 3. marraskuuta - Michael Dukakis, Yhdysvaltalainen poliitikko, vuoden 1988 demokraattien presidenttiehdokas.
- 23. joulukuuta - Akihito, Japanin keisari
Kuolleita
- 5. tammikuuta - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain presidentti
- 22. maaliskuuta - Uuno Kailas
- 25. joulukuuta - Francesc Macià, presidentti, Generalitat de Catalunya (Katalonian autonominen hallitus).
ms:1933
ko:1933년
ja:1933年
simple:1933
th:พ.ศ. 2476
Communes of the Nièvre départementList of the 312 communes of the Nièvre département of France, in alphabetical order, with their INSEE code and postal codes.
(CAN) Communauté d'agglomération (unitary authority) of Val de Loire - Val de Nièvre, created in 2003.
Nièvre
-
gry zrcznociowe mieszne filmy Saint Tropez hotels online casinos Ksigarnia Internetowa
|
|
|
|
