:: wikimiki.org ::
| Länsi-Pohja |
Länsi-PohjaLänsipohja (ruots. Västerbotten) on maakunta Pohjois-Ruotsissa. Länsipohjaksi kutsutaan myös Tornion- ja Muonionjoen molemmin puolin olevaa suomenkielisen väestön asuttamaa aluetta Suomen Lapissa ja Ruotsin Norrbottenissa.
Länsipohja sijaitsee Pohjanlahden länsirannalla Tornionjoesta alkaen Uumajanjoen suun eteläpuolelle. Länsipohjan maakunta jakautuu Västerbottenin ja Norrbottenin lääneihin.
Myös Västerbottenin läänin suomenkielinen nimi on Länsipohja.
Haminan rauhassa 1809 Tornion- ja Kemijokien välinen osa Länsipohjaa jäi osaksi Suomea, sillä Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulki Tornionjoessa.
Lähteet
- Pieni tietosanakirja
Luokka:Suomen historialliset maakunnat
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Ruotsi
Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.
Historia
Pääartikkeli: Ruotsin historia
Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella.
800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.
Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi.
Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523.
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta.
Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Politiikka
Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus.
Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17)
Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.
Sisäpolitiikka
Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961.
Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.
Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.
euro
Läänit
Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni
Maantiede
Ruotsin maantiede
Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.
Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.
Väestö
Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä.
Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta.
Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.
Talous
Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen.
Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.
Merkittävimmät luonnonvarat
- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- paperituotteet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa]
Luokka:Ruotsi
als:Schweden
ms:Sweden
zh-min-nan:Sverige
[[got:
TornionjokiTornionjoki (ruotsiksi Torne älv) on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin raja. Tornionjoki alkaa Tornionjärvestä Ruotsista ja laskee Perämereen. Tornionjoen suurimmat sivujoet ovat Lainiojoki ja Muonionjoki.
Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki.
Luokka:Suomen joet
Lappi
:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu).
Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö.
Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue
Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.
Katso myös
- Pirkkamiehet
Norrbotten
Norrbotten (Pohjoispohja) on lääni Pohjois-Ruotsissa. Norrbotten rajoittuu idässä Tornionjokeen, pohjoisessa Muonionjokeen, lännessä Norjaan ja etelässä Västerbottenin lääniin. Norrbottenin läänin pääkaupunki on Luulaja.
Norrbottenin läänin on pinta-alaltaan Ruotsin suurin lääni - noin neljänneksen koko Ruotsin pinta-alasta. Lääniin kuuluu 14 kuntaa. Ruotsin korkein (n. 2100 m) tunturi, Kebnekaise, ja syvin (232 m) järvi, Hornavan, sijaitsevat Norrbottenin läänissä.
Saame on virallisena kunnissa Arjeplog, Jällivaara, Jokimukka ja Kiiruna. Suomi ja meänkieli on virallisena viidessä kunnassa, Jällivaara, Haaparanta, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.
Norrbottenin kunnat
- Arjeplog
- Arvidsjaur
- Boden
- Jällivaara
- Haaparanta
- Jokkmokk (Jokimukka)
- Kalix (Kainuu)
- Kiiruna
- Luulaja
- Pajala
- Piitime
- Älvsbyn
- Överkalix (Ylikainuu)
- Övertorneå
Västerbottenin lääni
Västerbottenin eli Länsipohjan lääni on Ruotsin lääni. Sen rajanaapureita ovat Västernorrlannin, Jämtlannin, Norrbottenin lääni ja Norjan Nordlandin lääni.
Läänin pinta-ala on 55,401 km² ja asukasluku 256,710. Asukastiheys on 4.6/km². Lääni on perustettu 1638 ja se sijaitsee Länsipohjan, Lapin ja Ångermanlandin maakunnissa.
Kunnat
- Bjurholm
- Dorotea
- Lycksele
- Malå
- Nordmaling
- Norsjö
- Robertsfors
- Skellefteå
- Sorsele
- Storuman
- Uumaja (Umeå)
- Vilhelmina
- Vindeln
- Vännäs
- Åsele
1809 Tapahtumia
- 29. maaliskuuta - Porvoon maapäivät, Suomen edustajat vannovat uskollisuutta Venäjän tsaari Aleksentari I:lle.
- 17. syyskuuta - Haminan rauha, jossa Ruotsi luovuttaa Suomen alueen Venäjälle
Syntyneitä
- 19. tammikuuta - Edgar Allan Poe, amerikkalainen kirjailija ja runoilija.
- 12. helmikuuta - Abraham Lincoln, Yhdysvaltain presidentti
- 12. helmikuuta - Charles Darwin, Brittiläinen tiedemies
- 31. maaliskuuta - Nikolai Gogol, venäläinen kirjailija
- Antti Andelin - suomalainen kielitietelijä
Kuolleita
-
Luokka:1800-luku
ms:1809
ko:1809년
simple:1809
Kemijoki
Kemijoki on 550 km pituudellaan Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä ja Kitinen, joka yhtyy Kemijokeen Pelkosenniemellä, Vuotos ja Tenniöjoki.
Kitisen (230 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja vesivoimala. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita.
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle, on rakennettu 15 voimalaitosta. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitokset vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta.
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
Katso myös
- Luettelo Suomen joista
Linkit
- Kemijoki Oy: [http://www.kemijoki.fi/]
Luokka:Suomen joet
Pieni tietosanakirja
Pieni tietosanakirja (1925—1928) oli toinen suomeksi julkaistu tietosanakirja. Sen julkaisi Otava, siinä oli neljä osaa ja noin 3000 sivua. Aiemmin oli julkaistu vain WSOY:n ja Otavan Tietosanakirja vuosina 1909—1919.
Projekti Runebergin tulkinnan mukaan pienen tietosanakirjan tekijänoikeus on vanhentunut. Suomen tekijänoikeuslainsäädännön kannalta tulkinta on kuitenkin kiistanalainen, vaikka teoksen iästä johtuen asialla ei käytännössä olekaan taloudellista merkitystä. Wikipedian sisällön tiukempien lisensointivaatimusten vuoksi ei pienen tietosanakirjan aineistoa kuitenkaan tulisi suoraan käyttää artikkeleissa.
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1925-1928. 3000 sivua, Otava
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1952, 3000 sivua, Otava
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1958-1959, 3200 sivua, Otava
Katso myös
- Projekti Runeberg
- :Luokka:Pienestä tietosanakirjasta tuodut artikkelit
Aiheesta muualla
- [http://runeberg.org/pieni/ Pieni tietosanakirja] kokonaisuudessaan Projekti Runebergin sivuilla
- Images from Pieni tietosanakirja
Luokka:Tietoteokset
Luokka:Suomen historialliset maakunnatSuomen historiallisia maakuntia käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Suomen historia
Luokka:Maakunnat Wanderndes GottesvolkDer Ausdruck Wanderndes Gottesvolk bezeichnet ursrünglich ein konstitutives Moment im Selbstverständnis des biblischen Volkes Israel in wesentlichen Stadien seiner Geschichte. Israel erfährt sich als von Gott erwählt auf dem Weg zu einem verheißenen Ziel. Dieses Ziel findet vielfache Gefährdungen, aber ungeachtet mancher Irrwege, Entbehrungen und Rückschläge erreicht die Wanderung mit Gottes Hilfe ihr Ziel.
Die erzählte Geschichte der gemeinsamen Wanderung wird zu einem nationalen Mythos; sie stiftet Gemeinsamkeit, Verantwortung und Verwandtschaft, sie schafft Identität und Unterscheidung zu den anderen Völkern, den Heiden. Das Bewusstsein, Gottes eigenes Volk zu sein findet seinen klaren Ausdruck in der Bundesformel: Sie sollen mein Volk und ich will ihr Gott sein (Jeremia 7,23). Markant und vielfältig artikuliert vor allem das Deuteronomium dieses Erwählungsbewusstsein: Dich hat der HERR, dein Gott, erwählt zum Volk des Eigentums aus allen Völkern, die auf Erden sind.
Seinen ersten konkreten Niederschlag findet das Bild in der Gestalt des Abraham. Dieser wird aufgrund einer göttlichen Berufung, die ihm Schutz, Nachkommenschaft und Landbesitz zuspricht, zum Führer einer Nomadengruppe auf der Wanderung nach Kanaan, das er im Rahmen der Landnahme gegen den Widerstand der Ureinwohner erobert. Diese Wanderung trägt Abraham im Volk Israel den Ruf ein, Träger der Verheißung und des Vertrauens zu sein.
Seinen anderen Niederschlag findet das Bild in der durch Moses verkörperten Exoduserzählung. Dieser wird zum Befreier des Volkes Israel aus der ägyptischen Sklaverei. Der Weg des Gottesvolkes ins Gelobte Land besteht aus der Flucht aus Ägypten durch das Schilfmeer und der Wüstenwanderung.
Das Christentum reklamiert die Bezeichnung Wanderndes Gottesvolk für sich vielfältig, im besonderen im Hebräerbrief. Dieser übernimmt die Führergestalten Abraham und Moses typologisch in Hebräer 3-4; 11-12 und ermuntert zur Wanderung: lasst uns laufen mit Geduld in dem Kampf der uns bestimmt ist (Hebräer 12,1).
Mit dem Kirchenvater Augustinus wird das Bild der Kirche als wanderndes Gottesvolk in der Geschichtsphilosophie etabliert. Er beschreibt in de civitate dei die Spannung zwischen civitas dei (Reich Gottes) und civitas terrena (Staat), in dessen Bereich der Kirche als civitas peregrina (wanderndes Volk) eine entscheidende aber gleichsam vorläufige Rolle zukommt.
Das Bewusstsein, Volk Gottes auf dem Weg zu sein, hat die Geschichte des christlichen Abendlandes nachdrücklich geprägt. So waren es in der Neuzeit im besonderen die frommen Eroberer Nordamerikas, die ihren Vormarsch in den Westen bei der Kolonisierung des Kontinents ungebrochen als Fortführung der Landnahme in biblischer Tradition verstanden. (siehe Pilgerväter) Dies fand sowohl in der Aufbruchsbewegung des Great Awakening mit der Vergewisserung des Erwählungsbewusstseins (siehe Prädestination) einen deutlichen Ausdruck, als auch im religiös aufgeladenen Manifest Destiny, das dem Vorgehen gegen die Ureinwohner gleichsam als Rechtfertigung diente.
(siehe dazu :en:European colonization of the Americas).
szkoy diety kultura odywki tapety na pulpit
|
|
|
|
|
