:: wikimiki.org ::
| Laatokka |
Laatokka
Laatokka muinainen Nevajärvi, ruotsiksi Ladoga, venäjäksi Ladožskoje ozero, Karjalan kannaksen Suomenlahdesta erottama Euroopan suurin järvi.
Järven pinta-ala on 17700 km², syvin kohta on 225 metriä ja keskisyvyys 52 metriä. Se on vain 4m merenpinnan yläpuolella. Laatokassa on yli 500 saarta. Järvestä lähtee Neva-joki, joka laskee Suomenlahteen.
Laatokassa elää yli 40 luonnonvaraista kalalajia ja uhanalainen laatokannorppa.
Valamon luostari perustettiin 900-luvulla Laatokassa olevaan Valamon saareen. Myös Konevitsan saarella on ortodoksinen luostari.
Leningradin piirityksen aikana Laatokka oli ainoa ulospääsyreitti kaupungista. Tarvikkeita kuljettiin talvella kaupunkiin jäätä pitkin, kesällä veneillä.
Luokka:Karjala
Luokka:Karjalan tasavalta
Luokka:Karjalankannas
Luokka:Venäjän järvet
ko:라도가 호
ja:ラドガ湖
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin osa Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosien rantaviiva kuuluu Venäjälle. Venäjän tärkeimmät öljysatamat ovat Suomenlahden pohjukassa, Pietarin ympäristössä.
Maantiede
Suomenlahden pinta-ala on 29 500 km², pituutta sillä on 428 km ja leveyttä 120 km. Leveys Suomenlahden suulla on 75 km ja Porkkalasta Tallinnan edustalla sijatsevaan Kohuniemeen 52 km. Itäpäässään Suomenlahti kapenee 10-28 km:n levyiseksi Kronstadtin
lahdeksi. Suurin lahti pohjoisrannikolla on Viipurinlahti, etelärannikolla Narvanlahti.
Suomenlahden keskiulapan saarista ovat suurimmat Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari ja Seiskari.
Syvimmät osat ovat Suomenlahden suulla, jossa on 80-100 m:n syvänne. Etelärannikolla on jopa yli 100 m:n syvänteitä, kun taas pohjoisrannikolla ei vastaavalla etäisyydellä mantereesta ole 60 m syvempää kohtaa. Syvin mitattu kohta, 121 m, on Viron rannikolla, Tallinnasta koilliseen.
Noin 5 prosenttia Itämeren vesimassoista sijaitsee Suomenlahdella. Suomenlahden rannikolla sijaitsevat suuret kaupungit ovat Helsinki, Pietari ja Tallinna.
Ympäristöongelmat
Suomenlahden runsas ravinnekuormitus aiheuttaa vesialueen vaikeimman ongelman — rehevöitymisen, joka näkyy kesäisin runsainakin lauttamaisina leväkukintoina.
Katso myös
- Pietari Suuren merilinnoitus
- Suomenlahden tykistösulku
Linkkejä
- [http://www.fma.fi/virtualboat/suomenlahti/ Merenkulkulaitos: Suomenlahden virtuaaliveneretki]
- [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1794&lan=fi Suomen ympäristökeskus: Ajankohtainen levätilanne]
Luokka:Itämeri
ko:핀란드 만
ja:フィンランド湾
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Euroopan määritelmä
Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.
Vatikaanivaltio
Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):
Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä.
2004
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä
Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa.
Luokka:Mantereet
Luokka:Eurooppa
als:Europa
roa-rup:Evropa
ms:Eropah
zh-min-nan:Europa
ko:유럽
ja:ヨーロッパ
simple:Europe
th:ทวีปยุโรป
Neva (joki)
Neva (venäjäksi Нeвa) on Laatokan laskujoki Suomenlahteen. Se halkoo Inkeriä. Pietarin kaupunki on perustettu sen suistoon. Nevan suulta aukeaa Nevan-estuaari, joka pitää sisällään Viipurinlahdelta itään sijoittuvat merialueet.
Vuonna 1916 Grigori Rasputin hukutettiin kyseiseen jokeen.
Neva on myös suotyyppi, josta joki oletettavasti on saanut nimensä.
Luokka:Venäjän joet
ko:네바 강
Norppa
- Phoca hispida hispida
- Phoca hispida krascheninikovi
- Phoca hispida ochotensis
- Itämerennorppa (Phoca hispida botnica)
- Laatokannorppa (Phoca hispida ladogensis)
- Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis)
Norppa (Phoca hispida) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva laji, jonka edustajat elävät arktisilla alueilla. Aikuiset ovat 85–160 senttimetriä pitkiä, ja painavat 40–90 kilogrammaa. Norpat voivat elää jopa 35-vuotiaiksi. Muista hylkeistä norpat eroavat muun muassa lyhyemmän kuononsa ja litteämmän naaman osalta. Hylkeiden silmät katsovat enemmän eteen kuin muiden hylkeiden, luoden vaikutelman inhimillisistä kasvoista.
Eri alueilla elävät populaatiot ovat kehittyneet eri alalajeiksi:
- Phoca hispida hispida: Euroopan arktiset rannikot, Venäjä, Kanada ja Alaska, mukaan lukien Novaja Zemlja, Huippuvuoret, Grönlanti ja Baffininsaari.
- Phoca hispida krascheninikovi: Pohjoinen Beringinmeri
- Phoca hispida ochotensis: Kamtšatkan niemimaa, Ohotanmeri ja etelään 35°N asti Japanin Tyynenmeren rannikkoa pitkin.
- Phoca hispida botnica eli itämerennorppa: Itämeri, Pohjanlahti, Suomenlahti.
- Phoca hispida ladogensis eli laatokannorppa: Laatokka
- Phoca hispida saimensis eli saimaannorppa: Saimaa
Kolme jälkimmäistä alalajia elävät eristyksissä toisistaan, kuten myös niiden lähisukulainen baikalinhylje (Pusa sibirica). Ne ovat jääkauden aikaisia reliktejä, jotka ovat sopeutuneet elämään makean tai murtoveden olosuhteissa, eikä niillä ole geenivaihtoa muiden alalajien kanssa. Saimaannorppa on erityisen uhanalainen, jäljellä on parisataa yksilöä.
Itämeren alueella tavataan hylkeistä norpan ohella kirjohyljettä sekä harmaahyljettä eli hallia.
Luokka:Hylkeet
ValamoValamon luostari, josta käytetään myös nimeä Vanha Valamo tai Laatokan Valamo on ortodoksinen luostari Valamon saarella Laatokalla. Uuden Valamon luostari sijaitsee Heinävedellä Etelä-Savossa.
Historia
Luostari on Karjalan ortodoksisista luostareista ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin monilta osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkki Sergeitä. Hänellä oli myös seuralaisenaan karjalaissyntyinen munkki Herman.
Luostari perustettiin Valamon saarelle joka oli entinen pakanallinen uhripaikka. Perimätiedon mukaan Valamon luostari perustettiin vuonna 992, mutta tämä on epätodennäköistä, koska ruhtinas Vladimir toi kristinuskon Kiovan ruhtinaskuntaa vasta vuonna 988. Toisaalta venäläisen kronikan mukaan Sergei tuli Valamon saarelle v. 1329. Heikki Kirkinen on tutkimuksissaan päätynyt vuoden 1100 kannalle koska tuona vuonna kristinusko saapui Novgorodin pohjoispuolisille alueille.
Suomi luovutti ns. Vanhan Valamon tai Laatokan Valamon muun luovutetun Karjalan mukana Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Valamon munkit ja melkoinen osa Valamon irtainta omaisuutta siirrettiin evakkoon sisä-Suomeen. V. 1940 perustettiin Heinävedelle Papinniemeen Uuden Valamon luostari, joka jatkoi Vanhan Valamon perinnettä. Uuteen Valamoon yhdistettiin myös Konevitsan luostari ja Petsamon luostari, joiden alkuperäiset sijaintipaikat oli Valamon tavoin luovutettu Neuvostoliitolle.
Vanhan Valamon luostari oli muussa käytössä neuvostoajan, mm. sotilastukikohtana ja vanhainkotina, mutta on nykyään taas kirkollisessa käytössä luostarina. Erotuksena puhutaan Laatokan Valamosta ja Uudesta Valamosta, jotka nykyään ovat siis kaksi eri luostaria.
Katso myös
- Ortodoksisuus
- Suomen ortodoksinen kirkko
- luostari
- igumeni
Linkkejä
- [http://www.valamo.fi/index.php Uuden Valamon luostarin kotisivut]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/luostarit/valamon_%20luostari.htm Uusi Valamo / Ortodoksi.net]
- [http://www.ort.fi Suomen ortodoksisen kirkon kotisivut]
Luokka:Ortodoksinen kirkko
Luokka:Luostarit
Konevitsa
Konevitsa, venäjäksi Коневец, on luostaristaan kuulu saari Leningradin alueella Laatokan länsirannalla entisen Viipurin läänin Pyhäjärveen kuuluvan Sortanlahden edustalla. Saari on pisimmältä kohdaltaan 8 km, leveimmältä 4 km ja pinta-ala on 8,5 km². Lähin merkittävä kaupunki on Käkisalmi, nykyinen Priozersk (Приозeрск), joka on 40 km:n päässä saaresta. Valamon saari on 60 kilometrin päässä. Pietariin on vesitse matkaa 170 km.
Piirpauke on levyttänyt sävelmän Konevitsan kirkonkellot (Piirpauke I, Love Records LRCD 148, 1975), josta saari ehkä muistetaan parhaiten.
Maantiede ja ilmasto
Saari on pinnanmuodostukseltaan hyvin tasainen, keskikorkeus Laatokan pinnasta on vain kolme metriä (Laatokka on neljä metriä merenpinnan yläpuolella). Kaksi kukkulaa, Zmejnaja (29 metriä) ja Svjataja (34 metriä), sijaitsevat saaren sisäosassa. Suurimmaksi osaksi saari on asumaton ja havumetsän peittämä. Vuoden keskilämpö on 3,5 astetta. Kesä on lyhyehkö - kesäkuun puolivälistä elokuun toiselle puoliskolle. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Talvet saattavat olla hyvinkin ankaria. Talvisin saarelle voi kävellä jäätä pitkin.
Historia
Saarella sijaitsevan ortodoksisen Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostarin perusti novgorodilainen Arseni 1393. Ruotsalaiset valtasivat saaren ja tuhosivat luostarin vuosina 1577 ja 1610. Suuren Pohjan sodan päätyttyä Pietari I:n voittoon saari jäi venäläisten haltuun. Nykyiset rakennukset ovat pääosin peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Venäjän vallankumous ei aiheuttanut vahinkoa saarella, koska se siirtyi itsenäiselle Suomelle 1917.
Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 munkit muuttivat Sisä-Suomeen (liittyen lopulta Uuden Valamon veljestöön). Saari luovutettiin Neuvostoliitolle ja luostari joutui rappiolle. Vuosina 1944–1990 saari oli suljettua sotilasaluetta. Pääsy saarelle sallittiin jälleen vuonna 1991 ja luostarin korjaustyöt aloitettiin. Luostarin restaurointityötä rahoitetaan myös Suomesta, ja saarella näkee suomalaisia vapaaehtoisia avustustyöntekijöitä. Munkkeja asuu saarella noin 20 henkeä. Saari on nykyään hyvin suosittu pyhiinvaelluskohde.
Yhteydet saarelle
Saarelle pääsee yhteysaluksella Sortanlahdesta (nykyinen Vladimirovka, venäjäksi Бухта Владимировская, Владимировка), josta matkaa on 6,5 km (kestää 40-50 minuuttia). Saarelle tehdään myös kotiseuturetkiä.
Katso myös
Konevitsan luostari
Aiheesta muualla
[http://www.konevitsary.fi/ Konevitsa ry]
[http://www.konevets.spb.ru/ Konevitsan luostarin venäjänkielinen virallinen sivusto]
Luokka:Leningradin alue
Luokka:Venäjän saaret
Luokka:KarjalaLuokka:Suomen historialliset maakunnat
Luokka:Venäjä
Luokka:KarjalankannasLuokka:Karjala
Luokka:Leningradin alue
Luokka:Kannakset
Luokka:Venäjän järvetVenäjän järviä käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Järvet
Järvet
ko:분류:러시아의 호수
Love Is a Many-Splendored Thing (song)"Love Is a Many-Splendored Thing" is a popular song.
The music was written by Sammy Fain, the words by Paul Francis Webster. The same pair wrote "Secret Love", an earlier winner of the Academy Award for Best Song. The song appeared in the movie, Love is a Many-Splendored Thing, winning its own Best Song Academy Award.
The best-selling version of the song was recorded by the Four Aces, issued by Decca Records as catalog number 29625. It reached reaching peak chart position on both Billboard and Cash Box in 1955.
Another version, by Don Cornell, was recorded approximately at the same time. It was issued by Coral Records as catalog number 61467.
Also sung by Frank Sinatra.
Category:1955 singles
Category:Best Song Oscar Nominee
Category:Best Song Oscar
Category:American number one singles
Category:Songs with music by Sammy Fain
Category:Songs with lyrics by Paul Francis Webster
pisanie prac doda sms gate WAKACJE Casino
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Intrusion detection system
Een Intrusion Detection System of IDS is een geautomatiseerd systeem dat ongeautoriseerde toegang tot een informatiesysteem of netwerk detecteert. Onder ongeautoriseerde toegang wordt verstaan een inbreuk op de vertrouwelijkheid, integriteit of beschikbaarheid (Engels: confidentiality, integrity, availability ook wel afgekort tot CIA) van informatie. Dit kan gaan van aanvallen door gespecialiseerde hackers tot zogenaamde script kiddies die g
|
Twan Tak
Prof. mr. Antonius Quirinus Cornelis Tak (Luyksgestel, 25 december 1942) is een van de belangrijkste grondleggers van de Maastrichtse School en een van Nederlands meest vooraanstaande kenners van het bestuursprocesrecht.
Hij is werkzaam als hoogleraar aan de Universiteit Maastricht en als raadsheer
|
Maharashtra
Maharashtra (महाराष्ट्र) is een van de staten en territoria van India in west-centraal India. Het is een van de rijkste staten van het land met als hoofdstad Bombay.
categorie:Deelstaat van India
kabouter, een aardmannetje.
Kobolden komen in Duitse en Scandinavische verhalen voor. Er zijn verschillende soorten kobolden die soms de mensen helpen, maar mensen ook in problemen kunnen brengen. Er zijn soorten die als huisgeesten in gewone huizen kunnen voorkomen en het huis beschermen, maar ook soorten die in de mijnen de ertslagen bewaken. Kobolden hebben met elkaar gemeen dat ze klein en intelligent zijn.
|
Max Velthuijs
Max Velthuijs (22 mei 1923 - 25 januari 2005) was een Nederlandse schrijver en tekenaar van kinderboeken.
Hij volgde de opleiding grafisch ontwerp aan de Alkmaar-Noord en eindigt bij de aansluiting op de N248 bij Schagen.
De weg is begin jaren '70 aangelegd als "Secundaire weg 3" door de toenmalige Provinciale Waterstaat van Noord-Holland, waardoor deze door een enkeling nog steeds wordt aangeduid als de 'S3'.
Plaatsen waar de weg langs loopt zijn:
- Read More... |
Provinciale weg 241
De provinciale weg 241 loopt van de A7 bij Wognum naar de N248 bij Schagen.
Het oostelijke gedeelte van de N241, tussen Wognum en Verlaat heeft plaatselijk de naam "A.C. de Graafweg".
De N241 loopt langs Opmeer
241
categorie: N
|
Butterhuizen
Butterhuizen is van oorsprong een buurtschap aan de N242 in de gemeente Heerhugowaard dat voornamelijk lintbebouwing voorstelde. Maar door de groei van de stad Heerhugowaard werd er een wijk ten oosten van de buurtschap gebouwd die de gelijknamige naam verkreeg.
Eind jaren '80 is men begonnen met de bouw van de n
|
Wereldvoetballer van het jaar
Wereldvoetballer van het jaar is een trofee die de Wereldvoetbalbond FIFA jaarlijks uitreikt aan de beste voetballer van het voorbije jaar. Winnaar is hij die de meeste stemmen achter zijn naam krijgt; de stemmen worden uitgebracht door de bondscoaches en captains van de nationale ploegen van over de hele wereld.
Overzicht van de winnaars
Ranglijst winnaars
Ranglijst winnaars naar land
Zie ook:
-
|
|
