:: wikimiki.org ::

Labour-puolue

Labour-puolue

The Labour Party tai Labour-puolue, on yksi Britannian merkittävimmistä poliittisista puolueista, ja tämänhetkinen hallituspuolue. Aatteeltaan se on keskustalais-vasemmistolainen (sosiaalidemokraattinen). Tony Blairin johdolla se voitti murskavoiton vuoden 1997 vaaleissa ja konservatiivipuolueelta, ja muodosti ensimmäisen hallituksen sitten vuoden 1979. Puolue säilytti hallitusasemansa vuoden 2001 ja 2005 vaaleissa. Labour on tukenut Irlannin yhtenäisyyttä jo vuosia, eikä sallinut Pohjois-Irlannin asukkaiden hakea puolueen jäsenyyttä, vaan ohjasi heidät Pohjois-Irlannin sosiaalidemokraattisen ja työväenpuolueen (SDLP) riveihin. Vuonna 2003 puolue hyväksyi lakiteknisen neuvon, jonka mukaan se ei saa olla hyväksymättä jäseniä asuinpaikan perusteella, mutta puolue ei edelleenkään osallistu vaaleihin Pohjois-Irlannissa.

Historia

Britannian työväenpuolue on perustettu 27. helmikuuta 1900 Lontoossa. Se alkuperäinen nimi oli Labour Representation Committee, ja se toimi kannattaen työväenliikkeen tukemia parlamenttiehdokkaita. Saatuaan 29 paikkaa, ryhmän parlamentin jäsenet päättivät ottaa nimen The Labour Party vuonna 1906. Labour muodosti ensimmäisen vähemmistöhallituksensa liberaalipuolueen tuella tammikuussa 1924 pääministerinään Ramsay MacDonald. Konservatiivit palasivat valtaan kuusi kuukautta myöhemmin Daily Mailin julkaistua väärennetyn kommunistikauhua herättäneen kirjeen neljä päivää ennen vaaleja. Toukokuun 1929 vaaleissa Labour sai jälleen enemmistön alahuoneessa ja MacDonald muodosti toisen hallituksensa liberaalien tuella. Vuoden 1931 talouskriisin jälkeen puolue hajosi kahtia, MacDonaldin ja osa ministereistä mentyä hallitukseen konservatiivien ja liberaalien kanssa, ja suurimman osan puolueesta jäädessä oppositioon. MacDonaldin "National Labour" menetti nopeasti kannatustaan, ja opposition Labour keräsi entisen tukensa muodostaen Churchillin konservatiivien kanssa toukokuussa 1940 sota-ajan koalitiohallituksen.

Sodan jälkeinen kausi

Sodan päätyttyä Euroopassa toukokuussa 1945 Labour vetäytyi hallituksesta, voittaen heinäkuussa 1945 murskavoiton, 46 % äänistä ja 146 paikan enemmistön. Clement Attleen muodostama hallitus aloitti kansallistamistoimet ottaen Englannin pankin, hiilen, sähkön, kaasun, rautatie- ja terästeollisuuden valtion haltuun, ja pyrki kehittämään kehdosta–hautaan hyvinvointivaltiota. Vuonna 1948 luotu kansallinen terveydenhuolto on pysyvimpiä saavutuksia tuolta ajalta. Hallitus jakaantui puolustusmenojen vuoksi, joihin meni jopa 10 % BKT:sta Korean sodan aikana. Labour hävisi niukasti konservatiiveille 1951, huolimatta saamastaan suuremmasta äänimäärästä. 1950- ja 1960-luvut puolue oli jakaantuneina perinteisimpiin sosialisteihin, ja maltillisempaan haaraan. Tämä jakaannus piti työväenpuolueen pois vallasta 13 vuotta.

1970-luvulla

Konservatiivihallituksen ajauduttua skandaaleihin jotka vahingoittivat sen kannatusta, Labour palasi hallitukseen Harold Wilsonin johdolla 1964 ja pysyi vallassa 1970 asti. Tällä hallituskaudellaan se mm. laillisti homoseksuaalisuuden ja päätti kuolemanrangaistuksen. Wilsonin hallitus hävisi niukasti 1970 vaalit Edward Heathin konservatiiveille, mutta palasi valtaan 1974. 1970-luku talouskriiseineen osoittautui katastrofaaliseksi, Britannia joutui turvautumaan IMF:n apuun talousvaikeuksissaan, ja lainan ehtojen mukaan omaksumaan Labourin suunnitelmaa vapaamman talousohjelman. 1970-lukua riivasivat myös laajat lakot ja ammattijärjestöjen taisteluhaluisuus. Puolueen kannatus laski tasaisesti koko vuosikymmenen ajan. Vuonna 1976 Harold Wilson jäi eläkkeelle ja hänet korvasi James Callaghan. Skotlannin edustajat osoittivat tyytymättömyytensä luvatun Skotlannin parlamentti -hankkeen hitaaseen edistymiseen, ja kaksi edustajaa erosi puolueesta. Vuonna 1977 puolue joutui menemään liberaalien kanssa Lib-Lab-liittoon hallituspaikkansa turvaamiseksi, mutta jo 1979 Labour kärsi vaalitappion Margaret Thatcherin konservatiivipuolueelle.

Thatcherin konservatiivien kautena

Vaalitappio aiheutti tyytymättömyyttä ja Labour jakautui kahteen siipeen, vuonna 1981 puolueesta irtosi oikeistolaisempi ryhmä, joka muodosti uuden sosiaalidemokraattisen puolueen, liittoutuen vanhan liberaalipuolueen jäänteiden kanssa 1988 Liberaalidemokraattiseksi puolueeksi. Vasemmistosiiven jäätyä jäljelle Labour ehdotti 1983 vaaliohjelmassaan laajaa teollisuuden kansallistamista, eroamista EY:sta ja ydinaseista luopumista. Puolueen veteraanipoliitikko Gerald Kaufman kuvasi ohjelmaa "historian pisimmäksi itsemurhaviestiksi". Samaan aikaan Thatcherin hallitus oli kansansuosionsa huipulla Falklandin sodan voiton jälkeen. Puolueen kärsittyä massiivisen tappion, se joutui uudistumaan ja siirtyi poliikassaan keskustaa kohti. Puolueelle koitti pitkä oppositiokausi sen hävittyä vaalit 1987 ja 1992. Vuoden 1992 häviön jälkeen puolueen johtoon nousi John Smith. Hän muutti sääntöjä siten, että ammattiyhdistysliikken valta ehdokkaiden valintaan väheni. Smith kuoli yllättäen sydänkohtaukseen toukokuussa 1994.

Tony Blairin aikana

1994 Smithin jälkeen puolueen johtoon nousi Tony Blair. Hänen johdollaan puolueen ohjelmasta poistettiin sinne 1918 lisätty tavoite tuotannon tekijöiden yhteisestä omistuksesta. Blair kuvasi idelogiaansa keskitieksi (Third Way; kolmas polku) Thatcherin ajan uusliberalismin ja sosialismin välillä. Yksi suosituimmista ajettavista asioista oli uusi minimipalkkalaki. Puolue itse brändättiin nimellä new Labour vaalikampanjassa. Labour sai lisää kannattajia keskiluokasta sitoutuessaan pitämään menot edellisen hallituksen tasolla, ja olemaan koventamatta verotusta. Toukokuussa 1997 Labour voitti vaalit ja nousi valtaan. Yksi ensimmäisistä toimista oli antaa Englannin pankille vapaus asettaa korkotaso. Menot pidettiin edellisen hallituksen tasolla, huolimatta radikaalimman siiven vaatimuksista. Puolue voitti vaalit selvästi uudelleen 2001, ensimmäistä kertaa Labour oli pystynyt pysymään vallassa kaksi kokonaista perättäistä hallituskautta. Toisella kaudella menoja lisättiin etenkin terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Labourin politiikka on pitänyt Yhdistyneen kuningaskunnan Yhdysvaltain läheisenä liittolaisena. Blair suostutteli Bill Clintonin ottamaan aktiivisemman roolin Bosniassa 1999 ja UK oli Yhdysvaltain ainoa merkittävä liittolainen vuoden 2003 Irakin sodassa. Kysymys sodan oikeutuksesta vaikutti merkittävästi Blairin kannatukseen seuraavissa vaaleissa. Vuoden 2005 vaalissa Labour menetti merkittävästi kannatustaan, mutta saavutti 356 paikkaa, vastaan konservatiivien 197 ja liberaalidemokraattinen 62. Blair on luvannut jäädä eläkkeelle kolmannen kautensa jälkeen, mikä merkitsee vuoteen 2010 mennessä. Seuraavien vaalien ajankohtaa ei ole päätetty, mutta lain mukaan se on ennen 3. kesäkuuta 2010. Luokka:Puolueet

Tony Blair

The Right Honourable Anthony Charles Lynton (Tony) Blair (s. 6. toukokuuta 1953, Edinburgh, Skotlanti) on Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri, valtiovarainministeri ja julkishallintoministeri. Hän on toiminut Labour-puolueen puheenjohtajana vuodesta 1994. Vuonna 1997 hän nousi pääministeriksi, mikä katkaisi konservatiivipuolueen 18 vuoden pituisen valtakauden. Hän on tällä hetkellä puolueen historian pitkäaikaisin pääministeri, ja ainoa puoluejohtaja, joka on johtanut puolueen kolmeen perättäiseen voittoon parlamenttivaaleissa. Blairin ensimmäinen hallitus istui toukokuusta 1997 kesäkuuhun 2001, toinen kesäkuusta 2001 eteenpäin. Blairin tullessa valtaan hänen poliittisena linjanaan oli "koulutus, koulutus, koulutus". Toisella kaudella hän on keskittynyt myös muihin julkisiin palveluihin, erityisesti kansalliseen terveydenhoitoon. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen hän on kuitenkin panostanut voimakkaasti ulkopolitiikkaan: War on Terror on vienyt britit vuoden 2003 Irakin-sotaan. Tony Blairilla on vaimonsa Cherien (o.s. Booth) kanssa kolme poikaa (Euan, Nicky ja Leo) sekä tytär (Kathryn). Nuorin poika, Leo (s. 20. toukokuuta 2000), on ensimmäinen istuvalle brittipääministerille syntynyt lapsi sitten 1800-luvun. Blair, Tony Blair, Tony ms:Tony Blair ko:토니 블레어 ja:トニー・ブレア simple:Tony Blair th:โทนี แบลร์

Konservatiivipuolue (UK)

The Conservative and Unionist Party, yleensä vain Conservative Party (konservatiivipuolue) on Yhdistyneen kuningaskunnan suurin keskustalais-oikeistolainen puolue. Konservatiivipuolueen edeltäjä oli 1800-luvun puoleen väliin asti Tory Party, ja sen jäseniä nimitetään edelleen ajoittain "Tory"-nimellä. Puolueen virallista nimeä käytetään harvoin Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ulkopuolella, mutta se on jäänne vuoden 1912 yhdistymisestä Liberal Unionist Partyn kanssa. Nimi viittaa vuosien 1886–1921 kamppailuun Irlannin pitämisestä Iso-Britannian kuningaskunnan osana. Konservatiivipuolueen nykyinen johtaja on Michael Howard. Hävittyään vaalit 1997 Labour-puolueelle, konservatiivipuolue on ollut oppositiossa. Vuoden 2005 vaalien jälkeen konservatiivipuolueella on 197 parlamenttiedustajaa, Labourilla 356 ja liberaalidemokraateilla 62.

Historia

Nykyisen konservatiivipuolueen historia alkaa 1830-luvulta, mutta sen edeltäjä Tory-puolue on vaikuttanut jo 1600-luvulla. Poliittiset liitot olivat tuolloin löysempiä kuin nyt, ja niihin sisältyi monia alaryhmiä. 1780-luvulta 1820-luvulla ryhmää johti William Pitt nuorempi, jonka seuraajia alettiin kutsua Tory-nimellä. 1820-luvulla ryhmä hajosi erimielisyyksiin, jolloin myös Arthur Wellesleyn johtama hallitus kaatui. Tämä johdosta Robert Peel kokosi uuden koalition ja määritteli 1834 sen perusperiaatteet. Vuonna 1841 hän hallituksen, ja nykyisen konservatiivipuolueen katsotaan syntyneen. Vuonna 1846 Peelin kannattajat erosivat puolueesta suojatulleista (Corn Laws) syntyneen erimielisyyden johdosta, mutta konservatiiviryhmä jatkoi olemassaoloaan. Puolue vakiintui vähitellen, vaikka se ei muodostanutkaan uutta enemmistöhallitusta ennen 1870-lukua. Benjamin Disraelin jingoismi ja sosiaaliset uudistukset toivat puolueelle lisäkannattajia vaalivoiton saavuttamiseksi 1874, mutta valta menetettiin 1880. Liberaalipuolueen hajottua Irlannin itsehallintokiistan vuoksi 1886, konservatiivit saavuttivat viimein enemmistön. Konservatiivit, Robert Gascoyne-Cecilin, Salisburyn lordin johtamina, pitivät pääasiassa valtaa seuraavat 20 vuotta liberaali-unionistien tuella. Vuodesta 1895 konservatiivi–liberaali–unionisti liittoa kutsuttiin yksinkertaisesti "unionisteiksi". Lordi Saliburyn erottua sisäiset kiistat veroista johtivat vakavaan tappioon liberaaleille vuoden 1906 vaaleissa. Unionistit vastustivat monia uuden hallituksen uudistuksia, ja unionistien hallitsema parlamentin ylähuone hylkäsi 1910 hallituksen budjetin, johtaen pitkään kiistaan parlamenttiuudistuksesta. Konservatiivit paikkasivat menetyksiään vuoden 1910 vaaleissa, mutta liberaalit pysyivät vallassa Irlannin nationalistien tuella. Ensimmäisen maailmansodan alla konservatiivien voitto alkoi jo näyttää varmalta. Liberaalien epäonnistumiset sodan alussa johtivat unionistien nousuun hallitukseen, aluksi liberaalien kanssa, sitten liberaalipuolueen hajottua konservatiivit nousivat Lloyd Georgen koalitiohallituksen johtoon. Konservatiivivaltaa kesti lähes koko sotien välinen aika. Hallituksen muodostivat Stanley Baldwinin johtamat konservatiivit yksin, tai kokoomushallituksen johdossa. Sodan jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, ja konservatiivit kärsivät selvän tappion. Konservatiivit hyväksyivät monet Labour-hallinnon uudistuksista, ja palasivat hallitukseen 1951. Labourin pysyessä vallassa kaksitoista vuotta viidestätoista vuosien 1964 ja 1979 välillä, konservatiivien valta oli vähäistä.

Thatcherin kausi

Vuonna 1975 Keith Josephin ja Margaret Thatcherin johtamat monetaristit haastoivat puolueen puheenjohtajan Edward Heathin, ja Thatcher valittiin puolueen johtoon 1975. Britannian talousvaikeudet, mukaan lukien IMF:n väliintulo, talven 1978–1979 lakot ja kasvava inflaatio johtivat työväenpuolueen häviöön ja konservatiivipuolueen voittoon 1979 vaaleissa 43 paikan erolla. Thatcheristä tuli Britannian ensimmäinen naispääministeri. Thatcheristä tuli huippusuosittu Falklandin sodan jälkeen, ja vasemmiston saaman leiman vuoksi konservatiivit voittivat 1983 vaalit selvästi 144 paikan erolla ja edelleen 1987 102 paikalla. Thatcherin toista ja kolmatta kautta hallitsivat valtionyhtiöiden yksityistämiset, British Telecomin 1984, linja-autoyhtiöiden 1985, British Gasin 1986, British Airwaysin 1987, British Leylandin ja British Steelin 1988. Vuonna 1989 paikallishallinnon verotusta pyrittiin uudistamaan siirtymällä muinaisesta kiinteistöverosta tasasummaveroon (Community Charge, joka sai nimen henkivero, poll tax). Uusi maksu oli yhtä suuri jokaiselle asukkaalle huolimatta heidän tulotasostaan ja tilanteestaan. Thatcherin suosio laski nyt pohjalukemiin, kuten monta kertaa aikaisemminkin, mutta nyt konservatiivit uskoivat tämän maksavan heille heidän hallituspaikkansa. Thatcher syrjäytettiin. Konservatiivien johtoon nousi John Major.

Majorin pääministerikausi

Major hylkäsi Community Chargen ja se korvattiin vanhankaltaisella Council Taxilla. Yksityistämisiä jatkettiin. Konservatiivit voittivat niukasti 1992 vaalit (ero 21 paikkaa). Majorin ensimmäisellä kaudella puoluetta ravisteli sarja skandaaleja, mutta myös puolueen sisällä oli jako suhtautumisessa EU:hun. Konservatiivit saivat vähitellen 1980- ja 1990-luvuilla roskajoukon maineen ("sleaze"), heidän katsottiin sekaantuneen väärinkäytöksiin ja hurskasteluun. Majorin moraalikampanja, Back to Basics, antoi iltapäivälehdille aiheen käsitellä puolueen skandaaleja yksityiskohtaisesti, ja kampanja kostautui kun Majorin oma pitkäaikainen avioliiton ulkopuolinen suhde parlamenttiedustaja Edwina Currieen paljastui syyskuussa 2002. Vuonna 1995 Major erosi toivoen voittavansa uudelleenvalinnan, ja hiljentääkseen Maastricht-kapinalliset. Kauden edetessä konservatiivien kannatus hiipui, ja jopa sairaita edustajia haalittiin alahuoneeseen äänestämään hallituksen puolesta.

Oppositioasema

Ennustusten mukaan Labour voitti vaalit 1997, mutta voiton laajuus oli yllätys. Kannatuksen kasvu oli paikoin jopa 20 % ja Labour sai 177 edustajan etumatkan ja konservatiivit menettivät kaikki paikkansa Englannin ulkopuolella. Major erosi vuorokauden sisällä. Johtajuusäänestyksessä viidestä ehdokkaasta valittiin puolueen johtoon William Hague. Vuoden 2001 vaaleissa konservatiivit keskittyivät Eurooppa-kysymykseen, turvapaikanhakijoihin ja veroleikkauksiin, julistaen olevansa ainoa puolue joka voisi "pelastaa punnan". Vaaleissa puolue sai yhden lisäpaikan ja Hague erosi. Seuraavaksi puolueen johtoon tuli Iain Duncan Smith, joka erotettiin luottamusäänestyksessä 29. lokakuuta 2003. Ainoana ehdokkaana puolueen johtoon valittiin parlamentin jäsen Michael Howard 6. marraskuuta 2003. Howard on karsinut varjohallitustaan, eikä siinä ole, kuten perinteisesti, osoitettu suoraa korvaajaa kaikille hallituksen ministerinpaikoille. Vuoden 2005 vaaleissa konservatiivipuolue sai 31 lisäpaikka, mikä leikkasi Labourin etumatkan 66 paikkaan. Howard ilmoitti seuraavana päivänä, että tunsi itsensä liian vanhaksi johtamaan puoluetta seuraavaan vaaliin saakka, ja astuisi alas uuden johtajan tieltä ennen seuraavia vaaleja. Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta Luokka:Puolueet ja:保守党 (イギリス)

1979

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja

Kuolleita

- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä

Elokuvia

- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis als:1979 ko:1979년 ja:1979年 simple:1979 th:พ.ศ. 2522

2005

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Kainuun maakuntahallintokokeilu alkoi.
- 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin
- Kiihtelysvaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
- Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin
- Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin
- Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan
- Tuupovaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
- Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin .
- 1. tammikuuta – Joutsenon kunnasta tulee Joutsenon kaupunki.
- 1. tammikuuta – Suruliputus Suomessa ja kansallinen surupäivä Ruotsissa Intian valtameren maanjäristyksen uhrien muistoksi.
- 1. tammikuuta – Uusi Turkin liira tuli käyttöön, se on arvoltaan 1 000 000 entistä liiraa.
- 8. tammikuuta – Myrsky riehui Etelä-Skandinaviassa, Itämerellä ja Baltiassa.
- 9. tammikuuta – Mahmud Abbas valittiin palestiinalaisten presidentiksi.
- 9. tammikuuta – Merivesi nousi Suomenlahdella ennätyksellisen korkealle ja tulvi mm. Helsingin Kauppatorille.
- 14. tammikuuta – Euroopan avaruusjärjestö ESAn Huygens-luotain laskeutui onnistuneesti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle.
- 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush toisen kauden virkaanastumispäivä.
- 20. tammikuuta – Nopeusrajoitukset Irlannissa vaihtuvat maileista kilometreiksi. Kaikki nopeusrajoituksia koskevat liikennemerkit vaihdetaan kuten myös vanhat tiekyltit, joissa etäisyydet ovat maileissa (ennen 1970-lukua).
- 23. tammikuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vannoi virkavalansa.
- 30. tammikuuta – Ensimmäiset vaalit Irakissa maan miehityksen jälkeen.

Helmikuu

- 10. helmikuuta – Walesin prinssi Charles ilmoitti kihlauksestaan Camilla Parker Bowlesin kanssa.
- 10. helmikuuta – Saudi-Arabiassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset paikallishallinnon vaalit.
- 16. helmikuuta – Kioton sopimus astui voimaan, ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa.
- 16.–27. helmikuuta – Hiihdon MM-kilpailut Oberstdorfissa Saksassa.
- 26. helmikuuta – 5. maaliskuuta - Erikoisolympialaiset talvilajeille Naganossa.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Perustettiin Pyhä-Luoston kansallispuisto.
- 15.–20. maaliskuuta – Freestyle-hiihdon MM-kisat Rukalla.
- 17. maaliskuuta – Muun muassa huono keli aiheutti kolarisuman Etelä-Suomessa. Satoja autoja vahingoittui ja 60 ihmistä loukkaantui. Kolme henkilöä kuoli.
- 21. maaliskuuta – Viron hallitus ilmoitti eroavansa oikeusministeri Ken-Marti Vaherin saatua epäluottamuslauseen Riigikogussa.
- 24. maaliskuuta – Niin sanottu tulppaanivallankumous Kirgisiassa johti presidentti Askar Akajevin maanpakoon ja opposition vallankaappaukseen.

Huhtikuu

- 9. huhtikuuta – Walesin prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles avioituivat.
- 16. huhtikuuta – Pop-laulaja Britney Spears kertoi odottavansa esikoistaan.
- 17. huhtikuuta – Oulun Kärpät voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.
- 19. huhtikuuta – Uudeksi paaviksi valittiin Benedictus XVI.
- 20. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Lontoossa.
- 28. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, julkaisu Yhdysvalloissa päivää myöhemmin.
- 30. huhtikuuta – 16. toukokuuta - Jääkiekon MM-kisat Itävallassa.

Toukokuu

- 5. toukokuuta – Ensimmäinen Disneyland-huvipuisto täytti 50 vuotta.
- 15. toukokuuta – Tähtien sodan kolmannen episodin julkaisu Cannesin elokuvajuhlissa.
- 19. toukokuuta – Tähtien sodan kolmas episodi elokuvateattereihin.

Kesäkuu

- 5.–19. kesäkuuta – Naisten jalkapallon EM-kilpailut Englannissa.
- 7. kesäkuuta – Norja juhli 100-vuotista itsenäisyyttään
- 10. kesäkuuta – Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
- 14. kesäkuuta – Jamaikan Asafa Powell juoksi 100 metrillä maailmanennätyksen 9,77.

Heinäkuu

Asafa Powell
- 1. heinäkuuta – Romanian leun uudelleenarvotus.
- 4. heinäkuuta – Deep Impactin törmääjä osui komeetta Tempel 1:een.
- 6. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Lontoolle vuoden 2012 kesäolympialaiset.
- 6. heinäkuuta – G8-maat aloittivat kokouksensa Skotlannissa.
- 7. heinäkuuta – Terrori-iskujen sarja Lontoon metroissa ja busseissa. 55 kuoli ja yli 700 loukkaantui.
- 8. heinäkuuta – Turo's Hevi Gee juhli 20-vuotista uraansa Turonpäivillä Lahdessa.
- 8. heinäkuuta – Aitoon kirkastusjuhlat alkoivat Luopioisissa ensimmäistä kertaa nelipäiväisinä. Uudeksi kävijäennätykseksi tuli 15 300 henkeä.
- 21. heinäkuuta – Pienten räjähdysten sarja Lontoon metrossa.
- 22. heinäkuuta – Jelena Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä.
- 22. heinäkuuta –Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Suomessa.
- 26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin.

Elokuu

- 2. elokuuta – NASAn Merkurius-luotain MESSENGER lensi Maan ohi.
- 6.–14. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä.
- 10. elokuuta – Copterlinen helikopteri putosi Suomenlahteen Viron edustalla. 14 henkeä sai surmansa.
- 12. elokuuta – NASAn Mars Reconnaissance Orbiter-luotain laukaistiin kohti Marsia klo 14.43 Suomen aikaa.
- 28. elokuuta – Trombi riehui Helsingissä Talin golfkentällä ja kaatoi ravintolateltan. 7 henkeä loukkaantui.

Syyskuu

- 1. syyskuuta – Ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula aloitti työnsä.
- Rammstein julkaisi uuden albumin Reise, Reise (Vol. 2).
- 19. syyskuuta Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos muuttivat uuteen toimitaloon Dynamicumiin Helsingin Kumpulaan.
- 26. syyskuuta – HIM julkaisi uuden albumin Dark Light.
- 28. syyskuuta – Nightwishilta ilmestyi kokoelma levy: Highest Hopes - The Best of Nightwish

Lokakuu

- 13. lokakuuta - Ilmatieteen laitos rekisteröi alkusyksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi.
- 14. lokakuuta - Uusi Asterix-albumi julkaistiin.
- 14. lokakuuta - Wallace & Gromit: Kanin kirous ("The Curse of the Were-Rabbit") tuli ensi-iltaan.
- 21. lokakuuta - Nightwish-yhtye erotti solistinsa Tarja Turusen.
- Dingo julkaisi uuden albumin 11 vuoden tauon jälkeen.

Marraskuu

- 1. marraskuuta – Lahden kaupunki vietti 100-vuotisjuhliaan.
- 9. marraskuuta – Venus Express -avaruusluotain laukaistiin kohti Venusta.
- 14. marraskuuta – Moottoritie valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä avattiin yleiselle liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuva sai ensi-iltansa.

Joulukuu

- 2. joulukuuta – Rovajärven ampuma-alueella kuoli varusmies ja kuusi loukkaantui raskaan kranaatinheittimen putken räjähdettyä.

Tulevia tapahtumia

Joulukuu

- 9. joulukuuta - Ensi kesän jalkapallon MM-kisojen lohkot arvotaan.
- 14. joulukuuta - Uusi King Kong -elokuva saa ensi-iltansa.
- 15. joulukuuta - Lohja–Lohjanharju-moottoritie avataan liikenteelle.
- 18. joulukuuta - Toisen Idolsin voittaja selviää
- Blu Ray -levyt tullevat markkinoille.
- Polio lienee poistettu maailmasta toisena koskaan tuhottuna sairautena (ensimmäinen oli isorokko).

Syntyneitä

- 20. helmikuuta – Cruz Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika
- 26. kesäkuuta – Prinsessa Alexia, Alankomaiden kruununprinssin Willem-Alexanderin toinen tytär
- 15. lokakuuta – Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinssi Maryn esikoispoika; toistaiseksi nimeämätön, mutta kastettaneen Kristianiksi
- 31. lokakuuta – Prinsessa Leonor, Espanjan kruununprinssi Felipen ja prinsessa Letizian esikoistytär

Kuolleita

- 3. joulukuuta - Kikka eli Kirsi Sirén, iskelmälaulaja
- 2. joulukuuta - Van Tuong Nguyen, Australian kansalainen (teloitettu)
- 29. marraskuuta - David di Tommaso, ranskalainen jalkapalloilija
- 26. marraskuuta - Richard Burns, brittiläinen ralliautoilija
- 25. marraskuuta - George Best, walesiläinen jalkapalloilija
- 24. marraskuuta - Pat Morita, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. marraskuuta - Eddie Gory Guerrero Llanes, yhdysvaltalainen showpainija
- 8. marraskuuta - Paavo Liski, näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
- 7. marraskuuta - Ahti Haljala, näyttelijä
- 5. marraskuuta - John Fowles, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. marraskuuta - Mauno Koski, professori
- 24. lokakuuta - Rosa Parks, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
- 23. lokakuuta - William Michael Hootkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. lokakuuta - Franky Gee eli Francisco Alejandro Gutierrez, Captain Jackin laulaja
- 18. lokakuuta - Aleksandr Jakovlev, neuvostoliittolainen taloustieteilijä
- 15. lokakuuta - Matti Wuori, asianajaja, poliitikko, Greenpeacen entinen puheenjohtaja
- 24. syyskuuta - Sulo Suorttanen, varatuomari ja poliitikko
- 22./23. syyskuuta - Pauli Granfelt, muusikko
- 20. syyskuuta- Simon Wiesenthal, itävaltalainen 2. maailmansodan natsirikollisten etsijä
- 18. syyskuuta -Michael Park, rallikuski Markko Märtinin kartanlukija
- 3. syyskuuta - William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja
- 1. syyskuuta - R. L. Burnside, yhdysvaltalainen bluesmuusikko
- 31. elokuuta - Sir Józef Rotblat, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja
- 30. elokuuta - Hendrikje van Andel, eläessään maailman vanhin ihminen
- 28. elokuuta - Curt Lincoln, entinen kilpa-autoilija
- 19. elokuuta - Mo Mowlam, brittiläinen poliitikko
- 16. elokuuta - Veli Roger, Taizé-yhteisön perustaja
- 16. elokuuta - Juha Ahtola, Nordean pääekonomisti
- 11. elokuuta - Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja
- 8. elokuuta - Barbara Bel Geddes, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. elokuuta - Peter Jennings, kanadalaisyhdysvaltalainen uutistenlukija
- 6. elokuuta - Ibrahim Ferrer, kuubalainen muusikko
- 6. elokuuta - Robin Cook, brittiläinen poliitikko
- 1. elokuuta - Fahd, Saudi-Arabian kuningas
- 1. elokuuta - Timo Veijola, Vanhan Testamentin eksegetiikan professori, TT
- 31. heinäkuuta - John Garang, Sudanin varapresidentti
- 31. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 29. heinäkuuta - Matti Jaatinen, suomalainen poliitikko
- 21. heinäkuuta - Tamara Lund, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 20. heinäkuuta - James Doohan, kanadalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta - Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä
- 19. heinäkuuta - Edward Bunker, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 17. heinäkuuta - Saara-Maria Paakkinen, suomalainen poliitikko
- 17. heinäkuuta - Edward Heath, brittiläinen poliitikko
- 13. heinäkuuta - Leo Lehdistö, toimittaja
- 6. heinäkuuta - Evan Hunter (parhaiten tunnettu kirjailijanimellä Ed McBain), yhdysvaltalainen dekkarikirjailija
- 6. heinäkuuta - Claude Simon, ranskalainen kirjailija
- 1. heinäkuuta - "Obie" Benson, Motown-yhtye Four Topsin alkuperäisjäsen
- 1. heinäkuuta - Luther Vandross, yhdysvaltalainen muusikko
- 28. kesäkuuta - Seppo Toiviainen, poliitikko
- 27. kesäkuuta - Shelby Foote, yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija
- 20. kesäkuuta - Jack Kilby, yhdysvaltalainen mikrosirun ja taskulaskimen kehittäjä
- 14. kesäkuuta - Timo Saarniemi, "rock-antropologi"
- 13. kesäkuuta - David Diamond, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 7. kesäkuuta - Usko Viitanen, oopperalaulaja
- 6. kesäkuuta - Dana Elcar, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. kesäkuuta - Anne Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. toukokuuta - Ismail Merchant, tuottaja, elokuvaohjaaja
- 19. toukokuuta - Henry Corden, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 17. toukokuuta - Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 17. toukokuuta - Jarmo Porola, televisiotuottaja ja ohjaaja
- 16. toukokuuta - Jukka Kajava, toimittaja, kriitikko ja teatteriohjaaja
- 15. toukokuuta - Aulis Kallakorpi, entinen mäkihyppääjä
- 13. toukokuuta - Arto Melleri, runoilija
- 10. toukokuuta - Veikko Hursti, sosiaalineuvos
- 2. toukokuuta - Bob Hunter, Greenpeacen perustajajäsen
- 2. toukokuuta - Wee Kim Wee, Singaporen presidentti 1985-1993
- 29. huhtikuuta - William J. Bell, mm. sarjan Kauniit ja rohkeat luoja
- 24. huhtikuuta - Ezer Weizman, Israelin presidentti 1993-2000
- 23. huhtikuuta - Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä
- 23. huhtikuuta - Sir John Mills, brittiläinen näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Zhang Chunqiao, yksi Kiinan kansantasavallan johtajista
- 6. huhtikuuta - Rainier III, Monacon ruhtinas
- 5. huhtikuuta - Saul Bellow, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. huhtikuuta - Paavi Johannes Paavali II
- 26. maaliskuuta - James Callaghan, brittiläinen poliitikko
- 20. maaliskuuta - Armand Lohikoski, elokuvaohjaaja
- 6. maaliskuuta - Hans Bethe, saksalais-amerikkalainen ydinfyysikko
- 25. helmikuuta - Peter Benenson, Amnesty Internationalin perustaja
- 20. helmikuuta - Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen gonzojournalisti
- 14. helmikuuta - Rafiq Hariri, libanonilainen poliitikko
- 10. helmikuuta - Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija
- 5. helmikuuta - Veikko Helle, valtiomies
- 2. helmikuuta - Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilylegenda
- 23. tammikuuta - Johnny Carson, amerikkalainen talk-show -juontaja
- 17. tammikuuta - Zhao Ziyang (赵紫阳), kiinalainen poliitikko
- 15. tammikuuta - Victoria de los Angeles, espanjalainen
- 10. tammikuuta - Kalevi Hämäläinen, maastohiihtäjä Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2005 als:2005 ms:2005 zh-min-nan:2005 nî ko:2005년 ja:2005年 simple:2005 th:พ.ศ. 2548

27. helmikuuta

27. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 58. päivä. Vuodesta on jäljellä 307 päivää (karkausvuonna 308). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Torsti :- suomenruotsalainen kalenteri: Torsten :- ortodoksinen kalenteri: Prokko, Okko :- saamenkielinen kalenteri: Dorste :- vanhemmissa kalentereissa: Fortunat, Lage, Lauli, Leander, Makarius, Nestor, Torgny, Tuulikki

Tapahtumia

- 1594 - Henrik IV kruunattiin Ranskan kuninkaaksi.
- 1617 - Ruotsi (Kustaa II Aadolf) ja Venäjä allekirjoittivat Stolbovan rauhansopimuksen, mikä päätti Inkerinmaan sodan ja sulki Venäjän Itämereltä. Ruotsi sai mm. Käkisalmen läänin, Pähkinälinnan ja siihen kuuluvan osan Inkeriä.
- 1801 - Washington D.C. siirrettiin hallinnollisesti Yhdysvaltain kongressin alaisuuteen.
- 1812 - Runoilija Lordi Byron piti ensimmäisen puheensa Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneessa, missä hän puolusti kotikreivikunnassaan Nottinghamshiressä tapahtuneita luddiittien teollistumisen vastaisia väkivallantekoja.
- 1827 - Ensimmäistä Mardi Gras -juhlaa vietettiin New Orleansissa, Louisianassa.
- 1844 - Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi Haitista.
- 1900 - Britannian työväenpuolue perustettiin.
- 1933 - Berliinin valtiopäivätalo (Reichstag) paloi. Adolf Hitler syytti teosta kommunisteja.
- 1942 - Toinen maailmansota: japanilaiset lentokoneet upottivat Yhdysvaltain ensimmäisen lentotukialuksen USS Langleyn.
- 1951 - Ratifioitiin Yhdysvaltain perustuslakiiin tehty 22. lisäys, joka rajoitti Yhdysvaltain presidenttien toimikaudet kahteen.
- 1964 - Italian hallitus esitti avunpyynnön, jotta estettäisiin Pisan tornia kaatumasta.
- 1967 - Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 1976 - Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.
- 1991 - Persianlahden sota: Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ilmotti, että "Kuwait on vapautettu".
- 1996 - Pokémon-peli julkaistiin Nintendon Game Boylle.
- 1999 - Yrittäessään kiertää maailman ympäri kuumailmapallolla Colin Prescot ja Andy Elson tekivät uuden kestävyysennätyksen oltuaan kuumailmapallossa 233 tuntia ja 55 minuuttia.
- 2002 - Vuoden 2002 Gujaratin väkivaltaisuudet Intiassa: juna syttyi tuleen muutama minuutti Godhran rautatieasemalta lähdön jälkeen. Arviolta 58 Ayodhyasta palanutta hindu-pyhiinvaeltajaa sai surmansa. Tapahtumasta alkuunsa saaneissa väkivaltaisuuksissa sai arviolta 1 000 henkeä surmansa, enimmäkseen muslimeja.

Syntyneitä

- 1861 - Rudolf Steiner, filosofi ja antroposofi († 1925)
- 1873 - Enrico Caruso, italialainen tenori († 1921)
- 1888 - Lotte Lehmann, saksalainen sopraano († 1976)
- 1902 - John Steinbeck, kirjailija ja Nobel-palkinnon saaja 1962 († 1968)
- 1915 - Olavi Virta, laulaja († 1972)
- 1927 - Aira Samulin, tanssija
- 1928 - Ariel Sharon, Israelin pääministeri
- 1930 - Joanne Woodward, Yhdysvaltalainen näyttelijä ja Oscar-voittaja
- 1932 - Elizabeth Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1934 - Ralph Nader, yhdysvaltalainen kuluttajien oikeuksien ajaja
- 1946 - José Carreras, espanjalainen tenori
- 1957 - Adrian Smith, Iron Maidenin kitaristi
- 1963 - Nasty Suicide, Hanoi Rocksin kitaristi
- 1984 - Antti Tuisku, laulaja

Kuolleita

- 1936 - Ivan Pavlov, venäläinen fysiologi, keksi ensimmäisenä ehdollistamisen (Pavlovin koira), vuoden 1904 Nobelin lääketieteenpalkinnon saaja
- 1989 - Konrad Lorenz, itävaltalainen etologi, tutki eläinten vaistokäyttäytymistä ja leimautumista, vuoden 1973 (jaetun) Nobelin lääketieteenpalkinnon saaja (s. 1903)
- 1993 - Lillian Gish, yhdysvaltalainen mykän filmin aikakauden näyttelijä (s. 1893)

Juhlapäiviä

- Rooman valtakunta: Equirria, Mars-jumalan kunniaksi pidettiin hevoskilpailuja.
- Dominikaaninen tasavalta: Kansallispäivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 26. helmikuuta, 28. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-27 ms:27 Februari ko:2월 27일 ja:2月27日 simple:February 27 th:27 กุมภาพันธ์

Lontoo

Lontoo (englanniksi London) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2005 väestötutkimuksessa noin 7 421 228 eli Lontoo on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Kaupungin pinta-ala on 1 579 neliökilometriä, jonka voi suhteuttaa esimerkiksi New Yorkin pinta-alaan, joka on reilu puolet Lontoon vastaavasta eli 831 neliökilometriä.

Maantiede

New York Lontoon kaupunkia ei hallinnollisessa mielessä ole varsinaisesti olemassakaan, vaan niin sanottu Suur-Lontoo koostuu 32 itsenäisestä kunnasta (borough) sekä pienestä alueesta nimeltä Lontoon kaupunki (City of London), joiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Kaupunginosat muodostavat yhdessä yhden isomman hallinnollisen yksikön, jonka kattamaa aluetta kutsutaan yleisesti Lontooksi tai Suur-Lontooksi. Tämän lisäksi maa jaetaan myös kuntiin (county), joiden hallinnolliset oikeudet Lontoon ulkopuolella ovat pitkälti samanlaiset kuin Lontoon kaupunginosilla, mutta tästä huolimatta Lontoon kaupunginosat kuuluvat myös omiin kuntiinsa. Esimerkiksi Hounslow'n kaupunginosa kuuluu Middlesexin kuntaan, mutta on silti kiinteä osa Lontoota. Englannin kuningashuoneen palatsi, Buckinghamin palatsi, sijaitsee Lontoossa. Suur-Lontoon rajana, kuten tavallaan Suomessa pääkaupunkiseudunkin rajana, pidetään kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja on maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan. Lontoon halki virtaa Thames-joki, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut iso merkitys Lontoon kehittymisellä. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjois rannalle.

Ilmasto

Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpiä mutta harvoin kuumia ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden. Kesän lämpötilat harvoin ylittävät yli 33°C, tosin korkeat lämpötilat ovat viimeaikoina yleistyneet. Korkein mitattu lämpötila Lontoossa oli 37.9°C, joka mitattiin Heathrown lentokentällä vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esim Roomassa tai Sydneyssä. Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa ja Lontoon lämpötila on joskus ympäröiviä alueita noin 5°C lämpöisempi.

Kaupunginosat (Boroughs)

Asukasluvut ovat peräisin: UK Census, 2001.

Väestö

Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä lontoolaiset puhuvat yli kolmeasataa kieltä ja yli kolmekymmentä prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.

Asukasmäärän kehitys

Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801 - 2001 ovat väestönlaskenta lukuja. Vuoden 2005 tiedot ovat peräisin tietokoneelta.

Liikenne

mikroilmasto Lontoossa toimii kattava, joskin melko kallis ja erittäin ruuhkainen julkinen liikenne.

Metro

Lontoon metro, joka on lajissaan maailman vanhin, on ruuhka-aikoina varsinkin keskustassa tupaten täynnä.

Linja-autot

Linja-auto -liikenne on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista linja-autoistaan (double deckers).

Lentoliikenne

Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, London Gatwick Airport, London Stansted Airport, London Luton Airport ja London City Airport.

Urheilu

Lontoossa on pidetty kesäolympialaiset vuosina 1908 ja 1948. Seuraavan kerran Lontoo on kisaisäntä vuoden 2012 kesäkisoissa. Lontoo tulee olemaan ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa.

Tunnettuja urheiluseuroja

- Arsenal, jalkapallo, Valioliiga
- Chelsea, jalkapallo, Valioliiga
- Tottenham Hotspur, jalkapallo, Valioliiga
- Fulham, jalkapallo, Valioliiga
- Charlton Athletic, jalkapallo, Valioliiga
- West Ham United, jalkapallo, Valioliiga

Suomen suurlähetystö, Lontoo

Suomen Lontoon-suurlähettiläs on Jaakko Laajava. Suurlähetystö sijaitsee osoitteessa 38 Chesham Place. Suurlähettiläänä oli vuodesta 1996 vuoteen 2004 Pertti Salolainen.
- [http://www.finemb.org.uk/fi/ Suomen suurlähetystö, Lontoo]

Aiheesta muualla

- [http://www.visitlondon.com/ Lontoon viralliset matkailusivut]
- [http://www.london.gov.uk/ Lontoon pormestarin ja kaupunginhallituksen sivut]
- [http://london.visittown.com London, VisitTown.com]
- [http://wikitravel.org/en/London Lontoo Wikitravelissa] Pertti Salolainen als:London ms:London zh-min-nan:London ko:런던 ja:ロンドン simple:London th:ลอนดอน fiu-vro:London

1906

Tapahtumia

- 6. toukokuuta - Nikolai II perusti Venäjän kansallisen duuman. Se kokoontui heinäkuussa ja hajotettiin kymmenessä viikossa.
- 1. kesäkuuta - Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Sekä miehet että naiset saavat yleisen äänioikeuden (naisille Suomessa Euroopan ensimmäisenä maana).
- 3. lokakuuta - SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
- Roald Amundsen purjehtii Luoteisväylän läpi.
- Kommunistinen manifesti käännettiin suomeksi.

Syntyneitä

- 7. helmikuuta - Henry Pu-Ji, 1908–1912 ja 1917 Kiinan keisari.
- 18. helmikuuta - Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri
- 22. huhtikuuta - Ruotsin prinssi Gustaf Adolf (k. 1947)
- 28. huhtikuuta - Kurt Gödel, matemaatikko (k. 1978)
- 25. syyskuuta - Dmitri Šostakovitš, säveltäjä (k. 1975)
- marraskuu - Faisal ibn Abd al-Aziz, Saudi-Arabian kuningas
- 16. joulukuuta - Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri
- 25. joulukuuta - Ernst Ruska, fyysikko, Nobel-voittaja

Kuolleita

- 29. tammikuuta - Tanskan kuningas Kristian IX
- 19. huhtikuuta - Pierre Curie, fyysikko
- 23. toukokuuta - Henrik Ibsen, näytelmäkirjailija ms:1906 ko:1906년 ja:1906年 simple:1906 th:พ.ศ. 2449

1924

Tapahtumia

- 22. tammikuuta - Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen Britannian työväenpuolueen pääministeri.
- 25. tammikuuta - Vuoden 1924 talviolympialaiset, Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla olivat ensimmäiset talviolympialaiset.
- 26. tammikuuta - Petrograd nimettiin uudelleen Leningradiksi.
- 1. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton.
- 14. helmikuuta - IBM perustettiin.
- 9. maaliskuuta - Italia liitti itseensä Fiumen.
- 20. maaliskuuta - Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers_F_13 -koneella
- 25. maaliskuuta - Kreikka julistautui tasavallaksi.
- 1. huhtikuuta - Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen, hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
- 6. huhtikuuta - Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
- 2. kesäkuuta - Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge allekirjoitti Indian Citizenship Actin, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
- 10. kesäkuuta - Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajan Giacomo Matteottin Roomassa.
- 5. heinäkuuta - Vuoden 1924 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Pariisissa.
- 31. elokuuta - Paavo Nurmi teki uuden 10 000 m maailmanennätyksen
- 9. syyskuuta - Belgia siirtyi 8-tuntiseen työpäivään.
- 12. joulukuuta - Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui
- 30. joulukuuta - Edwin Hubble ilmoitti havainneensa muita galakseja.

Syntyneitä

- 3. huhtikuuta - Marlon Brando, amerikkalainen näyttelijä.
- toukokuu - Charles Aznavour, armenialais-ranskalainen laulaja.
- 12. kesäkuuta - George Herbert Walker Bush, Yhdysvaltain 41. presidentti
- 4. heinäkuuta - Eva Marie Saint, Yhdysvaltalainen näyttelijä
- 1. lokakuuta - Jimmy Carter, Yhdysvaltain 39. presidentti
- 4. lokakuuta - Charlton Heston, näyttelijä, konservatiiviaktivisti
- 20. marraskuuta - Benoît Mandelbrot, matemaatikko

Kuolleita

- 21. tammikuuta - Vladimir Lenin, Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja
- 3. helmikuuta - Woodrow Wilson, Yhdysvaltain 28. presidentti
- 1. maaliskuuta - Louise-Marie Amélie, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
- 3. kesäkuuta - Franz Kafka, kirjailija

Nobelin palkinnot

- Fysiikka: Manne Siegbahn
- Kemia: ei jaettu
- Lääketiede: Willem Einthoven
- Kirjallisuus: Wladyslaw Stanislaw Reymont
- Rauha: ei jaettu Luokka:1924 ms:1924 ko:1924년 ja:1924年 simple:1924 th:พ.ศ. 2467

1929

Tapahtumia

- 6. tammikuuta - Kuningas Aleksandar I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
- 10. tammikuuta - Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
- 17. tammikuuta - Elzie Crisler Segarin Kippari-Kalle teki ensiesiintymisensä.
- 18. tammikuuta - Trotski karkoitettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
- 11. helmikuuta - Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
- 14. helmikuuta - Ystävänpäivän verilöyly: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpailevaa gansteria murhattiin Chicagossa.
- 18. helmikuuta - Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
- 3. maaliskuuta - Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
- 31. toukokuuta - Britannian vaalit johtavat umpikujaan, liberaalipuolueesta tulee ratkaisija vallanjaossa.
- 8. kesäkuuta - Ramsay MacDonald perustaa Labour-hallituksen.
- 5. heinäkuuta - Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D.H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
- 24. heinäkuuta - Ranskan pääministeri Raymond Poincaré eroaa terveyssyistä, Aristide Briand tulee hänen seuraajakseen.
- 24. heinäkuuta - Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27. elokuuta 1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin se nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
- 8. elokuuta - Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
- 5. syyskuuta - Aristide Briand esittelee suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
- 7. syyskuuta - Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133-138 kuollutta.
- 17. syyskuuta - Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjätettiin vallankaappauksessa, johtoon Antas Smetona.
- 22. lokakuuta - Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
- 24. lokakuuta - Suuri lama alkaa: Musta torstai, jota seuraa Musta tiistai (20. lokakuuta) – New Yorkin pörssi romahtaa ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkaa.
- 18. marraskuuta - 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 Burin niemimaan alueella.
- 29. marraskuuta - Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
- 2. joulukuuta - Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
- Lapuan liike muodostettiin.
- Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
- Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki)

Syntyneitä

- 3. tammikuuta - Gordon Moore, Intelin perustaja
- 3. tammikuuta - Sergio Leone, elokuvaohjaaja (k. 1989)
- 15. tammikuuta - Martin Luther King Jr., amerikkalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
- 10. helmikuuta - Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
- 15. helmikuuta - Graham Hill, Formula 1 -ajaja (k. 1975)
- 1. huhtikuuta - Milan Kundera, kirjailija
- 10. huhtikuuta - Max von Sydow
- 4. toukokuuta - Audrey Hepburn, näyttelijä (k. 1993)
- 12. kesäkuuta - Anne Frank
- 2. heinäkuuta - Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo.
- 24. elokuuta - Jasser Arafat (k. 2004)
- 21. lokakuuta - Ursula K. Le Guin, tieteis- ja fantasiakirjailija
- 15. marraskuuta - Erkki Lahdes, kasvatustieteen professori
- 16. marraskuuta - Aarne Laurila, professori

Kuolleita

- 13. tammikuuta - Wyatt Earp, sheriffi ja saluunanpitäjä
- 4. huhtikuuta - Carl Benz, autoinsinööri
- 20. maaliskuuta - Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka, länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa.
- 29. joulukuuta - Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija Luokka:1929 ms:1929 ko:1929년 ja:1929年 simple:1929 th:พ.ศ. 2472

1931

Tapahtumia

- 22. tammikuuta - Sir Isaac Isaacsista tuli ensimmäinen Australiassa syntynyt Australian kuvernööri.
- 27. tammikuuta - Pierre Laval muodostaa hallituksen Ranskassa.
- 10. helmikuuta - New Delhista tuli Intian pääkaupunki.
- 16. helmikuuta - Pehr Evind Svinhufvud valittiin Suomen presidentiksi.
- 1. maaliskuuta - Henry Pu Yi, entinen Kiinan keisari asetettiin Japanin muodostaman Mantšukuon nukkevaltion kuninkaaksi.
- 3. maaliskuuta - The Star-Spangled Banner valitaan Yhdysvaltain kansallishymniksi.
- 7. maaliskuuta - Eduskuntatalo vihitään käyttöön Helsingissä.
- 17. maaliskuuta - Nevada laillistaa uhkapelin.
- 6. huhtikuuta - Portugali julisti sotatilalain Madeiralla ja Azoreilla Funchalin sotilasvallankaappausyrityksen vuoksi.
- 14. huhtikuuta - Espanjan toinen tasavalta julistettiin perustetuksi. Kuningas Alfonso XIII luopuu kruunusta ja lähtee maasta.
- 1. toukokuuta - Empire State Building valmistui New Yorkissa.
- 4. toukokuuta - Mustafa Kemal (myöhemmin Atatürk) valittiin uudelleen Turkin presidentiksi.
- 13. toukokuuta - Paul Doumer valittiin Ranskan presidentiksi.
- 14. kesäkuuta - Jahti St Philiebert upposi Loirejokeen, yli 500 hukkunutta.
- 24. elokuuta - Ramsay MacDonald erosi UK:n pääministerin tehtävästä ja muodosti uuden kansallisen hallituksen kaikkien puolueiden edustajista.
- 31. elokuuta - Jangtse tulvii, 23 miljoonaa kodittomiksi.
- 18. syyskuuta - Mukdenin räjähdys Etelä-Mantšurian rautatiellä. Japani käyttää sitä tekosyynä valloittaakseen Mantšurian.
- 18. syyskuuta - 23-vuotias Geli Raubal löydettiin kuolleena Münchenistä natsipuolueen johtajan Adolf Hitlerin asunnosta. Tapaus nimettiin itsemurhaksi.
- 1. lokakuuta - Naiset saavat äänioikeuden Espanjassa.
- 8. marraskuuta - Panaman kanava suljettiin muutamiksi viikoiksi maanjäristysvaurioiden vuoksi.
- 10. joulukuuta - Alcala Zamora valittiin Espanjan toisen tasavallan presidentiksi.
- Kurt Gödel todisti Gödelin epätäydellisyysteoreeman.
- Brittiläinen imperiumi muutettiin Brittiläiseksi kansainyhteisöksi (Commonwealth).
- Haddon Sundblom suunnittelee Coca-Colalle Joulupukin nykyään yleisimmän ulkonäön.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta -