:: wikimiki.org ::

Lennart Meri

Lennart Meri

Lennart Meri (s. 29. maaliskuuta 1929) on virolainen kirjailija ja poliitikko. Hän oli Viron presidenttinä 1992-2001. Meri asui nuorena ulkomailla ja opiskeli neljää kieltä. Perhe oli Tallinnassa kun neuvostojoukot valloittivat Viron. Meret karkoitettiin Siperiaan. Siellä Meri aloitti työuransa 12-vuotiaana metsätöissä ja perunankuorijana. Meren perhe jäi henkiin ja pääsi palaamaan Viroon jossa Lennart Meri valmistui Tarton yliopistosta 1953 pääaineenaan historia ja kielet. Vuonna 1986 hänestä tuli Helsingin yliopiston kunniatohtori. Meri oli Viron Laulavan vallankumouksen johtohahmoja, ja hänestä tuli itsenäisen Viron ensimmäinen ulkoministeri. Oltuaan lyhyen aikaa Viron Suomen-suurlähettiläänä Meri äänestettiin presidentiksi 1992. Vuonna 1996 hänet valittiin toiselle kaudelle.

Suomennettuja teoksia

- Revontulten porteilla. 1977
- Hopeanvalkea. Tarina suomalais-ugrilaisten heimojen vaelluksesta. Gummerus 1983.
- Kamtsatka: tulivuorten maa. 1988
- Tulen maasta jonka nimi on Viro. Puheita, suomennettu käsikirjoituksista. Toimittanut Piret Saluri. Otava 1995 Meri, Lennart Meri, Lennart

29. maaliskuuta

29. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 88. päivä (89. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 277 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni :- suomenruotsalainen kalenteri: Jonas :- ortodoksinen kalenteri: Markus, Markku, Kirilä, Kiril, Joona, Joonas :- saamenkielinen kalenteri: Joavnna, Jovnna, Jonás, Joná, Jompá :- vanhemmissa kalentereissa: Eustachius, Gideon, Jon

Tapahtumia

- 537 - Paaviksi siunattu ja vihitty Vigilius syrjäytti paavi Pyhä Silveriuksen.
- 1461 - Ruusujen sota: Towtonin taistelu - Edvard Yorkilainen kukisti kuningatar Margaretin (Margaret Anjoulaisen) päästäkseen Englannin kuninkaaksi (kuningas Edvard IV).
- 1638 - Ruotsalaiset perustivat ensimmäisen siirtokunnan Yhdysvaltain Delawareen, Nya Sverigen.
- 1792 - Ruotsin kuningas Kustaa III kuoli sen jälkeen, kun häntä oli ammuttu 14 päivää aikaisemmin selkään Tukholman kuninkaallisen ooperan keskiyön naamiaisissa. Hänen seuraajakseen tuli Kustaa IV Aadolf.
- 1809 - Kustaa IV Aadolf luopui Ruotsin kruunusta vallankaappauksen jälkeen. Suomen neljä säätyä vannoivat Porvoon valtiopäivillä uskollisuutta Venäjän keisari Aleksanteri I:lle, mikä lopetti Ruotsin vallan Suomessa.
- 1849 - Yhdistynyt kuningaskunta liitti Punjabin itseensä.
- 1871 - Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktoria avasi Royal Albert Hallin yleisölle.
- 1911 - John Browningin suunnittelema puoliautomaattinen M1911-pistooli tuli Yhdysvaltain armeijan viralliseksi käsiaseeksi ja sitä käytettiin maailmansotien lisäksi vielä Korean sodassakin.
- 1930 - Heinrich Brüning nimitettiin Saksan liittokansleriksi.
- 1945 - Toinen maailmansota: viimeinen päivä, jolloin saksalaisia V-1-raketteja ammuttiin Englantiin.
- 1951 - "Punainen vaara": Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin vakoilusta.
- 1969 - Madridissa pidetyssä 14. Euroviisujen laulukilpailussa neljän eri maan kilpailijat jakoivat voiton: Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Alankomaiden ja Ranskan.
- 1971 - My Lain verilöyly: luutnantti William Calley tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhien suunnittelusta ja toteutuksesta.
- 1971 - Los Angelesissa tuomioistuin suositteli kuolemanrangaistusta Charles Mansonille ja hänen kolmelle naispuoliselle seuraajalleen.
- 1973 - Vietnamin sota: viimeiset yhdysvaltalaiset sotilaat lähtivät Etelä-Vietnamista.
- 1974 - Avaruustutkimus: NASAn Mariner 10 avaruusluotain lensi ensimmäisenä avaruusluotaimena Merkuriuksen ohi. Se oli laukaistu matkaan 3. marraskuuta 1973.
- 1981 - Kesäaika otettiin käyttöön Suomessa.
- 1981 - Juostiin ensimmäinen Lontoon Maraton.
- 1993 - Edouard Balladur Ranskan pääministeriksi.
- 1999 - Dow Jonesin teollisuusindeksin päätöslukema ylitti ensimmäisen kerran 10 000 pisteen rajan lukemin 10006,78.
- 2004 - Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia ja Viro liittyivät NATOon täysivaltaisina jäseninä.
- 2004 - Irlanti kielsi ensimmäisenä valtiona tupakoinnin kaikilla työpaikoilla baarit ja ravintolat mukaan lukien.
- 2006 - Ennustettu täydellinen auringonpimennys.

Syntyneitä

- 1790 - John Tyler, Yhdysvaltain kymmenes presidentti († 1862)
- 1879 - Alan Gardiner, englantilainen egyptologi
- 1899 - Lavrenti Berija, neuvostoliittolainen poliitikko († 1953)
- 1900 - John McEwen, Australian pääministeri († 1980)
- 1912 - Hanna Reitsch, saksalainen lentäjä († 1979)
- 1918 - Sam Walton, yhdysvaltainen liikemies, Wal-Mart-kauppaketjun perustaja († 1992)
- 1931 - Aleksei Gubarev, kosmonautti
- 1940 - Ray Davis (eli Stingray Davis), muusikko (P-Funk)
- 1943 - Evangelos Odysseas Papathanassiou (eli Vangelis), muusikko
- 1943 - John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- 1957 - Christophe Lambert, näyttelijä (Greystoke, Highlander)
- 1976 - Jennifer Capriati, tenniksenpelaaja
- 1979 - Marika Fingeroos, "salarakas"

Kuolleita

- 1058 - Paavi Stefanus X
- 1772 - Emanuel Swedenborg, filosofi ja matemaatikko (s. 1688)
- 1792 - Kustaa III, Ruotsin kuningas (häntä ammuttiin 16. maaliskuuta) (s. 1746)
- 1912 - Robert Scott, tutkimusmatkailija (s. 1868)
- 1937 - Karol Szymanowski, säveltäjä (s. 1882)
- 1959 - Barthelemy Boganda, Keski-Afrikan tasavallan ensimmäinen presidentti ---- Katso myös: kalenteri ~ 28. maaliskuuta, 30. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-29 ms:29 Mac ko:3월 29일 ja:3月29日 simple:March 29 th:29 มีนาคม

Viro

Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) on tasavalta Itämeren itärannalla Koillis-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella, Suomesta etelään. Virolla on itärajaa Venäjän federaation ja etelärajaa toisen Baltian maan, Latvian, kanssa. Viron pääkaupunki on Tallinna. Noin kolmannes maan asukkaista elää Tallinnassa ja yhteensä 70 prosenttia kaupungeissa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (101 744 asukasta), teollisuuskaupunki Narva (73 295 asukasta) ja kesäpääkaupunki Pärnu (50 966 asukasta). Muiden valtioiden pääkaupungeista Tallinnaa lähinnä on Helsinki – matkaa yli Suomenlahden tulee vain 85 kilometriä. Latvian pääkaupunki Riika on päivän automatkan päässä (307 kilometrin) eikä Pietariinkaan ole pitkä matka (395 kilometriä). Tukholmakin on melko lähellä, 405 kilometrin päässä.

Nimitykset Eesti ja Viro

Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen Tacituksen Germania-teoksessa muodossa aestii. Yleisen käsityksen mukaan rautakautinen nimitys aestii kuitenkin viittasi Itämeren kaakkoisrannikon balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin. Virolaisten alkuperäinen omakielinen nimi on maarahvas ja kielen nimi maakeel. Nimi "Eesti" tuli Viroon vasta 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessa välissä. Suomessa Viroa on kutsuttu Eestiksi varsinkin 1920- ja 1930-luvulla heimotyöstä innostuneiden oikeistolaisten keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa. Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin "Viro". Muun muassa Viron entinen presidentti, kielentutkija Lennart Meri ja Kielitoimisto suosittelevat suomeen vakiintuneen Viro-nimen käyttöä. Viro-nimitys on tullut suomen kieleen Koillis-Viron historiallisesta Virun maakunnasta, josta pidettiin vanhastaan yhteyksiä Suomenlahden pohjoispuolelle, mm. Virolahdelle. Virun alueella on kaksi nykymaakuntaa: Länsi-Viru ja Itä-Viru (Lääne-Viru ja Ida-Viru).

Maantiede

Viron pinta-ala on noin 45 000 neliökilometriä. Alueeltaan se on siis hiukan suurempi kuin esimerkiksi Alankomaat, Tanska tai Sveitsi, mutta toisaalta pienempi kuin vaikkapa Itä-Suomen lääni. Idästä länteen Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. Meren saaret muodostavat noin yhden kymmeneksen ja järvet kahdeskymmenesosan Viron pinta-alasta. Viro sijaitsee samalla leveyspiirillä kuin Keski-Ruotsi ja Skotlannin pohjoiskärki. Kesäkuukausien (kesäkuu-syyskuu) keskilämpötila on tavallisesti 15–18 celsiusastetta, talvella 4–5 °C. Viron yli tuhat järveä täplittävät maaseutua. Pinnanmuodoiltaan Viro on melko tasainen. Korkein kohta on Suur Munamägi Etelä-Virossa, 318 metriä meren pinnan yläpuolella. Taivas on Virossa pilvien peitossa noin puolet vuodesta. Merellisen ilmaston takia kumpuilevassa Etelä-Virossa sataa vuodessa noin 750 millimetriä. Kun seitsemän tuhatta jokea ja puroa kuljettaa sadevettä mereen, maasto on vetinen: suot ja erityyppiset puuta kasvavat rämeet kattavat yli viidenneksen Viron pinta-alasta. Maailmassa on suhteessa enemmän suomaata vain Suomessa. Erityyppiset metsät kattavat hiukan yli puolet Viron pinta-alasta. Suomaat ja aarniometsät edustavat luontotyyppejä, jotka ovat tuhoutuneet suuresta osasta Eurooppaa.

Historia

millimetri millimetri millimetri millimetri

Esihistoria

Viimeisen jääkauden hellittäessä vetäytyi mannerjää pohjoiseen, että nykyisen Viron alue vapautui jääpeitteestä n. 10 000 eaa ja Etelä-Suomi n. 8000 eaa. Pian maanpinnan paljastumisen jälkeen alkoi myös ihmisasutus levitä etelästä näille alueille ja siitä lähtien asutus on jatkunut tähän päivään asti. Varhaisimman asujamiston etnisestä pohjasta tai kielestä ei ole tietoa, mutta vuoden 3300 eaa jälkeen Suomenlahden molemmille puolille levinneen ns. kampakeraamisen kulttuurin on arveltu olevan itämerensuomalaista alkuperää. Kivikautta seurasivat Virossakin pronssikausi (1500 - 500 eaa.) ja rautakausi (500 eaa. - 1200 jaa.), joilta on runsaasti arkeologisia löytöjä. Rautakaudelle ajoittuvat esimerkiksi "maalinnoiksi" kutsutut linnoitukset. Viron ja Suomen välillä vallitsivat jo tällöin vilkkaat yhteydet. Viro oli tähän aikaan tiheämmin asuttu kuin Suomi, ehkä myös kehittyneempi ja vauraampikin.

Keskiaika ja uuden ajan alku

1200-luvun alkupuolella Saksalainen ritarikunta yhdessä Kalparitariston kanssa valloitti pitkän sodan jälkeen jälkeen Viron eteläosan ja Tanska pohjoisosan. Lopulta saksalaiset hallitsivat koko aluetta. 1500-luvun lopulla Ruotsi valloitti Pohjois-Viron, Puola Etelä-Viron (Ruotsille 1629) ja Tanska Saaremaan (Ruotsille 1645).

Venäjän vallan aika ja kansallistunteen nousu

Venäjä valloitti Viron Ruotsilta 1700-luvun suuressa pohjan sodassa. Kansallinen herääminen Virossa alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun maaorjuus lakkautettiin. Jo Ruotsin vallan aikana (1632) oli perustettu mm. Tarton yliopisto. 1800-luvun lopulla Venäjä yritti tukahduttaa vaaralliseksi kokemaansa kansallisuusaatetta. Venäläistämisohjelman aikana vironkielisiä sanomalehtiä ja kouluja lakkautettiin ja Tarton yliopistossa venäjästä tuli ainoa opetuskieli. Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa ja bolševikkien vallankumouksen jälkeen Viro julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi. Bolševikit pyrkivät estämään irtautumisen, mutta Saksa miehitti Viron heti sen julistauduttua itsenäiseksi.

Itsenäisyyskamppailu

Itsenäiseksi Viro pääsi julistautumaan 24. helmikuuta 1918. Konstantin Päts muodosti väliaikaisen hallituksen, mutta Saksa miehitti Tallinnan seuraavana päivänä ja vangitsi Pätsin. Brest-Litovskin rauhassa maaliskuussa 1918 bolševikkien oli pakko luovuttaa Viro Saksalle. Saksalaisten romahdettua sodan lopuksi Neuvosto-Venäjä mitätöi rauhansopimuksen ja puna-armeija hyökkäsi Viroon. Hyökkäystä seurasi yli vuoden mittainen Viron vapaussota brittilaivaston tukemana. Puna-armeija lyötiin takaisin. Vuonna 1920 solmittiin Tarton rauha ja Viro ja Neuvosto-Venäjä tunnustivat toisensa. Virolaisen kulttuurin ja talouden perusta luotiin seuraavina vuosikymmeninä. Maahan järjestettiin tehokas vironkielinen alkeisopetus, Tarton yliopisto muutettiin vironkieliseksi jo vuonna 1919. Maauudistuksessa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Vuonna 1921 Viro liittyi Kansainliittoon. Kommunistien kansannousu tukahdutettiin joulukuussa 1924.

Demokraattinen Viro

Vuoden 1920 perustuslaki kuului demokraattisimpia maailmassa, koska siinä oli lähes ääriparlamentaristinen korostus. Parlamentti valitsi valtionpäämiehen (riigivanem), joka johti hallitusta ja hoiti myös presidentin tehtävät. Taloudellisesti hyvänä aikana järjestelmä toimi tyydyttävästi, mutta talouslaman aikana 1929–1933 ajauduttiin sisäpoliittiseen kriisiin. Tyytymättömyys demokraattisen järjestelmän saamattomuuteen kanavoitui äärioikeiston kannatukseksi, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Virossa oikeisto-oppositiota nousi edustamaan Viron vapaussoturien liitto, ns. vapsit.

Konstantin Pätsin autoritaarinen hallinto

Suuri lama 1932–1933 johti radikalisoitumiseen ja parlamentarismi näytti olevan pystymätön ratkaisemaan ongelmia. Viron rintamamiesten eli vapsien liike voitti suuren vaalivoiton syksyllä 1933. Vapsien painostuksesta hyväksyttiin vuonna 1933 uusi perustuslaki, joka teki riigivanemista itsenäisen toimenpanovallan haltijan, jolla oli laajat valtaoikeudet. Vapsien aloitteesta perustuslakia muutettiin siten, että presidentin valtaa lisättiin huomattavasti. Uusi perustuslaki astui voimaan 1934. Ylimenokauden hallituksen johtaja, keskustaan edustava Konstantin Päts huolestui kuitenkin vapsien yhä kasvavasta voimasta ja uusia valtionpäämiehen valtaoikeuksiaan hyväksikäyttäen julisti kenraali Johan Laidonerin kanssa ja armeijan tuella maan 23. maaliskuuta 1934 poikkeustilaan ja lakkautti koko vapsien järjestön ja vangitutti liikkeen johdon. Kansanedustuslaitos hajotettiin syksyllä 1934 ja kaikki puolueet lakkautettiin 1935. Diktaattorina hallinnut Päts perusti ylhäältä johdetun puolueen isänmaanliitto (isamaalit). Joulukuussa 1935 vapsit suunnittelivat vallankaappausta suomalaisen sinimustat-järjestön tuella, mutta viranomaiset saivat siitä vihiä ja juonijat pidätettiin. Päts hallitsi Viroa varsin yksinvaltaisesti vuoteen 1938, jolloin hänet nimitettiin uuden, vuonna 1937 säädetyn perustuslain mukaiseksi presidentiksi ja hän palasi perustuslailliseen hallintotapaan.

Neuvostoliiton uhka

Suomen ja muiden Baltian maiden tavoin Viro solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa 1932. Baltian maat solmivat puolustusliiton 12. syyskuuta 1934. Helmikuussa 1936 kansanäänestyksessä kannatettiin paluuta demokratiaan. Perustuslaillisuuteen palaaminen ei kuitenkaan tuonut juurikaan muutosta vallanpitoon ja Päts jatkoi presidenttinä. Neuvostoliiton ja Britannian neuvotellessa sopimusta huhtikuussa 1939, Viro ja Latvia solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta oli pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa tukikohtasopimuksen 1939. Viroon tuli 25 000 sotilasta suljettuihin tukikohtiin. Toukokuussa 1940 Neuvostoliitto painosti Viroa päästämään 90 000 neuvostosotilasta maahan ja elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista. Presidentti Päts vangittiin ja kuljettiin Venäjälle, jossa hän menehtyi. Neuvostolaistaminen keskeytyi kolmeksi vuodeksi Saksan vallattua jälleen Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen nukkehallinto. Sen johdossa oli vapaussoturien liikkeen (vapsien) johtohahmoihin kuulunut Hjalmar Mäe. Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan 1941 aikana, mikä todettiin Wannseen pöytäkirjoissa 20. tammikuuta 1942. Puna-armeija sai Viron haltuunsa uudelleen syksyllä 1944.

Neuvosto-Eesti

Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. 1950-luvulla Viron kulttuurielämä alkoi vilkastua.

Uusi itsenäisyys

Marraskuussa 1988 Viron korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi. Toukokuussa 1990 osa vuoden 1938 perustuslaista palautettiin voimaan ja maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui epäonnistunut vallankaappausyritys. Suomen ei tarvinnut tunnustaa Viron uutta itsenäisyyttä monien muiden valtioiden tapaan, koska se ei ollut de jure koskaan tunnustanut Viron liittymistä Neuvostoliittoon, vaan se saattoi todeta itsenäisyyden edellisen tunnustuksen olevan voimassa. Vuonna 1993 Viron hallitus määritteli 500000 maan asukasta "ulkomaalaisiksi" ja määräsi heidät hakemaan oleskelupaa. Viimeiset Venäjän joukot vetäytyivät elokuuhun 1994 mennessä. Viro on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Viro solmi uuden rajasopimuksen 18. toukokuuta 2005 ja ratifioi sen 20. kesäkuuta. Sopimuksessa rajat noudattivat neuvostotasavallan rajoja, ilman Petserinmaata ja Narva-joen itärantaa. Mielipidetiedustelujen mukaan sopimusta vastusti 80% virolaisista. Venäjän Duuma ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, koska Viro oli liittänyt sopimuksen ratifiointilain esipuheeseen maininnan neuvostomiehityksestä.

Politiikka

Viron kansalaiset valitsevat 101-paikkaisen parlamentin (Riigikogu) joka neljäs vuosi. Parlamentti valitsee presidentin, jonka virkakausi kestää viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti on myös Viron puolustusvoimien ylipäälikkö. Parlamenttivaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Heti uudelleenitsenäistymisen jälkeisinä vuosina Viron puoluekartta oli pirstoutunut: runsaat kymmenen puoluetta edusti vajaata puoltatoista miljoonaa ihmistä. Näistä jäljellä on enää vain noin puolet. Paikallisvaaleissa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet asukkaat.

Ulkosuhteet

Virolla on Venäjän kanssa kansainvälisoikeudellisesti avoin kysymys maan rajasta Venäjän kanssa. Viron sosialistinen neuvostotasavalta luovutti Venäjän sosialistiselle federatiiviselle neuvostotasavallalle ns. Viron Inkerinmaan Narva-joen itärannalla ja Petserinmaan kaakossa, jotka Viron ja Neuvosto-Venäjän välisessä Tarton rauhansopimuksessa oli sovittu Virolle kuuluviksi. Viro periaatteessa hyväksyi alueen haltuun jäämisen Venäjän federaatiolle, mutta Venäjän hallitus ei vienyt riigikogun ratifioimaa sopimusta Venäjän valtakunnanduuman hyväksyttäväksi, koska Viro lisäsi ratifiointilain esipuheeseen maininnan Viron miehityksestä, minkä Venäjä katsoo sisältävän aiheen rajakysymyksen avaamiseksi uudelleen myöhempänä ajankohtana. Näin ollen jo vakiintunut raja jää edelleen kansainvälisoikeudellisesti avoimeksi kysymykseksi. Viron presidenttinä toimii Arnold Rüütel ja pääministerinä Andrus Ansip (Reformipuolue). Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen ajan pääministerit:
- Edgar Savisaar (3. huhtikuuta 1990 – 30. tammikuuta 1992)
- Tiit Vähi (30. tammikuuta 1992 – 21. lokakuuta 1992)
- Mart Laar (21. lokakuuta 1992 – 8. marraskuuta 1994)
- Andres Tarand (8. marraskuuta 1994 – 17. huhtikuuta 1995)
- Tiit Vähi (17. huhtikuuta 1995 – 17. maaliskuuta 1997)
- Mart Siimann (17. maaliskuuta 1997 – 25. maaliskuuta 1999)
- Mart Laar (25. maaliskuuta 1999 – 28. tammikuuta 2002)
- Siim Kallas (28. tammikuuta 2002 – 10. huhtikuuta 2003)
- Juhan Parts (10. huhtikuuta 2003 – 13. huhtikuuta 2005)
- Andrus Ansip (13. huhtikuuta 2005 – )

Maakunnat

Andrus Ansip Viro jakautuu viiteentoista maakuntaan, viroksi maakond, jotka ovat:
- Harjumaa (Harju maakond)
- Hiidenmaa (Hiiu maakond) Hiidenmaan saarella
- Itä-Virumaa
- Jõgevamaa
- Järvamaa
- Länsimaa (Lääne maakond)
- Länsi-Virumaa
- Põlvamaa
- Pärnumaa
- Raplamaa
- Saarenmaa Saarenmaan ja Muhun saarilla
- Tartumaa
- Valgamaa
- Viljandimaa
- Võrumaa

Talous

Viro on omavarainen sähköntuotannon suhteen, ja sähköä riittää vientiinkin. Palavaa kiveä louhitaan Koillis-Virossa ja käytetään paikallisissa voimalaitoksissa. Vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja kuten tuulivoimaa, vesivoimaa ja turpeen käyttöä on tutkittu paljon viime vuosina. Turve on yksi Viron tärkeimpiä luonnonvaroja, ja Viron onneksi se on, vaikkakin hyvin hitaasti, uudistuva luonnonvara. Koska Virossa ei ole paljoa mineraalivaroja, perustuu sen talous pitkälti kevyeen teollisuuteen ja palveluihin, joita ovat matkailu, kauppa ja pankkitoiminta. Viro sijaitsee idän ja lännen välisen vilkkaan kauppareitin varrella ja maassa on aina ollut hyviä satamia; transitoliikenteellä ja ulkomaankaupalla onkin yhä kasvava merkitys Viron taloudelle. Viime vuosina myös informaatioteknologiasektori on kehittynyt nopeasti. Viron valuutta, kruunu, on sidottu euroon suhteessa 1 EUR = 15,6466 EEK (aikaisemmin Saksan markkaan). Viron pankkisektorista lähes 90 prosenttia on nykyisin ulkomaisen pääoman omistuksessa. Viro liittyi yhdessä Liettuan ja Slovenian kanssa Euroopan unionin valuuttakurssimekanismi ERM II:een 27. kesäkuuta 2004. Tämä mahdollistaa euron käyttöönoton maan virallisena valuuttana kahden vuoden tarkkailujakson jälkeen, jonka tarkoitus on seurata Maastrichtin sopimuksen kriteerien täyttymistä. Viro otti käyttöön tasaveron 1994 yhtenä ainoista maista. Tuloveroprosentti oli 26 prosenttia riippumatta henkilön tuloista. 1. tammikuuta 2005 vero alennettiin 24 prosenttiin. Tärkeimpiä teollisuusalueita ovat pääkaupunki Tallinna, sitä ympäröivät alueet sekä Koillis-Viro. Suurimmat työnantajat ovat paperi-, puutavara- ja tekstiiliteollisuudessa. Yksi kymmenestä virolaisesta ansaitsee elantonsa maataloudella, kalastuksella ja metsänhoidolla. Muuttuva mailma pakottaa ihmiset etsimään muita elinkeinoja perinteisen karjanhoidon ja maanviljelyn ohella. Oheiselinkeinoja maaseudulla ovat muun muassa rapsin kasvatus rapsiöljyn tuotantoon, mansikanviljely ja maatilamatkailu. Ruokaostoksilla virolaiset yleensä suosivat kotimaisia tuotteita hyvän maun, edullisen hinnan ja suhteellisen vähäisten lisäainemäärien takia. Viro vie ulkomaille erilaisia kojeita, sähköteknisiä laitteita ja niiden osia sekä moottoriajoneuvojen turvavarusteita. Pieni- ja keskisuuri teollisuus ovat vallitsevia.

Väestö

Etniset virolaiset muodostavat maan väestöstä 67,9 prosenttia. Muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat venäläiset (25,6 prosenttia), ukrainalaiset (2,1 prosenttia), valkovenäläiset (1,2 prosenttia) ja suomalaiset (0,9 prosenttia). Kielellisesti virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa. Viron kansalaisuuden saadakseen hakijan on osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Tämä aiheutti maan uudelleen itsenäistyessä sen, että maan venäläisvähemmistössä on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Maassa oli syyskuussa 2004 157 000 asukasta, joilla ei ollut kansalaisuutta. Viron virallinen kieli on viro, joka on viroksi eesti keel. Viron kieli muistuttaa paljon suomea. Virossa 29 prosenttia asukkaista puhuu venäjää, mutta se ei ole virallinen kieli. Virossa on Euroopan korkein HIV-positiivisten osuus väestöstä, 1,1 prosenttia (2001).

Viron väestö kansallisuuksittain 1922-1989 (prosentteina)
Kansallisuus	1922	1934	1959	1970	1979	1989	2000
Virolaisia	87,7	88,2	74,6	68,2	64,7	61,5	67,9
Venäläisiä	8,2	8,2	20,1	24,7	27,9	30,3	25,6
Saksalaisia	1,7	1,5	0,1	0,6	0,3	0,2	–
Ruotsalaisia	0,7	0,7	–	–	–	–	–
Suomalaisia	–	–	1,4	1,4	1,2	1,1	0,9
Ukrainalaisia	–	–	1,3	2,1	2,5	3,1	2,1
Valkovenäläisiä	–	–	0,9	1,4	1,6	1,7	1,3
Juutalaisia	0,4	0,4	0,4	0,4	0,3	0,3	–
Muita	1,3	1,0	1,2	1,2	1,5	1,8	2,2
Väkiluku yhteensä	1 107 059	1 126 413	1 196 791	1 356 000	1 464 476	1 565 662	1 332 893

Lähde: Library of Congress Country Studies [http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/latvia/lv_appen.html], CIA World Factbook (2000 väestönlaskennan tiedot)

Kulttuuri

Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat: "Yleinen laulu- ja tanssijuhla" (Üldlaulupidu ja Üldtantsupidu). Vuonna 2004 laulujuhla järjestettiin laulujuhlat 24. kerran ja tanssijuhlat 17. kerran. Juhlien päätapahtuma järjestetään Tallinnan Laulukentällä (Lauluväljak). Kuoro- ja kansantanssikulttuuri yleisestikin ovat tärkeässä asemassa Virossa. Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Eri Klas ja Neeme Järvi ovat maailmankuuluja kapellimestareita. Kevyen ja klassisen laulun tärkein nimi Virossa oli Georg Ots. Viihdemusiikissa virolaiset tunnetaan Euroviisu-menestyjinä: Tanel Padar, Dave Benton ja 2XL -yhtye voitti vuoden 2001 Euroviisut kappaleellaan Everybody. Kansainvälisesti tunnetuin virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kansallisia suuria nimiä ovat A. H. Tammsaare ja Friedrich Reinhold Kreutzwald.

Merkittävimmät luonnonvarat

- palavakivi
- turve
- meripihka

Merkittävimmät vientituotteet

- tekstiilit
- maataloustuotteet
- koneet

Katso myös

- Emajoki
- Peipsijärvi
- Pärnujoki
- Põltsamaajoki
- Rutja
- Viron sosialistinen neuvostotasavalta

Aiheesta muualla

- [http://www.cc.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html Viro vai Eesti?] (Erkki Lyytikäinen)
- [http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/viro.shtml Viro vai Eesti?] (kielitoimisto)
- [http://www.estonica.org Estonica - from A to Z about Estonia]
- [http://www.svyl.net/mik%E4%20svyl.html SVYL - Suomen Viro-yhdistysten liitto]
- [http://www.tuglas.fi Tuglas-seura - Tietoa/tapahtumia/kieli- ja kulttuurimatkoja]
- [http://www.viroweb.com ViroWeb - Matkailutiedot Virosta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=58.819430,25.301514&spn=2.399546,7.702515&hl=en Viro Google Mapsissa]
- [http://www.viroweb.com/autoilu/ Viron sisäiset liikenneyhteydet] Luokka:Viro Luokka:Entiset neuvostotasavallat roa-rup:Estonia ms:Estonia zh-min-nan:Eesti ko:에스토니아 ja:エストニア simple:Estonia th:ประเทศเอสโตเนีย fiu-vro:Eesti

1992

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Nivalasta tuli kaupunki.
- 1. tammikuuta - Orimattilasta tuli kaupunki.
- 11. tammikuuta - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyy uuden raamatunkäännöksen.
- 13. tammikuuta - Japani pyytää Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
- 15. tammikuuta - Slovenia ja Kroatia saavat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
- 16. tammikuuta - El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitetaan Méxicossa.
- 22. tammikuuta - Kapinalliset valtaavat Kinshasassa, Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
- 26. tammikuuta - Venäjän ballistiset ohjukset suunnataan pois USA:sta.
- 7. helmikuuta - Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestyksien jälkeen muuttaa Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
- 1. maaliskuuta - Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestävät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkaa.
- 13. maaliskuuta - Turkissa 6,8 richterin maanjäristys tappaa 500.
- 17. maaliskuuta - Autopommi surmaa 29 ja haavoittaa 242 Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
- 18. maaliskuuta - Suomen liittymishakemus Euroopan yhteisöön, josta myöhemmin tulee Euroopan unioni.
- 18. maaliskuuta - Microsoft julkistaa Windows 3.1:n
- 25. maaliskuuta - Kosmonautti Sergei Krikalev palaa maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
- 29. huhtikuuta - Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä todetaan syyttömiksi. Tuomiosta seuraa useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.
- 15. toukokuuta - Genovan maailmannäyttely avataan Italiassa.
- 16. toukokuuta - Avaruussukkula Endeavour laskeutuu ensilennoltaan (STS-49).
- 23. kesäkuuta - Ruokolahden leijonasta tehdään ensimmäinen havainto
- 6.-29. heinäkuuta - Irakissa YK:n asetarkastajilta kielletään pääsi maatalousministeriöön. Tarkastajat viettävät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella, mutta vetäytyvät kun Irakilaiset sotilaat uhkaavat heitä.
- 10. heinäkuuta - Miamissa, Floridassa Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomitaan 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
- 20. heinäkuuta - Václav Havel eroaa Tšekkoslovakia presidentin virasta.
- 8. syyskuuta - Ennennäkemätön valuuttaspekulaatio johtaa Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahtaa 13%. Vuoden aikana tehdään yli 7000 konkurssia.
- 16. syyskuuta - "Musta keskiviikko" johtaa lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotetaan pois järjestelmästä.
- 14. lokakuuta - Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkovat SKOPin.
- 15. lokakuuta - Venäjällä Andrei Tšikatilo todetaan syylliseksi 52 murhaan ja tuomitaan jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
- 3. marraskuuta - Bill Clinton voittaa USA:n presidentinvaalit George Bushia vastaan.
- 11. marraskuuta - Englannin anglikaanikirkko sallii naispappeuden.
- 20. marraskuuta - Tulipalo riehuu Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoittaa rakennusta vakavasti.
- 25. marraskuuta - Tšekkoslovakian liittokokous äänestää maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen.
- 25. marraskuuta - Norjan liittymishakemus Euroopan yhteisöön. (Jäsenyys hylätään kansanäänestyksessä 1994.)
- 3. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös #794 lähettää rahanturvaajia Somaliaan USA:n johtamina.
- 3. joulukuuta - Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutuu A Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80000 tonnin lastista valuu mereen.
- 29. joulukuuta - Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello eroaa, kun häntä syytetään yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.

Muita tapahtumia

- Ensimmäinen eksoplaneetta löydetään.
- Paavi Johannes Paavali II pyytää anteeksi inkvisition tuomiota Galileo Galileita vastaan.
- Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
- Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- Patrick Volkerding aloitti Slackware Linux-distribuution kehittämisen vuoden loppupuolella.

Syntyneitä

- 15. huhtikuuta - Amy Diamond, ruotsalainen teinilaulaja

Kuolleita

- 28. tammikuuta - Arvo Ylppö, arkkiatri
- 10. helmikuuta - Alex Haley, kirjailija
- 6. huhtikuuta - Isaac Asimov, kirjailija
- 23. maaliskuuta - Friedrich von Hayek, taloustieteilijä
- 18. huhtikuuta - Benny Hill, brittikoomikko
- 21. huhtikuuta - Väinö Linna, kirjailija
- 28. huhtikuuta - Francis Bacon (82), brittiläinen taidemaalari
- 30. huhtikuuta - Toivo Kärki, säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö, sovittaja.
- 6. toukokuuta - Marlene Dietrich, näyttelijä
- 5. elokuuta - Jeff Porcaro, Toton rumpali
- 8. lokakuuta - Willy Brandt, poliitikko, Saksan liittokansleri 1969-1974
- 5. marraskuuta - Jan Oort (92), hollantilainen astronomi Luokka:1990-luku Luokka:1992 als:1992 ko:1992년 ja:1992年 simple:1992 th:พ.ศ. 2535

1953

Tapahtumia

- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommin.
- 20. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
- 31. tammikuuta - Pohjanmeren tulvat, 1 835 kuollutta Alankomaissa, 307 Britanniassa ja satoja merellä.
- 11. helmikuuta - Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Israelin kanssa.
- 28. helmikuuta - James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNA:n kemiallisen rakenteen. Tulos julkaistiin julkaisussa: "Molecular structure of nucleic acids: a structure for deoxyribose nucleic acid" 25. huhtikuuta.
- 1. maaliskuuta - Josif Stalin sai sairaskohtauksen vietettyään iltaa muiden Neuvostoliiton johtajien: Lavrenti Berija, Georgi Malenkovin, Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštševin kanssa.
- 6. maaliskuuta - Georgi Malenkov nousi Neuvostoliiton päämieheksi ja kommunistipuolueen pääsihteeriksi Stalinin kuoleman jälkeen. Lopullisesti valtakamppailun voitti lopulta Nikita Hruštšev.
- 25. maaliskuuta - "Lari verilöyly" Keniassa, Mau Mau-kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
- 26. maaliskuuta - Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.
- 7. huhtikuuta - Dag Hammarskjöld valittiin YK:n pääsihteeriksi.
- 9. toukokuuta - Ranska suostui Kamputsean väliaikaiseen itsenäisyyteen kuningas Norodom Sihanoukin alaisuudessa.
- 29. toukokuuta - Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousevat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
- 2. kesäkuuta - Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa.
- 13. kesäkuuta - Imre Nagy nousi Unkarin pääministeriksi Mátyás Rákosin tilalle.
- 17. kesäkuuta - Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
- 18. kesäkuuta - Egypti julistettiin tasavallaksi.
- 10. heinäkuuta – Neuvostoliiton virallinen sanomalehti, Pravda, ilmoitti Lavrenti Berijan syrjäyttämisestä asemastaan NKVD:n päällikkönä.
- 26. heinäkuuta - Fidel Castro johti epäonnistuneen hyökkäyksen Moncadan parakeille Kuubassa.
- 27. heinäkuuta - Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
- 19. elokuuta - Operaatio Ajax: CIA auttoi syrjäyttämään Mohammed Mossadeghin hallituksen Iranissa pitääkseen šaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtaistuimella.
- 20. elokuuta - Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
- 7. syyskuuta - Nikita Hruštšev nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
- 26. syyskuuta - Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
- 21. marraskuuta - British Natural History Museum ilmoitti Piltdownin ihmisen kallon olevan väärennös.
- 29. marraskuuta - Ranskan laskuvarjojoukot valtasivat Dien Bien Phun.
- 23. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan teloituksesta.
- 30. joulukuuta - Ensimmäiset väri-TV:t tulivat myyntiin hintaan $1 175. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
- Ensimmäinen Playboy-lehti ilmestyi.
- Koskenkorva tuli myyntiin.

Syntyneitä

- 21. tammikuuta - Paul Allen, liikemies, Microsoftin perustaja
- 26. tammikuuta - Anders Fogh Rasmussen, Tanskan pääministeri
- 25. helmikuuta - José María Aznar, Espanjan pääministeri
- 12. maaliskuuta - Ron Jeremy
- 16. maaliskuuta - Richard M. Stallman, GNU-projektin luoja
- 11. huhtikuuta - Andrew Wiles, Fermat'n suuren lauseen todistanut matemaatikko
- 11. huhtikuuta - Guy Verhofstadt, Belgian pääministeri
- 6. toukokuuta - Tony Blair, Yhdistyneiden kuningaskuntien pääministeri
- 15. toukokuuta - Mike Oldfield, säveltäjä
- 16. toukokuuta - Pierce Brosnan, näyttelijä
- 31. toukokuuta - Pirkka-Pekka Petelius, näyttelijä
- 21. kesäkuuta - Benazir Bhutto, Pakistanin pääministeri
- 10. heinäkuuta - John Edwards, yhdysvaltalainen senaattori
- 15. heinäkuuta - Jean-Bertrand Aristide, Haitin presidentti
- 11. elokuuta - Hulk Hogan (Terry Gene Bollea), amerikkalainen vapaapainija (wrestling)
- 20. elokuuta - Armi Kuusela, Kaunis nainen
- 28. syyskuuta - Otmar Hasler, Liechtensteinin pääministeri
- 8. joulukuuta - Kim Basinger, näyttelijä ja Oscar-voittaja

Kuolleita

- 5. maaliskuuta - Josif Stalin, neuvostojohtaja
- 10. huhtikuuta - Carol II, Romanian kuningas 1930–1940
- 27. toukokuuta - Otto Meissner, saksalainen poliitikko (s. 1880)
- 28. syyskuuta - Edwin Hubble, astronomi
- 23. joulukuuta - Lavrenti Berija, neuvostojohtaja, teloitettu ko:1953년 ja:1953年 simple:1953 th:พ.ศ. 2496

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin, vanhin ja monialaisin yliopisto. Yliopistolla on n. 38 000 opiskelijaa (joista 5 500 on jatko-opiskelijoita) ja 7 200 henkilökunnan jäsentä. Yliopiston toimintaa on 1990-luvulta lähtien keskitetty neljälle kampukselle: keskusta, Kumpula, Meilahti ja Viikki.

Historia

Yliopiston suora edeltäjä on 26. maaliskuuta 1640 perustettu Turun akatemia jonka perustamissanat lausui kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suomen siirryttyä Venäjän valtaan akatemia jatkoi jonkin aikaa toimintaansa Turussa, mutta vuonna 1827 Turun palon jälkeen se käskettiin siirtymään Helsinkiin. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna. Carl Engelin suunnittelma uusi päärakennus vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832, ja Engel suunnitteli myös muut yliopiston tärkeimmät rakennukset, kuten kirjaston (1844) ja tähtitornin (1834). Yliopisto sai nykyisen nimensä 18. helmikuuta 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Tiedekunnat

Helsingin yliopistossa on nykyisin 11 tiedekuntaa:
- biotieteellinen tiedekunta (2004)
- eläinlääketieteellinen tiedekunta (1995)
- entinen itsenäinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
- farmasian tiedekunta (2004)
- humanistinen tiedekunta (1992)
- entinen historiallis-kielitieteellinen osasto (1852)
- käyttäytymistieteellinen tiedekunta (2004)
- entinen kasvatustieteellinen tiedekunta (1992)
- lääketieteellinen tiedekunta (1640)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1992)
- entinen fyysis-matemaattinen tiedekunta (1852)
- maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (1924)
- oikeustieteellinen tiedekunta (1640)
- teologinen tiedekunta (1640)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1945) Filosofinen tiedekunta joka perustettiin Turun Akatemiaan 1640 oli yksi neljästä kantatiedekunnasta, siihen kuului nykyisestä humanistisesta tiedekunnasta historiallis-kielitieteellinen osasto sekä kasvatusopin osasto. Myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kuului filosofiseen tiedekuntaan. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin 1992 ja oppiaineet jaettiin uusiin tiedekuntiin. Jäänteenä filosofisen tiedekunnan ajasta opiskelijat ovat filosofian ylioppilaita ja moni tutkintonimike on edelleen filosofia-alkuinen (Filosofian kandidaatti (->1992), Filosofian maisteri tai lisensiaatti sekä Filosofian tohtori). Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa toimii 15 osakuntaa. Osakuntalaitos tuli Suomeen pian sen jälkeen kuin Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Nykyään osakunnan juridinen asema on Helsingin yliopiston 15 osakunnalla ja Teknillisen Korkeakoulun ruotsinkielisellä osakunnalla.

Hallinto

Helsingin yliopiston korkein päättävä elin on konsistori, jossa ovat edustettuina tiedekuntien dekaanit sekä vuoden 1991 hallinnonuudistuksesta lähtien myös opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kuin professoreita. Yliopiston korkein johtaja on yliopiston kansleri, jolla on oikeus olla läsnä valtioneuvoston niissö istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopistoa. Tämä oikeus on perustuslaissa ja seurausta yliopiston autonomiasta.

Aiheesta muualla

- [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston kotisivut]
- [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/Historia.htm Helsingin yliopiston historia yliopiston sivuilla]
- [http://www.helsinki.fi/hyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kotisivut]
- [http://www.lib.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto] Luokka:Helsingin oppilaitokset
- ms:Universiti Helsinki

Luokka:Virolaiset kirjailijat

Virolaisia kirjailijoita käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Kirjailijat Luokka:Viro

Муртеница

Муртеница је јужни дио Златибора. Покривена је шумом и обухвата села Негбину, Драглицу, Јасеново, Сјеништа, Кућане, Ојковицу, Бурађу и Бијелу Ријеку (Горњу и Доњу). Највиши врх Муртенице је Бријач (1480 м). Административно, Муртеница спада у оквире општине Нова Варош. Центар јужног Златибора (муртеничке области) је Негбина, која је 2002-ге године имала 475 становника и 228 домова. Муртеница је током златиборске повијести била главно стјециште златиборских хајдука. Чувена хајдучка породица Шуљагић-Шишаковић насељена је у селу Драглици.

Категорија:Златибор Категорија:Географија

bia�ko �mieszne gry zycie spalacze t�uszczu po�ciel

:: RELATED NEWS ::

William Henry Davies
William Henry Davies (1871-1940) was a Welsh poet and writer; he was one of the most popular poets of his time. He was born in Newport, Monmouthshire. He was a difficult and somewhat delinquent young man, and after failing to settle as an apprentice, took casual work and travelled. The Autobiography of a Super-Tramp (Munich, Germany on July 25, 1918, died August 27, 2004), was a French philosopher and politician, and is considered a spiritual father of <

Air Botswana
right Air Botswana is the national airline of Botswana. It operates scheduled, charter, domestic and regional services. Its main base is Sir Seretse Khama International Airport (GBE), Gaborone.

Code Data

- IATA Code: BP
-

Aughinish
Aughinish is a small island located in north county Clare, in Ireland (53.09°N 9.04°W) on the south shore of Galway Bay.

The island was originally connected to county Clare, but in 1755 that connection was lost due to the tsunami effect of the massive Portuguese<

Category:Cities in Croatia
This category includes the urban settlements in Croatia that have the status of a grad (town, city) and more than 10,000 residents. For smaller towns please see :Category:Towns in Croatia. Category:Geography of Croatia Croatia Category:Croatia Achaia in the northcentral part of the municipality of Movri. its population is about 200. The nearby communities and villages are Bonteika to the west, Rachi and Apostoli to the east, and Krinos to the south. It lies presently

Steven Silver
Steven H Silver (born April 19, 1967 in Hinsdale, Illinois) is a U.S. science fiction fan, writer, and editor. He has been nominated for the Hugo Award in the Best Fan Writer category four times. Silver is known as an on-line reviewer and has written several articles for agency of the State of Minnesota tasked with reducing and/or eliminating homelessness, increasing home ownership for minorities, and increasing and preserving affordable housing. The Minnesota Housing Finance Agency is proud of its record of addressing Minnesota's basic housing needs and helping build stron