:: wikimiki.org ::
| Leppävaara |
Leppävaara
]
]
]
Leppävaara (ruotsiksi Alberga; puhekielessä Lepuski) on kaupunginosa itäisessä Espoossa, lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue ja Leppävaara alueen keskus.
Leppävaarasta käytetään lempinimeä Lepuski.
Historia
Leppävaara kehittyi pitkään huvilakaupunginosana. Alueella on jonkin verran linnoitusjäänteitä Pietari Suuren merilinnoitustöihin liittyneestä Helsingin puolustusasemista. Albergan kartano, josta alue on saanut nimensä sijaitsee keskustan tuntumassa. Muita lähialueen kartanoita ovat Kilon kartano ja Leppävaaran kartano.
Liikenteen solmukohta
Espoon kaupunkiradan ja Kehä I:n risteämässä sijaitseva Leppävaara tunnetaan liikenteen solmukohtana ja merkittävänä kauppakeskuksena. Leppävaarassa juna-asemalla pysähtyvät junat A, E, L, S, U ja Y. Radan pohjoispuolella sijaitsee Gallerian kauppakeskus ja eteläpuolelle valmistui vuonna 2005 suuri kauppakeskus Sello perinteisen Leppävaaran Maxin tilalle.
Oppilaitokset
Perusopetukseen liittyvien oppilaitosten lisäksi Leppävaarassa on EVTEKin teknillinen osasto ja Laurean liiketalousinstituutti sekä Työväenopisto. Suomen ainoa Kelloseppäkoulu muuttaa Leppävaaran vanhaan kirjastoon. Musiikkopisto Juvenalia on nykyään Sellossa.
Leppävaarassa on myös Vermon ravirata ja Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin vammaisten yleisurheilun MM-kisat 2005.
Sisäiset kaupunginosat
Leppävaaran sisäisiä kaupunginosia ovat mm. Mäkkylä, Säteri, Vallikallio, Perkkaa, Vermo, Puustellinmäki ja Veräjäpelto.
Katso myös
- Leppävaaran asema
Linkit
- [http://leppavaara.net/ Leppävaara-portaali]
- [http://www.lepuski.fi/ Leppävaara-seura]
Luokka:Espoon kaupunginosat
Postinumerot:
Etelä-Leppävaara: 02600
Pohjois-Leppävaara: 02650
Postitoimisto sijaitsi Pohjois-Leppävaarassa Galleriassa mutta muutti 14.9.2005 Etelä-Leppävaaran Selloon sen avauduttua.
Espoo
]]
.]]
]]
Espoo (ruotsiksi Esbo) on Helsingin ja Vantaan sekä kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisen naapurikaupunki. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.
Muita naapurikuntia ovat Kirkkonummi lännessä sekä Nurmijärvi ja Vihti pohjoisessa. Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.
Espoon väkiluku on yli 227 000 (2005), joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki on tunnettu siitä, että useilla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä pääkonttoreita, toimitiloja ja varastoja. Lisäksi se tunnetaan koulukaupunkina.
Historia
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta 1100- ja 1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie), rakennettiin 1200-luvulla.
Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä hevosenkenkä viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijaineella pitäjällä oli.
Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-1490-luvuilta. Se on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
Vuonna 1920 Espoo oli alle 9000 asukkaan maakunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920.
Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin.
Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. Vuosina 1950-2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.
Espoon aluejako
Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.
- Pohjois-Espoo, väkiluku 1.1.2004 8 415 henkilöä, aluekeskus Kalajärvi.
- Suur-Espoonlahti, väkiluku 1.1.2004 46 762 henkilöä, aluekeskus Espoonlahti.
- Suur-Kauklahti, väkiluku 1.1.2004 5 274 henkilö, aluekeskus Kauklahti.
- Suur-Leppävaara, väkiluku 1.1.2004 56 246 henkilöä, aluekeskus Leppävaara.
- Suur-Matinkylä, väkiluku 1.1.2004 31 766 henkilöä, alukeskus Matinkylä - Olari.
- Suur-Tapiola, väkiluku 1.1.2004 41 773 henkilöä, aluekeskus Tapiola.
- Vanha-Espoo, väkiluku 1.1.2004 31 092 henkilöä, aluekeskus Espoon keskus.
Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.
Espoossa sijaitsevat
- Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
- Nokian, Orionin, Fortumin, Huhtamäen, M-Realin, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
- Vermon ravirata Perkkaalla
- Espoon harmaakivikirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
- Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
Ystävyyskaupungit
- Kristianstad (Ruotsi)
- Køge (Tanska)
- Kongsberg (Norja)
- Saudarkrokur (Islanti)
- Hatsina ja Sotši (Venäjä)
- Esztergom (Unkari)
- Nõmme (Viro)
Suurimmat työnantajat, työntekijät 2005
- Espoon kaupunki, 13 132
- Nokia Oyj, 5 400
- Teknillinen korkeakoulu, 3 104
- Orion Oyj, 2 953
- TietoEnator Oyj, 2 320
- Jorvin sairaala, 2 206
- VTT, 2 112
- Nordea, 1 612
- Tapiola, 1 534
- Inex Partners, 1 323
Katso myös
- Luettelo Espoon kaupunginosista
- Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain
- Espoon keskuspuisto
Espoon valtuustopuolueiden kotisivut
- [http://www.espoonkokoomus.fi/ Espoon kokoomus]
- [http://www.espoondemarit.fi/ Espoon sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö]
- [http://www.espoonvihreat.fi Espoon vihreät]
- [http://www.espoonkeskusta.fi Keskustan Espoon kunnallisjärjestö]
- [http://www.ytv.fi/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
Espoossa RKP:llä ja sitoutumattomilla ei ole erillisiä kotisivuja.
Aiheesta muualla
- [http://www.espoo.fi Espoon kaupungin kotisivut]
- [http://members.surfeu.fi/tarinoidenespoo/index.htm Tarinoiden Espoo] – Espoon kaupunginosayhdistysten liiton portaali, jonne on kerätty linkkejä sivustoille, jotka kertovat jonkin tarinan Espoosta.
- [http://www.ekyl.fi Espoon kaupunginosayhdistysten liitto]
- [http://www.ytv.fi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
Luokka:Suomen kaupungit
-
simple:Espoo
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
KarakallioKarakallio on asuinalue Espoossa. Se sijaitsee Leppävaaran lähistöllä, Vanhan Turuntien varressa. Ostoskeskuksessa on kaksi kauppaa, R-kioski, pizzeria, pari pubia sekä videovuokraamo. Alueelle tyypillisiä ovat kolmikerroksiset kerrostalot. Alueen luonto on kallioista.
LintuvaaraLintuvaara on omakotialue Espoossa, osana Suur-Leppävaaraa.
Se ulottuu Kehä I:ltä Helsingin ja Vantaan rajalle asti: Konala ja Hämevaara ovat naapurilähiöitä. Alueen asemakaavoitus on silmiinpistävän suoraviivainen: yksi pääväylä ja sen poikkeavat sivutiet. Alueella on runsaasti 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja ns. rintamamiestaloja. Lintuvaaran kupeessa on Pajuniityn laaja ulkoilualue. Lintuvaaran postinumero on 02660.
Luokka:Espoon kaupunginosat
HuvilaHuvila tarkoittaa suurta vapaa-ajan asuntoa tai kesämökkiä. Rooman valtakunnan ajoista lähtien varakkaat ovat viettäneet vapaa-aikaansa kaupunkien ulkopuolella olevilla tiluksilla, villoilla. Ranskan kielen kaupunkia tarkoittava sana Ville on perua tästä.
Suomessa huvilakulttuuri syntyi 1800-luvun lopulla maan vaurastuessa ja alkoi syntyä huvilayhdyskuntia. Helsingin lähellä mm. Kauniainen, Leppävaara ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisö ovat olleet tällaisia.
Luokka:Rakennukset ja rakennelmat
Pietari Suuren merilinnoitusPietari Suuren merilinnoitus tai Tallinnan–Porkkalan linnoitettu puolustusasema oli 1900-luvun alussa suunnitellun Venäjän keisarikunnan pääkaupunkia Pietaria vihollisen maihinnousulta suojaavan meripuolustusjärjestelmän päävastarinta-asema. Suunnitelman mukaan Porkkalaan sekä Hangon ja Tallinnan rannikolle oli rakennettava järeitä rannikkotykkejä sekä Tallinnaan perustettava laivastotukikohta.
Paikka valittiin, koska se oli Suomenlahden kapein kohta. Mäkiluodon ja Naissaaren väli on vain 36 kilometriä, kun järeiden rannikkotykkien kantama oli tuolloin noin 25 kilometriä. Näin Suomenlahdella kulkeva osasto olisi joutunut ristituleen.
Puolustusjärjestelmän rakentamisen syy
Venäjän tarve Suomenlahden rannikkopuolustuksen dramaattiselle vahvistamiselle seurasi Tsushiman meritaistelusta, jossa merkittävä osa sen Itämeren laivastosta upposi. Nopein ja halvin tapa Pietarin suojaamiseksi oli uuden laivaston rakentamisen sijaan rannikkotykistö. Ajatus puolustusasemien rakentamisesta esitettiin ensimmäisen kerran 1907. Keisari Nikolai II hyväksyi suunnitelmat 5. heinäkuuta 1912, jonka jälkeen rakennustöiden oli määrä alkaa.
Puolustusjärjestelmän linjat
Puolustusjärjestelmä käsitti useita kehiä.
Sisin kehä Pietarista katsottuna oli Suomenlahden keskellä kaupungin edustalla oleva merilinnoitusaari Kronstadt sekä Viipurin maa- ja merilinnoitusasemat, joiden tehtävänä oli varmistaa, ettei Kronstadtin linjaa pystytä kiertämään pohjoisesta Viipurinlahdelle tehtävällä maihinnousulla.
Seuraava puolustuslinja oli Kotkan–Narvan tasolla, ja kulki Suomenlahden saarien kautta.
Kolmas linja kulki Tallinnan–Porkkalan tasolla. Sitä kutsutaan suomeksi yleensä Pietari Suuren merilinnoitukseksi.
Neljäs linja käsitti Saarenmaan–Hankoniemen tason.
Alkuperäisten venäläisten suunnitelmien mukaista linnoitusten valmistumista hidasti Ensimmäinen maailmansota. Rakennelmat olivat vain osittain valmiit, kun Suomi ja Viro itsenäistyivät lokakuun vallankumouksen jälkeen. Saksan laivaston avulla suoritettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Suomenlahden rannoille yksi merkittävä maihinnousu huhtikuussa 1918, kun Suomen Senaatin kutsusta Rüdiger von der Goltzin komentama Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa taistellakseen kansanvaltuuskuntaa vastaan etelästä suojeluskuntien hyökätessä pohjoisesta.
Tallinnan–Porkkalan raskaat ja järeät patterit 1. syyskuuta 1917
Järeimmät 356 mm/52 -tykkien vm. 1913 muodostamat patterit olivat tällöin vielä pahasti kesken.
- Mäkiluoto
- neljä 203/50 V -tykkiä
- Naissaari
- neljä 305/52 O -tykkiä
- neljä 234/50 Be -tykkiä
- neljä 203 mm/50 -tykkiä
- neljä 152/45 C -tykkiä
- kolme 120/50 V -tykkiä
- Aegna
- kaksi 305/52 O -tykkiä
- Viimsi
- kolme 120/50 V -tykkiä
- Suurupi
- neljä 234/50 Be -tykkiä
- Kakumäki
- kolme 120/50 V -tykkiä
Katso myös
- Suomenlahden tykistösulku Suomenlahden samaan kohtaan keskittynyt 1930-luvulla rakennettu Suomen ja Viron rannikkopuolustusten yhteistyöhön perustunut sulkujärjestelmä
Linkkejä
- [http://www.novision.fi/viapori/rannikkokartta.htm Krepost Sveaborg. Suomenlahden ja Pohjois-Itämeren rannikkolinnoitukset vuonna 1917] Klikattava kartta Pietari Suuren merilinnoituksesta ampumasektoreineen 1917
Luokka:Linnoitukset
luokka:Sodankäynti
Luokka:Rannikkopuolustus
Albergan kartanoAlbergan kartano on Leppävaarassa sijaitseva kartano. Se tunnetaan myös nimellä Sokerilinna, koska nykyinen päärakennus on rakennettu osin sokerilaatikoissa käytetysta puutavarasta. Kartanossa on nykyään Espoon kaupungin toimintoja.
Albergan kartanon historia ulottuu 1620-luvulle asti. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1874.
Aiheesta muualla
- [http://www.lepuski.fi/leppavaara/kartano.html Albergan kartano]
Luokka:Kartanot
Kaupunkiratalla]]
Malmin asemalla]]
Malmin
Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tarkoittaa VR:n julkista paikallisjunaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Lähiliikenne käyttää pääasiassa sähkömoottorijunia (Sm1, Sm2, Sm4), mutta pääradalla on ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia. Uudet junat hankkii ja niitä hallinnoi Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Tarjouspyynnöt uusista junista lähtivät syyskuussa 2005.
Junavuoroja ajetaan päivittäin keskimäärin 850. YTV-alueella voi käyttää myös YTV:n seutulippuja tai kaupunkien sisäisen liikenteen lippuja, muualla pätee vain VR:n vyöhyketariffi. Junatarjonta on tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1-3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta lähellä Helsinkiä ja vähenee Tikkurilan ja Leppävaaran jälkeen. Lähijunat ovat nopeudessa kilpailukykyisiä auton kanssa, keskinopeus on jopa 85 km/h pysähdyksistä huolimatta.
Kaupunkiradat ovat YTV:n ja VR:n yhteisiä projekteja rakentaa toinen raidepari tiheästi liikennöidyille rataosuuksille pääkaupunkiseudulla, sallien lähiliikenteen erottamisen kaukoliikenteestä. Omilla raiteilla voidaan liikennöidä useammin ja varmemmin, eikä kaukoliikenne häiriinny lähiliikenteestä.
Lähiliikenteen ratoja on kolme. Kaikki radat alkavat Helsingin rautatieasemalta ja jatkavat Pasilan läpi pysähtyen siellä ennen erkaantumistaan eri suuntiin.
Riihimäen rata
Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan läpi Tampereelle. Sähköjunaliikenne alkoi välillä Helsinki–Hiekkaharju 1. syyskuuta 1970, Hiekkaharju–Kerava 1. joulukuuta 1970 ja Kerava–Riihimäki 28. tammikuuta 1972. Riihimäelle menevät aamusta iltaan R- ja H-junat, yksi vuoro tunnissa kumpaakin. Viimeiset vuorot yöllä ja ensimmäiset aamulla ovat kaikilla asemilla pysähtyviä T-junia. Lisäksi ruuhkassa ajetaan kirjaimettomia vaunujunia, jotka eivät pysähdy Tikkurilassa ja joissa eivät kelpaa seutualueen liput. R- ja H-junat noudattavat aamun ruuhkavuoroja lukuun ottamatta vakioaikataulua, jossa R lähtee Helsingistä xx.12 ja H xx.48.
Keravan kaupunkirata
:Pääartikkeli: Keravan kaupunkirata
Keravan kaupunkirata on pääradalta lähiliikenteelle varattu raidepari Helsingin ja Keravan välillä.
Keravan kaupunkiradalla ajavat I- ja K-junat kumpikin ruuhka-aikaan 10 minuutin vuorovälein, päivällä ja illalla 20 min välein ja sunnuntaina puolen päivän jälkeen 30 min välein. Yöllä T-juna liikennöi Riihimäelle asti ja N-juna liikennöi aamuyöllä sekä sunnuntaina puoleen päivään asti Keravalle.
Lahden oikorata
Lahden oikoradalle tulee suunnitelmien mukaan lähiliikennettä 1–2 tunnin välein. Junien tunnus tulee todennäköisesti olemaan Z ja ne pysähtyvät Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä ennen saapumistaan Lahteen.
Karjaan rata
Karjaan rata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin rantarataa Turkuun. Sähköjunaliikenne alkoi Karjaan radalla Helsingistä Kirkkonummelle 26. tammikuuta 1969. Kirkkonummelta Karjaalle ajettiin sähkövetoisesti vasta 1. tammikuuta 1993.
Leppävaaran kaupunkirata
Leppävaaran kaupunkiradalla ajaa A-juna 10–20 minuutin vuorovälein.
- Helsinki–Leppävaara, otettu käyttöön 2. kesäkuuta 2002
- Leppävaara–Espoon keskus, suunnitteilla, rakentaminen alkaa aikaisintaan 2007
Vantaankosken rata
:Pääartikkeli: Vantaankosken rata
Vantaankosken rata kulkee samaa reittiä Pääradan kanssa Helsingistä Pasilaan ja Rantaradan kanssa Helsingistä Huopalahteen. Radalla liikennöi M-juna päiväsaikaan arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälillä ja alkuillasta 15 min välein. Liikenne loppuu arkisin ja sunnuntaisin nykyään säästösyistä aiemmin kuin muilla radoilla jo klo 23.30. Viikonloppuina pe ja la-iltoina ajetaan myös yöllä. Sunnuntai-aamuna vuoroväli on puoli tuntia ja päivällä 15 minuuttia.
Vantaankosken rata tunnetaan myös Martinlaakson radan nimellä, sillä alun perin se ulottui vain Martinlaaksoon asti. Martinlaakson rata oli ensimmäinen kokonaisprojektina tehty rata, jossa rata, asemat ja rakennusten kaavoitus suunniteltiin samalla kertaa. Tämän ansiosta junien käyttö on suosittua ja kävelymatkat lähiöistä asemille ovat lyhyitä.
Linjakartta
- Helsinki–Riihimäki 71 km (54 min)
- Helsinki–Kerava 29 km (23 min)
- Helsinki–Tikkurila 16 km (14 min)
- Helsinki–Karjaa 87 km (1 h 7 min)
- Helsinki–Kirkkonummi 38 km (30 min)
- Helsinki–Leppävaara 11 km (12 min)
- Helsinki–Vantaankoski 15 km (22 min)
Tulevaisuuden suunnitelmia
Kehärata
Suunnitteilla oleva Kehärata (aiemmalta nimeltä Marja-rata) yhdistäisi Vantaankosken ja Hiekkaharjun uudella radalla Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Hankkeen aloittaminen on ajoitettu vuoteen 2008. Pääradasta rata erkanee Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä.
Junaliikenne Nikkilään
YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään. Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus tekee Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä, selvityksen valmistuessa syksyllä asiasta tiedetään enemmän.
Tällä hetkellä tekniset syyt estävät henkilöliikenteen aloittamisen Keravan ja Nikkilän välillä. Rataosuudelta puuttuvat henkilöliikenteen vaatimat turvajärjestelyt. Lisäksi pitäisi poistaa tasoristeyksiä, lisätä turvalaitteita ja rakentaa laitureita. Nykyään rataosuudella kulkee yksi tavarajuna kerrallaan.
Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat. Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pitemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.
Linkit
- [http://www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm VR Lähiliikenne]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/keravankaupunkirata/ Keravan kaupunkirata]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/leppavaara/ Leppävaaran kaupunkirata]
Luokka:Joukkoliikenne
Luokka:Rautatieliikenne
Kehä I
Kehä I (ruotsiksi Ring I) eli maantie 101 on Pääkaupunkiseudulla sijaitseva kehätie. Se on Suomen vilkasliikenteisin yleinen tie, sillä kulki vuonna 2004 yli 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehätie valmistui vuonna 1980. Aiemmin sen nimi oli Mäkkyläntie. Tie on moottoritiemäinen kaksine kaistoineen suuntaansa ja liittymineen, mutta nopeusrajoitus on suurimmillaan 80 km/h liittymien suuren määrän takia.
Kehä I:n pohjana ovat Kannelmäen ja Itäkeskuksen välillä vanha Helsingin katuverkko (Muurimestarintie, Myllymestarintie, Seppämestarintie) ja Leppävaarasta etelään Espoossa Hagalundintie. Kaikki nämä ovat kaksikaistaisia ja tasoliittymillä varustettuja.
Kehä I on rakennettu pieninä osina. Helsingin kaupunki rakensi aluksi tien keskiosia katuna omaan laskuunsa ja TVL sitten Espoon puoleista päätä yleisenä tienä. Väylälle on tehty aikanaan aina moottoritieksi saakka riittävät aluevaraukset. TVL rakensi Turuntien ja Vihdintien välisen osuuden ramppeineen vuosina 1979-1980, jonka valmistutua Kehä I muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän Itäväylältä Länsiväylälle. Valtio maksoi tien rakentamisesta noin kolmasosan ja kaupungit loput. Kehä I:n töihin liittyi Vanhan Turuntien siirtäminen radan varteen Leppävaarassa vuonna 1981. Väliä Tapiola-Laajalahti parannettiin vuosina 1981-1983. Vähitellen Kehä I laajennetaan vilkkaaksi kaupunkimoottoritieksi varsinkin, jos niin sanottua Pasilanväylää ei koskaan ryhdytä rakentamaan.
Kehä I on ruuhkaisin Helsingin teistä. Ruuhkat painottuvat arkisin aamuun 7-9 ja iltaan 15-18. Ruuhkaan ovat syinä se, että kehäteitä on liian vähän, läpiajo muita teitä pitkin on kiellettyä, eikä poikittaista joukkoliikennettä ole järjestetty tarpeeksi. Pahimmat ruuhkat ovat tien länsipuolella Espoon rajan ylityttyä, nämä ruuhkat johtuvat liikennevaloin ohjatuista tasoristeyksistä ja heijastuvat koko tielle ruuhka-aikaan kun autoja on paljon liikkeellä.
Kehä I:n perusparannus Espoon alueella on lähdössä käyntiin. Leppävaaraan on tulossa Mestarintunneli, Turvesuontien (Laajalahti) ja Kalevalantien (Tapiola) liikennevaloristeykset korvataan eritasoristeyksillä, ja Tapiolan ja Otaniemen välinen osa ykköskehää yritetään myös kattaa jos yhteisymmärrykseen päästään.
Kehä I reitti on seuraava: (kaupunginosat ja merkittävien teiden liittymät)
- Länsiväylä
- Tapiola
- Laajalahti
- Turunväylä
- Leppävaara
- Konala
- Vihdintie
- Kannelmäki
- Hämeenlinnanväylä
- Pakila
- Tuusulanväylä
- Pukinmäki
- Pihlajamäki
- Lahdenväylä
- Myllypuro
- Itäkeskus
- Itäväylä
Luokka:Kehätiet
Sello (kauppakeskus)
Kauppakeskus Sello on Espoon Leppävaarassa oleva suurkauppakeskus. Se on Suomen ja samalla pohjoismaiden kolmanneksi suurin kauppakeskus Helsingin Itäkeskuksen ja Vantaan Jumbon jälkeen.
Keskeisellä paikalla olevan valtavan rakennushankkeen ensimmäinen vaihe avattiin käyttöön helmikuussa 2003 ja toinen vaihe on avattu 14. syyskuuta 2005. Toisen vaiheen valmistumisen myötä lännen suurimmaksi kehuttuun kauppakeskukseen tuli yli 160 kauppaa ja palveluyritystä. Sellossa on myös julkisia palveluita, kuten kirjasto, musiikkiopisto, yhteispalvelupiste ja Sellosali. Sellon laajennusosa sijaitsee paikalla, jonne rakennettiin Suomen ensimmäinen hypermarket Maxi. Sellon yhteyteen on suunnitteilla elokuva- ja vapaa-ajankeskus.
Tiedot
- Kerroksia: 4
- Liikkeitä: 160
- Yhteispinta-ala: 97 000 m2
- Parkkipaikkoja: 2 500
- Arkkitehtisuunnittelu: Helin & Co Arkkitehdit
Aivan vieressä on Leppävaaran juna- ja bussiasema sekä Leppävaaran uusi liikenneterminaali.
Sellossa on mm. Citymarket, Prisma, Alko, Anttila, kirjasto...
Liikkeet kategorioittain
- julkiset palvelut, pankki, vakuutus: 19 kpl
- kahvilat, ravintolat, pikaruoka: 17 kpl
- kauneus, terveys, hyvinvointi: 16 kpl
- muoti ja pukeutuminen: 49 kpl
- sisustus, lahjatavarat, kukat, kulta: 21 kpl
- tavaratalot ja päivittäistavarat: 9 kpl
- vapaa-aika: 25 kpl
- muut: 6 kpl
Kulkuyhteydet
- Lähijunat: A, E, L, S, U ja Y
- Seutubussit: 106,110T,205,231-270,510,512,514,522,550,
- Espoon sisäiset bussit: 3,5,20-29,35,52,57 ja 96H sekä leppävaaran palvelulinjat
- U-liikenteenbussit: 290 ja 540
Aiheesta muualla
- [http://www.sello.fi Kauppakeskus Sello]
- [http://www.ytv.fi/aikataulut Aikataulut]
Luokka: Espoo
Luokka: Kauppakeskukset
EVTEKEVTEK-ammattikorkeakoulu (ent. Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu) eli EVTEK perustettiin teknillisenä oppilaitoksena vuonna 1985 ja vakinaistettiin ammattikorkeakouluksi ensimmäisten joukossa 1996. EVTEKin Tekniikan koulutusalalla on 12 tekniikan koulutusohjelmaa, joista valmistuu insinööriksi (AMK) tai Bachelor of Engineeringiksi (B.Eng).
Koulutusohjelmat
; Espoo Tekniikan koulutusala
- Information Technology
- Media Engineering
- Mediatekniikka
- Talotekniikka
- Tietotekniikka
- Tuotantotalous
; Vantaa Liiketalouden koulutusala
- Automaatiotekniikka
- Bio- ja elintarviketekniikka
- Elektroniikka
- Kemiantekniikka
- Maanmittaustekniikka
- Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka
; Vantaa Kulttuurin koulutusala (muotoiluinstituutti)
- Muotoilun koulutusohjelma
- Tekstiilisuunnittelu
- Vaatesuunnittelu
- Konservoinnin koulutusohjelma
- Esinekonservointi
- Huonekalukonservointi
- Paperikonservointi
- Maalaustaiteen konservointi
- Tekstiilikonservointi
- Interiöörikonservointi
- Viestinnän koulutusohjelma
- Graafinen suunnittelu
- 3D-visualisointi
Aiheesta muualla
- [http://www.evtek.fi/ EVTEK]
Luokka:Ammattikorkeakoulut
VermoVermo on Suomen pääravirata. Se sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sijainnistaan huolimatta kyseessä on Helsingin ravirata.
Vermossa järjestetään raveja joka keskiviikko, lauantaisin V75-raveja, ja sunnuntaisin Toto+ -raveja. Suurin Vermossa järjestettävä kilpailu on Finlandia-ajo 100 000 euron ykköspalkinnolla.
Raviradan tuntumaan aiotaan rakentaa ratsastuskeskus.
Aiheesta muualla
- [http://www.vermo.fi Vermon ravirata]
Luokka:Espoo
Luokka:Raviradat
PerkkaaPerkkaa on yksi Leppävaaran kaupunginosan sisäisistä kaupunginosista Perkkaan nimi tulee alueella sijainneesta Bergansin tilasta. Muita Leppävaaran kaupunginosan osa-alueita ovat muun muassa Mäkkylä, Puustellinkallio Säteri, Vallikallio, Vermo ja Veräjäpelto.
Aiheesta muualla
- [http://perkkaa-vermo.org/ Perkkaa-Vermo ry]
VermoVermo on Suomen pääravirata. Se sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Sijainnistaan huolimatta kyseessä on Helsingin ravirata.
Vermossa järjestetään raveja joka keskiviikko, lauantaisin V75-raveja, ja sunnuntaisin Toto+ -raveja. Suurin Vermossa järjestettävä kilpailu on Finlandia-ajo 100 000 euron ykköspalkinnolla.
Raviradan tuntumaan aiotaan rakentaa ratsastuskeskus.
Aiheesta muualla
- [http://www.vermo.fi Vermon ravirata]
Luokka:Espoo
Luokka:Raviradat
Luokka:Espoon kaupunginosat
Tässä luokassa on Espoon kaupunginosia käsitteleviä artikkeleita.
Kaupunginosat MedienbruchUnter einem Medienbruch versteht man einen Wechsel des informationstragenden Mediums innerhalb eines Informationsbeschaffungs- oder -verarbeitungsprozesses. Die nach Information suchende (oder Informationen verarbeitende) Person wird hierdurch gezwungen, im Verlauf des Prozesses ihre Such- oder Verarbeitungsstrategie zu wechseln, um dem gerade vorliegenden Medium zu entsprechen. Man geht davon aus, dass ein in der Informationskette liegender Medienbruch dazu führt, dass der Informationsbeschaffungs- oder -verarbeitungsprozess hierdurch erschwert, verlangsamt und unter Umständen auch in seiner Qualität gemindert wird.
Als Beispiel für einen Medienbruch kann die Unterbrechung eines Geschäftsablaufs dienen, die dadurch entsteht, dass Daten in einer anderen Form weiter gereicht werden müssen, als sie empfangen wurden.
Ein gutes Beispiel dafür sind Bestellformulare von Versandhäusern. Diese werden handschriftlich vom Besteller ausgefüllt und müssen beim Lieferanten manuell oder teilautomatisiert in die Auftragsabwicklung überführt werden. Im Rahmen des E-Business strebt man an, durch Integration der Geschäftsfunktionen entlang der Wertschöpfungskette solche Medienbrüche zu vermeiden. Dadurch sollen Transaktionskosten reduziert werden, um so das Unternehmen wettbewerbsfähiger zu machen.
Siehe auch
- EDIFACT: Konzept um Medienbrüche zu vermeiden.
Kategorie:Wirtschaftsinformatik
Sepsa Casino sms NLP wakacje jastrzbia gra
|
|
|
|
