Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Liberia

Liberia

Republic of Liberia
(Suurempi kuva)(Suurempi kuva)
Motto: The love of liberty brought us here.
(Vapauden rakkaus toi meidät tänne.)
Kuva:LocationLiberia.png
Virallinen kielienglanti
PääkaupunkiMonrovia
PresidenttiEllen Johnson-Sirleaf
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä		Sijalla 101
111 370 km²
1%
Väkiluku
 - Yhteensä (2003)
 - Tiheys		Sijalla 129
3 317 176
26,3/km2
Itsenäisyys
 - Julistautui
26. heinäkuuta 1847
BKT
  - Yhteensä (vuosi)
  - Asukasta kohden		Sijalla xx
xxx miljardia dollaria
xx xxx dollaria
HDI
  - Arvo (vuosi)		Sijalla xx
0,xxx
RahayksikköLiberian dollari
AikavyöhykeUTC 0
KansallislauluAll Hail, Liberia, Hail!
Internet-verkkotunnus .LR
Kansainvälinen suuntanumero231
Liberia sijaitsee Afrikan länsi-rannikolla. Sen rajanaapureita ovat Sierra Leone, Guinea ja Norsunluurannikko. Maa on kärsinyt hiljattain kaksi perättäistä sisällissotaa vuosina 1989 - 1996 sekä 1999 - 2003.

Historia

Pääartikkeli: Liberian historia Liberian pysyvästi asuttivat Amerikan vapautetut orjat 1800-luvun alussa. Tästä myös valtio on saannut nimensä. Liberia julistautui itsenäiseksi 26. heinäkuuta.

Politiikka

Pääartikkeli: Liberian politiikka Liberia on muodollisesti Afrikan vanhin demokratia. Käytännössä poliittista elämää on dominoinut aina viime aikoihin saakka vapautettujen orjien jälkeläisistä muodostunut ryhmä amerikkalais-liberialaiset. Heidän True Whig-puolueensa piti valtaa käsissään yli sadan vuoden ajan. Paikallinen afrikkalainen väestö sai äänioikeuden vasta 1960-luvulla. Silti maa säilyi yllättävän rauhallisena 1970-luvun loppuun saakka. Guinnesin ennätyskirja piti Liberiaa vuonna 1978 koko Afrikan vakaimpana valtiona. Vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen ylivalta näytti olevan siirtymässä paikallisväestöä edustavalle krahn-heimolle. Joulukuussa 1989 alkanut sisällissota katkaisi tämän kehityksen ja istuva presidentti Samuel Doe menehtyi elokuussa 1990. Sisällissota päättyi vuoden 1997 vaaleihin jossa maan presidentiksi valittiin Charles Taylor. Taylorin vastustajat ryhmittyivät LURD-armeijaksi mikä johti sisällisodan jatkumiseen jo pian Taylorin valinnan jälkeen. Vasta Taylorin vallasta luopuminen ja YK-joukkojen tulo maahan vuonna 2003 on rauhoittanut tilanteen. Maassa on käynnissä yksi YK-historian suurimmista aseistariistuntaoperaatioista. Ellen Johnson-Sirleaf valittiin presidentiksi 8. marraskuuta 2005 pidetyissä vaaleissa. Hän on Afrikan ensimmäinen nainen, joka on valittu presidentiksi.

Liberian läänit

Pääartikkeli: Liberian läänit Liberia jakautuu kolmeentoista lääniin:
- Bomi
- Bong
- Grand Bassa
- Grand Cape Mount
- Grand Gedeh
- Grand Kru
- Lofa
- Margibi
- Maryland
- Montserrado
- Nimba
- River Cess
- Sinoe

Maantiede

Sinoe Pääartikkeli: Liberian maantiede Kuva:Li-map.png

Talous

Pääartikkeli: Liberian talous

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Liberian väestöjakauma

Kulttuuri

Pääartikkeli: Liberian kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat


- rautamalmi
- timantit
- kulta
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- rauta
- kumi
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
ms:Liberia zh-min-nan:Liberia ko:라이베리아 ja:リベリア simple:Liberia

Motto

Motto on ryhmän tai järjestön tavoitteita tai tarkoitusta kuvaava lause. Monilla valtioilla, yliopistoilla ynnä muilla organisaatioilla on oma mottonsa. Suomessa mottoja ei kuitenkaan juurikaan ole harrastettu, eikä esimerkiksi kansallista mottoa ole. Säännön vahvistavana poikkeuksena on Turun yliopiston motto, "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle". Vuonna 1936 komitea ehdotti moton "Vapaa vankka vakaa" lisäämistä Suomen vaakunan yhteyteen. Esitystä ei kuitenkaan hyväksytty.

Katso myös

Luettelo valtioiden motoista Luokka:Kielitiede ja:モットー

Englannin kieli

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen natiivipuhujien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran. Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: Se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli maailmankieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä. Englannin kielen merkitys on kasvanut erityisesti 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus, mikä saattaa myöskin omalta osaltaan selittää kielen laajenemista maailmankieleksi. Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:
- Australia
- Bahama
- Etelä-Afrikka
- Filippiinit
- Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
- Irlanti
- Jamaika
- Kanada
- Malta
- Uusi-Seelanti
- Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
- Yhdysvallat

Kielioppi

Englanti on isoloiva kieli, vaikka se on kehittynyt fleksiota käyttävästä muinaisenglannista. Sanajärjestys (subjekti-verbi-objekti) on siksi kieliopillistunut. Lähes kaikki persoonamuodot ovat hävinneet säännöllisistä verbeistä, lukuun ottamatta yksikön kolmannen persoonan -(e)s-päätettä, esim. goes 'menee'. Aikamuotoja on viisi; futuuri, preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Näistä futuuri, perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan apuverbeillä, imperfekti taas päätteellä -ed. Englannissa ei ole nominien sijamuotoja. Joskus omistuskliitti -'s luokitellaan genetiiviksi, mutta se ei käyttäydy genetiivin tavoin. Kieliopillisia lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Epäsäännöllisiä verbejä ja monikkoja on paljon. Usein vaihtelut perustuvat vokaalinvaihdoksiin, esim. ablauttiin (esim. swim, swam, swum) tai umlauttiin (esim. man, men). Osa epäsäännöllisistä verbeistä on taipumattomia muotoja (esim. cut).

Äänteet

Seuraavasta taulukosta käyvät ilmi englannin kielen äänteet. Kuten taulukosta käy ilmi, englannin kielessä on kohtalainen määrä hankausäänteitä. Niistä sibilantit ovat aina labialisoituneet (äännetään pyörein huulin). Hankalimpia äänteitä ovat dentaalit, joiden lausuminen on vaikeaa suurelle osalle englantia vieraana kielenä opiskelevista. Kontrasti soinnillisten ja soinnittomien hankausäänteiden välillä on olemassa, mutta niiden kesken esiintyy myös allofoniaa: esimerkiksi /z/ on allofoni /s/:lle sanassa president, mutta erillinen foneemi sanassa haze "sumu" (vrt. hays "heinät"). Englannissa ei ole tremulantteja eli r-äännettä, muutamia murteita lukuun ottamatta, vaan r on velarisoitunut ja labialisoitunut. Yläluokan brittienglannista r on hävinnyt lähes kokonaan, jättäen vain foneettisia jälkiä ympäröiviin vokaaleihin. Siellä, missä se ei ole hävinnyt, se esiintyy yleensä täryttömänä puolivokaalina. Pohjois-Amerikassa r on muuttunut retrofleksi-puolivokaaliksi tai lisännyt r-värinää läheisyydessään esiintyviin vokaaleihin. Skottienglannissa r on yksitäryinen tremulantti. Britannian murteissa eli brittienglannissa r:n ääntäminen vaihtelee paljonkin; esim. Orkneyn alueen englannissa se on uvulaarinen kuten ranskassa. Englannin kielen muiden konsonanttien perusmuodot ovat suomenkielisille tuttuja. Kontrasti soinnillisten (b, d, g) ja soinnittomien (p, t, k) klusiilien välillä on suurempi kuin suomessa. Lisäksi sanan alussa soinnittomat klusiilit aspiroituvat, eli ne äännetään suuremmalla voimalla siten, että konsonantin jälkeen sointi palaa vasta pienen hetken päästä. ranskassa Vokaaleja on moniin muihin kieliin verrattuna varsin paljon. Murteiden välillä esiintyy lisäksi suuria vokaalinvaihteluita. Brittiläisessä standardienglannissa (ns. Oxford English) pitkien ja lyhyiden vokaalien ero ei ole foneettinen. Kontrasti on sen sijaan tiukkojen ja höllien vokaalien välillä — näiden pituus vaihtelee allofonisesti. Höllä vokaali (esim. bit) on sentralisoitunut (lähempänä švaata) ja sen artikulointi on epätarkempaa. Tiukat vokaalit (esim. beat) lausutaan taas samalla tavalla kuin suomen pitkät vokaalit, eli selkeästi artikuloiden. Murteesta ja allofoniasta riippuu, muuttuuko pituus. Skottienglannissa pituuseroa ei ole, ja sentralisointi jää ainoaksi eroksi. Australian englannissa taas tilanne on päinvastainen: vain pituus on merkitsevä. Erikoisuutena englannissa on puoliväljä lavea keskivokaali [ɜ], esim. standardienglannissa fur [fɜː], joka on yksi harvinaisimmista vokaaleista maailman kielissä, erityisesti jos se on roottinen kuten Amerikassa.

Kirjoitus

Englantia kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla, ilman diakriittisiä merkkejä. Kirjoitusjärjestelmä ei ole foneettinen, vaan vain noin 85 % sanoista ääntyy säännöllisesti. Syitä tähän on monia. Perussyy on se, että normannien valloittaessa Englannin muinaisenglannin säännöllinen kirjoitusjärjestelmä tuhottiin. Englantia alkoivat kirjoittaa normannikirjurit, jotka eivät välttämättä edes osanneet koko kieltä kunnolla. Tätä perua on esim. outo kirjoitustapa queen, vrt. muinaisenglannin cwene. Toinen syy on se, että kielessä on useita lainasanoja, joiden kirjoitustapaa ole haluttu muuttaa. Esimerkiksi "Sioux Falls" lausutaan ensimmäinen sana ranskan ja toinen perusenglannin mukaan: [su: fo:ls]. Yksi syy kirjoitusjärjestelmän monimutkaisuuteen on myös se, että sääntöjä on tahallaan rikottu, jotta sanat vastaisivat paremmin oletettuja etymologioita. Esimerkiksi sana [det] 'velka' haluttiin kirjoittaa debt, jotta se muistuttaisi latinan sanaa debit. Joissain tapauksissa tällaista syytä ei ole edes ollut, esim. sanaan ptarmigan on mielivaltaisesti lisätty alkuun kirjain P kreikan pteron-sanaa imitoiden, vaikka sana on itse asiassa peräisin gaelin sanasta tarmachan. Konsonanttien yksikirjaimiset perusmuodot kirjoitetaan pääsääntöisesti samoin kuin suomessa, poikkeuksina y [j], j, g [dʒʷ] ja r [ɹʷ]. Lisäksi kaikki sananalkuiset plosiivit ovat aspiroituneita. Kirjainyhdistelmiä ovat th joko [θ] tai [ð], ch tai tch [tʃʷ], sh [ʃʷ]. Poikkeuksia on runsaasti, ja usein ne perustuvat sanan ranskalaiseen tai muuhun ulkolaiseen alkuperään; esim. sanassa measure kirjain s merkitsee äännettä [ʒ]. Vokaalit lausutaan täysin eri tavalla kuin latinalaisessa käytännössä yleensä. Ensinnäkin jo muinaisenglannissa oli muutamia vokaalinmerkintätapoja. Koska muinausenglannnissa lyhyen vokaalin jälkeen tuli aina kaksoiskonsonantti, kirjoituksen kaksoiskonsonantit eivät muuta konsonanttia mitenkään, vaan muuttavat edeltävää vokaalia, esimerkiksi filer ääntyy [faIlər], kun taas filler ääntyy [fIlər]. Muinaisenglannin perua on myös se, että sanan lopussa oleva -e muuttaa edellistä vokaalia, esim. lit [lIt] vs. lite [lait]. Tärkeämpi syy vokaalimerkinnän muuttumiseen on se, että 1600-luvulla englannin vokaalit nousivat foneettisella asteikolla kukin yhden askeleen ylöspäin, esimerkiksi ee lausutaan [i:]. Jotkut pitkät vokaalit muuttuivat samalla diftongeiksi. Esimerkiksi englanninkielisten itsensä "pitkiksi" a-, i-, ja o-vokaaleiksi kutsumat äänteet ovat itse asiassa diftongeja: [ei], [ai] ja [ou].

Historia

Englannin kielen historiassa erotetaan yleensä kolme vaihetta:
- Muinaisenglanti (Old English) (vuodet 700-1100)
- Keskienglanti (Middle English) (1100–1500)
- Nykyenglanti (Modern English) (1500-)

Esimerkkejä

'Before they could shout in a praise of the shot, however, a dreaful wail from Bilbo put all thoughts of venison out of their minds. 'Bombur has fallen in! Bombur is drowning!' he cried. It was only too true. Bombur had only one foot on the land when the hart bore down on him, and sprang over him. He had stumbled, thrusting the boat away from the bank, and then toppled back into the dark water, his hands slipping off the slimy roots at the edge, while the boat span slowly off and disappeared.' -J.R.R.Tolkienin teoksesta The Hobbit, vuodelta 1937, suomeksi ilmestynyt nimellä Hobitti eli sinne ja takaisin

Aiheesta muualla


- Wikipedia. Main page Englanninkielinen Wikipedia
- Simple English Wikipedia. Main page Helpon englannin Wikipedia
- [http://www.tracetech.net/sanat/ Englanti–suomi–englanti-sanakirja] Luokka:Englannin kieli Luokka:Australian kielet Luokka:Belizen kielet Luokka:Botswanan kielet Luokka:Englannin kielet Luokka:Etelä-Afrikan kielet Luokka:Gambian kielet Luokka:Guamin kielet Luokka:Guyanan kielet Luokka:Irlannin kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Kenian kielet Luokka:Lesothon kielet Luokka:Liberian kielet Luokka:Malawin kielet Luokka:Maltan kielet Luokka:Mauritiuksen kielet Luokka:Palaun kielet Luokka:Ruandan kielet Luokka:Sambian kielet Luokka:Seychellien kielet Luokka:Sierra Leonen kielet Luokka:Skotlannin kielet Luokka:Tokelaun kielet Luokka:Ugandan kielet Luokka:Uuden-Seelannin kielet Luokka:Walesin kielet Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Zimbabwen kielet als:Englische Sprache ms:Bahasa Inggeris zh-min-nan:Eng-gí ko:영어 ja:英語 simple:English language th:ภาษาอังกฤษ

Pääkaupunki

Pääkaupunki on kunkin itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos. Valtoilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan.

Katso myös


- luettelo pääkaupungeista Luokka:Hallinto ko:수도 ja:首都 simple:Capital

Presidentti

] Presidentti on valtionpäämies tasavaltalaisessa hallitusmuodossa. Presidentin asema otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1789. Etelä-Amerikan valtioiden itsenäistyessä myös ne ottivat käyttöön presidentin tittelin johtajilleen, usein tarkoituksellisesti perustaen perustuslakinsa Yhdysvaltain perustuslakiin. Suomessa kulloisenkin valtionpäämiehen titteli on tasavallan presidentti, entisiä presidenttejä puolestaan kutsutaan vain presidenteiksi. Euroopan ensimmäinen eurooppalainen presidentti oli Ranskan toisen tasavallan presidentti 10. joulukuuta valittu ja 20. joulukuuta 1848 virkavalan vannonut Napoleon Bonaparten veljenpoika Ludvig Napoleon, josta tuli 2. joulukuuta 1851 keisari Napoleon III. Ranskan ensimmäinen tasavalta oli vielä käyttänyt roomalaista järjestelmää, jossa johtajana olivat konsulit. Ensimmäinen presidentti Aasiassa oli Kiinan tasavallan presidentti Sun Jat-sen 1912. Afrikan ensimmäinen presidentti oli Liberian presidentti Joseph Jenkins Roberts 1848-1855 ja 1872-1874. Syy Liberian varhaiseen tasavaltalaisuuteen on se, että Liberia perustustaltaan yhdysvaltalaistyylinen maa, koska se perustettiin lähinnä kveekareiden pyrkimyksistä tarjota kotimaa Afrikkaan palaaville entisille orjille. Presidenttejä on valittu kansalaisten valitsemien valitsijamiesten kokouksen päätöksillä, suoralla kansanvaalilla tai parlamenttien valitsimina. Myös useat diktaattorit ovat virkanimikkeeltään presidenttejä, vaikka estävät käytännössä vastaehdokkaita kilpailemasta presidentin tehtävästä tasavaltalaisten periaatteiden mukaan. Voimakkaasti enemmistöparlamentaarisissa maissa ei presidentillä välttämättä ole suurta päivänpoliittista valtaa, vaan hän on pelkästään maan keulakuva. Tällöin todellinen johtaja on usein pääministeri. Tässä mielessä jotkin tasavallat muistuttavat parlamentaarisia monarkioita. Maita jossa presidentillä on merkittävästi valtaa maan asioihin, ovat mm. Yhdysvallat, Venäjä ja Ranska. Maita, joissa presidentti on lähinnä keulakuva, ovat esimerkiksi Saksa, Intia, Italia ja Irlanti.

Suomen tasavallan presidentti

:Pääartikkeli: Suomen presidentti. Suomen ensimmäiset valtionpäämiehet Pehr Evind Svinhufvud 1918 ja Carl Gustaf Emil Mannerheim 1918-1919 olivat valtionhoitajia, koska hallitusmuoto oli vielä vakiintumaton. Suomen ensimmäinen presidentti oli Kaarlo Juho Ståhlberg 1919-1925. Suomessa presidenteiksi on valittu kolmivaiheisella valitsijamiesäänestyksellä Kaarlo Juho Ståhlberg 1919, Lauri Kristian Relander 1925, Pehr Evind Svinhufvud 1931, Kyösti Kallio 1937, Juho Kusti Paasikivi 1950, Urho Kekkonen 1956, 1962, 1968 ja 1978 sekä Mauno Koivisto 1982 ja 1988. Poikkeuksellisia valintapoja on ollut Risto Rytin valitseminen presidentiksi 1940 Kyösti Kallion presidentiksi valinneiden vuoden 1937 valitsijamiesten avulla, Mannerheimin valinta presidentiksi 1944 eduskunnan päätöksellä, Juho Kusti Paasikiven valinta 1946 Mannerheimin presidenttikauden loppuun eduskunnan säätämällä lailla sekä Urho Kekkosen valitseminen lyhennetykssi nelivuotiseksi kaudeksi poikkeuslailla 1974. Ensimmäisen kerran Suomessa suoralla kansanvaalilla ilman valitsijamiehiä valittiin presidentiksi Martti Ahtisaari 1994. Vuoden 1988 vaaleissa Mauno Koivisto voitti valitsijamiesten suorittaman vaalin, mutta silloisen lain mukaan valitsijamiehiä ei olisi tarvittu, jos joku ehdokkaista olisi saanut yli 50 prosenttia kansan antamista äänistä.

Sanan alkuperä ja muita merkityksiä

Presidentti-nimitystä käytetään myös korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteistä ja hovioikeuksien presidenteistä. Myös järjestöt voivat kutsua johtajaa presidentiksi, esimerkiksi Lions-klubi ja Helvetin enkelit. Presidentti-nimitystä käytetään myös suuryhtiöiden hallitusten puheenjohtajista. Sanan presidentti alkuperä on ranskan kielessä, johon se muodostettiin latinan sanasta praesidēre (='johtaa'). Alkuperäisiin osasiinsa pilkottuna tämä latinan verbi tarkoittaa sananmukaisesti edessä istuvaa, so. pöydän päässä istuvaa eli puheenjohtajaa.

Katso myös


- Irlannin presidentti
- Italian presidentti
- Kiinan presidentti
- Kiinan tasavallan presidentti
- Ranskan presidentti
- Saksan presidentti
- Suomen presidentti
- Venäjän presidentti
- Yhdysvaltain presidentti Luokka:Politiikka Luokka:Valtionhallinto ja:大統領 simple:President

Ellen Johnson-Sirleaf

Ellen Johnson-Sirleaf (s. 1938) on liberialainen poliitikko ja presidentti. Hän opiskeli Harvardissa ja toimi talousministerinä jo William Tolbertin hallituksessa vuonna 1970. Senaattivaaliehdokkaana vuonna 1985 hän vastusti sotilashallintoa, mikä johti kymmenen vuoden vankilatuomioon ja maanpakoon. Johnson-Sirleaf palasi kotimaahansa vuonna 1997 Maailmanpankin edustajana. Luokka:Liberia Johnson-Sirleaf, Ellen

Pinta-ala

Pinta-ala (tunnus A) on alueen koon mitta, pinta-ala kertoo kuinka suuri jokin kuvio on alueeltaan.

Yksiköitä

Pinta-alan SI-johdettu yksikkö on neliömetri (m²). Isompiin alueisiin käytetään usein neliökilometriä (km²). Viljelysmaata ja metsää mitataan usein hehtaareissa (1 ha = 0,01 km²). Se on toisen maa-alan mitan, aarin (a), moninkerta – nimensä mukaisesti (heht(o)aari) sata aaria. Aaria ei enää juurikaan käytetä.

Kaavoja

Joitain yleisiä kaavoja kaksiuloitteisten kappaleiden pinta-alan (A) määrittämiseen:
- Neliö tai muu suorakulmio: A = l · w (jossa l on pituus ja w on leveys); neliön tapauksessa l = w.
- Ympyrä: A = π · r2 (jossa r on säde)
- Kolmio: A = B · h / 2 (jossa B on kannan leveys ja h on etäisyys janasta). Tätä kaavaa voidaan käyttää jos korkeus h on tunnettu. Jos kaikkien kolmen sivun pituudet ovat tunnettuja, voidaan käyttää Heronin kaavaa \sqrt, jossa a, b ja c ovat kolmion sivujen pituudet ja s = (a + b + c)/2 eli puolet kolmion piiristä. Joidenkin kolmiulotteisten kappaleiden pinta-alojen laskukaavoja:
- Pallo: A = 4·π·r2 , missä r on pallon säde

Katso myös


- luettelo valtioista pinta-alan mukaan Luokka:Geometria Luokka:suureet ja:面積 simple:Area zh-cn:面积 zh-tw:面積

Luettelo valtioista pinta-alan mukaan

Tässä on lista maailman maista pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Pinta-alat on annettu neliökilometreinä. Tähdellä merkityt maat ovat suurimpia maanosassaan. Ristillä merkityt maat ovat taas pienimpiä. Katso myös: luettelo valtioista, luettelo valtioista väkiluvun mukaan, luettelo valtioista väentiheyden mukaan, luettelo valtioista maanosan mukaan. Luokka:Valtiot Valtioista pinta-alan mukaan ko:면적순 나라 목록 ja:国の面積順リスト th:รายชื่อประเทศเรียงตามเนื้อที่

Väkiluku

Väkiluku eli asukasluku merkitsee asukkaiden määrää tietyllä maantieteellisellä alueella. Väkiluku suhteutetaan usein alueen pinta-alaan jakamalla asukkaiden määrä alueen koolla, tavallisesti neliökilometreinä mitattuna. Täten saadaan väestöntiheys.

Katso myös


- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan Luokka:Väestötiede ja:人口 simple:Population th:ประชากร zh-min-nan:Jîn-kháu

Väestötiheys

Väestötiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista. Alueen väestötiheys saadaan seuraavasti:
d_ = \frac
. Yleisin mittayksikkö väestötiheydelle on asukkaita per neliökilometri (as./km² tai hlö/km²). Pinta-alaksi voidaan katsoa alueen kokonaispinta-ala, tai asumiskelpoista alaa voidaan pyrkiä rajaamaan jättämällä laskennasta vesistöt pois, jolloin huomioidaan pelkkä maapinta-ala. Silti laskettu väestötiheys saattaa olla harhainen, jos käytetty pinta-ala sisältää esimerkiksi asumiskelvotonta vuoristoa. Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden, joten kansainvälisessä ja jopa pohjoismaisessa vertailussa Suomi on varsin harvaan asuttu maa. Paikkakunnittain väestötiheys vaihtelee Helsingin kolmestatuhannesta asukkaasta Savukosken 0,22 asukkaaseen neliökilometrillä. Väestötiheys vaikuttaa siihen, miten paljon käytetään henkilöautoa ja miten paljon joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä. Mitä suurempi väestötiheys on, sitä vähäisempää on auton käyttö, kävelymatkat ovat lyhyitä, joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palveluja tiheästi. Pienellä väestötiheydellä kävelymatkat ovat pitkät eikä kunnollista joukkoliikennettä ole, matkat vaativat auton käyttöä ja palvelut ovat harvassa.

Lähteet

#[http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt05/vt05_06/view.html Johdatus väestötieteen perusteisiin] – Tilastokeskus Luokka:Väestötiede als:Bevölkerungsdichte ms:Kepadatan zh-min-nan:Jîn-kháu bi̍t-tō· ko:인구 밀도 ja:人口密度 th:ความหนาแน่นประชากร

Itsenäisyys

:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys) Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.

Katso myös


- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys Luokka:Politiikka

1847

Tapahtumia


- 24. heinäkuuta - 17 kuukautta kestäneen matkan päätteeksi Brigham Young johtaa 148 mormoniuudisasukasta Salt Laken laaksoon, mikä johtaa Salt Lake Cityn perustamiseen.
- 26. heinäkuuta - Liberia itsenäistyi ensimmäisenä Afrikan valtiona
- 12. lokakuuta - Saksalainen keksijä ja teollisuusmies Werner von Siemens perustaa Siemens AG & Halsken.
- Kuukauden kestänyt sisällissota puhkesi Sveitsissä katolisten ja protestanttisten kantonien välillä

Syntyneitä


- 2. lokakuuta - Paul von Hindenburg, saksalainen kenraali ja poliitikko
- 11. helmikuuta - Thomas Alva Edison, amerikkalainen keksijä ja menestynyt liikemies

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1847 ko:1847년 simple:1847

BKT

Bruttokansantuote (BKT) on kokonaistuotannon mitta kansantaloudessa. Sille on useita eri laskutapoja, mutta lopputulos on kaikissa sama. Se tarkoittaa jossain maassa toimivien tuotantoyksiköiden (esim. tehtaiden) tuottamien lopputuotteiden summaa rahassa. Tavaroiden lisäksi siihen sisältyvät palvelut. BKT voidaan saada myös laskemalla yhteen kotimaisten yritysten tuotannontekijöistä tulleet tulot eli mm. palkat, osingot ja yrittäjätulot. Bruttokansantuotteeseen ei sisälly kaikki maassa tapahtuva tuotanto, kuten kotityö ja harmaa talous. BKT:tä käytetään usein maan elintason kehityksen mittarina. Eri maiden välisiä elintason vertauksia tehdään käyttäen samaksi valuutaksi (useimmiten dollareiksi) muutettua asukaskohtaista bruttokansantuotetta. Koska hintataso vaihtelee maiden välillä, usein käytetään myös ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon. Kansalaisten tosiasiallisen elintason arviointiin on kehitetty muitakin menetelmiä. Esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat käyttää inhimillisen kehityksen indeksiä HDI (engl. human development index).

Katso myös


- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan Luokka:Kansantaloustiede

Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan

Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan. Bruttokansantuote on ilmoitettu Yhdysvaltain dollarein ostovoimapariteetilla korjattuna. Ostovoimapariteettia käyttäen voidaan verrata saman rahamäärän todellista arvoa (ostovoimaa) kussakin maassa. Näin saatuja lukuja pidetään parempina maiden välisiin vertailuihin kuin suoraan valuuttakursseilla muutettuja lukuja. Katso myös:
- Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan
- Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
- Tietoja päivitetty viimeksi 11. toukokuuta 2004
- Lähde: [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/rankorder/2001rank.html CIA World Factbook] Luokka:Valtiot Valtioista bruttokansantuotteen mukaan

Yhdysvaltain dollari

Dollari (lyhenne: $) on hyvin yleinen nimi rahayksiköille. Useimmiten dollarista puhuttaessa tarkoitetaan Yhdysvaltain dollaria, joka on maailman merkittävin valuutta. Sen vahvoja kilpailijoita ovat euro ja jeni. Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja USA:n dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa nimitystä taala. Symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Lisäksi seuraavien maiden rahayksikkönä on dollari, näistä puhuttaessa yleensä mainitaan myös maan nimi, esim. Kanadan dollari:
- Australia
- Bahama
- Bahrain
- Barbados
- Belize
- Bermuda
- Brunei
- Caymansaaret
- Fidži
- Guyana
- Hongkong
- Jamaika
- Kanada
- Liberia
- Namibia
- Singapore
- Salomonsaaret
- Taiwan
- Trinidad ja Tobago
- Uusi-Seelanti
- Zimbabwe Useassa Karibianmeren valtiossa on käytössä Itä-Karibian dollari. Näitä ovat:
- Antigua ja Barbuda
- Dominica Luokka:Rahayksiköt ko:달러 ja:ドル simple:Dollar

Yhdysvaltain dollari

Dollari (lyhenne: $) on hyvin yleinen nimi rahayksiköille. Useimmiten dollarista puhuttaessa tarkoitetaan Yhdysvaltain dollaria, joka on maailman merkittävin valuutta. Sen vahvoja kilpailijoita ovat euro ja jeni. Sana dollari tulee monessa Euroopan maassa aiemmin käytössä olleesta rahayksiköstä taaleri, ja USA:n dollarista voidaan käyttää myös vanhahtavaa nimitystä taala. Symboli $ on alun perin ollut Yhdysvaltojen (United States) monogrammi, eli kirjaimet U ja S kirjoitettuna päällekkäin. Lisäksi seuraavien maiden rahayksikkönä on dollari, näistä puhuttaessa yleensä mainitaan myös maan nimi, esim. Kanadan dollari:
- Australia
- Bahama
- Bahrain
- Barbados
- Belize
- Bermuda
- Brunei
- Caymansaaret
- Fidži
- Guyana
- Hongkong
- Jamaika
- Kanada
- Liberia
- Namibia
- Singapore
- Salomonsaaret
- Taiwan
- Trinidad ja Tobago
- Uusi-Seelanti
- Zimbabwe Useassa Karibianmeren valtiossa on käytössä Itä-Karibian dollari. Näitä ovat:
- Antigua ja Barbuda
- Dominica Luokka:Rahayksiköt ko:달러 ja:ドル simple:Dollar

Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan

Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Tätä listaa ylläpidetään sivulla http://hdr.undp.org/statistics/data/indic/indic_12_1_1.html Vuoden 2002 (raportti julkaistu 15.7.2004) Indeksi on korkea, jos se on 0,800 tai yli, keskitasoa, jos se on välillä 0,799 ... 0,500 ja matala, jos se on 0,499 tai alle. # Norja 0,956 # Ruotsi 0,946 # Australia 0,946 # Kanada 0,943 # Alankomaat 0,942 # Belgia 0,942 # Islanti 0,941 # Yhdysvallat 0,939 # Japani 0,938 # Irlanti 0,936 # Sveitsi 0,936 # Yhdistynyt kuningaskunta 0,936 # Suomi 0,935 # Itävalta 0,934 # Luxemburg 0,933 # Ranska 0,932 # Tanska 0,932 # Uusi-Seelanti 0,926 # Saksa 0,925 # Espanja 0,922 # Italia 0,920 # Israel 0,908 # Hongkong 0,903 # Kreikka 0,902 # Singapore 0,902 # Portugali 0,897 # Slovenia 0,895 # Korean tasavalta, 0,888 # Barbados 0,888 # Kypros 0,883 # Malta 0,875 # Tšekki 0,868 # Brunei 0,867 # Argentiina 0,853 # Seychellit 0,853 # Viro 0,853 # Puola 0,850 # Unkari 0,848 # Saint Kitts ja Nevis 0,844 # Bahrain 0,843 # Liettua 0,842 # Slovakia 0,842 # Chile 0,839 # Kuwait 0,838 # Costa Rica 0,834 # Uruguay 0,833 # Qatar 0,833 # Kroatia 0,830 # Arabiemiirikunnat 0,824 # Latvia 0,823 # Bahama 0,815 # Kuuba 0,809 # Meksiko 0,802 # Trinidad ja Tobago 0,801 # Antigua ja Barbuda 0,800 # Bulgaria 0,796 # Venäjä 0,795 # Libya 0,794 # Malesia 0,793 # Makedonia 0,793 # Panama 0,791 # Valko-Venäjä 0,790 # Tonga 0,787 # Mauritius 0,785 # Albania 0,781 # Bosnia ja Hertsegovina 0,781 # Suriname 0,780 # Venezuela 0,778 # Romania 0,778 # Ukraina 0,777 # Saint Lucia 0,777 # Brasilia 0,775 # Kolumbia 0,773 # Oman 0,770 # Samoa 0,769 # Thaimaa 0,768 # Saudi-Arabia 0,768 # Kazakstan 0,766 # Jamaika 0,764 # Libanon 0,758 # Fidži 0,758 # Armenia 0,754 # Filippiinit 0,753 # Malediivit 0,752 # Peru 0,752 # Turkmenistan 0,752 # Saint Vincent ja Grenadiinit 0,751 # Turkki 0,751 # Paraguay 0,751 # Jordania 0,750 # Azerbaidžan 0,746 # Tunisia 0,745 # Grenada 0,745 # Kiina 0,745 # Dominica 0,743 # Sri Lanka 0,740 # Georgia 0,739 # Dominikaaninen tasavalta 0,738 # Belize 0,737 # Ecuador 0,735 # Iran 0,732 # Länsiranta ja Gaza 0,726 # El Salvador 0,720 # Guyana 0,719 # Kap Verde 0,717 # Syyria 0,710 # Uzbekistan 0,709 # Algeria 0,704 # Päiväntasaajan Guinea 0,703 # Kirgisia 0,701 # Indonesia 0,692 # Vietnam 0,691 # Moldova 0,681 # Bolivia 0,681 # Honduras 0,672 # Tadžikistan 0,671 # Mongolia 0,668 # Nicaragua 0,667 # Etelä-Afrikka 0,666 # Egypti 0,653 # Guatemala 0,649 # Gabon 0,648 # São Tomé ja Príncipe 0,645 # Salomonsaaret 0,624 # Marokko 0,620 # Namibia 0,607 # Intia 0,595 # Botswana 0,589 # Vanuatu 0,570 # Kambodža 0,568 # Ghana 0,568 # Myanmar 0,551 # Papua-Uusi-Guinea 0,542 # Bhutan 0,536 # Laos 0,534 # Komorit 0,530 # Swazimaa 0,519 # Bangladesh 0,509 # Sudan 0,505 # Nepal 0,504 # Kamerun 0,501 # Pakistan 0,497 # Togo 0,495 # Kongon tasavalta 0,494 # Lesotho 0,493 # Uganda 0,493 # Zimbabwe 0,491 # Kenia 0,488 # Jemen 0,482 # Madagaskar 0,469 # Nigeria 0,466 # Mauritania 0,465 # Haiti 0,463 # Djibouti 0,454 # Gambia 0,452 # Eritrea 0,439 # Senegal 0,437 # Itä-Timor 0,436 # Ruanda 0,431 # Guinea 0,425 # Benin 0,421 # Tansania 0,407 # Norsunluurannikko 0,399 # Sambia 0,389 # Malawi 0,388 # Angola 0,381 # Tšad 0,379 # Kongon demokraattinen tasavalta 0,365 # Keski-Afrikan tasavalta 0,361 # Etiopia 0,359 # Mosambik 0,354 # Guinea-Bissau 0,350 # Burundi 0,339 # Mali 0,326 # Burkina Faso 0,302 # Niger 0,292 # Sierra Leone 0,273

Katso myös


- Luettelo valtioista
- Luettelo valtioista väkiluvun mukaan
- Luettelo maista pinta-alan mukaan Valtiot inhimillisen kehityksen mukaan Valtioista inhimillisen kehityksen mukaan

Aikavyöhyke

Aikavyöhykkeet ovat maapallolla olevia keskimäärin 15 leveysastetta leveitä kuvitteellisia vyöhykkeitä, joita on kaiken kaikkiaan 24 kappaletta. Aikavyöhykkeen sisällä noudatetaan samaa kellonaikaa. Aikaero vierekkäisten aikavyöhykkeiden välillä on tasan yksi tunti siten että itään päin mentäessä aika kasvaa. Aikavyöhykkeet määritellään suhteellisina nollameridiaaniin, joka kulkee Greenwichin kuninkaallisen observatorion läpi Lontoossa, Iso-Britanniassa. Tästä aikavyöhykkeestä käytetään tunnusta GMT (Greenwich Mean Time). Esimerkiksi Suomi on talviaikaan kaksi tuntia nollameridiaanin aikaa edellä, joten Suomen aikavyöhyke on silloin GMT+2 (tätä aikavyöhykettä kutsutaan myös nimellä EET eli Eastern European Time).

Kesäaika

Kesäaika (daylight saving time DST) tarkoittaa kellonajan muuttamista siten, että auringon valoisuus osuu paremmin päiväsaikaan. Tämä tehdään niin, että tiettynä päivänä keväällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, ja vastaavasti tiettynä päivänä syksyllä taaksepäin. Talvella noudatetaan normaaliaikaa, kesäaika on siis poikkeama siitä.

Kesäaika Euroopan unionissa

Euroopan unionin jäsenmaat, mukaan lukien Suomi, siirtyvät kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja poistuvat kesäajasta lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäajan aikaan Suomi on kolme tuntia GMT-aikaa edellä, sillä GMT-aika ei siirry kesäaikaan ollenkaan.

Kesäaika Yhdysvalloissa

Valtaosa Yhdysvaltojen osavaltioista siirtyy kesäaikaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja palaa normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

UTC

GMT-ajan on korvaamassa UTC-aika (Coordinated Universal Time), joka on maailmanlaajuinen atomikellojen avulla laskettu standardiaika. Ks. aikajärjestelmä.

Pääaikavyöhykkeet maapallolla

GMT/UTC-eroSelitys
GMT-12 Kansainvälinen päivämääräraja
GMT-11Midwayn saaret, Samoa
GMT-10Havaiji
GMT-9Alaska
GMT-8PST, Tyynenmeren normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-7Kalliovuorten normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-6CST, Keskinen normaaliaika (tai MDT eli Kalliovuorten kesäaika)Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-5EST, Itäinen normaaliaika Yhdysvalloissa ja Kanadassa
GMT-4AST, Atlantin normaaliaika
GMT-3(UDT; Atlannin kesäaika), Brasilia, Grönlanti
GMT-2
GMT-1Kap Verde
GMT, UTCDublin, Edinburgh, Lontoo, Lissabon
GMT+1(BST eli Britannian kesäaika tai CET eli Keski-Euroopan normaaliaika) Amsterdam, Berliini, Rooma, Tukholma
GMT+2(EET eli Itä-Euroopan normaaliaika) Ateena, Istanbul, Helsinki, Tallinna, Kairo, Jerusalem
GMT+3(EEST eli Itä-Euroopan kesäaika) Moskova, Pietari
GMT+4Abu Dhabi, Kabul
GMT+5Kalkutta, New Delhi
GMT+6Novosibirsk
GMT+7(CXT eli Joulusaarten normaaliaika) Bangkok, Hanoi, Jakarta
GMT+8Kuala Lumpur, Singapore, Peking, Hongkong
GMT+9Osaka, Tokio, Soul
GMT+10Melbourne, Sydney, Vladivostok
GMT+11Salomonsaaret
GMT+12Auckland, Wellington, Fidži (Tällä aikavyöhykkeellä on sama aika kuin vyöhykkeellä GMT-12, mutta päivämäärä on yhtä päivää edellä.)
luokka:aika ms:Zon masa ko:시간대 ja:標準時 simple:Time zone th:เขตเวลา

Kansallislaulu

Kansallislaulu on tiettyä valtiota tai kansaa symboloiva kansallinen isänmaallinen laulu, jota esitetään esimerkiksi urheilutapahtumissa ja kansallisissa juhlissa. Nationalismin nousun myötä 1800- ja 1900-luvuilla useimmat maat omaksuivat itselleen kansallislaulun. Kansallislaulut ms:Lagu kebangsaan ko:국가 ja:国歌 simple:National Anthem zh-tw:國歌 zh-cn:国歌

Verkkotunnus

Internetin verkkotunnukset ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi DNS:n (Domain Name System) eli Internetin nimipalvelujärjestelmän avulla.

Ylätason verkkotunnukset

Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin .fi. Tieto näistä ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailman juurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovatkin Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräs hajautettu häirintähyökkäys onnistui kaatamaan 2003 syksyllä 7 kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niin vikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä. Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää [http://www.icann.org ICANN]-niminen organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota.

ICANN:in viralliset ylätason verkkotunnukset


- .com: kaupalliset verkot
- .net: verkkoinfrastruktuuri
- .edu: opetus (etupäässä Yhdysvallat)
- .mil: Yhdysvaltain asevoimat
- .gov: Yhdysvaltain hallitus
- .org: järjestöt Vuonna 1988 joukkoon lisättiin
- .int: kansainväliset järjestöt 16. marraskuuta 2000 ICANN otti seitsemän uutta tunnusta käyttöön:
- .aero -- lentoliikenne
- .biz -- liikemaailma
- .coop -- osuustoiminta
- .info -- informaatio (rajoittamaton käyttö)
- .museum -- museot
- .name -- yksityishenkilöt
- .pro -- ammattilaiset 8. huhtikuuta 2005 ICANN hyväksyi kaksi uutta tunnusta:
- .jobs -- työvoima
- .travel -- matkailuala 1. kesäkuuta 2005 ICANN hyväksyi yhden uuden tunnuksen:
- .xxx -- aikuisviihde

Varatut tunnukset

RFC 2606 määrittelee neljä tunnusta erikoistapauksiin siten, ettei näitä koskaan oteta suurissa nimipalvelimissa käyttöön.
- example -- varattu esimerkkikäyttöön
- invalid -- varattu selvästi toimimattomille nimille
- localhost -- varattu jotta yleinen localhostin käyttö ei aiheuta ongelmia
- test -- varattu koekäyttöön
- maakohtaiset: maakohtaisista verkkotunnuksista löytyy lista [http://www.iana.org/cctld/cctld-whois.htm täältä]

Linkkejä


- [http://www.opennic.unrated.net/] OpenNIC, vaihtoehtoinen juuripalvelinprojekti (yhteistyössä AlterNICin ja Pacific Rootin kanssa]
- [http://frequal.com:8080/Perspectives/ChooseYourRoot.html] Lyhyt lista ja selitys vaihtoehtoisista juuripalvelimista luokka:Internet luokka:TCP/IP ko:최상위 도메인 ja:トップレベルドメイン th:โดเมนระดับบนสุด

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Keskinen Afrikka


- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta

Itäinen Afrikka


- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda

Pohjoinen Afrikka


- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara

Eteläinen Afrikka


- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe

Läntinen Afrikka


- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo Luokka:Mantereet Luokka:Afrikka ms:Afrika zh-min-nan:Hui-chiu ko:아프리카 ja:アフリカ simple:Africa th:ทวีปแอฟริกา

Sierra Leone

Republic of Sierra Leone
125px
(Suurempi kuva)(Suurempi kuva)
Motto: Unity - Freedom - Justice
Kuva:LocationSierraLeone.png
Virallinen kielienglanti
PääkaupunkiFreetown
PresidenttiAhmad Tejan Kabbah
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä		Sijalla 116
71 740 km²
0.2%
Väkiluku
 - Yhteensä (2000)
 - Tiheys		Sijalla 102
5 426 618
76/km2
Itsenäisyys27. huhtikuuta 1961
RahayksikköLeone
AikavyöhykeUTC 0
KansallislauluHigh We Exalt Thee, Realm of the Free
Internet-verkkotunnus .SL
Kansainvälinen suuntanumero232
Sierra Leone on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla. Maata ympäröivät Guinea pohjoisessa ja Liberia kaakossa.

Maantiede

Sierra Leonen maantiede Kuva:Sl-map.gif

Merkittävimmät luonnonvarat


- timantit
- titaani
- bauksiitti
- rautamalmi
- kulta
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- timantit
- bauksiitti Luokka:Sierra Leone ms:Sierra Leone zh-min-nan:Sierra Leone ko:시에라리온 ja:シエラレオネ

Norsunluurannikko

Norsunluurannikon tasavalta on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso sekä idässä Ghana. Vuonna 1983 sisämaassa sijaitsevasta Yamoussoukrosta tehtiin virallinen pääkaupunki, mutta hallinto on käytännössä yhä keskittynyt suurimpaan kaupunkiin Abidjaniin. Maan hallituksen vuonna 1985 tekemän päätöksen mukaan maan nimi on kaikilla kielillä Côte d'Ivoire, eikä muita kuin ranskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomailla tätä ei kuitenkaan usein noudateta.
République de Côte d'Ivoire
150px Kuva:ivoirevaakuna.png
(Suurempi kuva) (Suurempi kuva)
Motto: Unité, Discipline et Travail (Yhtenäisyys, kuri ja työ)
Kuva:LocationCotedIvoire.png
Virallinen kieliranska
PääkaupunkiYamoussoukro (virallinen), Abidjan (de facto)
Pääkaupungin koordinaatit6° 51' N, 5° 18' W
Suurin kaupunkiAbidjan
PresidenttiLaurent Gbagbo
PääministeriSeydou Diarra
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä		 Sijalla 67
322,460 km²
1,4%
Väkiluku
 - Yhteensä (2003)
 - Tiheys		 Sijalla 57
16,962,491
53/km2
Itsenäisyys

Ranskasta
7. elokuuta 1960
HDI
  - Arvo (2002) 		Sijalla 163
0.399
RahayksikköCFA-frangi (XOF)
AikavyöhykeUTC +/- 0
KansallislauluL'Abidjanaise
Internet-verkkotunnus .ci
Kansainvälinen suuntanumero225

Historia

Norsunluurannikon varhaisemmasta historiasta ei ole juuri jäänteitä, joskin alueella on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella. Ensimmäiset ranskalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat Norsunluurannikolle 1600-luvulla, mutta yhteydet eurooppalaisiin jäivät vähäisiksi merenkululle hankalan rannikon ja asukkaiden epäluulon takia. Ranskalainen amiraali Bouet-Williaumez teki vuosina 1843-1844 rannikon kuningaskunnista Ranskan protektoraatteja. Vähitellen ranskalaiset laajensivat valtapiiriään sisämaahan, mutta alistivat maan kokonaan vasta 1915. Norsunluurannikosta tuli Ranskan siirtomaa 1893 ja sittemmin osa Ranskan Länsi-Afrikkaa. Toisen maailmansodan jälkeen Ranskan siirtomaiden asukkaille alettiin myöntää laajempia oikeuksia ja itsehallintoa ja 1958 Norsunluurannikosta tuli autonominen tasavalta. Täyden itsenäisyyden se saavutti 1960. Itsenäisyyden alusta Norsunluurannikon johtoon nousi heimopäällikön poika, lääkäri Félix Houphouët-Boigny, joka oli ollut Norsunluurannikon edustajana ja ministerinä Ranskan parlamentissa ja hallituksessa 1946-1959. Houphouët-Boigny hallitsi itsevaltaisin ottein säilyttäen hyvät suhteet länsimaihin aina kuolemaansa asti (1993).Hänen kaudellaan maassa vallitsi pitkään Norsunluurannikon demokraattisen puolueen (PDCI) hallitsema yksipuoluejärjestelmä, mutta 1990-luvun alussa sallittiin myös oppositiopuolueiden toiminta. Hänen seuraajansa Henri Konan Bédié varmisti paikkansa presidenttinä ja ehdottoman enemmistön parlamentissa valtapuolue PDCI:lle vuosien 1995-1996 vaaleissa, joita kuitenkin sävyttivät opposition boikotit ja syytökset vilpistä. Joulukuun 25. 1999 Robert Guéïn johtama sotilasjuntta kaappasi vallan PDCI:ltä ja järjesti uudet presidentinvaalit lokakuussa 2000. Voittajaksi nousi Laurent Gbagbo, Norsunluurannikon kansanrintaman (FPI) johtaja. Syyskuussa 2002 osa armeijasta nousi kapinaan Gbagboa vastaan ottaen haltuunsa maan pohjoisosan. Siitä lähtien maassa on vallinnut valtataistelu jota on yritetty sovittelulla estää puhkeamasta täysmittaiseksi sisällissodaksi. Maahan on lähetetty myös ranskalaisia joukkoja ja YK:n rauhanturvaajia. Viimeisin sovittelun tulos on 30. heinäkuuta 2004 allekirjoitettu sopimus jonka pitäisi johtaa poliittisiin uudistuksiin ja kapinallisten aseistariisuntaan 15. lokakuuta alkaen.

Politiikka

Norsunluurannikon presidentti on Laurent Gbago.

Osat

Norsunluurannikko jakautuu 58 departementtiin.

Maantiede

kuva:Côte d'Ivoire map.png

Talous

Väestö

Etnisesti väestö jakaantuu neljään pääryhmään: akanit (42.1 prosenttia), voltalaiset eli gurit (17.6 prosenttia), pohjoiset mandet (16.5 prosenttia), krout (11 prosenttia) ja eteläiset mandet (10 prosenttia). Maassa asuu kuitenkin eri arvoiden mukaan myös 3—5 miljoonaa muista Afrikan maista (ennen kaikkea Burkina Fasosta ja Ghanasta) maista tullutta siirtotyöläistä, sekä yli 100 000 libanonilaista. Uskonnollisesti noin 60 prosenttia on muslimeja, 20 prosenttia kristittyjä ja loput perinteisen animismin harjoittajia. Myös osa kristityiksi ja muslimeiksi tunnustautuvia harjoittaa yhä animistisia perinteitä. Norsunluurannikolla on Länsi-Afrikan vakavin HIV/AIDS-ongelma. WHO:n vuoden 2003 arvion mukaan noin 7 prosenttia aikuisväestöstä on HIV-positiivisia.

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- timantit
- mangaani
- koboltti
- rautamalmi
- bauksiitti
- kupari

Merkittävimmät vientituotteet


- bataatti
- kahvi
- kaakao Luokka:Norsunluurannikko ms:Côte d'Ivoire zh-min-nan:Côte d'Ivoire ko:코트디부아르 ja:コートジボワール simple:Côte d'Ivoire

1989

Tapahtumia


- 7. tammikuuta - Akihitosta tulee Japanin keisari Hirohiton kuoltua
- 10. tammikuuta - Kuuban joukot alkavat vetäytyä Angolasta
- 20. tammikuuta - George H. W. Bush Ronald Reaganin seuraajana Yhdysvaltain presidentiksi
- 30. tammikuuta - Yhdysvaltain lähetystö evakuoidaan Kabulissa, Afganistanissa
- 2. helmikuuta - Afganistanin sisällissota: Viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtevät Kabulista päättäen Neuvostoliiton miehityksen
- 3. helmikuuta - Pieter Botha eroaa terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta
- 14. helmikuuta - Iranin johtaja Ajatollah Ruhollah Khomeini kehoittaa muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien
- 14. helmikuuta - Ensimmäinen Global Positioning System -järjestelmän 24:stä satelliitista laukaistaan kiertoradalle
- 15. helmikuuta - Neuvostoliiton viimeiset joukot jättävät Afganistanin
- 24. helmikuuta - Ajatollah Ruhollah Khomeini lupaa 3 miljoonaa dollaria Salman Rushdie surmaajalle
- 24. helmikuuta - United Airlinesin Boeing 747:n katto repeää matkalla Havaiji–Uusi-Seelanti ja 9 imeytyy ilmavirran mukana koneesta
- 2. maaliskuuta - 12 Euroopan yhteisön maata kieltävät kloorifluorihiilivetyjen (Freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä
- 3. maaliskuuta - Veikko "Jammu" Siltavuori kaappaa ja murhaa kaksi 8-vuotiasta tyttöä Myllypurossa Helsingissä
- 14. maaliskuuta - Presidentti George H. W. Bush kieltää rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin
- 23. maaliskuuta - Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittavat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa
- 24. maaliskuuta - Exxon Valdez -tankkerista vuotaa 240000 tynnyriä öljyä Alaskassa Prinssi Williamin salmessa
- 7. huhtikuuta - Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets uppoaa Barentsinmerellä
- 15. huhtikuuta - Hillsboroughin jalkapallokentällä Englannissa tuomari keskeyttää Liverpoolin ja Nottingham Forestin pelin kuuden minuutin jälkeen. Raivostuneet fanit ryntäävät kentälle ja väentungoksessa 96 kuolee
- 30. toukokuuta - Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoitajat pystyttävät kymmenmetrisen "Demokratian jumalatar" -patsaan
- 3. kesäkuuta - Ajatollah Khomeini kuolee
- 4. kesäkuuta - Tiananmenin aukion miehenosoituksen tukahduttaminen muuttuu verilöylyksi Pekingissa
- 4. kesäkuuta - Puolassa Solidaarisuus voittaa ensimmäisen vapaat vaalit sodan jälkeen
- 4. kesäkuuta - Ufassa, Neuvostoliitossa 645 kuolee kun toisiaan ohittavat junat räjäyttävät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun
- 7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljetaan kansanäänestyksellä Yhdysvalloissa
- 2. heinäkuuta - Andreas Papandreou eroo Kreikan pääministeri tehtävistä; uuden hallituksen muodostaa Tzannis Tzannetakis
- 23. elokuuta - Kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisovat Vilnan–-Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä
- 26. elokuuta - Voyager 2 avaruusluotain lentää Neptunuksen ohi
- 9. syyskuuta - Leipzigssa, Itä-Saksassa mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia
- 10. syyskuuta - Unkarin hallitus avaa maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille
- 25. syyskuuta - Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98% kemiallisista aseistaan
- 17. lokakuuta - 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 kuolee
- 18. lokakuuta - NASAn Galileo-luotain laukaistaan kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantiksesta
- 18. lokakuuta - Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirretään syrjään
- 18. lokakuuta - Uusi perustuslaki muuttaa Unkarin parlamentaariseksi demokratiaksi
- 23. lokakuuta - Wärtsilä Meriteollisuus tekee Suomen suurimman konkurssin
- 7. marraskuuta - Meriteollisuuden raunioille perustetaan uusi telakkayhtiö Masa-Yards
- 7. marraskuuta - Namibian ensimmäiset vaalit voittaa vapautusliike SWAPO
- 9. marraskuuta - Kylmä sota päättyy kommunistinen Itä-Saksa avaa Berliinin muurin ja sallii kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen; seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä muuria alas
- 10. marraskuuta - Bulgarian komministisen puoleen johtaja Todor Žhivkov eroaa ja pääministeri Petre Mladenov seuraa häntä, muuttaen puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi
- 17. marraskuuta - Samettivallankumous alkaa Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahduttaa rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa
- 20. marraskuuta - Prahassa mielenosoittajien määrä nousee puoleen miljoonaan
- 22. marraskuuta - Beirutissa pommi surmaa presidentti Rene Moawadin
- 24. marraskuuta - Tšekkoslovakian puoluejohtaja Milos Jakeš eroaa
- 28. marraskuuta - Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määrää pidettäväksi monipuoluevaalit
- 30. marraskuuta - Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuolee Punaisen armeijakunnan pommi-iskussa
- 1. joulukuuta - Itä-Saksan parlamentti peruttaa kommunistisen puoleen johtavan aseman; kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea eroavat
- 3. joulukuuta - Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antavat julistukset, jossa he toteavat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä
- 6. joulukuuta - Marc Lépine, anti-feministi, ampuu 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa
- 7. joulukuuta - Liettua lakkauttaa kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana
- 10. joulukuuta - Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák eroaa
- 14. joulukuuta - Chilessa järjestetään ensimmäiset vapaa vaalit 16 vuoteen
- 17. joulukuuta - Brasiliassa järjestetään ensimmäiset vapaa vaalit 29 vuoteen; Fernando Collor de Mello voittaa
- 19. joulukuuta - EY ja EFTA päättävät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskevat neuvottelut
- 20. joulukuuta - Yhdysvallat hyökkää Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan
- 22. joulukuuta - Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta Romanian presidentti; Nicolae Ceauşescun valta päättyy
- 25. joulukuuta - Nicolae Ceauşescu ja hänen vaimonsa Elena teloitetaan
- 29. joulukuuta - Václav Havel valitaan vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi

Tuntematon päivämäärä

Syntyneitä


- 23. huhtikuuta - Nicole Vaidišová, tennispelaaja
- 23. heinäkuuta - Daniel Radcliffe, Harry Potter elokuvan pääroolin näyttelijä

Kuolleita


- 7. tammikuuta - Hirohito, Japanin keisari.
- 23. tammikuuta - Salvador Dalí, taiteilija
- 24. tammikuuta - Ted Bundy, sarjamurhaaja (sähkötuolissa)
- 22. helmikuuta - Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
- 28. huhtikuuta - Esa Pakarinen, näyttelijä ja muusikko
- 30. huhtikuuta - Sergio Leone, elokuvaohjaaja
- 3. kesäkuuta - Ajatollah Khomeini, Iranin hengellinen johtaja
- 4. kesäkuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä
- 22. heinäkuuta - Martti Talvela, oopperalaulaja
- 28. heinäkuuta - Asko Raivio, laulaja ja lauluntekijä (Kaseva-yhtye)
- 26. syyskuuta - Kaj Franck, muotoilija
- 28. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien syrjäytetty johtaja
- 6. lokakuuta - Bette Davis, näyttelijä
- 11. lokakuuta - M. King Hubbert, geofyysikko
- 4. marraskuuta - Väinö Heikki Vainio, kirjailija
- 5. marraskuuta - Vladimir Horowitz, pianisti
- 18. marraskuuta - Edvin Laine, elokuvaohjaaja
- 6. joulukuu