:: wikimiki.org ::
| Liliuokalani |
Liliuokalani
Kuningatar Havaijin Lili‘uokalani (kastenimi Lydia Lili‘uokalani, myöhemmin Lydia K. Dominis, s. 2. syyskuuta 1838 - 11. marraskuuta 1917) oli Havaijin kuningaskunnan viimeinen monarkki.
Lili‘uokalani peri kruunun veljeltään Kalākauanilta 17. tammikuuta 1891. Amerikkalaiset huolestuneina kuningattaren pyrkimyksistä laajentaa havaijilaisten valtaa, syrjäyttivät Lili‘uokalanin vuonna 1893. Vuonna 1898 Havaiji tuli osaksi Yhdysvaltoja.
Vuonna 1898 Lili‘uokalani julkaisi kirjan Hawaii's Story by Hawaii's Queen. Hän oli myös laulunkirjoittaja ja hän kirjoitti Havaijin kansallislaulun Aloha ‘Oe.
Luokka:Hallitsijat
Luokka:Yhdysvallat
ja:リリウオカラニ (ハワイ女王)
2. syyskuuta2. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 245. päivä (246. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 120 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Sinikka, Sini
:- suomenruotsalainen kalenteri: Synnöve
:- ortodoksinen kalenteri: Johannes, Juhani, Veli, Veikko
:- saamenkielinen kalenteri: Siinná
:- vanhemmissa kalentereissa: Elisan, Justus, Rahel, Toora
Tapahtumia
- 31 - Actiumin taistelu, jossa Octavianus voitti ja Markus Antonius kärsi tappion.
- 1666 - Suuri osa Lontoota paloi poroksi.
- 1944 - Anne Frank vietiin Auschwitziin.
- 1945 - Vietnam julistautui itsenäiseksi valtioksi.
Syntyneitä
- 1929 - Hal Ashby, elokuvaohjaaja
- 1941 - Jyrki Otila, kokoomuslainen europarlamentin jäsen
- 1946 - Paavo Väyrynen, keskustapoliitikko
- 1948 - Christa McAuliffe, Challengerin sukkulaturmassa kuollut opettaja ja astronautti
- 1952 - Jimmy Connors, amerikkalainen tenniksenpelaaja
- 1961 - Carlos Valderrama, kolumbialainen jalkapalloilija
- 1964 - Keanu Reeves, näyttelijä
- 1965 - Lennox Lewis, nyrkkeilijä
- 1968 - Salma Hayek, näyttelijätär
Kuolleita
- 1937 - Pierre de Coubertin, nykyaikaisten olympialaisten perustaja
- 1969 - Ho Chi Minh,Vietnamin presidentti
- 1973 - J. R. R. Tolkien, kirjailija ("Taru Sormusten Herrasta")
- 2001 - Christiaan Barnard, eteläafrikkalainen lääkäri ja sydänkirurgian pioneeri
- 2002 - Mimmi Mustakallio, muusikko
----
Katso myös: kalenteri ~ 1. syyskuuta, 3. syyskuuta
Luokka:Syyskuu
-09-02
ms:2 September
ko:9월 2일
ja:9月2日
simple:September 2
th:2 กันยายน
1838 Tapahtumia
- 26. maaliskuuta: Ilmatieteen laitos aloitti toimintansa
- Suomen ensimmäinen vapaapalokunta perustettiin
Syntyneitä
- 22. huhtikuuta: Yamagata Aritomo, Japanin pääministeri
- 10. toukokuuta: John Wilkes Booth, salamurhaaja
- 22. heinäkuuta: Selim Gabriel Linsén, säveltäjä
- 2. syyskuuta: Kuningatar Liliuokalani, Havaijin kuningatar
- 25. lokakuuta: Georges Bizet, säveltäjä
Kuolleita
- 2. maaliskuuta: Ludwig Abeille, säveltäjä
- Michael Anckarswärd, sotilas
Luokka:1800-luku
ko:1838년
simple:1838
1917 Tapahtumia
- Ensimmäinen maailmansota jatkuu (1914–1918)
Tammikuu
- 22. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaatii "rauhaa ilman voittoa" Euroopassa.
- 25. tammikuuta - Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
- 31. tammikuuta - Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
Helmikuu
- 3. helmikuuta - Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Saksaan.
- 24. helmikuuta - Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jossa Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
Maaliskuu
- 11. maaliskuuta - Helmikuun vallankumous (26.2. vanhaa lukua): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyy mielenosoittajien puolelle.
- 15. maaliskuuta - Keisari Nikolai II luopui vallasta.
Huhtikuu
- 6. huhtikuuta - Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
- 16. huhtikuuta - Lenin saapui Petrogradiin.
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
- 7. heinäkuuta - Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
- 18. heinäkuuta - Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
- 25. heinäkuuta - Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron ( 4–25 %).
Elokuu
Syyskuu
Marraskuu
- 6. marraskuuta - Kolmas Ypresin taistelu päättyy: Kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
- 7. marraskuuta - Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.). Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
- 7. marraskuuta - Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
- 20. marraskuuta - Ukraina julistettiin tasavallaksi.
- 26. marraskuuta - National Hockey League perustettiin.
Joulukuu
- 6. joulukuuta - 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
- 6. joulukuuta - P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
Syntyneitä
- 11. helmikuuta - Sidney Sheldon, kirjailija
- 29. toukokuuta - John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti
- 11. elokuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä († 1989)
- 10. syyskuuta - Miguel Serrano, Chilen fasisti-ideologi.
- 11. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori.
- 19. marraskuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri († 1984)
- 16. joulukuuta - Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija
Kuolleita
- 10. tammikuuta - William F. Cody, Buffalo Bill
- 16. tammikuuta - Amiraali George Dewey, (s. 1837)
- 8. maaliskuuta - Ferdinand von Zeppelin, ilmailupioneeri (s. 1838)
- 14. huhtikuuta - L. L. Zamenhof, Dr. Esperanto
- 27. syyskuuta - Edgar Degas, taidemaalari
- 15. lokakuuta - Mata Hari, hollantilainen tanssija ja vakooja (teloitettiin)
- 7. marraskuuta - Alfred Kordelin, liikemies ja mesenaatti (murhattiin)
- 11. marraskuuta - Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)
Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto - Charles Glover Barkla
- Nobelin kemianpalkinto - ei jaettu
- Nobelin lääketieteen palkinto - ei jaettu
- Nobelin kirjallisuuspalkinto - Karl Adolph Gjellerup, Henrik Pontoppidan
- Nobelin rauhanpalkinto - Kansainvälinen Punainen Risti, Geneve
Luokka:1917
Luokka:1910-luku
ms:1917
ko:1917년
ja:1917年
simple:1917
th:พ.ศ. 2460
Havaiji
Havaiji (havaijiksi Hawai‘i, englanniksi Hawaii) on saariryhmä Tyynessä valtameressä. Havaiji on ollut Yhdysvaltain osavaltio vuodesta 1959.
Vuonna 2000 suoritetun laskennan mukaan asukkaita oli osavaltiossa 1 211 537. Osavaltion pääkaupunki on Honolulu. Virallinen kieli on englanti, alkuperäinen kieli on havaijin kieli.
Elinkeinoista tärkein on turismi, maataloustuotteita viedään myös jonkun verran. Perinteisesti Havaiji tunnetaan ananasviljelmistään. Yhä tänäkin päivänä ravintola-annoksiin Havaijilla hyvin usein kuuluu jälkiruokana tuoretta ananasta, jopa hampurilaisravintoloissa.
Historiaa
Havaijin alkuperäisväestö on polynesialaista. Taitavina merenkulkijoina polynesialaiset löysivät Havaijin viimeistään vuoden 500 jaa. tienoilla. Havaijilainen yhteiskunta muodostui luokkajakoiseksi. Saariryhmä oli yhdistynyt jonkinlaiseksi päällikkökunnaksi tai ehkä jopa valtioksi jo ennen eurooppalaisten saapumista 1700-luvulla.
Yhdysvaltojen vaikutus alkoi voimistua Havaijilla 1820-luvulta lähtien, jolloin tehtiin ensimmäinen maiden välinen kauppasopimus. Suuren mullistuksen saarten talous koki 1835, jolloin aloitettiin laajamittainen sokeriruo'on viljely. Viljelykset olivat pääosin Yhdysvalloista tulleiden siirtolaisten omistuksessa.
Vaikka kuningas Kamehameha III laati Havaijin ensimmäisen perustuslain 1840 ja sai Yhdysvallat tunnustamaan saarten itsenäisyyden 1842, kasvoi saarten riippuvuus Yhdysvalloista jatkuvasti. Alkuperäinen polynesialainen kulttuuri syrjäytyi vähitellen ja saarelaisille aikaisemmin tuntemattomat taudit verottivat alkuperäisväestöä rajusti. 1800-luvun lopulla saarilla oli viljelyksillä työskenteleviä kiinalaisia ja japanilaisia jo neljä kertaa enemmän kuin alkuperäisväestöä.
Vuonna 1874 Havaijin valtaistuimelle nousi kuningas Kalākauani, joka yritti liitolla Tongan ja Samoasaarten kanssa turvata Havaijin riippumattomuuden, siinä kuitenkaan sanottavasti onnistumatta. Hänen siskonsa kuningatar Lili'uokalanin noustessa seuraavana hallitsijana valtaan tilanne maassa oli jo varsin hankala. Omistava luokka eli lähinnä valkoiset siirtolaiset kannattivat maan yhdistämistä Yhdysvaltoihin ja tavallisen kansan enemmistö oli itsenäisen monarkian puolella. Vuonna 1893 kuningatar Lili'uokalani syrjäytettiin valkoisten siirtolaisten järjestämässä vallankaappauksessa Yhdysvaltojen merijalkaväen avulla. On sanottu, että kuningatar olisi voinut julistaa sotatilan ja aloittaa laajamittaisen aseellisen konfliktin, mutta ilmeisesti viattomien kuolonuhrien pelossa ei näin halunnut toimia. Ryhmä kuningattarelle uskollisia havaijilaisia yritti kuitenkin vielä 1895 nousta kapinaan ja palauttaa vanhan kuningattaren valtaistuimelle, mutta yritys murskattiin. Yhdysvaltojen presidentti William McKinley allekirjoitti 1897 sopimuksen, jolla maa otti Havaijin haltuunsa. Suuret joukot havaijilaisia järjestivät allekirjoituspäivänä hiljaisen mieleosoituksen kuningattaren kotitalolla. Saarista muodostettiin näin Yhdysvaltojen liittovaltion territorio seuraavana vuonna.
Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio heinäkuussa 1959. Suuria levottomuuksia tai vastarintaa ei syntynyt, vaikkakin itse prosessi oli vähintäänkin arveluttava. Asiasta järjestettiin kansanäänestys, jossa vaihtoehtoina olivat joko territoriona jatkaminen tai Yhdysvaltoihin osavaltiona liittyminen. Itsehallinto- tai itsenäisyysvaihtoehtoa ei äänestyksessä ollut vastoin YK:n suosituksia. Äänioikeutettuja olivat Yhdysvaltojen kansalaiset, jotka olivat asuneet Havaijilla vähintään vuoden. Henkilöiltä, jotka eivät olleet Yhdysvaltojen kansalaisia tai eivät kansalaisuutta halunneet ottaa, evättiin äänioikeus.
Saaret
Havaijin pääsaaret ovat Hawai‘i, O‘ahu, Moloka‘i, Lāna‘i, Kaho‘olawe ja Maui. Hawai‘i on saarista suurin ja idimpänä, eli lähimpänä Amerikan mannerta. Tämä lienee syy siihen, että se on antanut nimensä koko saariryhmälle. Hawai‘illa on aktiivinen tulivuori, joten saarella on vähän asutusta. Taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti Havaijin pääsaari on O‘ahu, jolla sijaitsee pääkaupunki Honolulu, kaksi yliopistoa (joissa mm. merkittävää oseanografian opetusta) merkittävää taloudellista toimintaa ja vahva matkailuelinkeino sekä Yhdysvaltojen Tyynenmeren laivaston päätukikohta Pearl Harbor. Taloudellisesti toisiksi merkittävin saarista on Maui, joka on tunnettu lomakohde.
Pearl Harbor
Saarien synty
Havaijin saariryhmä on syntynyt siten, että Tyynenmeren mannerlaatta kulkee itään ns. kuuman pisteen yli. Kuuman pisteen kohdalla muodostuu tulivuori, joka tarpeeksi purkauduttaan synnyttää saaren. Kun mannerlaatta vuosimiljoonien kuluessa on liikkunut idemmäs, tulivuoret vuoron perään sammuvat siirtyessään pois kuuman pisteen päältä ja eroosion vaikutuksesta pienenvät mitä idemmäs mennään. Kuuman pisteen kohdalla toimii aina tulivuori, kuten Hawai‘in saarella tällä hetkellä. Vähitellen, vuosimiljoonien kuluessa, Hawai‘ikin siirtyy itään ja saariryhmään syntyy aikanaan taas uusi saari.
Luokka:Havaiji
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
zh-min-nan:Hawai‘i
ko:하와이 주
ja:ハワイ州
simple:Hawaii
th:มลรัฐฮาวาย
17. tammikuuta17. tammikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 17. päivä. Vuodesta on jäljellä 348 päivää (karkausvuonna 349).
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Toni, Anton, Anttoni, Antto
:- suomenruotsalainen kalenteri: Anton, Tony, Antonia
:- ortodoksinen kalenteri: Anttoni, Toni
:- saamenkielinen kalenteri: Ánton
:- vanhemmissa kalentereissa: Antonius, Antti, Hyrkkö, Lowisa, Luisa
Tapahtumia
- 1773 - Kapteeni James Cook ylitti ensimmäisenä eteläisen napapiirin.
- 1929 - Sarjakuvahahmo Kippari-Kalle esiintyi ensimmäisen kerran sanomalehdessä.
- 1945 - Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg katosi Unkarissa.
- 1946 - YK:n turvallisuusneuvosto piti ensimmäisen istuntonsa.
- 1998 - Paula Jones syytti presidentti Bill Clintonia seksuaalisesta ahdistelusta.
Syntyneitä
- 1706 - Benjamin Franklin, yhdysvaltalainen kirjailija, keksijä ja diplomaatti
- 1798 - Auguste Comte, sosiologian "isä" († 1857)
- 1860 - Anton Tšehov, näytelmäkirjailija († 1904)
- 1899 - Al Capone, gangsteri, lempinimeltään "Arpinaama" (Scarface) († 1947)
- 1931 - James Earl Jones, näyttelijä
- 1934 - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 1942 - Muhammad Ali (Cassius Clay), nyrkkeilijä
- 1949 - Andy Kaufman, koomikko († 1984)
- 1956 - Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
- 1962 - Jim Carrey, näyttelijä ja koomikko
- 1969 - Lukas Moodysson, elokuvaohjaaja
Kuolleita
- 1961 - Patrice Lumumba, Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri (s. 1925)
- 1977 - Gary Gilmore, murhaaja (teloitettu) (s. 1940)
- 2002 - Nobel-palkittu espanjalaiskirjailija Camilo José Cela
- 2005 - Zhao Ziyang, kiinalainen poliitikko
----
Katso myös: kalenteri ~ 16. tammikuuta, 18. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
-01-17
ko:1월 17일
ja:1月17日
simple:January 17
th:17 มกราคม
1891 Tapahtumia
- 17. syyskuuta - Fazerin konditoria avattiin Helsingissä Aleksanterin kadulla.
Syntyneitä
- 6. syyskuuta Yrjö Väisälä, tähtitieteilijä
- 17. toukokuuta Markus raunio, radiotoimittaja
Kuolleita
- ...
Luokka:1891
ko:1891년
simple:1891
th:พ.ศ. 2434
1898 Tapahtumia
- Havaiji liitettiin Yhdysvaltoihin.
- Espanjan-Yhdysvaltain sota. Filippiinit, Guam ja Puerto Rico Yhdysvaltain alaisuuteen, Kuuba itsenäistyy.
Syntyneitä
Kuolleita
- 12. maaliskuuta - Zacharias Topelius, kirjailija, lehtimies ja Helsingin yliopiston rehtori
Luokka:1898
ko:1898년
simple:1898
Yhdysvallat
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
Luokka:HallitsijatLuokka:Henkilöt
Luokka:Politiikka Category:Dramatists and playwrights from Bosnia-HerzegovinaBosnia
Category:Theatre in Bosnia-Herzegovina
Category:Writers from Bosnia and Herzegovina
spalanie kalorii wakacje rozstpy cheap london hotels pozycjonowanie
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Cornelis Van Geelkerken
Cornelis van Geelkerken (March 19, 1901-March 29, 1979) was co-founder of the Dutch Nationaal-Socialistische Beweging.
Cornelis van Geelkerken was born in Sint-Jans-Molenbeek, Belgium. In the 1920s he
|
Yvonne Van Gennip
Yvonne Maria van Gennip, born on May 1, 1964 in Haarlem, The Netherlands
was one of the most successful female Dutch all-round speed skaters. Her main
success dates from the 1988 Winter Olympics in Calgary, where she
surprisingly won three gold medals.
After sh
|
Hayne Van Ghizeghem
Hayne van Ghizeghem (c.1445 – 1472 or possibly later) was a Flemish composer of the early Renaissance Burgundian School. He was probably born in Gijzegem (near Ghent, in modern Belgium) and may have died at the Siege of
|
New Clear Days
Category:The Vapors albums
Category:1980 albums
New Clear Days was The Vapors 1980 debut album containing the UK hit singles: "Turning Japanese", which reached No. 3 in the chart in February 1980, and "News At Ten", which got to No. 44 in July of that year.
The album-title was a pun on Nuclear Da
|
Marinus Van der Goes Van Naters
Jonkheer Marinus van der Goes van Naters (December 21, 1900 in Nijmegen - February 12, 2005 in Wassenaar) was a Dutch politician. He was member of the Dutch lower house from
|
Theo Van Gogh (film director)
Theo van Gogh (July 23, 1957 – November 2, 2004) was a controversial Dutch film director, television producer, publicist and
|
Wikipedia:Articles for deletion/Jose's disease
| |
