Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Linux

Linux

:Tämä sivu käsittelee käyttöjärjestelmän ydintä Linux. Sivu Linux-käyttöjärjestelmä käsittelee kokonaista käyttöjärjestelmää ja Linux-jakelupaketteja. käyttöjärjestelmä Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alullepanema käyttöjärjestelmän ydin. Ydin on käyttöjärjestelmän keskeinen osa joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän muiden osien toiminnan. Ensimmäinen Linuxin versio julkaistiin vuonna 1992. Nimeä Linux käytetään myös puhuttaessa käyttöjärjestelmästä, jonka ydin on Linux. Ytimen lisäksi kokonaiseen käyttöjärjestelmään kuuluu myös joukko sovellusohjelmia, jotka Linuxin tapauksessa ovat useimmiten GNU-projektin tuottamia työkaluja. Linux on vapaa ohjelmisto, minkä takia kuka tahansa voi tehdä siihen muutoksia. Linux on julkaistu GNU GPL-lisenssillä. Linux on alun perin kirjoitettu Intelin 80386-prosessorilla varustettuihin koneisiin, mutta nykyään se toimii useilla suoritinarkkitehtuureilla, esimerkiksi PowerPC-, ARM-, SPARC- ja PA-RISC-suorittimilla varustetuissa tietokoneissa. Torvalds johtaa edelleen Linuxin ohjelmointityötä. Kuka tahansa saa muokata ja levittää muokkaamiaan versioita Linuxista, mutta jos haluaa muutoksensa Linuxin virallisena pidettyyn versioon, muutosten täytyy jossain välissä kulkea Torvaldsin tai hänen luottohenkilöidensä kautta.

Historiaa

Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Torvalds aloitti Linuxin kehittämisen vuonna 1990. Torvalds oli tyytymätön MS-DOS- ja Windows-käyttöjärjestelmiin. Unix kiinnosti häntä, siinä oli sellaisia ominaisuuksia ja sellaista vakautta, joita hän oli hakenut. Unix oli suosittu ja ainoa oikea käyttöjärjestelmä hakkerien keskuudessa. Unix-käyttöjärjestelmä oli vain liian raskas ja kallis PC:hen, mutta Torvalds sai koulusta käsiinsä Minixin, PC:lle tarkoitetun Unix-tyylisen käyttöjärjestelmän. Se oli suunniteltu opetuskäyttöön ja lähdekoodi oli käytettävissä. Minixkään ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Torvalds oli hakemassa. Se kuitenkin mahdollisti Linuxin ohjelmoinnin aloittamisen. Torvalds aloitti vuonna 1990 Linuxin ohjelmoimisen ollessaan 21-vuotias. Hän asensi koneelleen Minixin ja kirjoitti kerneliä koko kesän. Eteneminen oli hidasta, eikä Torvalds kertonut hankkeestaan vielä muille. Torvaldsin alkuperäisenä tarkoituksena ei siis ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle, vaan ainoastaan hänen omiin tarpeisiinsa. Jos hän olisi jatkanut yksin, ei olisi mitään Linuxia, hän olisi pysähtynyt siihen, missä hänen omat tarpeensa olisivat täyttyneet. Pikkuhiljaa Torvalds konekielellä ja C-ohjelmointikielellä kokosi käyttöjärjestelmän ytimen. Lokakuussa 1991 ensimmäinen virallinen 0.02 versio oli valmis, ja Torvalds päätti laittaa sen vapaasti kaikkien saataville Internetiin. Usenet-viestissään Torvalds kertoo lähdekoodin löytyvän nic.funet.fi -FTP-palvelimelta hakemistosta /pub/OS/Linux, sekä antaa ohjeita kääntämistä varten. Lisäksi Torvalds varoittaa ohjelman olevan hakkerilta hakkereille ja että sen toimintakuntoon saattaminenkin vaatii jotakuinkin hakkerin. Postissaan Torvalds myös rohkaisee muuttamaan ohjelmaa vapaasti ja kertoo olevansa kiinnostunut kaikista kommenteista ja mahdollisista muiden kirjoittamista apuohjelmista ja funktioista Minixille. Linux vaati vielä toimiakseen Minixin siinä koneessa, jossa sitä haluttiin käyttää. Torvalds suunnitteli antavansa järjestelmänsä nimeksi Freix, joka olisi johdettu sanoista Free Unix tai freaks. FTP-palvelimen ylläpitäjä ei kuitenkaan pitänyt nimestä, eikä käyttänyt sitä, vaan perusti palvelimelle Linux-nimisen käyttöalueen – Linus Torvaldsin oman käyttöalueen. Palautetta ja virheraportteja tuli valtavasti. Linux lähti paisumaan kuin lumipallo. Internetin ja avoimuuden ansiosta erilaiset ihmiset pystyivät kehittämään Linuxia eri puolilla maapalloa. Versio 0.12 julkaistiin tammikuussa 1992, näihin aikoihin Linuxin parissa työskenteli aktiivisesti lähes 200 ihmistä. 0.12 version myötä alkoi Linuxin nopea leviäminen – ydin oli jo vakaa ja toimiva. Samana vuonna saatiin valmiiksi täysin toimiva graafisella käyttöliittymällä varustettu desktop-Linux PC-koneisiin. Näihin aikoihin myös tahot yliopistojen ulkopuolelta alkoivat kiinnostua Linuxista.

Linux-aikajana


- Linux 1.0 julkaistiin maaliskuussa 1994.
- Linux 1.2 maaliskuussa 1995 lisäsi tuen Alpha-, SPARC- ja MIPS-suorittimille
- Linux 2.0 kesäkuussa 1996 mahdollisti käytön useammalla suorittimella yhtä aikaa (moniprosessorituki).
- Linux 2.2 tammikuussa 1999 lisäsi televisiokorttien tuen, bittikarttagrafiikkaa tukevan konsolin ja IPv6-tuen.
- Linux 2.4 tammikuussa 2001 lisäsi ISA-PnP-, USB- ja PCMCIA-tuen.
- Linux 2.6 joulukuussa 2003 lisäsi uusia tiedostojärjestelmiä, sisälsi uudet ääni- ja syöttölaitteiden ajurit ja tehosti käyttöä suurissa järjestelmissä.

Mitä Linux kertoo nykyajasta?

Linux on uuden ajan ilmiö. Se kertoo perustavaa laatua olevasta muutoksesta, joka on ollut meneillään globaalilla tasolla Linuxin eliniän, eli noin 15 vuotta. Linux kertoo:
- uudesta tavasta jakaa tietoa
- avoimuuden voimasta
- yhteistyön voimasta
- organisatorisesta muutoksesta, siirtymisestä hierarkioista verkkojen suuntaan
- prosessitason muutoksesta, siirtymisestä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuden suuntaan
- vaikeustason muutoksesta, siirtymisestä yksinkertaisuudesta kompleksisuuden suuntaan. Linuxin teki mahdolliseksi uudenlainen mahdollisuus jakaa tietoa halvalla, elektronisesti internetissä. Nykyajassa on siis oleellista kyky jakaa tietoa aivan uudella tavalla: elektronisesti, monella tavalla (puhe, data, kuva, elokuva) ja globaalilla tasolla ja halvalla. Globaali tieto on tämän ja tulevan ajan ydin. Globalisaatiosta puhuttaessa tämä näkökulma on aina muistettava. Tiedon jakamisen muutoksilla on ollut perustavaa laatua olevia, suorastaan radikaaleja vaikutuksia ensin evoluutiossa ja sitten ihmisen kehityksessä. Aiheesta enemmän sodankäynnin historiassa, jossa näkyy miten ensin muuttuu tiedonvälitys, sitten mahdollistuu ihmisen organisaatiotason kasvu ja lopuksi muuttuu sodankäynti. Sodankäynnin muutos "Linux-aikaan" liittyen on globaali informaatiosodankäynti. Linux kertoo avoimuuden voimasta. Kun tieto asetetaan yleisesti käytettäväksi, tapahtuu merkittäviä asioita. Koska tieto on valtaa (Francis Bacon) jaettu tieto on jaettua valtaa. Avoimessa tietoympäristössä ihmisen manipulointi on vaikeampaa, ei toki mahdotonta. Paljon riippuu esim. siitä, haluavatko ihmiset käyttää ja uskoa avoimeen tietoon. Haluavatko he osallistua projekteihin kuten Wikipedia? Linux on yhteistyön, jaetun tiedon tulos. Ihmisten organisoituminen globaalilla tasolla muuttaa maailmaa perusteellisesti. Globaalit järjestöt ja niiden kasvava vaikutusvalta ovat tästä esimerkkejä, mutta myös rikollisten ja terroristien kasvanut teho globaalin yhteistoiminnan kautta. Hyvä ja paha ovat kaiken perusolemus, ihmisen valinta. Kaikkia asioita voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan. Globaalilla tasolla yhteistyö tarkoittaa globaalia työnjakoa, erikoistumista ja kasvavaa hyvinvointia. Linux on perusesimerkki organisatorisesta muutoksesta, siirtymisestä hierarkioista verkkojen suuntaan. Tämänkin muutoksen ovat tehneet mahdolliseksi uudet tiedonsiirtotavat, jotka mahdollistavat verkottumisen vaatiman suuren globaalin ja pienemmän alueen tiedonsiirtokapasiteetin halvalla. Linux on prosessitason muutos, siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakaisuuden suuntaan. Tämä tarkoittaa esim. tekemiseen ja johtamisen nopeutumista ja tehostumista, kun tietoa voidaan välittää prosessin eri tasojen ja osien välillä moneen kertaa ennen lopullista tuotetta. Myynti, tutkimus, huolto ja tuotanto voivat keskustella moneen kertaan jaetun tiedon avulla uudesta tuotteesta ja huomioida jo aivan suunnitteluvaiheessa esim. huollon vaatimukset uuteen tuotteeseen. Linux on myös vaikeustason muutos, siirtymisestä yksinkertaisuudesta kompleksisuuden suuntaan. Useiden tekijöiden rinnakkainen toiminta vaatii uudenlaista johtamista ja uudenlaisia välineitä, ennen kaikkea kompleksisuuden hallintaa. Vastaavat analogia voidaan löytää internetistä, siis kaikista uuden aikakauden ilmiöistä.

Katso myös


- Linux-käyttöjärjestelmä
- Linux Kernel -postituslista
- avoin lähdekoodi

Aiheesta muualla


- [http://groups.google.com/groups?selm=1991Oct5.054106.4647%40klaava.Helsinki.FI] Torvaldsin ensimmäinen ilmoitus Linuxista Internetin postituslistalla vuonna 1991 (englanniksi)
- [http://kernel.org] Linux-ydin (englanniksi)
- [http://wiki.linux.fi] Suomenkielinen Linux aiheinen Wiki, josta tietoa ja vinkkejä Linuxiin käyttöön. Luokka:Linux ja:Linux ko:리눅스 ms:Linux simple:Linux th:ลินุกซ์

Linus Torvalds

Linus Benedict Torvalds (syntynyt 28. joulukuuta 1969) on suomalainen tietokoneharrastaja, joka 1990-luvulla aloitti Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja toimii edelleen sen projektikoordinaattorina. Hän sai idean Andrew Tanenbaumin kehittämästä Minix-järjestelmästä, mutta huomasi tarvitsevansa jotain tehokkaampaa, jota hän voisi ajaa myös kotikoneellaan.

Henkilöhistoria

Torvalds syntyi Helsingissä. Hänen vanhempansa ovat Nils ja Anna Torvalds. Kumpikin vanhemmista oli yliopistoradikaali Helsingin yliopistossa 1960-luvulla. Isä oli kommunisti, joka 1970-luvun puolivälissä opiskeli vuoden Moskovassa. Torvalds on suomenruotsalainen. Hän sai nimensä Linus Paulingin ja englannin-kielisen Tenavat sarjan Linusin mukaan. Torvalds aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa vuonna 1988. Torvalds asuu nykyään San Josessa, Kaliforniassa. Perheeseen kuuluu vaimo Tove (kuusinkertainen karaten suomenmestari), jonka hän tapasi vuonna 1993 ja kolme tytärtä: Patricia Miranda (s. 5. joulukuuta 1996), Daniela Yolanda (s. 16. huhtikuuta 1998) ja Celeste Amanda (s. 20. marraskuuta 2000). Perheen kissan nimi on Randi (lyhenne sanasta Mithrandir, Gandalf-velhon haltiakielinen nimi teoksessa Taru sormusten herrasta). Torvalds työskenteli Transmeta Corporationissa helmikuusta 1997 kesäkuuhun 2003, ja työskentelee nykyään kokopäiväisesti OSDL:ssä Linux-ytimen parissa. Vaikka OSDL sijaitsee Portlandissa, Oregonissa, Torvalds tekee työtä kotoaan San Josesta käsin. Linus muutti Portlandiin marraskuussa 2004. Torvaldsin henkilökohtainen maskotti on pingviini Tux, joka on laajalti käytössä Linux-yhteisössä Linuxin maskottina. Torvalds pitää varsin matalaa profiilia eikä tavallisesti suostu kommentoimaan kilpailevia ohjelmistotuotteita.

Kirjallisuutta


- Linus Torvalds, David Diamond: Just for fun. Menestystarina, Schildts, 2001, ISBN 951-50-1203-1. (Englanninkielisen alkuteoksen suomentanut Sara Torvalds.)
- Tuula Nikkanen: Linuxin tarina

Linkkejä


- [http://www.cs.helsinki.fi/~torvalds Torvaldsin kotisivu] (englanniksi)
- [http://catb.org/~esr/faqs/linus/ The Rampantly Unofficial Linus Torvalds FAQ] (englanniksi)
- [http://lwn.net/Articles/105375/ Torvaldsin näkemyksiä johtamisesta] (englanniksi) Torvalds, Linus Luokka:Linux ms:Linus Torvalds ko:리누스 토르발스 ja:リーナス・トーバルズ simple:Linus Torvalds

1992

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Nivalasta tuli kaupunki.
- 1. tammikuuta - Orimattilasta tuli kaupunki.
- 11. tammikuuta - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyy uuden raamatunkäännöksen.
- 13. tammikuuta - Japani pyytää Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
- 15. tammikuuta - Slovenia ja Kroatia saavat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
- 16. tammikuuta - El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitetaan Méxicossa.
- 22. tammikuuta - Kapinalliset valtaavat Kinshasassa, Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
- 26. tammikuuta - Venäjän ballistiset ohjukset suunnataan pois USA:sta.
- 7. helmikuuta - Maastrichtin sopimus allekirjoitetaan Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestyksien jälkeen muuttaa Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
- 1. maaliskuuta - Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestävät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkaa.
- 13. maaliskuuta - Turkissa 6,8 richterin maanjäristys tappaa 500.
- 17. maaliskuuta - Autopommi surmaa 29 ja haavoittaa 242 Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
- 18. maaliskuuta - Suomen liittymishakemus Euroopan yhteisöön, josta myöhemmin tulee Euroopan unioni.
- 18. maaliskuuta - Microsoft julkistaa Windows 3.1:n
- 25. maaliskuuta - Kosmonautti Sergei Krikalev palaa maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
- 29. huhtikuuta - Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä todetaan syyttömiksi. Tuomiosta seuraa useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.
- 15. toukokuuta - Genovan maailmannäyttely avataan Italiassa.
- 16. toukokuuta - Avaruussukkula Endeavour laskeutuu ensilennoltaan (STS-49).
- 23. kesäkuuta - Ruokolahden leijonasta tehdään ensimmäinen havainto
- 6.-29. heinäkuuta - Irakissa YK:n asetarkastajilta kielletään pääsi maatalousministeriöön. Tarkastajat viettävät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella, mutta vetäytyvät kun Irakilaiset sotilaat uhkaavat heitä.
- 10. heinäkuuta - Miamissa, Floridassa Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomitaan 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
- 20. heinäkuuta - Václav Havel eroaa Tšekkoslovakia presidentin virasta.
- 8. syyskuuta - Ennennäkemätön valuuttaspekulaatio johtaa Suomen markan päästämiseen kellumaan ja sen arvo romahtaa 13%. Vuoden aikana tehdään yli 7000 konkurssia.
- 16. syyskuuta - "Musta keskiviikko" johtaa lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotetaan pois järjestelmästä.
- 14. lokakuuta - Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkovat SKOPin.
- 15. lokakuuta - Venäjällä Andrei Tšikatilo todetaan syylliseksi 52 murhaan ja tuomitaan jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
- 3. marraskuuta - Bill Clinton voittaa USA:n presidentinvaalit George Bushia vastaan.
- 11. marraskuuta - Englannin anglikaanikirkko sallii naispappeuden.
- 20. marraskuuta - Tulipalo riehuu Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoittaa rakennusta vakavasti.
- 25. marraskuuta - Tšekkoslovakian liittokokous äänestää maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen.
- 25. marraskuuta - Norjan liittymishakemus Euroopan yhteisöön. (Jäsenyys hylätään kansanäänestyksessä 1994.)
- 3. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös #794 lähettää rahanturvaajia Somaliaan USA:n johtamina.
- 3. joulukuuta - Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutuu A Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80000 tonnin lastista valuu mereen.
- 29. joulukuuta - Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello eroaa, kun häntä syytetään yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.

Muita tapahtumia


- Ensimmäinen eksoplaneetta löydetään.
- Paavi Johannes Paavali II pyytää anteeksi inkvisition tuomiota Galileo Galileita vastaan.
- Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
- Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
- Patrick Volkerding aloitti Slackware Linux-distribuution kehittämisen vuoden loppupuolella.

Syntyneitä


- 15. huhtikuuta - Amy Diamond, ruotsalainen teinilaulaja

Kuolleita


- 28. tammikuuta - Arvo Ylppö, arkkiatri
- 10. helmikuuta - Alex Haley, kirjailija
- 6. huhtikuuta - Isaac Asimov, kirjailija
- 23. maaliskuuta - Friedrich von Hayek, taloustieteilijä
- 18. huhtikuuta - Benny Hill, brittikoomikko
- 21. huhtikuuta - Väinö Linna, kirjailija
- 28. huhtikuuta - Francis Bacon (82), brittiläinen taidemaalari
- 30. huhtikuuta - Toivo Kärki, säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö, sovittaja.
- 6. toukokuuta - Marlene Dietrich, näyttelijä
- 5. elokuuta - Jeff Porcaro, Toton rumpali
- 8. lokakuuta - Willy Brandt, poliitikko, Saksan liittokansleri 1969-1974
- 5. marraskuuta - Jan Oort (92), hollantilainen astronomi Luokka:1990-luku Luokka:1992 als:1992 ko:1992년 ja:1992年 simple:1992 th:พ.ศ. 2535

Valmisohjelma

Valmis- eli sovellusohjelmat on tehty tietyn tehtävän hoitamista varten. Ne voivat olla valmiina ostettuja ns. pakettiohjelmia tai räätälöityjä ohjelmia, jotka on muutettu erityistarpeisiin sopiviksi. Tyypillisiä taloushallinnon valmisohjelmia ovat laskutus- ja varastonvalvontaohjelmat. Muita tyypillisiä valmisohjelmia ovat viihdeohjelmat (esim. pelit), opetusohjelmat ja selaimet. luokka:ohjelmistot

GNU

GNU on ohjelmoija Richard Stallmanin vuonna 1983 käynnistämä projekti, jonka tavoitteena kehittää täydellinen Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä, joka on vapaa ohjelmisto: GNU-järjestelmä, joka on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa GNU-lisenssin mukaisesti. Nykyisin GNU-projekti toimii Free Software Foundationin alaisuudessa. GNU on rekursiivinen lyhenne sanoista "GNU's Not Unix". 1990-luvun alussa GNU-käyttöjärjestelmä sisälsi tarvittavat osat, lukuun ottamatta käyttöjärjestelmän ydintä. Suomalainen opiskelija Linus Torvalds pelasti tilanteen Linux-ytimellään, jonka ympärille kootaan yleensä GNU-projektin työkalut Linux-käyttöjärjestelmäksi. GNU-projektin oman ytimen, Hurdin kehitys on ollut hidasta, ja se ei ole vieläkään tuotantokelpoinen. GNU-käyttöjärjestelmän muunnelmia, joiden ydin on Linux, käytetään yleisesti. Näistä järjestelmistä käytetään usein nimeä "Linux", vaikka Stallmanin mukaan tarkempi nimi olisi GNU/Linux-järjestelmä. GNU-projekti sisältää myös muita ohjelmistoja kuin käyttöjärjestelmän, kuten GNOME-työpöytäympäristön, tekstieditori Emacsin, GCC-kääntäjän ja GIMP-kuvankäsittelyohjelman.

Aiheesta muualla


- http://www.gnu.org/gnu/thegnuproject.fi.html GNU-projekti
- http://www.gnu.org/home.fi.html Luokka:Vapaa ohjelmisto ms:GNU ko:GNU ja:GNU simple:GNU th:กนู

Vapaa ohjelmisto

Vapaa ohjelmisto on ohjelmisto, jota voi käyttää, kopioida, tutkia, muuttaa ja jakaa edelleen vapaasti.

Määritelmä

Vapaille ohjelmistoilla on olemassa hiukan erilaisia määritelmiä. Yleisin ja hyväksytyin on Free Software Foundationin (FSF) määritelmä. FSF korostaa yksilön oikeuksia ja sen näkökulma on filosofinen. Vapaan ohjelman tunnusmerkit ovat: #vapaus käyttää ohjelmaa, mihin tahansa tarkoitukseen. # vapaus muokata ohjelmaa tarpeisiisi. (Tämän vapauden toteuttaminen käytännössä vaatii että sinulla on pääsy lähdekoodiin, koska muutosten tekeminen ohjelmaan ilman lähdekoodia on erittäin vaikeaa.) # vapaus levittää ohjelman kopioita, joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. # vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta siten, että yhteisö voi hyötyä tekemistäsi muutoksista. FSF:n määritelmä ei ota kantaa hintaan, ohjelmaa on lupa myydä, mutta myös asiakkaalla on lupa levittää ohjelmaa eteenpäin; erilaisia Linux-käyttöjärjestelmäpaketteja on yleisesti myynnissä. Pelkkä lähdekoodin jakelu ei kuitenkaan muuta ohjelmaa vapaaksi. Joissain kaupallisessa peleissä saattaa tulla mukana lähdekoodia, jota ei tietenkaan ole lupa levittää eteenpäin, yhtä vähän kuin kopioida koko peliä. Eräs toinen määritelmä vapaalle ohjelmistolla on Debian Free Software Guidelines (DFSG), jota Debian-projekti käyttää ottaessaan ohjelmistoja projektiinsa. FSF:n GPL ja DFSG ovat pääasiassa samat ohjelmistojen osalta. Ristiriitoja on tuottanut Debian-projektin päätös soveltaa ohjeitaan myös dokumentatioon.

Lisenssit

Vapailla ohjelmilla on erilaisia lisenssejä, joista voidaan erottaa kaksi pääluokkaa: BSD-tyyppiset lisenssit eivät pyri kontrolloimaan koodin käyttöä, jolloin omille muokatuille versioille saa halutessaan määrätä kopiontikiellon tai muita rajoituksia. Niin sanotut copyleft-tyyppiset lisenssit puolestaan vaativat, että muokattu versio on julkaistava samoin ehdoin kuin alkuperäinen ohjelma. Omaan käyttöön saa toki tehdä muutoksia, mutta julkaisupakko astuu voimaan, jos uutta versiota haluaa levittää. Copyleft-lisensseistä tunnetuin on Linuxinkin käyttämä, FSF:n julkaisema GNU General Public License (GPL).

Avoin lähdekoodi

Filosofisesti FSF:n vapaudesta eroaa Open Source Initiativen (OSI) avoimen lähdekoodin määritelmä. OSI:n perustana on käytäntö: kaikille avoin kehitystyö tuottaa laadukkaampia ohjelmia. Kaikki avoimen lähdekoodin ohjelmisto ei ole välttämättä vapaata. Näinkin erilaisista lähtökohdista on kuitenkin usein päädytty samaan lopputulokseen.

Katso myös


- Richard Stallman
- GNU
- Avoin lähdekoodi

Linkkejä


- http://www.gnu.org/philosophy/shouldbefree.fi.html Miksi ohjelmistojen pitäisi olla vapaita
- http://www.gnu.org/gnu/thegnuproject.fi.html Ensimmäinen ohjelmistojenjakamisyhteisö Category:Vapaa ohjelmisto ja:フリーソフトウェア ko:자유 소프트웨어 th:ซอฟต์แวร์เสรี

GNU GPL

GNU General Public License (GNU yleinen lisenssi) on vapaa ohjelmistolisenssi, jonka alun perin loi Richard Stallman GNU-projektin tarpeisiin. Lisenssin versio 2 julkaistiin 1991. Lisenssistä käytettään yleisesti lyhenteitä GNU GPL tai GPL. GNU Lesser General Public License (LGPL) on ohjelmistokirjastoille tarkoitettu lisenssi. GPL:n tarkoitus on taata käyttäjälle oikeus kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. GPL takaa, että nämä vapaudet säilyvät myös ohjelmasta tehdyissä muunnelmissa (lainopillisesti: johdettu teos). GPL-lisensoidun ohjelman lähdekoodi on annettava myös eteenpäin GPL-lisenssillä mikäli ohjelmistoa (tai sen muunnosta) lainkaan edelleenlevitetään, eikä sille saa asettaa lisärajoituksia. Ohjelmiston jakelua, saatikka myyntiä, ei ole rajoitettu. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta, mutta ohjelman ostajan on mahdollista myydä ohjelmaa halutessaan eteenpäin. GPL-lisensoituun ohjelmaan tehtyjä muutoksia ei tarvitse antaa kenenkään toisen käyttöön ellei muunnettua ohjelmaa levitä; tämä mahdollistaa mm. GPL-ohjelmistojen teettämisen rahasta. Erilaisten GPL-ohjelmistojen räätälöintiä ja yhdistelyä yrityksen tarkoituksiin onkin esitetty varteenotettavana liiketoimintamallina, ja tällaisia palveluita tarjoavia yrityksiä on olemassa. Olemassaoleva GPL-koodikanta saattaa tällaisessa tapauksessa alentaa kehityskustannuksia huomattavasti, ja parhaassa tapauksessa hyötyjiä ovat sekä kehitystä tekevä konsulttiyritys (tuottava liiketoiminta), asiakas (edullinen, räätälöity lopputuote) sekä suuri yleisö (lisää GPL-lisensoitua lähdekoodia yhteiseen käyttöön). GPL on käytetyin vapaiden ohjelmien lisenssi. Tutkimus vuonna 2001 Red Hat Linux 7.1 -käyttöjärjestelmästä sai tulokseksi, että 50 % jakelun ohjelmien lähdekoodista oli GPL-lisensoitu.

Katso myös


- GNU
- Richard Stallman
- Vapaa ohjelmisto

Linkit


- [http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php GPL-lisenssin epävirallinen käännös suomeksi]. Luokka:Tekijänoikeus ko:GNU 일반 공중 사용 허가서 ja:GNU General Public License th:GNU General Public License

Intel 80386

Intel 80386 -mikroprosessoria käytettiin useimpien PC-tietokoneiden suorittimena vuosina 1986 – 1994. Kehitysvaiheidensa aikana suorittimen koodinimi oli yksinkertaisesti P3 – kolmannen sukupolven suoritin x86-suoritinperheessä, mutta useimmiten käytettiin viittausta i386. Intelin suunnittelema ja valmistama i386-suoritin julkaistiin vuoden 1985 lokakuussa. Intel päätti olla valmistamatta piiriä ennen sitä, sillä tuotantokulut olisivat olleet liian korkeat. Ensimmäiset toimivat suorittimet toimitettiin asiakkaille vuonna 1986. Emolevyt 386-pohjaisille ratkaisuille olivat hyvin monimutkaisia ja kalliita valmistaa, mutta hinnat laskivat markkinoiden omaksuessa 386:n. Suoritin oli merkittävä edistysaskel suoritinperheessä, joka alkoi Intel 8086:sta. 80386:n edeltäjä oli 16-bittinen Intel 80286. 80386 oli täysin 32-bittinen ja sisälsi muitakin parannuksia, joten virtuaalista muistia tarvitsevien käyttöjärjestelmien toteutus muuttui paljon helpommaksi. Myöhemmin Intel esitteli 80386SX:n, joka oli halvempi versio i386:sta. Se oli muuten samanlainen kuin 80386, mutta ulkoinen väylä oli vain 16-bittinen. Alkuperäinen 80386 nimettiin samaan aikaan 80386DX:ksi epäselvyyksien välttämiseksi. Kummassakaan versiossa ei ollut mukana matematiikkasuoritinta (80387), vaan se täytyi liittää emolevylle erikseen. 80386 oli tärkeä myös sen takia, että se oli ensimmäinen suoritin, jota valmisti vain yksi yritys. Tämän takia Intel pystyi kontrolloimaan suorittimen valmistusta tarkasti, mikä johti myöhemmin kasvaneisiin voittoihin. Luokka:Suorittimet ko:인텔 80386 ja:Intel 80386

Prosessori

Suoritin eli prosessori (engl. Central Processing Unit eli CPU) on tietokoneen sydän, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä. Mikäli suorittimen kaikki osat on pakattu yhdelle mikropiirille, kutsutaan sitä mikroprosessoriksi. Kaikki nykyiset suorittimet ovat mikroprosessoreja. Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljon juuri suorittimen nopeudesta. Suorittimen nopeus riippuu sekä sen käyttämästä teknologiasta että kellotaajuudesta. Kellotaajuus ilmoitetaan megahertseinä (MHz) tai gigahertseinä (GHz). Mooren lain mukaan tietokoneiden suorittimien monimutkaisuus kaksinkertaistuu noin puolessatoista vuodessa. Suorittimien kohdalla tämä laki on toistaiseksi pitänyt melko hyvin paikkansa. Suorittimet jaetaan perheisiin niiden yhteensopivuuden mukaan. Saman perheen uudempi suoritin pystyy suorittamaan ohjelmia, jotka on tehty saman perheen aikaisimmille suorittimille, toisinpäin tämä ei välttämättä ole mahdollista erilaisten käskykantalaajennusten vuoksi. Emolevy määrittelee sopivat prosessorityypit.

Suoritinperheitä


- Intelin IA-32 yhteensopivat suorittimet, mukaan lukien AMD:n suorittimet.
- Intelin IA-64-suorittimet.
- AMD:n AMD64-suorittimet
- Zilog Z80-suoritinperhe.
- Motorolan 68000-suoritinperhe.
- SPARC-suoritinperhe.
- MIPS Computer Systemsin MIPS-suoritinperhe.
- Hewlett-Packardin PA-RISC
- Digitalin Alpha-suoritinperhe
- IBM:n POWER -suoritinperhe
- Apple-IBM-Motorola -allianssin PowerPC-suoritinperhe.
- ARM/StrongARM/XScale -suorittimet Suoritinperheet voidaan edelleen jakaa arkkitehtuureihin niiden iän ja sukupolven mukaan. Esimerkiksi SPARC perheen aikaisemmat arkkitehtuurit, HyperSPARC ja SuperSPARC toteuttavat SPARC v7 -käskykannan ja uudemmat arkkitehtuurit 64-bittisen SPARC v9 -käskykannan, jota käyttäviä malleja ovat Sun Microsystemsin UltraSPARCin eri mallit ja Fujitsun SPARC64. PC-yhteensopivissa suorittimissa on useita kilpailevia valmistajia, joiden suorittimet käyttävät kaikki IA-32-käskykantaa (Intelin määrittelemä 32-bittinen käskykanta). Jokaisella valmistajalla on useita arkkitehtuureita, jotka jakaantuvat useisiin malleihin. Esimerkiksi AMD:n Athlon-suorittimen ensimmäinen malli on mallinumeroltaan K7, toinen malli on K75, ja myöhempi neljäs on "Thunderbird"-malli. Edelleen eri malleja on saatavilla eri kellotaajuuksilla. Lähes jokainen valmistaja ja suoritinsukupolvi laajentaa suorittimen käskykantaa uusilla käskyillä. Tällaisia laajennuksia ovat mm. MMX, VIS, 3DNow!, SSE ja AltiVec, joista on kaikista lisäksi useampia versioita uusien arkkitehtuurien mukana. Jotkin uudemmat PC-yhteensopivat suorittimet määrittelevät myös oman käskykantansa IA-32 käskykannan lisäksi. Esimerkiksi AMD:n uudemmat suorittimet pystyvät ajamaan oman 64-bittisen käskykantansa, AMD64:n mukaisia ohjelmia IA-32 ohjelmien lisäksi, muodostaen siten tosiasiassa oman suoritinperheensä. Suoritinarkkitehtuurit voidaan jakaa ryhmiin esimerkiksi konekäskyjen perusrakenteen mukaan seuraavasti:
- CISC (Complex Instruction Set Computing)
- RISC (Reduced Instruction Set Computing)
- VLIW (Very Long Instruction Word)

Katso myös


- Nollavoimakanta
- Mikroprosessorin kehityksestä 1971 - 2000 Luokka:Tietokonetekniikka ja:CPU ko:CPU ms:Unit_Pemproses_Pusat th:%E0%B8%AB%E0%B8%99%E0%B9%88%E0%B8%A7%E0%B8%A2%E0%B8%9B%E0%B8%A3%E0%B8%B0%E0%B8%A1%E0%B8%A7%E0%B8%A5%E0%B8%9C%E0%B8%A5%E0%B8%81%E0%B8%A5%E0%B8%B2%E0%B8%87

PowerPC

PowerPC on RISC-suoritinarkkitehtuuri, jonka loivat IBM, Apple ja Motorola vuonna 1991. Suoritinperheeseen kuuluvat muun muassa seuraavat mallit:
- 601
- 603
- 603e
- 604
- 604e
- 620
- 750 (PowerPC G3)
- 7400 (PowerPC G4)
- 970 (PowerPC G5) PowerPC-suorittimia käytetään mm. Amiga- ja Macintosh-tietokoneissa sekä sulautetuissa järjestelmissä. IBM käyttää UNIX-koneissaan paitsi PowerPC:tä, myös sen sukulaisarkkitehtuuria POWERia. Luokka:Suoritinarkkitehtuurit ja:PowerPC

ARM

ARM (Advanced RISC Machines) on 32-bittinen mikroprosessoriarkkitehtuuri, jonka kehitti brittiläinen Acorn-tietokonevalmistaja 1980-luvun puolivälissä. ARM on pitkäikäisimpiä RISC-arkkitehtuureja ja nykyisin suosittu etenkin kämmenmikrojen, matkapuhelimien ja sulautettujen järjestelmien suorittimissa. ARM soveltuu hyvin pienikokoisiin laitteisiin, koska sen voi toteuttaa suhtellisen vähäisellä logiikkamäärällä tehokkuuteensa nähden. Esimerkiksi ARM2:ssa oli vain noin 30000 transistoria, mutta se oli silti nopeampi kuin samalla kellotaajuudella ajettu Motorola 68000, jossa transistoreja oli noin 68000. Acornista erkaantunut ARM Holdings ei enää valmista itse ARM-suorittimia, vaan on myynyt niiden valmistusoikeuksia useille muille yrityksille kuten Intelille ja Motorolalle.

ARM-suorittimia


- ARM1 (1985) - prototyyppi
- ARM2 (1986) - käytetty Acorn Archimedes -mikrotietokoneissa
- ARM6 (1991) - käytetty Apple Newton -PDA-laitteessa
- ARM7TDMI - käytetty mm. Nintendon GameBoy Advancessa
- StrongARM - valmistajana aluksi DEC, myöhemmin oikeudet myytiin Intelille
- Intel XScale Luokka:Suoritinarkkitehtuurit ja:ARMアーキテクチャ

PA-RISC

PA-RISC eli HP/PA (Hewlett-Packard Precision Architecture) on Hewlett-Packardin UNIX-palvelimiaan ja -työasemakoneitaan varten kehittämä RISC-suoritinarkkitehtuuri. Se otettiin käyttöön vuonna 1980-luvun loppupuolella, mitä ennen HP-UX-koneet käyttivät 68000-perheen suorittimia. Nykyisin HP on siirtymässä PA-RISCistä IA-64:ään, ja huhutaan, että vuonna 2005 julkaistu PA-8900 jäisi viimeiseksi PA-RISC-suorittimeksi. Luokka:Suoritinarkkitehtuurit ja:PA-RISC

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin, vanhin ja monialaisin yliopisto. Yliopistolla on n. 38 000 opiskelijaa (joista 5 500 on jatko-opiskelijoita) ja 7 200 henkilökunnan jäsentä. Yliopiston toimintaa on 1990-luvulta lähtien keskitetty neljälle kampukselle: keskusta, Kumpula, Meilahti ja Viikki.

Historia

Yliopiston suora edeltäjä on 26. maaliskuuta 1640 perustettu Turun akatemia jonka perustamissanat lausui kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suomen siirryttyä Venäjän valtaan akatemia jatkoi jonkin aikaa toimintaansa Turussa, mutta vuonna 1827 Turun palon jälkeen se käskettiin siirtymään Helsinkiin. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna. Carl Engelin suunnittelma uusi päärakennus vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832, ja Engel suunnitteli myös muut yliopiston tärkeimmät rakennukset, kuten kirjaston (1844) ja tähtitornin (1834). Yliopisto sai nykyisen nimensä 18. helmikuuta 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Tiedekunnat

Helsingin yliopistossa on nykyisin 11 tiedekuntaa:
- biotieteellinen tiedekunta (2004)
- eläinlääketieteellinen tiedekunta (1995)
  - entinen itsenäinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
- farmasian tiedekunta (2004)
- humanistinen tiedekunta (1992)
  - entinen historiallis-kielitieteellinen osasto (1852)
- käyttäytymistieteellinen tiedekunta (2004)
  - entinen kasvatustieteellinen tiedekunta (1992)
- lääketieteellinen tiedekunta (1640)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1992)
  - entinen fyysis-matemaattinen tiedekunta (1852)
- maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (1924)
- oikeustieteellinen tiedekunta (1640)
- teologinen tiedekunta (1640)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1945) Filosofinen tiedekunta joka perustettiin Turun Akatemiaan 1640 oli yksi neljästä kantatiedekunnasta, siihen kuului nykyisestä humanistisesta tiedekunnasta historiallis-kielitieteellinen osasto sekä kasvatusopin osasto. Myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kuului filosofiseen tiedekuntaan. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin 1992 ja oppiaineet jaettiin uusiin tiedekuntiin. Jäänteenä filosofisen tiedekunnan ajasta opiskelijat ovat filosofian ylioppilaita ja moni tutkintonimike on edelleen filosofia-alkuinen (Filosofian kandidaatti (->1992), Filosofian maisteri tai lisensiaatti sekä Filosofian tohtori). Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa toimii 15 osakuntaa. Osakuntalaitos tuli Suomeen pian sen jälkeen kuin Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Nykyään osakunnan juridinen asema on Helsingin yliopiston 15 osakunnalla ja Teknillisen Korkeakoulun ruotsinkielisellä osakunnalla.

Hallinto

Helsingin yliopiston korkein päättävä elin on konsistori, jossa ovat edustettuina tiedekuntien dekaanit sekä vuoden 1991 hallinnonuudistuksesta lähtien myös opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kuin professoreita. Yliopiston korkein johtaja on yliopiston kansleri, jolla on oikeus olla läsnä valtioneuvoston niissö istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopistoa. Tämä oikeus on perustuslaissa ja seurausta yliopiston autonomiasta.

Aiheesta muualla


- [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston kotisivut]
- [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/Historia.htm Helsingin yliopiston historia yliopiston sivuilla]
- [http://www.helsinki.fi/hyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kotisivut]
- [http://www.lib.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto] Luokka:Helsingin oppilaitokset
- ms:Universiti Helsinki

1990

Tapahtumia

Tammikuu


- 3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
- 7. tammikuuta – Pisan kalteva torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
- 10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
- 11. tammikuuta – 200 000 osoitti mieltään Liettuassa.
- 31. tammikuuta – 1. McDonald's avattiin Moskovassa, Neuvostoliitossa.

Helmikuu


- 2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti F.W. de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
- 7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
- 11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Cape Townissa.
- 12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman eniten myynyt videopeli julkaistiin Nintendo Entertainment System -pelikonsolille.
- 26. helmikuuta – Sandinistat hävisivät Nicaraguan vaalit.
- 27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine 940 hPa (mb).

Maaliskuu


- 11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
- 11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttina sitten vuoden 1973.
- 15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
- 18. maaliskuuta – 12 maalausta, arvoltaan 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa, Massachusettsissa. Maalauksia ei ole löydetty.
- 21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.

Huhtikuu


- 24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.

Toukokuu


- 22. toukokuuta – Jemen yhdistyi.
- 22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.

Kesäkuu


- 12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
- 16. heinäkuuta – Filippiineillä 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1600.

Heinäkuu


- 21. heinäkuuta – Pink Floyd konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
- 22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.

Elokuu


- 2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
- 6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.

Syyskuu


- 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan.

Lokakuu


- 3. lokakuuta – Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
- 8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
- 15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Marraskuu


- 11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
- 12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi[http://www.w3.org/Proposal].
- 13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
- 14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neiße-linjalle.
- 15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
- 22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
- 27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virassa.
- 29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, jos Irak ei vetäydy ajoissa valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.

Joulukuu


- 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metriä Englannin kanaalin alla.
- 2. joulukuuta – Helmut Kohl valitaan vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
- 3. joulukuuta – Mary Robinsonista ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
- 16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristidesta Haitin presidentti, kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyy.

Syntyneitä


- 15. huhtikuuta - Emma Watson, näyttelijä
- 20. joulukuuta – JoJo, laulaja

Kuolleita


- 9. tammikuuta – Kenraaliluutnantti Bazilio Olara Okello, joka johti kaappausta Apolo Milton Oboten hallitusta vastaan, kuolee sairaalassa Khartoumissa, Sudanissa.
- 19. tammikuuta – Herbert Wehner, saksalainen poliitikko
- 26. tammikuuta – Higashikuni Naruhiko, Japanin pääministeri
- 23. helmikuuta – Jose Napoleon Duarte, El Salvadorin presidentti
- 7. huhtikuuta - Kristian Gestrin, varatuomari, pankinjohtaja, ministeri
- 15. huhtikuuta – Greta Garbo, filmitähti
- 16. toukokuuta – Jim Henson, Muppettien luoja
- 16. toukokuuta – Sammy Davis, Jr., koomikko, näyttelijä, muusikko.
- 22. toukokuuta – Rocky Graziano, nyrkkeilijä
- 29. heinäkuuta – Bruno Kreisky, Itävallan liittokansleri (s. 1911)
- 27. elokuuta – Stevie Ray Vaughan, kitaristi
- 7. syyskuuta - Ahti Karjalainen, poliitikko, pääjohtaja
- 14. lokakuuta – Leonard Bernstein, säveltäjä
- 23. lokakuuta – Louis Althusser, filosofi
- 29. lokakuuta – Juha Vainio, säveltäjä, sanoittaja, laulaja, muusikko (s. 10.5.1938)
- 26. joulukuuta – Cisse Häkkinen, muusikko
- 31. joulukuuta – Vasili Lazarev, kosmonautti als:1990 ko:1990년 ja:1990年 simple:1990 th:พ.ศ. 2533

MS-DOS

Käynnistetään MS-DOS... 

C:\>_
Esimerkki MS-DOS:n komentorivistä, joka näyttää tämänhetkisen hakemistopolun olevan C-aseman juuressa.
MS-DOS (Microsoft Disk Operating System) on Microsoftin vuonna 1981 julkaisema tekstipohjainen käyttöjärjestelmä. Se oli ensimmäinen laajalti levinnyt käyttöjärjestelmä IBM PC -järjestelmiin. Viimeisin itsenäinen versio, 6.22, julkaistiin vuonna 1994, minkä jälkeen MS-DOS on sisältynyt Windows-käyttöjärjestelmäpaketteihin. Windows 95, 98 ja ME toimivat MS-DOSin päällä, vaikka tämä onkin enimmäkseen käyttäjältä piilotettu. Myös uusissa NT-pohjaisissa Windows-versioissa on yhä mukana MS-DOS-yhteensopiva komentotulkki sekä jonkinlainen emulaattori, joka mahdollistaa useimpien MS-DOS-ohjelmien toiminnan. Seattle Computer Systems kehitti MS-DOSin edeltäjän, jonka alkuperäinen nimi oli QDOS eli Quick and Dirty Operating System (suomeksi kirjaimellisesti "nopea ja likainen käyttöjärjestelmä", mutta parempi käännös olisi ehkä "pikaisesti kyhätty käyttöjärjestelmä"). Se kehitettiin tilapäisenä ratkaisuna yhteensopivuuden saavuttamiseksi markkinoita johtaneen CP/M-käyttöjärjestelmän kanssa. Microsoft osti QDOSin lisensoidakseen sen edelleen IBM:lle, joka nimesi sen aluksi IBM-DOSiksi ja myöhemmin PC-DOSiksi. Samalla Microsoft jatkoi sen kehittämistä nimellä MS-DOS. Nämä tuotteet olivat aluksi identtisiä, mutta eriytyivät myöhemmin. MS-DOSin pääasiallisena käyttöliittymänä toimii komentotulkki nimeltä command.com sen sisältävän tiedoston nimen mukaan. MS-DOSia ei koskaan suunniteltu moniajoa tukevaksi. Intelin 80386-prosessorin tarjoamien edistyneiden muistinhallintatoimintojen myötä tätä rajoitetta pystyttiin kuitenkin kiertämään. MS-DOSista on olemassa ainakin seuraavat versiot: 1.25, 2.0, 2.01, 2.11, 2.25, 3.0, 3.1, 3.2, 3.21, 3.30, 3.3Plus, 3.3T, 3.31, 4.0, 4.01, 4.01a, 5.0, 5.0a, 6.0, 6.20, 6.21, 6.22, 7.0, 7.10, 7.10a ja 8.0. (versioita 7.0:sta alkaen ei ole myyty erikseen, vaan ne on toimitettu Windowsin mukana) MS-DOS sai alussa ominaisuuksia muista käyttöjärjestelmistä. Versio 2.0 sisälsi Unixista omaksutut alihakemistot, putket ja tulostuksen uudelleenohjauksen. Versio 5.0 paransi muistinhallintaa, jolloin osa kooltaan kasvaneesta MS-DOSista voitiin siirtää 80286- ja 80386-koneissa muille muistialueille viemästä DOSin kallisarvoista 640 kilotavun perusmuistia. Versiossa 6.0 tuli mukaan defrag-levyneheytysohjelma ja DoubleSpace-levynpakkaus, joka korvattiin Microsoftin ja Stac Technologiesin välisen patenttioikeudenkäynnin jälkeen versiossa 6.22 DriveSpace-nimisellä ohjelmalla. Kesäkuussa 1994 julkaistu MS-DOS 6.22 oli myös viimeinen erikseen myytävä MS-DOS. Versio 7.0 oli saatavissa ainoastaan Windows 95 -ikkunoinnin mukana. Microsoftin vakuutteluista huolimatta Windows 95 käynnistyi MS-DOS pohjalla ja asentui command-nimiseen alihakemistoon. Käyttöjärjestelmässä olivat uutuutena mukana tuki pitkille tiedostonimille ja "CD..." ja "CD...." -komennot.

MS-DOS-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä


- DR-DOS
- FreeDOS
- OpenDOS
- PC-DOS
- PTS-DOS
- QDOS

Linkkejä


- [http://www.computerhope.com/msdos.htm MS-DOS help and commands] Luokka:Käyttöjärjestelmät ko:MS-DOS ja:MS-DOS

Windows

Microsoft Windows on PC:lle tarkoitettujen graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Se on nykyisin maailman käytetyin käyttöjärjestelmä ja sillä on suuri markkina-asema, koska se tulee yleensä uusien PC-koneiden mukana. Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi, jolla pyrittiin helpottamaan PC-koneiden käyttöä ja parantamaan niiden kilpailumahdollisuuksia Applen Macintosh-koneita vastaan. Nykyisin Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, joskin sen mainetta ovat tahranneet lukuisat monopolisyytökset ja epävakaus. Windows 3.0 julkaistiin 1990, ja sen myynti räjähti käsiin. Vähitellen suosituimmat DOS-ohjelmat alkoivat siirtyä graafiseen ympäristöön. Windows 95 oli seuraava askel, se mm. uudisti verkkotoiminnot ja käyttöliittymän. Windows-käyttöjärjestelmäpakettiin kiinteästi kytkettyjä sovellusohjelmia ovat mm. Windows Media Player ja Internet Explorer. Microsoft aloitti OS/2:een perustuvan Windows NT:n toimitukset 1993. NT suunniteltiin vakautta vaativiin työasemiin ja palvelimiin. Koska se ei tarvinnut alleen 16-bittistä DOS-käyttöjärjestelmää, se pystyi käyttämään täysipainoisesti hyväkseen 32-bittisten x86-suorittimien muistinsuojaus- ja moniajo-ominaisuuksia. NT tuki myös moniprosessorointia. Microsoft oli jo pitkään yrittänyt sulauttaa yritys- ja kotikäyttäjien Windowseja yhteen, mutta se tapahtui vasta 2001, kun julkaistiin Windows 98:n ja 2000:n yhdistelmä, NT-teknologiaan pohjautuva Windows XP. Ja kehitys on jatkunut, uusi käyttöjärjestelmä, Vista, julkaistaan vuonna 2006.. Windowsista julkaistiin ensimmäinen kannettaviin pienlaitteisiin tarkoitettu Windows CE-versio vuonna 1996. Windowsin käyttöliittymä kuuluu siihen visuaalisten käyttöliittymien perheeseen, joka pohjautuu Xeroxin alkuperäiseen tutkimushankkeeseen.

Windowsin versiot


- Windows 1.0 (1985)
- Windows 2.0 (1987)
- Windows 3.0 (1990)
- Windows 3.1 (1992)
- Windows 3.11 (1993)
- Windows NT 3.51 (1993)
- Windows 95 (1995)
- Windows 95 OSR2
- Windows 95 OSR 2.1
- Windows 95 OSR 2.5
- Windows CE (1996)
- Windows NT 4 (1996)
- Windows 98 (1998)
- Windows 98 SE (Second Edition, 1999)
- Windows 2000 (2000)
- Windows ME (Millennium Edition, 2000)
- Windows XP (2001)
- Windows Server 2003 (2003)
- Windows Vista (2006)

Emulointi

Emulointi ja virtuaalikoneiden käyttö mahdollistaa joidenkin Windows-sovelluksien käytön ilman Microsoft Windowsia tai toisen käyttöjärjestelmän sisään asennetussa Windowsissa jopa muilla kuin PC-yhteensopivilla koneilla.
- WINE
- Virtual PC
- ReactOS
- Win4Lin
- VMware

Aiheesta muualla


- [http://www.microsoft.com/windows/ Microsoftin oma Windows-sivu]
- [http://www.levenez.com/windows/ Historiaa: aikajana] ms:Microsoft Windows zh-min-nan:Microsoft Windows ko:마이크로소프트 윈도우즈 ja:Microsoft Windows simple:Microsoft Windows th:ไมโครซอฟท์วินโดวส์

Hakkeri

Hakkeri tarkoittaa taitavaa tietokoneenkäyttäjää, joka tuntee tietokonejärjestelmien toiminnan syvällisesti ja hallitsee käyttämänsä työkalut ja laitteet erittäin hyvin. Hakkerille tietokoneet eivät ole vain väline muiden tavoitteiden saavuttamiseen (esim. rahan) vaan hakkeri on kiinnostunut omasta mielenkiinnon kohteestaan kohteen itsensä vuoksi. Asiaa tutkinut Pekka Himanen on nimennyt hakkerimaisen elämänasenteen hakkerietiikaksi ja teorian mukaan hakkereiksi voidaan kutsua myös muita hakkerietiikan mukaan eläviä ihmisiä, joiden intohimoinen mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun asiaan kuin tietokoneisiin, ohjelmointiin ja tietokonejärjestelmiin.

Termin väärinkäyttö

Hakkeri-termillä viitataan usein virheellisesti vieraisiin tietokoneisiin ja tietojärjestelmiin murtautuvaa henkilöä; oikea termi on silloin krakkeri. Väärinkäsitysten mahdollisuuden vuoksi hakkeri-sanan käyttö ei ole suotavaa ilman lisäselitystä.

Linkkejä


- Hakkerikulttuuria ilmentää The Jargon File: http://www.catb.org/~esr/jargon/html/ Luokka:Tietotekniikka Luokka:Internet ko:해커 ja:ハッカー simple:Hacker

Tietokone

::Tämä artikkeli käsittelee laitetta. Tietokone (lehti) käsittelee lehteä. Tietokone on kone, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti. Arkikielessä tietokoneella tarkoitetaan yleensä yleiskäyttöistä laitetta, joka on tarkoitettu suorittamaan kaikenlaisia tietojenkäsittelytehtäviä. Esimerkiksi pelikonsolit, matkapuhelimet ja taskulaskimet ovat usein ominaisuuksiensa puolesta täysiverisiä tietokoneita, vaikka niitä ei käyttötarkoitustensa vuoksi yleensä pidetäkään sellaisina. Eräs tietokoneen matemaattinen malli on Turingin kone, jonka kehitti englantilainen matemaatikko Alan Turing. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Näin ollen mikäli koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi ohjelmointikielellä) voi toteuttaa Turingin koneen, voi sillä periaatteessa toteuttaa myös minkä tahansa algoritmin tai ohjelman. Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää toisaalta reikäkorttien käsittelyyn tarkoitettuja reikäkorttikoneita, toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin 1940-luvulla ja niitä käytettiin mm. toisen maailmansodan aikaan salakirjoitusten murtamiseen (brittiläinen Colossus), ohjusten ratojen laskentaan (amerikkalainen ENIAC) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen Z3).

Tietokoneen toiminta

Vaikka tietokoneen pystyykin toteuttamaan lukemattomilla eri tekniikoilla, on valtaosa tietokoneista kautta historian perustunut elektronisiin piireihin, joiden alkeellisimmat perusosat suorittavat Boolen algebraan kuuluvia perusoperaatioita. Koska Boolen algebra perustuu kahteen totuusarvoon, on luontevaa käyttää niitä kaiken käsiteltävän tiedon ilmaisemiseen: esimerkiksi lukuja on teknisesti yksinkertaisinta käsitellä, jos ne on esitetty binäärijärjestelmän avulla. Yksittäisestä totuusarvosta (binäärijärjestelmän numerosta 1 tai 0) käytetään nimitystä bitti. Useimmat tietokoneet toteuttavat John von Neumannin mallia, jossa sekä ohjelma että sen käsittelemä tieto ovat muistiin tallennettua dataa. Tietokone suorittaa ohjelmaa yleensä lukemalla peräkkäisiä muistipaikkoja ja tulkitsemalla lukemansa bittijonot konekielisiksi käskyiksi. Konekielikäsky suorittaa yleensä jonkin yksinkertaisen alkeisoperaation, kuten bittijonon lukemisen muistipaikasta, kahden bittijonon välisen yhteenlaskun tai ohjelman suoritusosoitteen ehdollisen vaihtamisen. Konekielikäskyjä suorittavaa tietokoneen osaa kutsutaan suorittimeksi eli prosessoriksi, joka on nykyään yleensä alaltaan muutamien neliösenttimetrien kokoinen integroitu piiri. Henkilökohtaisissa tietokoneissa on tyypillisesti vain yksi suoritin, mutta suurissa palvelimissa ja supertietokoneissa niitä voi olla jopa useita tuhansia. Suorittimien lisäksi tietokoneessa on yleensä myös muita piirejä, jotka suorittavat erikoistuneempia tietojenkäsittelytehtäviä ja vapauttavat siten varsinaiset suorittimet näistä tehtävistä, esimerkiksi:
- Levyohjain, joka kopioi tietoa keskusmuistin ja kiintolevyn välillä.
- Näytönohjain, joka muuttaa näyttömuistiin tallennetun kuvan näyttölaitteelle sopivaksi ajoitetuksi signaaliksi. Monet näytönohjaimet osaavat myös itse piirtää grafiikkaa näyttömuistiin. Vaikka kaikki tietokoneet pystyvätkin periaatteessa suorittamaan samat tehtävät, ovat jotkut tietokoneet huomattavasti soveltuvampia joihinkin tehtäviin kuin toiset. Suorituskykyä erityyppisissä tehtävissä mitataan ns. benchmark-testeillä. Riittävän suorituskyvyn lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat mm. koneen vakaus, vikasietoisuus, virrankulutus, fyysinen koko, ohjelmistoyhteensopivuus sekä hankinta- ja käyttökustannukset. Arkipuheessa tietokoneiden "paremmuutta" vertaillaan usein vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien kellotaajuuksia. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi PC-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

Tietokoneen arkkitehtuuri

Tietokonejärjestelmään kuuluvat
- ohjelmisto, "pehmo", "softa", (engl. :en:software).
- laitteisto, "rauta", (engl. :en:hardware) ja Ohjelmisto jaetaan edelleen
- kiinteisiin eli valmiisiin ohjelmiin, "valmo" (engl. :en:firmware),
- käyttöjärjestelmän (esim. Microsoft Windows tai GNU/Linux) ja
- käyttöjärjestelmän päällä toimiviin sovellusohjelmiin (esim. Open Office). Tietokoneen laitteiston von Neumannin arkkitehtuuri on säilynyt suunnilleen samana aina 1940-luvulta asti. Se on saanut nimensä ENIACin rakentamiseen osallistuneen John von Neumannin mukaan. Siihen kuuluu:
- suoritin, (engl. processor), joka suorittaa ohjelmaa
- muisti, (engl. data storage), johon tallennetaan sekä ohjelmat että niiden käyttämät tiedot
- oheislaitteet, (engl. peripheral device), tiedon syöttöön ja tulostukseen

Pöytätietokoneen osat

Nykyaikaisen pöytämallisen työasema- tai kotitietokone laitteisto koostuu erillisistä osista, joita ovat tyypillisesti:
- yksi tai useampi suoritin
- muisti
- emolevy
- näytönohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- ääniohjain (joko emolevyllä tai erillisenä korttina)
- massamuisti
  - yksi tai useampi kiintolevy
  - Kirjoittava DVD-asema
- ohjauslaitteet
  - näppäimistö
  - hiiri
- yksi tai useampi näyttö
- tietoliikenneyhteyden (esim. Internet) mahdollistava laite (yleensä verkkokortti tai modeemi)
- tulostin
- kuvanlukija eli skanneri Lisäksi tarvitaan osia, joita ei käytetä tiedonkäsittelyyn, kuten
- kotelo
- virtalähde
- muiden osien jäähdytykseen tarvittavat tuulettimet tai vesijäähdytysjärjestelmä

Tietokoneiden käytöstä

Ensimmäiset tietokoneet 1940- luvulla oli tehty sotilaallisiin tarkoituksiin, mm. Saksan ja Japanin salakirjoitusjärjestelmien murtamiseen. Tietokonetta käytetiin aluksi keskeisesti laskemiseen (vrt. engl. computer). ENIAC (385 kertolaskua sekunnissa) pystyi korvaamaan kertolaskussa (noin 1 kertolasku per minutti per ihminen) noin 23 000 ihmistä. Nykyinen mikroprosessori on edelleen noin 3 000 000 kertaa ENIAC:ia nopeampi, eli korvaa kertolaskuissa noin 60 miljardia ihmistä. Myöhemmin oivallettiin että ykkösillä ja nollilla voitiin kuvata mitä tahansa: tekstiä (tekstinkäsittely), kuvia (kuvien käsittely), sanomia, kirjoja, arkistoja, maastoa, rakennuksia jne. Tietokone ohjaa monesti laajoja järjestelmiä, esim. tietokoneohjattua tuotantoa, ase-, tiedustelu- tai johtamisjärjestelmää, liikennevaloja, puhelinkeskuksia, Internetin reitittimiä, autoja, pesukoneita, lähes kaikkia teknisiä järjestelmiä. Nykyaikaisen yhteiskunnan teknologinen pohja on keskeisesti tietokonetekniikkaa. Tietokoneen kapasiteetin kasvu on jatkuvasti yllättänyt asiantuntijat. Aikojen saatossa ovat asiantuntijoina pidetyt henkilöt lausuneet monia väitteitä, jotka tulevaisuus on osoittaneet vääriksi, esimerkiksi
- "Maailmassa on markkinoita ehkä viidelle tietokoneelle."
- "En näe mitään käyttöä tietokoneille kotona."
- "640 kilotavun pitäisi riittää kaikille. Tietyssä viitekehyksessä nämä ovat joskus ehkä voineetkin pitää paikkansa. Šakin peluuta pidettiin pitkään niin ihmismäisenä toimintona, että tietokoneen ei ajateltu koskaan pystyvän siihen. Merkittävä tapaus tietokoneen historiassa oli myös Toy story- elokuva, joka oli tehty täysin tietokoneella, tietokoneanimaationa.

Tietokonesukupolvet

Tietokoneiden sukupolvien teknologisia vaiheita ovat olleet:
- putkikoneet
- transistorikoneet
- mikropiirikoneet ja
- mikroprosessorikoneet. Ensimmäiset elektroniset tietokoneet 1940- luvun lopussa perustuivat releisiin ja elektroniputkiin, hitaisiin, epäluotettaviin, suurta energiakulutusta edustaviin ja suuriin komponentteihin. Colossus oli ensimmäinen elektroninen yleiskäyttöinen tietokone, joka rakennettiin Britanniassa Natsien viestiliikentessä käytetyn salauksen purkamiseen. Koska kyse oli tiedustelu toiminnasta, Britannian hallituksen salassapitomääräys koski myös Colossusta. ENIAC oli Yhdysvaltain ensimmäinen täysin elektroninen yleiskäyttöinen tietokone. Sen käyttö tarkoitus oli tykistön ampumataulukoiden laskenta, mitä ei luokiteltu sodanjälkeen salaiseksi ja näin ollen ENIAC:iin liittynyt dokumentaatio voitiin julkistaa heti 2. maailmansodan päätyttyä Siirtyminen 1950- luvulla puolijohteisiin perustuviin transistoreihin pienensi oleellisesti komponettien kokoa ja energian tarvetta sekä lisäsi luotettavuutta. Siirtyminen 1960- luvulla mikropiirehin pienensi jälleen tietokoneen komponenttien kokoa. Alkoi Mooren lakina tunnettu kehitys, jossa samalle mikropiirille saatiin kaksinkertainen komponenttimäärä puolessatoista vuodessa. Seuraava mullistus oli mikroprosessorin keksiminen. Mikroprosessorin avulla syntyi henkilökohtainen tietokone, PC. 1980- ja 1990- luvuilla siirryttiin suurtiheyksisiin mikropiireihin (VLSIC) ja edelleen suurnopeuksisiin mikropiireihin (VHSIC). Tietokoneiden sukupolvien suurvaiheita ovat olleet:
- suurtietokone (1965 - 1975) (mainframe)
- minikone (1975 - 1985)
- palvelin (1985 - 1995)
- verkko (1995 - ?)
- verkko + pääte (2000 - ?)

Mikroprosessori, suoritin

Mikroprosessori on tietokoneen keskusyksikkö, aivot, yhdellä mikropiirillä. Ensimmäinen mikroprosessori, Intelin 4004 vuodelta 1971 sisälsi noin 2300 transistoria. Sen kellotaajuus, nopeus oli 0,1 MHz:iä, kerralla käsitteltävän tiedon leveys 4 bittiä (yksi numero) ja se pystyi käsittelemään 0,06 miljoonaa käskyä sekunnissa. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2001 uusin mikroprosessori Intelin perheessä oli Itanium. Se sisälsi noin 25.000.000 transistoria, sen kellotaajuus oli 733 MHz:iä, kerralla käsisteltävän tiedon leveys oli 64 bittiä (16 numeroa) ja Itanium pystyi suorittamaan 7491 miljoonaa käskyä sekunnissa. Luvut ovat murskaavia. Ihmiskunnan tekniikan historiassa ei ole vastaavaa ilmiötä. Tästä voidaan päätellä, että ihmiskunnan tekniikan historiassa eletään poikkeuksellisia aikoja.

Tietokoneen aiheuttamia muutoksia

1. Yksityisyys vaarassa. Mikroprosessori on luomassa ennen näkemättömän mahdollisuuden yhdistellä ja saada tieto eri lähteistä. Tämä kehitys uhkaa ihmisten yksityisyyttä. Lääke tähän on mikroprosessori ja sen antama mahdollisuus tietojen tehokkaaseen ja halpaan salaamiseen. 2. Elektroninen työpaikka. Aluksi työpaikka muuttui melko vähän. Sitten halvat työryhmäohjelmat ja tietokoneverkot muuttivat työtä enemmän. Johto pystyy johtamaan useampaa ja erilaisempaa työryhmää tehokkaasti. Hyvät uutiset ovat se, että toimistokoneet eivät koskaan ole olleet näin halpoja. Huonot uutiset ovat se, että ihmisten etenemismahdollisuudet pienenevät, kun johtajia tarvitaan vähemmän. 3. Aivokuvaus kaikille. Kolmiulotteiset tomografia- laitteet vaativat laskentakapasiteetin, joka oli toteutettavissa vain kalliilla minitietokoneilla. Nyt sama kapasiteetti löytyy tehokkaimmista mikroista. 4. Uutistuotannosta tulee yhteistoimintaa. Aiemmin uutiset tulivat suurista uutistoimistoista. Nyt sähköpostijärjestelmät ja elektroniset keskustelufoorumit tarjoavat uutisaiheita valtavan turhan tiedon lisäksi. Reportterit saavat paljon sähköpostia ulkopuolisilta. Uutispohja kasvaa. 5. DNA-mysteerit paljastuvat. Ihmisperimän molekyyliketjujen laskenta on synnyttänyt uuden laskennallisen molekyylibiologian. Sairastumisherkkyys ja perinnölliset taudit voidaan kartoittaa. Ja vakuutusyhtiöt voivat tutkia, ketä kannattaa vakuuttaa. 6. Sähköposti luo demokratiaa. Se korvaa hierarkkisen johtamisportaikon ja mahdollistaa suoran tiedon alhaalta ylös (vrt kohta 3). 7. Älykkäämmät autot hallitsevat maanteitä. Moottorit käyttävät vähemmän polttoainetta ja antavat paremman tehon. Tarve säätää moottoria huollon yhteydessä on mennyttä aikaa. Omia käyttöjärjestelmiä yhdistämään tavallisen auton noin tusina mikroprosessoria tutkitaan. Tiedon valtatie autossa. 8. Luottoa kaikille. Kymmenen vuotta sitten luottokorttiostosten tarkistaminen oli hankalaa ja työlästä. Nyt jokaisen ostoksen automaattinen tarkastus on mahdollista heti, ja ennen kaikkea halvalla. Vuonna 1990 Visan tietoverkoissa maksettiin 174 miljardilla dollarilla, vuonna 1994 293 miljardilla, joka tarkoittaa 17 prosentin vuosikasvua. 9. Maailmanlaajuinen äänivalinta. Kännykkä on käytännössä mikrotietokone, johon on liitetty antenni ja joka on optimoitu signaalien välittämiseen. Uudet matkapuhelinverkot tarjoavat uusille valtiolle mahdollisuuden kivikaudesta suoraan uusimpaan tekniikkaan. 10. Animaatio avaa uuden ulottuvuuden. Elokuva Toy Story tehtiin pienimmällä henkilöstöllä kuin mikään aikaisempi animaatioelokuva. Silicon Graphicsin työasemien koneaikaa kului 800 000 tuntia ja tuloksena oli 500 Gigatavua tietoa, jonka yleisö näki filminä. 11. Tietokone ja digitaalinen signaalinkäsittely on aivan keskeinen osa nykyaikaisinta tavanomaista sodankäyntiä. Tietokoneeseen perustuvat mm. täsmäase, AWACS, JSTARS, GPS, tietoliikenne ja suuri osa tiedustelua 12. Laajimmillaan tietokone nähdään uuden tieteellisen paradigman mahdollistajana. Tällöin tietokone on avaa ihmiselle kompleksisuuden maailman samalla tavalla kuin mikroskooppi avasi pienuuden maailman ja kaukoputki suuruuden maailman. Tietokone tutkimusvälineenä mahdollistaa mm. kokonaisuuksien uudenlaisen tutkimuksen osiin keskittymisen sijasta. Tätä tietokoneiden aiheuttamaa muutosta on käsitellyt mm. amerikkalainen filosofi ja fyysikko Heinz R. Pagels.

Tietokoneen tulevaisuudesta

Mooren laki jatkunee vielä jonkin aikaa, eli tietokoneiden kehitys jatkuu ainakin nykyisenlaisena. Tämä kehitys merkitsee:
- teknisen älykkyyden radikaalin kasvun jatkumista (ks. Epistemologia/Tekninen ja inhimillinen tieto)
- yhä älykkäämpien, suurempien ja reaaliaikaisempien tehtävien siirtymistä tietokoneille
- tekniikan ja ihmiskunnan tietokoneistumista Tietokoneiden tulevaisuus on tietokoneverkoissa. Mullistusta tietokonetekniikassa on esitetty kvanttitietokoneista. Tietokone muuttaa ehkä ihmiskunnan kehityksen suunnan. Yksi tällainen suunta on transhumanismi.

Kirjallisuutta


- Martin Davis: Tietokoneen esihistoria Leibnizista Turingiin. Art House, 2003. ISBN 951-884-364-3

Katso myös


- Tietotekniikka
- Kannettava tietokone
- Tietokoneverkot
- Supertietokone
- Sulautettu tietokone
- Tekninen ja inhimillinen tieto
- Tietokonesimuloinnin keinot
- Tallennettu tieto
- Tietokoneiden vertailu 1940 - 2000
- Tietokoneet ja mallintaminen Neuvostoliiton kaatamisessa
- Suomen ensimmäiset tietokoneet
- PC
- Macintosh Luokka:Tietotekniikka Luokka:Matemaattiset apuvälineet ms:Komputer ko:컴퓨터 ja:コンピュータ simple:Computer

Minix

Minix on Unixin kaltainen mikrokerneliä käyttävä käyttöjärjestelmä, joka toimii PC:ssä. Minixin lähdekoodi on vapaasti käytettävissä ja se on tarkoitettu opetuskäyttöön. Andrew S. Tanenbaum julkaisi Minixin Vrijen yliopistossa Amsterdamissa vuonna 1987 julkaistussa oppikirjassaan Operating Systems: Design and Implementation (ISBN 0-13-637331-3) esitelläkseen käytännössä näkemyksiään käyttöjärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesata. Kirja sisältää painetussa muodossa 12 000 riviä Minixin kernelin, muistinhallinnan ja tiedostojärjestelmän lähdekoodia; se on enimmäkseen kirjoitettu C-kielellä. Minix oli aluksi suunnattu lähinnä IBM PC ja IBM PC/AT -tietokoneille. Versio 1.5 portattiin myös Motorola 68000 -suoritinarkkitehtuurille, mutta versio 2.0 on taas saatavana vain x86-arkkitehtuurille. Minixin kolmosversio on edelleen kehityksen alla. Huhtikuussa 2002 Minix siirtyi käyttämään avoimen lähdekoodin BSD-lisenssiä. Minix on edelleen suunnattu opetuskäyttöön, eikä se vanhentuneena ja rajoittuneena käyttöjärjestelmänä sovellukaan yrityskäyttöön. Linus Torvalds sai vaikutteita Minixistä omaan käyttöjärjestelmäänsä, vaikka Linux eroaakin useissa kohdin Minixistä, mm. käyttäessään monoliittistä kerneliä mikrokernelin sijaan käyttöjärjestelmän ytimenä.

Aiheesta muualla


- [http://www.cs.vu.nl/~ast/minix.html Minixin kotisivu] ja:Minix

C (ohjelmointikieli)

C-ohjelmointikieli on Dennis Ritchien 1970-luvun alussa UNIX-käyttöjärjestelmälle kehittämä imperatiivinen ja sittemmin standardisoitu ohjelmointikieli. Se perustuu Ken Thompsonin kehittämään B-kieleen. C-kieli tarkoitettiin alun perin pelkästään järjestelmäohjelmointiin, mutta se on saavuttanut suosiota myös sovellusohjelmointikielenä. C yleistyi Unixin yleistyessä ja nykyisin käytännössä kaikki järjestelmäalustat käyttävät C-kieltä järjestelmäkielenään. C-kielen merkitys näkyy myös siinä, että monet kielet muistuttavat C:tä avainsanoiltaan ja syntaksiltaan, vaikka niiden toimintaperiaate ja käyttötarkoitus olisi erilainen. Jotkin uudemmat ohjelmointikielet, kuten C++, C# ja Java, pohjautuvat C-kieleen. Ne eivät kuitenkaan ole syrjäyttäneet C-kieltä täysin. Joidenkin korkean tason ohjelmointikielten toteutukset käyttävät C-kieltä välikielenä. C-kielellä on seuraavia ominaispiirteitä:
- Yksinkertainen ydinkieli, jonka lisäksi keskeisiä toimintoja toteutettu kirjastoissa
- Minimalistinen määrä varattuja avainsanoja
- Keskeisenä periaatteena rakenteellinen proseduraalinen ohjelmointi
- Yksinkertainen ALGOL-sukulaiskielten tapainen tyyppijärjestelmä
- Matalan tason pääsy tietokoneen muistiin osoittimien avulla
- Parametrien välitys aliohjelmille joko arvoina tai viitteinä käyttämällä osoittimia
- Funktio-osoittimet, jotka mahdollistavat yksinkertaisten jatkumoiden ja polymorfismin käytön
- Leksikaalinen muuttujien määrittelyalue (Lexical Variable Scoping)
- Tietueet, joiden avulla toisiinsa liittyviä muuttujia voidaan käsitellä yhdessä
- Esikäsittelymekanismi (C Preprocessor), jonka avulla voidaan mm. yhdistää useissa tiedostoissa sijaitsevaa lähdekoodia ja määritellä makroja Yksinkertaisuuden tavoittelun vuoksi C-kielestä puuttuu suora tuki monille muista kielistä löytyville ominaisuuksille. Näitä ovat mm. tyyppien suojaaminen (Type Safety), roskienkeräys (Carbage Collection), luokkajärjestelmä, kuormitus, tuki säikeille, listojenkäsittely ym. Tosin useimmat näistä ominaisuuksista voidaan ohjelmoida C-kielellä epäsuorasti.

Esimerkkiohjelma

Esimerkkiohjelma tulostaa rivin ”Hei maailma!” vakiotulostevirtaan, joka on yleensä tietokoneen näyttöpääte. #include int main ( void )

Aiheesta muualla


- http://www.c-program.com/The_C_Programming_Language_Ritchie_kernighan.pdf
- [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomalainen C-opassarja] Luokka:Ohjelmointikielet ms:Bahasa pengaturcaraan C ko:C 프로그래밍 언어 ja:C言語 th:ภาษาซี

1991

Tapahtumia

Tammikuu


- 4. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan.
- 11. tammikuuta - Neuvostoliiton joukot vyöryvät Vilnaan estämään Liettuan irtautumisen.
- 14. tammikuuta - Irwin Goodman, eli Antti Yrjö Hammarberg kuoli
- 15. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista menee umpeen.
- 16. tammikuuta - Persianlahden sota alkaa ilmaiskuilla Irakia vastaan.
- 17. tammikuuta - Irak ampuu 8 Scud-ohjusta Israeliin.
- 27. tammikuuta - Siad Barre pakenee Mogadishusta.

Helmikuu


- 9. helmikuuta - Liettualaiset äänestävät itsenäisyyden puolesta.
- 13. helmikuuta - Laserohjatut pommit tuhoavat bunkkerin Bagdadissa, tappaen satoja siiviilejä. Yhdysvallat väittää bunkkerin olleen sotilaskohde.
- 15. helmikuuta - Visegardin sopimus Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä maiden yhteystyöstä siirtymiseksi markkinatalouteen.
- 23. helmikuuta - Persianlahden sota: Lyhyt maasotavaihe alkaa joukkojen ylitettyä rajan Saudi-Arabiasta Kuwaitin.
- 26. helmikuuta - Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoittaa joukkojen vetäytymisestä Kuwaitista.
- 26. helmikuuta - Tim Berners-Lee esittelee ensimmäisen web-selaimen.
- 27. helmikuuta - Persianlahden sota päättyy tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.

Maaliskuu


- 3. maaliskuuta - Amatöörikuvaaja nauhoittaa Los Angelesin poliisin pahoinpitelemässä Rodney Kingia.
- 9. maaliskuuta - Mielenosoituksia Belgradissa Slobodan Milosevicia vastaan. Kaksi ihmistä kuolee armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen.
- 13. maaliskuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö julistaa Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989.
- 14. maaliskuuta - Yhdistyneessa kuningaskunnassa vapautetaan kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaitaan poliisin väärentäneen todisteita.
- 15. maaliskuuta - Saksassa Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuvat virallisesti lopuista oikeuksistaan.
- 27. maaliskuuta - Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa