:: wikimiki.org ::
| Los Angeles |
Los Angeles
Los Angeles (Los Ángeles espanjaksi enkelit) on kaupunki Yhdysvaltojen länsirannikolla Kalifornian osavaltiossa. Los Angelesissa asuu noin 3,8 miljoonaa ihmistä (2002), ja sitä ympäröivällä laajalla metropolialueella asukkaita on yhteensä yli 16 miljoonaa. Kaupunki on New Yorkin jälkeen Yhdysvaltojen toiseksi isoin kaupunki asukasmäärässä mitattuna.
Historia
New York
Los Angelesin rannikkoaluetta ovat asuttaneet Tongva ja Chumash -alkuperäiskansat ja näitä ennen eläneet amerikan alkuperäiskansat tuhansia vuosia.
Espanjalaiset saapuivat rannikolle vuonna 1542 kun Juan Cabrillo vieraili alueella. Vuonna 1769 espanjalaiset palasivat Kaliforniaan jäädäkseen alueelle. Mission San Gabriel Arcángel perustettiin vuonna 1771 suojaamaan espanjalaisten alueita.
Uudisraivaajat San Gabriel Missionista perustivat El Pueblo de Nuestra Señora la Reina de los Ángeles de la Porciúncula kaupungin 4. syyskuuta 1781. Kaupunki jäi pieneksi uskonnolliseksi etuvartioasemaksi ja karjankasvatustilaksi vuosikymmeniksi.
Meksikon itsenäisyys Espanjasta toteutui 1820-luvulla mutta suuremman muutoksen aiheutti Rio San Gabrielin-taistelu vuonna 1847 osana Meksikon-Yhdysvaltain sotaa. Taistelussa Meksiko yritti estää Yhdysvaltoja valloittamasta Los Angelesia ja Kaliforniaa. Meksiko hävisi taistelun ja alue joutui Yhdysvaltalaisten haltuun. Vuonna 1848 tapahtuneen kultarynnäkön jälkeen alue liitettiin Yhdysvaltoihin.
Los Angelesista tuli kaupunki vuonna 1850. Southern Pacific sai rautatie yhteyden kaupunkiin valmiiksi vuonna 1876. Öljyä Los Angelsin alueelta löytyi 1892 ja vuonna 1923 Los Angeles tuotti neljänneksen maailman öljystä. Vielä tärkeämpi syy kaupungin kasvuun oli vesi. William Mulholland sai vuonna 1913 valmiiksi akveduktin joka varmisti kaupungin kasvun. Veden puute johti useiden naapuri yhteisöiden liittymisen Los Angelesiin.
1920-luvulla kaupunkiin kerääntyi elokuva- ja ilmailuteollisuutta jotka auttoivat kaupunkia kehittymään. Vuonna 1932 pidettiin kaupungissa kesäolympialaiset. Toinen maailmansota toi kaupunkiin uutta kasvua ja vaurautta, tosin monet alueen japanilais-amerikkalaisista asukkaista kuljetettiin tuolloin alueen internointi-leireihin.
Kaupungissa on kahteen otteeseen jouduttu kärsimään suurista mellakoista vuosina 1964 ja 1992. Molemmat mellakat saivat alkunsa poliisien pahoinpideltyä mustaihoisen kaupunkilaisen.
Maantiede
internointi
Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan Los Angelesin pinta-ala on 1 290.6 km² josta 1 214.9 km² maata ja 75.7 km² vettä. Veden osuus on 5,86%. Suurin pohjois-etelä pituus on 71 km ja itä-länsi leveys 47 km. Kaupungin koordinaatit ovat 33° 56' N 118° 24' W.
Kaupungin korkein kohta on Sister Elsie Peak (1548 m) San Fernando Valleyn koilisosassa, osana Mt. Lukens vuorta.
Los Angelesin tärkein vesireitti on Los Angeles-joki.
Los Angeles kuten muukin Kalifornia, sijaitsee alueella jossa maanjäristykset ovat yleisiä. Viimeisin iso maanjäristys on vuodelta 1994 jonka keskuksena oli San Fernando Valley. Muita isompia järistyksiä on sattunut vuosina 1987 ja 1971.
Ilmasto
Los Angeles sijaitsee alueella jossa vallitsee välimerenilmastotyyppi.
- Keskimääräinen lämpötila : 16,5°C
- Kokonaissademäärä : 295 mm
Väestö
Vuoden 2000 väestönlaskennassa Los Angelissa oli 3 694 820 asukasta, 1 275 412 taloutta ja 798 407 perhettä. Asukastiheys kaupungissa oli 3 041,3/km². Asuntojen määrä oli 1 337 706 ja keskimääräinen asuntotiheys oli 1 101,1/km². Väestön etninen jakauma oli 46,93% valkoisia, 11,24% mustia, 0,80% alkuperäisasukkaita, 9,99% aasialaisia, 0,16% tyynenmeren alueelta tulleita, 25,70% muita rotuja ja 5.18% kahden tai useamman rodun sekoituksia. Väestöstä 46,53% oli latinalaisamerikkalaista tai espanjalaista alkuperää ja 29,75% täysin valkoisia ilman minkäänlaista latinalaisamerikkalaista tai espanjalaista alkuperää.
Los Angelesilaiset tunnetaan nimellä Angelenos. Kaupungissa olevien eri kansallisuuksien määrä on monipuolisempia kuin missään muualla. Latinalaisamerikalaisten ja aasianamerikalaisten määrä on erityisen nopeassa kasvussa. Aasianamerikkalaisten määrä kaupungissa on isompi kuin missään muussa Yhdysvaltojen kaupungissa.
välimerenilmasto
Kaupungissa elää yli 140 kansallisuuden edustajia jotka puhuvat vähintään 224 eri kieltä. Etnisiä kaupunginosia ovat mm Chinatown, Koreatown, Little India, Little Armenia, Thai Town, Filipinotown ja Little Ethiopia.
Kaupungissa on armenialaisia, filippiiniläisiä, guatemalalaisia, israelilaisia, kambodžalaisia, korealaisia, meksikolaisia, thaimaalaisia, el salvadorilaisia ja unkarilaisia heidän kotimaita lukuun ottamatta enemmän kuin missään muualla.
Los Angelesissa on myös Yhdysvaltojen suurimmat yhteisöt japanilaisia ja persialaisia. Amerikan alkuperäisasukkaiden määrä kaupungissa on myös yksi Yhdysvaltojen suurimmista.
Asukasmäärän kehitys
Vuoden 2004 lopussa, asukasmäärän arvioitiin olevan 3 912 200.
Liikenne
2004
Los Angelesin liikenne on joka päivä kaaosmaista, koska kaupungissa on noin 4 miljoonaa autoa. Aika ajoin kaupunkilaisia varoitetaan Los Angelesin yllä olevasta myrkkypilvestä.
Los Angeles on rakennettu melko hajanaisesti, keskustassa on joitakin korkeampia rakennuksia ja sitä ympäröi valtava omakotitalojen matto, joista miljoonat ihmiset kulkevat pääasiassa autoilla eri paikkoihin. Moottoritiet lävistävät kaupungin eri suunnista, ne on rakennettu korkealle talojen päälle. Vaikka kaupungissa on tehty lähes kaikki mahdolliset tiet jopa 12-kaistaisina, liikenneruuhkat ovat eräitä maailman pahimmista. Näiden takia kaupungissa onkin alettu miettiä joukkoliikennettä ratkaisuksi ruuhkiin.
Julkinen liikenne
Vaikka Los Angeles pitkälti henkilöautojen kaupunki onkin, myös julkista liikennettä on. Kaupungin julkisesta liikenteestä huolehtii Los Angeles County Metropolitan Transportation Authority yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Julkinen liikenne koostuu linja-autoista, metrosta sekä kevytjunasta, jotka yhdessä huolehtivat yli miljoonan ihmisen päivittäisestä liikkumisesta.
Junien matkustajaliikenteestä kaupungissa vastaavat Amtrak ja Metrolink. Vastaavasti junien tavaraliikenteestä vastaavat Union Pacific ja Burlington Northern Santa Fe.
Lentokentät
Kaupungin päälentokenttänä toimii Los Angeles international airport (LAX), jonka on arvioitu olevan maailman viidenneksi vilkkain lentokenttä maailmassa. Kenttä huolehti 55 miljoonan matkustajan ja 2 miljoonan tonnin tavaraliikenteestä vuonna 2003. Kentältä operoi jopa yli 80 lentoyhtiötä.
Kaupungissa on myös neljä muuta suurta lentokenttää: Ontario International Airport (ONT), Bob Hope Airport (BUR) tunnettiin ennen nimellä Burbank Airport, Long Beach Municipal Airport (LGB) ja John Wayne International Airport (SNA).
Los Angelesissa on myös maailman vilkkain yleisilmailu kenttä Van Nuys Airport (VNY).
Talous
Los Angeles on Yhdysvaltojen suurin tuotantokeskus. Los Angeles ja Long Beachin vierekkäiset satamat yhdessä muodostavat Yhdysvaltojen tärkeimmän sataman ja yhden maailman tärkeimmistä satamista.
Kaupunki on myös maailman tärkeimpiä viihdeteollisuuden keskuksia. Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat media tuotanto, finanssi, ilmailu, telekommunikaatio, laki, turismi, terveys, lääke sekä kuljetus.
Nähtävyydet
Hollywood on Yhdysvaltalaiseen elokuvateollisuuteen vahvasti rinnastettava kaupunginosa Los Angelissa. Siihen liittyviä nähtävyyksiä ovat mm: Hollywood Walk of Fame ja Hollywood-kyltti.
Urheilu
Los Angeles on toiminut kahdesti kesäolympialaisten isäntäkaupunkina vuosina 1932 ja 1984.
Tunnettuja urheiluseuroja
Los Angeles on useiden ammattiurheiluseurojen kotikaupunki.
- Los Angeles Dodgers, baseball, MLB
- Los Angeles Lakers, koripallo, NBA
- Los Angeles Clippers, koripallo, NBA
- Los Angeles Kings, jääkiekko, NHL
- Club Deportivo Chivas USA, jalkapallo, MLS
- Los Angeles Galaxy, jalkapallo, MLS
Kaupunki on ollut ilman NFL-joukkuetta vuodesta 1995 vaikka se on Yhdysvaltojen toiseksi suurin television markkina-alue.
Aiheesta muualla
- [http://www.ci.la.ca.us/ Los Angelesin viralliset sivut]
- [http://wikitravel.org/en/Los_Angeles Los Angeles Wikitravelissa]
Luokka:Los Angeles
ko:로스앤젤레스
ja:ロサンゼルス
simple:Los Angeles, California
th:ลอสแองเจลีส
Enkeli
Enkeli (kreikaksi angelos, sanansaattaja) on Raamatussa Jumalan tahdon ilmoittajana esiintyvä taivaallinen henkiolento. Enkelit kuuluvat juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin.
Enkelit toimivat joko Jumalan sanansaattajana, jolloin enkelit tuovat ihmisille ilmoituksia Jumalalta, tai taivaallisena hoviväkenä tai sotajoukkona. Enkelit kuvataan usein naisina tai naismaisina hahmoina, mutta Raamatussa enkeleiden nimet ovat miesten nimiä.
Joidenkin lähteiden mukaan enkelien hierarkiaan kuuluu jopa yhdeksän luokkaa. Dante mainitsee runoelmassaan Jumalainen näytelmä ne seuraavassa järjestyksessä: serafit, kerubit, valtaistuimet, vallat, voimat, mahtajat, päät, arkkienkelit ja enkelit.
Näistä tunnetuimmat ovat:
- Arkkienkelit
- Kerubit
- Serafit
Nimeltä tunnettuja enkeleitä
- Mikael
- Gabriel
- Rafael
- Lucifer
- Uriel
- Salatheel
- Tehor
- Schoel
- Hael
- Thamy
Katso myös
- Suojelusenkeli
Aiheesta muualla
- [http://www.kotimaa.fi/askel Angelologia (enkelioppi)]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tietous/enkeli.htm Enkelit ortodoksisen kirkon opissa / Ortodoksi.net]
Luokka:Kristillinen mytologia
Luokka:Enkelit
ms:Malaikat
ja:天使
simple:Angel
Kalifornia
Kalifornia on osavaltio Yhdysvaltain länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Se on väkiluvultaan suurin ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin osavaltio.
Osavaltion nimi tulee Garci Rodríguez de Montalvon, 1500-luvun kirjailijan teoksesta Las sergas de Espladián, jossa on California-niminen saariparatiisi.
Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.
Kalifornialla, varsinkin sen suurimmilla kaupungeilla, on imago paikkana, jonne monet varakkaat tykkäävät muuttaa elämään. Suuret ja vilkkaat kaupungit tarjoavat mahdollisuuksia materiaaliseen elämäntyyliin ja osavaltion monissa osissa sää on aurinkoinen lähes koko vuoden läpi.
Historia
Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle ja ne purettiin ja hylättiin.
Vuoden 1847 Meksikon-Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.
Vuonna 1848 Kalifornissa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.
Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.
Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelykseen yleensä.
Vuosina 1900–1965 väkiluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö on erittäin monipuolista. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.
Maantiede
elokuva
Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.
Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisesti keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin keskuslaaksossa.
Idässä keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Cascade Range ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 421 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka.
Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirtymän alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi 1914 ja 1921.
Isoimmat kaupungit
Asukkaita enemmän kuin 10 000 000.
- Los Angeles / Long Beach (Los Angelesin metropoli)
Asukkaita enemmän kuin 1 000 000.
- Fresno
- Santa Ana / Anaheim / Irvine (Orange Countyn alue)
- Sacramento
- San Diego
- San José / San Francisco / Oakland (San Franciscon lahden ympäristö)
Asukkaita enemmän kuin 500 000.
- Bakersfield
Talous
Kalifornia tuottaa 14 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Valtiona se sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen.
Tuottoisin teollisuudenala on maatalous, joka tuottaa kaksi kertaa niin paljon kuin seuraavilla sijoilla olevat ilmailu, televisiotuotanto, kevyt teollisuus ja kaivostoiminta. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit.
Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, tietokonepelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.
Väestö
Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.
Kielet
Vuonna 2000 kalifornialaisista yli 5 vuotiaista puhui kotonaan englantia 60,5% ja espanjaa 25,8%. Kiina oli kolmanneksi puhutuin kieli 2.6% osuudella, seuraavana Tagalogin kieli 2.0% ja Vietnami 1.3%.
Uskonnolliset ryhmät
- Kristittyjä – 75%
- Protestantteja – 38 %
- Baptisteja – 8 %
- Presbyteriaaneja – 3 %
- Metodisteja – 2 %
- Luterilaisia – 2 %
- Muita protestantteja – 23 %
- Katolisia – 34 %
- Muita kristittyjä – 3 %
- Juutalaisia – 2 %
- Muita uskontoja – 3 %
- Uskonnottomia – 20 %
Aiheesta muualla
- [http://www.state.ca.us Kalifornian virallinen sivusto]
Luokka:Kalifornian osavaltio
ko:캘리포니아 주
ja:カリフォルニア州
simple:California
th:มลรัฐแคลิฟอร์เนีย
New York:Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muut merkitykset, katso New York (täsmennyssivu).
New York on New Yorkin osavaltiossa sijaitseva miljoonakaupunki. Erotukseksi New Yorkin osavaltiosta kaupungista käytetään nimeä City of New York ja usein New York City.
Kaupunki on maailman tärkein talouskeskus ja tärkeä kulttuurikaupunki. New Yorkissa sijaitsee monia kuuluisia rakennuksia ja nähtävyyksiä kuten YK:n päämaja, Empire State Building, Chrysler Building ja Central Park ja Vapaudenpatsas.
Historia
New Yorkin perustivat Manhattanin saareen eteläosaan hollantilaiset uudisasukkaat nimellä Nieuw Amsterdam (Uusi Amsterdam) vuonna 1626. Vuonna 1664 Englannin laivat valtasivat kaupungin ilman taistelua, ja se nimettiin New Yorkiksi, Yorkin herttuan mukaan.
Toisen englantilais-hollantilaisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan.
Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa kaupunki joutui nopeasti brittien haltuun, ja vapautettiin vasta 1783 brittien peräännyttyä.
1800- ja 1900-luvuilla New York oli tärkeä tulosatama Euroopasta tuleville siirtolaisille.
1920-luvulla Sisilian mafia muutti kaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja rappioitui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla ja 1970-luvulla sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki ajautui konkurssiin.
1980-luvulla Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph W. Giuliani (1994-2001) käyttöönottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta.
Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhteydessä terroristit törmäsivät kahdella kaapatulla matkustajalentokoneella World Trade Centerin kaksoistorneihin tuhoten rakennuksen täydellisesti. Tuhansia ihmisiä kuoli. Iskun suorittajaksi nimettiin Osama Bin Ladenin johtama terroristijärjestö al-Qaida.
Tuhoutuneiden World Trade Centerin rakennusten tilalla on suunnitteilla Freedom Tower, josta tulee valmistuttuaan 2008 maailman korkein pilvenpiirtäjä.
14. elokuuta 2003 kaupungissa koettiin suuri, koko USA:n itärannikon kattanut sähkökatko, joka vaikutti 40 miljoonaan ihmiseen USA:ssa.
Maantiede
2003, ● (3) Queens, ● (4) Bronx, ● (5) Staten Island]]
Kaupungin kokonaispinta-ala on 1214,4 km2, josta 785,6 km2 on maata ja 428,8 km2 vettä. Veden osuus on 35.31%.
Alueet
New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen.
- Manhattan - New York County, 1 537 195 asukasta
- Bronx - Bronx County, 1 332 650 asukasta
- Brooklyn - Kings County, 2 465 326 asukasta
- Queens - Queens County, 2 229 379 asukasta
- Staten Island - Richmond County, 443 728 asukasta
(Väestöarvio heinäkuu 1, 2002 — lisätietoja: http://www.census.gov/).
Kaupunki sijaitsee 22 miljoonan asukkaan kokoisen New Yorkin metropolin sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä.
Ilmasto
New Yorkissa vallitsee kostea mannerilmasto. Vaikka kaupunki sijaitsee meren rannalla, se kärsii pienemmistä lämpötila vaihteluista kuin sisämaan alueet.
New Yorkin talvet on tyypillisesti kylmiä (tosin eivät äärimmäisen kylmiä, lämpötila laskee -17 °C keskimäärin kerran talvessa). Joskus lumimyrskyt saattavat peittää kaupungin 30cm lumikerroksen alle.
Keväät ovat kaupungissa leutoja, maaliskuun lopun 10-15 °C keskilämpötilasta ja kesäkuun alun 25–30 °C keskilämpötilaan. Kesät kaupungissa ovat kuumia ja kosteita, lämpötilan yleisesti ylittäessä 32 °C ja korkeimman lämpötilan ollessa 38 °C, joka tosin on yhtä harvinainen kuin kylmin lämpötila talvella. Syksyt ovat leutoja ja lämpötiloiltaan samanlaisia kuin keväät.
New Yorkin ilmasto on huomattavan arvaamaton. Leudoista lähes lumetomista talvista ja suhteellisen kylmistä kesistä, yllätyksellisiin lumimyrskyihin huhtikuussa. Matkailijoita kehotetaan tarkastamaan sääennuste ja ottamaan mukaan useita erilaisia vaatekertoja loppusyksystä loppukevääseen.
Väestö
mannerilmasto]
Asukasmäärän kehitys
Tunnettuja urheiluseuroja
mannerilmasto
New York on useiden tunnettujen urheiluseurojen kotikaupunki.
- New York Yankees, baseball, MLB
- New York Mets, baseball, MLB
- New York Jets, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New York Giants, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New York Knicks, koripallo, NBA
- New York Rangers, jääkiekko, NHL
- New York Islanders, jääkiekko, NHL
- MetroStars, jalkapallo, MLS
Aiheesta muualla
- [http://www.nyc.gov New Yorkin viralliset kotisivut]
- [http://wikitravel.org/en/New_York_City New York Wikitravelissa]
ja:ニューヨーク (市)
ko:뉴욕
simple:New York City
zh-cn:纽约市
zh-tw:紐約市
Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit
Luokka:New York (kaupunki)
Meksiko
Meksiko (esp. México, Espanjassa joskus lausumisen mukaisesti Méjico), viralliselta nimeltään Meksikon yhdysvallat, on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva yli sadan miljoonan asukkaan maa, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on (Ciudad de) México eli México Distrito Federal (México D.F.), josta Suomessa usein kuulee käytettävän englanninkielistä versiota Mexico City.
Historia
:Pääartikkeli: Meksikon historia
Meksikon alue oli asutettu jo ennen kuin espanjalaiset löytöretkeilijät saapuivat sinne vuonna 1519. Tuohon aikaan asteekit elivät kukoistuskauttaan ja olivat vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin valloittaneet valtaosan Meksikon eteläosasta. Espanjan conquistadorit saivat Hernán Cortésin johtamana alueen haltuunsa varsin helposti, sillä asteekit uskoivat Cortésin olevan ennustusten mukaisesti idästä kostamaan palannut jumala ja eurooppalaiset olivat teknisesti noin tuhat vuotta kehityksessä edellä. Meksiko oli Espanjan vallan alla vuoteen 1821 saakka, jolloin kymmenen vuotta kestänyt itsenäisyyssota päättyi. Vuosina 1876-1911 presidenttinä oli lähes yhtäjaksoisesti Porfirio Diaz, joka johti maata diktaattorin elkein. Hän oli päässyt valtaan tunnuslauseella:"Yleinen äänioikeus, ei uudelleenvalintaa". Myöhemmin hänen vastustajansa käyttivät sitä iskulauseenaan. Vuoden 1910 uudelleenvalinta oli liikaa Diazin vastustajille. Tällöin puhkesi suuri Meksikon vallankumous, joka johti Diazin syrjäyttämiseen ja monen vuoden taisteluihin.
Politiikka
:Pääartikkeli: Meksikon politiikka
Osavaltiot
:Pääartikkeli: Meksikon osavaltiot
Meksikossa on 32 osavaltiota:
Maantiede
:Pääartikkeli Meksikon maantiede
Meksiko sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikan välisellä kannaksella Meksikonlahden ja Tyynen meren välissä. Meksikon eteläisimmät osat kuuluvat Keski-Amerikkaan, mutta suurin osa maasta on Pohjois-Amerikassa. Kummallakin rannikolla kulkee vuoristo: itäinen ja läntinen Sierra Madre. Luoteisrannikon rinnalle työntyy Meksikolle kuuluva Kalifornian niemimaa, jonka mantereesta erottaa Kalifornianlahti. Meksikon kaakkoisin osa on Jukatanin niemimaa, joka jakaa Meksikonlahden ja Karibianmeren.
Meksikon naapurimaita ovat pohjoisessa Yhdysvallat ja etelässä Guatemala ja Belize.
Talous
:Pääartikkeli Meksikon talous
Meksikon peson devalvointi 1994 syöksi maan lamaan, josta Meksiko ei ole vieläkään kokonaan toipunut. Ylivoimaisesti suurin vientikumppani on Yhdysvallat.
Väestöjakauma
:Pääartikkeli: Meksikon väestöjakauma
Meksikon väestöjakauma
Kulttuuri
:Pääartikkeli Meksikon kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- hopea
- kulta
- lyijy
- sinkki
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- koneet
Luokka:Meksiko
zh-min-nan:México
ko:멕시코
ms:Mexico
ja:メキシコ
simple:Mexico
Akveduktissa]]
Akvedukti (tai aquadukti) on puusta, kivistä, tiilistä tai betonista rakennettu vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti. Vanhimmat akveduktit olivat käytössä jo Ramses II:n aikana Egyptissä, mutta akveduktit yhdistetään usein roomalaisiin. Kehitysmaissa ne ovat suosittuja edelleenkin niiden ollessa edullisia rakentaa ja helppoja ylläpitää. Suomessa malmin huuhtomiseen tai vesivoimalaan johdettavan veden siirtämiseen rakennettua akveduktia nimitetään usein ränniksi. Pääkaupunkiseudulle vettä tuovaa 120km pituista Päijänne-tunnelia voi perustellusti sanoa akveduktiksi, sillä se on kallioon louhittu vesijohto, jossa vesi virtaa vapaasti ilman pumppausta. Tunnelin puolivälissä sijaitsee vesivoimalaitos. Tunneli herätti kansainvälistä huomiota valmistuessaan vuonna 1982 ja vastaavia projekteja on käynnistetty eripuolilla maailmaa, muun muassa Los Angelesissa ja New Yorkissa. Myös vesiliikenteelle tärkeitä kanavia johdetaan usein toistensa tai teiden ylitse akvedukteja pitkin.
Kuuluisimpia akvedukteista ovat roomalaisten. Niiden rakentaminen osoitti suurta insinööritaitoa ja niitä pidettiin keisarikunnan mahdin osoituksena. Vuoriston jäätiköiden sulamisvesien virtaus pääkaupunkiin varmistettiin satojen kilometrien matkalla tasaisella kallistuksella, joka oli kaksi senttimetriä kilometrillä. Tämän vuoksi suurin osa akvedukteista sijoitettiin korkeiden kivisiltojen päälle ja joskus niissä oli useita kerroksia. Niiden osana oli myös tunneleita ja kallioleikkauksia. Rakennus- ja louhintatöissä tarvittiin tuhansia orjia ja härkien vetämiä vaunuja. Kalliota murrettiin poraamalla ja junttaamalla reikiin puuta, joka laajeni kasteltaessa. Aluksi roomalaiset muurasivat vesijohtonsa kivistä, mutta myöhemmin siirryttiin halvempien tiilien käyttöön. Varsinainen vesijohto vuorattiin betonilla tiiviiksi. Joskus kuumina kesäpäivinä aurinko lämmitti roomalaisten varhaisia akvedukteja niin voimallisesti, että niiden kaikki vesi haihtui. Ratkaisuna oli akveduktien rakentaminen riittävän suuriksi ja kattaminen kivilaatoilla.
Roomalaisten rakentamia — sekä raunioituneita että edelleen käytössä olevia — akvedukteja on Italian lisäksi Englannissa, Ranskassa, Espanjassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Toisinaan akveduktien vesi nostettiin joista suurien vesipyörien avulla. Esimerkkinä on Syyriassa edelleen toimiva peltojen kastelujärjestelmä. Italiassa useita Rooman valtakunnan aikaisia akvedukteja kunnostettiin 1950- ja 1960-luvuilla Marshall-avulla rahoitettuina ja valtion työllistämisprojekteina. Ne tuovat edelleen vettä Rooman kaupungin lähteisiin ja kylpylöihin sekä parantavat samalla kaupungin läpi hitaasti virtaavan Tiber-joen veden laatua. Veden jatkuva vaihtuminen kaupungin alla vanhoissa viemäreissä estää malariaa levittävien sääskien lisääntymisen, joten akveduktien vesi on erittäin tärkeää roomalaisten terveydelle. Asia unohtui keskiajalla ja ymmärrettiin uudelleen vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Muuta
toisen maailmansodanssa]]
Tarkimmat tiedot antiikin Rooman vesihuollosta ovat peräisin Sextus Julius Frontinuksen kirjasta De aquis urbis Romae. Frontinus oli konsuli ja Rooman curator aquarum vuonna 97. Hänen aikanaan Roomaan toi vettä yhdeksän akveduktia. Alarikin valloittaessa Rooman vuonna 410 niitä oli käytössä yksitoista.
Luokka:Antiikin Rooman rakennukset ja rakennelmat
Luokka:LVI
InternointiKäsitettä internointi käytetään useimmiten, kun yksilöitä vangitaan ilman oikeudenkäyntiä ja lainkohtaa. Yleensä internoiminen liittyy keskeisesti sotatilaan ja sotaakäyvän maan sisäisen turvallisuuden suojaamiseen.
Luokka:Ihmisoikeudet
Maanjäristys
Maanjäristys on maan kuoren värähtelyä, jota syntyy tulivuorenpurkauksissa ja mannerlaattojen liikkuessa toistensa suhteen. Värähtelyt leviävät aaltoina järistyskeskuksesta maan kuoreen ja sisään. Aaltotyyppejä on kolme: primääri- (P), sekundaari- (S) ja pinta-aallot.
Primääri- eli pitkittäisaallot kulkevat nopeimmin ja saapuvat nimensä mukaisesti ensimmäisinä havaintopaikalle. Aallot kulkevat myös Maan nestemäisen ytimen läpi aina maapallon vastakkaiselle puolelle asti. Kaikkia alueita P-aallot eivät kuitenkaan saavuta, koska edetessään ne kääntyvät kohti Maan pintaa ja taipuvat vaipan ja ytimen rajalla. Ytimen ohi kulkevat aallot kulkevat etäisimmillään 103 asteen päähän järistyskeskuksesta. Ytimen läpäisseet aallot puolestaan peittävät noin 20 asteen säteisen alueen vastapuolella.
Sekundaariaallot ovat poikittaista aaltoliikettä, joka ei voi edetä nesteessä eikä siten läpäise Maan ydintä. Ne kulkevat P-aaltoja lähes puolet hitaammin. P-aaltojen tavoin S-aallot voidaan havaita 103 asteen säteisellä vyöhykkeellä järistyspaikasta, mutta ei kuitenkaan sen ulkopuolella.
Maajäristysten voimakkuus ilmaistaan yleensä logaritmisella Richterin asteikolla tai momenttimagnitudilla jotka likimain vastaavat toisiaan. Pienimmät ihmisaistein havaittavat järistykset ovat kolme richteriä ja suurimmat mitatut lähes yhdeksän richteriä. Yhden askelman kasvu asteikossa vastaa värähtelyn noin kymmenkertaistumista ja energiamäärän 32-kertaistumista. Erityisillä mittalaitteilla, seismografeilla, havaitaan yhdenkin richterin järistykset.
Maapallolla on tiettyjä seutuja, joilla järistyksiä sattuu tiheään. Alttiita alueita ovat esimerkiksi Turkki, Iran, Kalifornia ja Japani. Voimakas järistys voi tuhota kokonaisen kaupungin, jos se sattuu sijaitsemaan lähellä järistyskeskusta. Tuhoja yritetään lieventää rakentamalla maanjäristyksen kestäviä rakennuksia ja muita rakenteita.
Maanjäristysten ennustaminen on vaikeaa. Tiedetään kyllä, että tietyllä alueella maa tulee järisemään ennemmin tai myöhemmin, mutta päivämäärää ja tarkkoja koordinaatteja ei pystytä antamaan. Joskus päästään kuitenkin kohtalaiseen tarkkuuteen. Esimerkiksi Turkissa on havaittu maanjäristysten seuraavan toisiaan muutaman vuoden välein, ja aina noin saman verran edellistä lännempänä. Vuoden 1999 voimakas järistys oli surullinen todiste tutkijoiden tuloksille. Seuraavan suurjäristyksen Turkissa ennustetaan sattuvan Istanbulin lähellä.
Suurta maanjäristystä seuraa usein heikompia jälkijäristyksiä. Jälkijäristykset ovat yleensä joitakin richtereitä pääjäristystä heikompia.
Voimakkaita maanjäristyksiä
- 17. elokuuta 1999 Pohjois-Turkki (7,4 richteriä)
- : Yli 12000 kuollutta.
- 26. joulukuuta 2003 Bam, Iran (6,7 richteriä)
- : 45000 ihmistä kuoli, 30000 loukkaantui ja 100000 jäi kodittomaksi. Bamin historiallinen kaupunki tuhoutui täysin.
- 2. tammikuuta 2004 Lombokin salmi, Indonesia (6,1 richteriä)
- 26. joulukuuta Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, Sumatran rannikko, Indonesia (9,0 Mw)
- 28. maaliskuuta Vuoden 2005 Sumatran maanjäristys, Sumatra rannikko, Indonesia (8.7 Mw)
Muita järistyksiä luettelona.
Katso myös
- tsunami
Linkit
- [http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjaristykset/maanjtietoa/sanasto.htm Seismologian laitos - seismologian sanastoa]
- [http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php MVnet :: Endogeeniset hasardit - Perustietoa maanjäristyksistä, tsunameista ja tulivuorista suomeksi]
- [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html Maanjäristysten mittaamisen FAQ - USGS]
Luokka:Seismologia
Luokka:Luonnonilmiöt
ms:Gempa bumi
ko:지진
ja:地震
simple:Earthquake
th:แผ่นดินไหว
Välimerenilmasto
Välimerenilmasto on Välimerelle tyypillinen ilmastotyyppi, jolle on ominaista kuivat ja kuumat kesät sekä kosteat talvet. Välimerenilmasto kuuluu subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen ja sen alueilla esiintyy nahkealehtistä eli välimerenkasvillisuutta. Välimerenilmasto vallitsee Välimeren alueen lisäksi Kaliforniassa, Chilen keskiosassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.
Sää
Kesällä sää on aurinkoinen, kuuma ja kuiva; lämpimimmän kuukauden keskilämpötila kohoaa yli 22 celsiusasteeseen ja vastaavasti kuivimman kuukauden sademäärä jää alle 30 millimetriin. Vähintään neljänä kuukautena keskilämpötila on yli 10 ºC. Talvella sateisimman kuukauden sademäärä on vähintään kolme kertaa kesän kuivimman kuukauden sademäärän suuruinen ja keskilämpötila −3...+18 ºC. Välimerenilmaston ansiosta Välimeren alueen sää on kesäisin erinomainen ja siten otollinen turismille. Kasvillisuus kuitenkin kuihtuu kesäaikaan suurelta osin.
Luokka:Ilmasto
Chinatown
Chinatown on kiinalaisten asuttama kaupunginosa ei-kiinalaisessa yhteisössä. Tällaisia yhteisöjä on muodostunut etenkin Kaakkois-Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta myös Eurooppaan ja Australiaan.
Chinatowneja syntyi 1800-luvulla moniin kaupunkeihin Yhdysvalloissa ja Kanadassa rasistisen lainsäädännön vuoksi, joka kielsi maan myynnin kiinalaisille tai rajoitti myytävät alueet rajatuille alueille, tavoitteena eristää eri etniset ryhmät toisistaan. Eurooppaan Chinatowneja syntyi kiinalaisten kauppiaiden asettuessa alueille. Vastaavia alueita on myös Intian Kalkutassa ja Bombayssa.
Luokka:Aluesuunnittelu
ja:中華街
Filippiinit
Filippiinit on 7 000 saaren ja 80 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa.
Kaakkois-Aasia
Historia
Fernao de Magalhães saapui saarille 1521, jolloin siellä oli jo itsenäisiä kuningaskuntia. Espanja valloitti saaret ja hallitsi niitä 300 vuotta. Saaret nimettiin kuningas Filip II:n mukaan. Saaria hallittiin Uudesta Espanjasta, jonka pääkaupunkina oli México. Historian tuloksena on aasialainen maa, jossa on paljon latinalaisamerikkalaisia piirteitä. Filippiinit on Itä-Timorin ohella ainoa katolinen maa Aasiassa.
Yhdysvaltain ja Espanjan välisen sodan jälkeen 1898 Espanja luovutti saaret Yhdysvalloille 20 miljoonalla dollarilla. Filippiiniläiset olivat jo julistautuneet itsenäisiksi, ja sotivat Yhdysvaltoja vastaan. Sota loppui virallisesti 1901, mutta taisteluja käytiin vielä 1913. Toisessa maailmansodassa Japani valloitti saaret ja Filippiineille myönnettiin viimein itsenäisyys sodan jälkeen. Diktaattori Ferdinand Marcos hallitsi vuodesta 1965 25. helmikuuta 1986 asti, jolloin hänet syrjäytettiin.
Saaria vaivasivat diktatuurin kukistumisenkin jälkeen kommunistiryhmittymien kapina ja edelleen jatkuva muslimiseparatistien vastarinta.
Merkittävimmät luonnonvarat
Filippiinien kulttuuri
- puu
- öljy
- nikkeli
- koboltti
- hopea
- kulta
Merkittävimmät vientituotteet
- elektroniikka
- tekstiilit
Luokka:Filippiinit
Luokka:Kaakkois-Aasia
ms:Filipina
zh-min-nan:Hui-li̍p-pin
ko:필리핀
ja:フィリピン
simple:Philippines
th:ประเทศฟิลิปปินส์
Guatemala
Guatemala on noin 13 miljoonan asukkaan maa Väli-Amerikassa. Sen rajanaapureita ovat Meksiko, Belize, Honduras ja El Salvador.
Maantiede
Maan keskiosan poikki kulkee kaksi vuoristoa: Altos Cuchumatanes sekä Sierra Madre johon kuuluu 33 tulivuorta.
Ilmasto on enimmäkseen trooppista sadekausineen. Vuorilla on viileämpää ja kosteampaa.
Guatemalan politiikka
Guatemalan politiikka
Guatemalan politiikka
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- nikkeli
- puu
- kala
- chicle-massa, purukumin raaka-aine
Merkittävimmät vientituotteet
- banaanit
- kahvi
- sokeri
Luokka:Keski-Amerikan valtiot
Luokka:Guatemala
ms:Guatemala
zh-min-nan:Guatemala
ko:과테말라
ja:グアテマラ
th:ประเทศกัวเตมาลา
Kambodža
Kambodžan kuningaskunta on valtio Kaakkois-Aasiassa, rajanaapureinaan Vietnam, Laos ja Thaimaa. Aiempi nimi on Kamputsea, joka yhdistetään Puna-khmerien hirmuhallintoon.
Historia
Pääartikkeli: Kambodžan historia
Ensimmäiset tunnetut sivilisaatiot vaikuttavat Kambodžassa ensimmäisellä vuosisadalla, ja 800–1200-luvulle siellä vaikutti khmerien valtakunta. Kambodžasta tuli Ranskan protektoraatti 1863 ja osa Ranskan indokiinaa. Japanin toisen maailmansodan miehityksen jälkeen kamputselaiset julistivat itsenäisyyden 1953.
Ranskan indokiinan sodassa (1946–1954) kommunistit johtivat kapinaa Ranskan Indokiinan miehitysvaltaa vastaan Vietnamissa, Laosissa ja Kambodžassa. Ranskan vetäydyttyä Yhdysvallat sekaantui Vietnamin sisällissotaan. Vietkongin sissit hyökkäilivät etelävietnamilaisten kimppuun Kambodžasta käsiin, joten presidentti Nixon alkoi lopulta pommittaa heidän asemiaan Kambodžassa. Sissit alkoivat käyttää sijoittaa asemiaan kambodžalaisten kyliin, jolloin USA alkoi pommittaa myös kyseisiä kyliä, ja vähitellen pommitukset paisuivat ja tulivat julkisuuteen. Ne jatkuivat vuodesta 1969 vuoteen 1973, pommeja kylvettiin yli puoli miljoonaa tonnia (enemmän kuin II-maailmansodan aikaiseen Japaniin), ja arviot kuolonuhreista liikkuvat sadoissa tuhansissa.
Kuningas Sihanouk tuki sissejä tai ei ainakaan puuttunut tilanteeseen, ja kun hän alkoi myös lähettää huoltotukea Pohjois-Vietnamiin, sisällissota syttyi. Vuonna 1970 parlamentti ja Sihanoukin oma hallitus syrjäyttivät kuninkaan CIA:n siunauksella (muttei organisoimana)
ja kenraali Lon Nol otti johdon käsiinsä. Protestiksi Sihanouk siirsi tukensa kommunistisille Punaisille khmereille, joita johti Pol Pot. Amerikkalaisten invaasion vastustus ajoi monet Pol Potin puolelle.
Kun Yhdysvallat lähti Vietnamista ja Vietkong Kambodžasta, Punaiset khmerit jatkoivat taistelua syrjäyttäen Lon Nolin hallinnon. 17. huhtikuuta 1975 Kambodžan kommunistinen puolue valloitti Phnom Penhin ja Lon Nol pakeni Yhdysvaltoihin. Norodom Sihanouk palasi valtaan, mutta joutui pian radikaalien kommunistien syrjäyttämäksi. Jäljellä oleva hallitus hajotettiin nopeasti ja Sihanouk menetti virallisesti asemansa valtion päämiehenä. Kambodžasta tuli kommunistinen tasavalta ja Khieu Samphanista ensimmäinen presidentti.
Pol Pot nimitettiin Kambodžan pääministeriksi ja hän aloitti koko maan läpäisevät sosialistiset reformit. Amerikkalaisten pommitukset olivat aiheuttaneet osassa maata maaseudun tyhjentymisen ja kaupunkeihin pakkautumisen. Punaiset khmerit evakuoivat kansalaiset kaupungeista maalle, missä heidät pakotettiin kolhooseihin. Kaupungit lakkautettiin viikossa ja koko kansasta puolet menetti kotinsa. Uskonnot kiellettiin. Sivistyneistö, varakkaat ihmiset ja liike-elämässä toimineet surmattiin. Raha lakkautettiin. Omaisuudesta tuli yhteistä ja koulutus järjestettiin yhteiskouluissa. Monet kuolivat nälkään, sairauksiin tai teloituksiin. Sisällissodan, Pol Potin ohjelmien ja Vietnamin miehityksen uhriluvusta kiistellään. Yleisin arvio Pol Potin ajan uhriluvusta on 1,3–1,7 miljoonaa, josta ehkä puoli miljoonaa teloituksina, vankiloissa kuoli saman verran, pakkosiirtojen uhreina hieman vähemmän, tauteihin ja nälkään ehkä lähes miljoona ihmistä. Vuonna 1979 väestö oli pudonnut 8 miljoonasta arviolta 5,2 miljoonaan, josta ehkä 0,8 miljoonaa jo ennen Pol Potin valtaantuloa 1975.
Myöhään 1978 Vietnam hyökkäsi Kambodžaan. Armeijasta ei ollut juuri vastarintaa ja Pol Pot joutui pakenemaan Thaimaan rajalle. Vietnam asetti valtaan nukkehallituksen, joka koostui Pol Potin vainoja paenneista punakhmereistä. Pol Pot säilytti kuitenkin seuraajia ja kykeni jatkamaan taistelua pienellä alueella maan läntisessä osassa. Tässä vaiheessa Kiinan kansantasavalta, joka oli siis aikaisemmin tukenut Pol Potia, hyökkäsi ja kävi lyhyen sodan Vietnamin kanssa. Myös Thaimaa ja Yhdysvallat vastustivat Vietnamin valtapyrkimyksiä. Kiinan kansantasavalta ja etenkin Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter estivät Vietnamin asettaman nukkehallituksen pääsyn YK:hon. Kansan enemmistö piti kuitenkin vietnamilaisia pienempänä pahana kuin kommunismia. Tapausta on verrattu siihen, kun USA vapautti Irakin Saddam Husseinista 2003: kummassakin tapauksessa lopputulosta on väitetty hyväksi vaikka vapautusten takana olivat valtamotiivit.
YK:n tukemat vuonna 1993 järjestetyt vaalit auttoivat palauttamaan järjestystä. Vuonna 1998 perustettu hallitus loi vakautta ja teki rauhan Punaisten khmerien kanssa. Yhtään puna-khmerien johtajaa ei ole syytetty heidän valtansa aikana tapahtuneista rikoksista.
Politiikka
Pääartikkeli: Kambodžan politiikka
Osat
Pääartikkeli: Kambodžan osat
Kambodžassa on 20 maakuntaa ja neljä kaupunkialuetta: Keb, Pailin, Phnom Penh ja Preah Seihanu (Sihanoukville).
Maantiede
Preah Seihanu
Pääartikkeli: Kambodžan maantiede
Kambodžan kartta
Talous
Pääartikkeli: Kambodžan talous
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Kambodžan väestöjakauma
Yli 90 % kambodžalaisista on khmerejä ja puhuvat khmerin kieltä, joka on myös valtion virallinen kieli. Vähemmistöjä ovat erilaiset heimot ja kiinalaiset ja vietnamilaiset. Buddhismi, joka puna-khmerit kielsivät on jälleen pääuskonto.
Ranskan kieli on yleisin vieras kieli, jota myös opetetaan kouluissa ja yliopistoissa ja käytetään hallinnossa. Englannin kielen asema on vahvistumassa.
Ranskan kieli
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kambodžan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- puu
- jalokivet
- mangaani
- fosfaatti
Merkittävimmät vientituotteet
- kautsu
- puutavara
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Kambodža
ms:Kemboja
zh-min-nan:Kampuchea
ko:캄보디아
ja:カンボジア
simple:Cambodia
th:ประเทศกัมพูชา
KoreaKorea on
- yksi maailman suurista kielistä. Katso korean kieli.
- niemimaa Itä-Aasiassa, hieman etelään Kiinan ja Venäjän rajalta. Katso Korean niemimaa.
- historiallinen valtio, joka jakaantui kahteen toisen maailmansodan ja Korean sodan jälkeen. Katso Korean historia.
- nykyisin Korean niemimaalla, entisen Korean tilalla, on kaksi valtiota, joista molemmista voidaan käyttää pelkkää sanaa Korea. Katso Korean tasavalta (Etelä-Korea) ja Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea). Useammin pelkkää Korea-sanaa käytetään Etelä-Koreasta.
Meksiko
Meksiko (esp. México, Espanjassa joskus lausumisen mukaisesti Méjico), viralliselta nimeltään Meksikon yhdysvallat, on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva yli sadan miljoonan asukkaan maa, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on (Ciudad de) México eli México Distrito Federal (México D.F.), josta Suomessa usein kuulee käytettävän englanninkielistä versiota Mexico City.
Historia
:Pääartikkeli: Meksikon historia
Meksikon alue oli asutettu jo ennen kuin espanjalaiset löytöretkeilijät saapuivat sinne vuonna 1519. Tuohon aikaan asteekit elivät kukoistuskauttaan ja olivat vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin valloittaneet valtaosan Meksikon eteläosasta. Espanjan conquistadorit saivat Hernán Cortésin johtamana alueen haltuunsa varsin helposti, sillä asteekit uskoivat Cortésin olevan ennustusten mukaisesti idästä kostamaan palannut jumala ja eurooppalaiset olivat teknisesti noin tuhat vuotta kehityksessä edellä. Meksiko oli Espanjan vallan alla vuoteen 1821 saakka, jolloin kymmenen vuotta kestänyt itsenäisyyssota päättyi. Vuosina 1876-1911 presidenttinä oli lähes yhtäjaksoisesti Porfirio Diaz, joka johti maata diktaattorin elkein. Hän oli päässyt valtaan tunnuslauseella:"Yleinen äänioikeus, ei uudelleenvalintaa". Myöhemmin hänen vastustajansa käyttivät sitä iskulauseenaan. Vuoden 1910 uudelleenvalinta oli liikaa Diazin vastustajille. Tällöin puhkesi suuri Meksikon vallankumous, joka johti Diazin syrjäyttämiseen ja monen vuoden taisteluihin.
Politiikka
:Pääartikkeli: Meksikon politiikka
Osavaltiot
:Pääartikkeli: Meksikon osavaltiot
Meksikossa on 32 osavaltiota:
Maantiede
:Pääartikkeli Meksikon maantiede
Meksiko sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikan välisellä kannaksella Meksikonlahden ja Tyynen meren välissä. Meksikon eteläisimmät osat kuuluvat Keski-Amerikkaan, mutta suurin osa maasta on Pohjois-Amerikassa. Kummallakin rannikolla kulkee vuoristo: itäinen ja läntinen Sierra Madre. Luoteisrannikon rinnalle työntyy Meksikolle kuuluva Kalifornian niemimaa, jonka mantereesta erottaa Kalifornianlahti. Meksikon kaakkoisin osa on Jukatanin niemimaa, joka jakaa Meksikonlahden ja Karibianmeren.
Meksikon naapurimaita ovat pohjoisessa Yhdysvallat ja etelässä Guatemala ja Belize.
Talous
:Pääartikkeli Meksikon talous
Meksikon peson devalvointi 1994 syöksi maan lamaan, josta Meksiko ei ole vieläkään kokonaan toipunut. Ylivoimaisesti suurin vientikumppani on Yhdysvallat.
Väestöjakauma
:Pääartikkeli: Meksikon väestöjakauma
Meksikon väestöjakauma
Kulttuuri
:Pääartikkeli Meksikon kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- hopea
- kulta
- lyijy
- sinkki
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- koneet
Luokka:Meksiko
zh-min-nan:México
ko:멕시코
ms:Mexico
ja:メキシコ
simple:Mexico
Thaimaa
Thaimaan kuningaskunta (ราชอาณาจักรไทย, prathet thai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Thaimaan lahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanien meri ja Myanmar lännessä. 11. toukokuuta 1939 asti Thaimaa tunnettiin nimellä Siam. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku yli 62 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok.
Historia
Pääartikkeli: Thaimaan historia
Thaimaan juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sitä seuranneen Ayutthayan kuningaskuntaan.
Ainoana Kaakkois-Aasian maista Thaimaa on välttynyt länsimaiden kolonisaatiolta, ja myös toisessa maailmansodassa Japanin miehitykseltä; nimi prathet thai tarkoittaakin vapaiden maa.
Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa kärsi pitkästä sarjasta vallankaappauksia ja sotilasdiktaatureja, mutta vuoden 1992 vapaista vaaleista lähtien maa on ollut tuntuvasti demokraattisempi. Nykyista hallintopuoluetta Thai Rak Thaita ja sen johtajaa pääministeri Thaksin Shinawatraa on kuitenkin syytetty diktatorisista taipumuksista.
Thaimaan pääelinkeino, turismi, kärsi Intianmeren tsunamikatastrofissa vuonna 2004, mutta näyttää olevan taas hitaasti toipumassa.
Politiikka
Pääartikkeli: Thaimaan politiikka
Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.
Provinssit
kuningaskunta
Pääartikkeli: Thaimaan provinssit
Thaimaa jakautuu 76 provinssiin (changwat, yksikkö ja monikko), jotka on luokiteltu 5 provinssiryhmäksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen pääkaupungista.
Provinssit on jaettu 795 alueeseen (amphoe), 81 osa-alueeseen (king amphoe) ja 50 Bangkokin alueeseeen (khet) (näin vuonna 2000) ja lisäksi 7 236 kuntaan (tambon), 55 746 kylään (muban), 123 kaupunkiin (tesaban) ja 729 terveydenhoitopiiriin (sukhaphiban) (näin vuonna 1984).
- katso myös Thaimaan kaupunkiluettelo
Maantiede
Pääartikkeli Thaimaan maantiede
Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista.
Koillis-Thaimaa eli Isaan on ylänkö jonka itärajana toimii Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran kannaksesta, joka yhdistää manner-Aasian Malesian niemimaahan.
Ilmastoltaan koko maa on trooppinen, mutta paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea jopa alle nollan Celsiusasteen talvimonsuunin aikaan.
Katso myös: Luettelo Thaimaan saarista
Luonnonkatastrofit
Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi yli 250 000 ihmistä ja aiheutti merkittävää tuhoa Thaimaan länsirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lakin ja Phuketin alueilla.
Talous
Pääartikkeli Thaimaan talous
Thaimaa on teollistuva kehitysmaa. Vuosina 1985-1995 Thaimaa nautti maailman nopeimmasta kasvusta (keskimäärin 9 % vuodessa kymmenen vuoden ajan). Bahtin devalvaatio ja sitä seurannut vuoden 1997 Kaakkois-Aasian talouskriisi kuitenkin järisytti taloutta perin pohjin, aiheuttaen 10 % pudotuksen BKT:ssa vuoden sisään. Vuonna 1999 talous kääntyi taas varovaiseen nousuun ja vuonna 2004 kasvaa taas hyvin voimakkaasti.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Thaimaan väestöjakauma
Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Maassa on myös merkittävä kiinalaisvähemmistö, jonka hallussa on suuri osa maan taloutta. Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet (useimmat mm. eivät osaa kiinaa), mutta pysyttäytyvät silti hieman erillään taloudellisen luokkajaon takia.
Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat malaijit (n. 1,5 miljoona eli 2,3% väestöstä) etelässä lähellä Malesian rajaa ja erinäiset vuoristoheimot (mm. Hmong, Mein, Karen) pohjoisessa.
Theravada-buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota n. 95% väestöstä tunnustaa. Muslimeja on 3,8%, kristittyjä 0,5% ja hinduja 0,1% väestöstä. Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myös shamanismia ja henkien palvontaa.
Kulttuuri
Pääartikkeli Thaimaan kulttuuri
Vahvasti theravada-buddhalainen Thaimaa omaa arkkitehtuuriltaan ja perinteiltään selvästi naapureistaan erottuvan kulttuurin.
Maailmalla Thaimaa tunnetaan mm. thai-nyrkkeilystä ja tulisesta ruuastaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- tina
- maakaasu
- volframi
- lyijy
- kipsi
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- elektroniikka
- tekstiilit
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 13-15.4. | Thaimaalainen uusi vuosi | Songkran | Vuoden kuumimpiin päiviin sijoittuva juhla, jolloin ystävät ja ohikulkijat kastellaan läpimäräksi vedellä |
Aiheesta muualla
- [http://www.thaigov.go.th/index-eng.htm Royal Thai Government] - Hallituksen viralliset sivustot
- [http://www.parliament.go.th/files/mainpage.htm Thai National Assembly] - Parlamentin viralliset sivustot
- [http://www.tourismthailand.org Tourism Authority of Thailand] - Viralliset turismisivustot
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Thaimaa
ms:Thailand
zh-min-nan:Thài-kok
ko:타이
ja:タイ王国
th:ประเทศไทย
Unkari
Unkari on Itä-Euroopassa sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Budapest. Siellä puhutaan suomalais-ugrilaista unkarin kieltä (magyar nyelv [madjar njälv]). Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia ja Montenegro, Ukraina ja Itävalta. Unkarin pinta-ala on 93 030 neliökilometriä ja asukasluku hieman yli 10 miljoonaa.
Historia
Pääartikkeli: Unkarin historia
Unkari julistautui valtioksi vuonna 1000. Sitä pidetään edelleen Unkarin perustamisvuotena, vaikka maa ei ole ollut koko historiaansa itsenäinen. Myös vuotta 896, paimentolaiskansojen tuloa Unkariin, pidetään Unkarin alkuna. Alkuperäinen kuningaskunta oli huomattavasti nykyistä laajempi; ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä rajamuutoksista jäljelle jäi vain sisin alue. Noin 3 miljoonaa unkarilaisia asuu edelleen ympäröivissä valtioissa.
Varsovan liitossa ollut Unkari liittyi Natoon 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.
Politiikka
Unkarin presidentin rooli on etupäässä seremoniallinen. Hänellä on kuitenkin oikeus nimittää pääministeri. Presidentin valitsee parlamentti viisivuotiskausille. Pääministeri valitsee hallituksensa ministerit, ja hänellä on oikeus erottaa heidät. Jokainen valittu ministeri esiintyy parlamentin komiteoiden edessä, ja presidentti hyväksyy heidät virallisesti.
Unkarin parlamentti (Országgyűlés) on yksikamarinen ja 386-jäseninen. Puolueiden on saavutettava 5 % äänikynnys saadakseen edustajia parlamenttiin. Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein, viimeiset pidettiin huhtikuussa 2002. Viisitoistajäseninen perustuslaillinen oikeus valvoo lainsäädännön perustuslainmukaisuutta.
Parlamentin suurimmat puolueet ovat sosialistipuolue (Magyar Szocialista Párt) jolla on 178 edustajaa ja kansanpuolue (Fidesz - Magyar Polgári Szövetség), jolla on 164 edustajaa. Pienpuolueita ovat kristillisdemokraattinen/konservatiivinen MDF (Magyar Demokrata Fórum) 24:llä paikalla ja liberaalinen vapaademokraattinen puolue (Szabad Demokraták Szövetsége tai SZDSZ) jolla on 20 edustajaa. SZDSZ on sosialistien hallituskumppani.
Maakunnat
Unkarin maakunnat ovat
- Alföld ('Suuri alanko'), joka käsittää alueen Tiszan varrella aina Tonavasta itärajaan asti. Tällä alueella on pusta (unk. puszta). Suurimmat kaupungit ovat Nyíregyháza, Debrecen, Kecskemét ja Szeged.
- Pohjoinen vuoriseutu (Karpaatit), joka käsittää vulkaanisperäiset alueet Börzsöny, Cserhát, Mátra ja Zemplén sekä lohkovuoristoiset Bükk ja Aggtelek. Suurimmat kaupungit ovat Miskolc ja Eger. Alueen eteläreunalla sijaitsee kuuluisa Tokajin viinialue.
- Dunántúl ('Tonavantaka') käsittää koko läntisen Unkarin Tonavasta alkaen. Alueen suurimmat kaupungit ovat Sopron, Szombathely, Győr ja Pécs.
- Näiden kolmen maakunnan leikkauspisteessä sijaitsee Budapest.
Läänejä on 19:
Kuntia on yhteensä n. 3500. Lukumäärä on selvästi liian suuri. Moni kunta on liian pieni, ja siten riippuvainen valtiosta, vaikka lain mukaan kunnilla on huomattavan suuri itsenäisyys. Kunnilla on myös verotusoikeus, jota ne eivät kuitenkaan käytä, koska monet asukkaat eivät pystyisi maksamaan kunnallisveroa.
Kansalaiset valitsevat itselleen kunnallisvaaleissa kunnanjohtajan (pormestarin) neljäksi vuodeksi. Pormestari toimii myös valtuuston puheenjohtajana. Hän on siis samalla luottamusmies ja päätoiminen virkamies.
Pécs
Maantiede
Pécs
Unkari on enimmäkseen Karpaattien altaan tasankoa, jotka reunustavat kukkulat ja matalat vuoret Slovakian rajan tuntumassa pohjoisessa. Korkein kohta on Kékes, 1014 metriä.
Tonava (unkariksi: Duna) jakaa maan kahteen osaan. Muut vesireitit ovat Tisza ja Dráva. Maan länsiosassa on suurin vesialue, Balatonjärvi. Balaton on myös Keski-Euroopan suurin järvi. Unkarissa on myös maailman suurin geoterminen järvi, Hévíz Spa. Toiseksi suurin järvi on Tisza-tón tekojärvi Karpaattien altaassa.
Ilmasto on leuto, talvet ovat kylmät, pilviset ja kosteat, ja kesät lämpimät. Sijainti vuorten ympäröimänä aiheuttaa ajoittain kuivuutta. Vuoden keskilämpötila on 9,7 °C.
Talous
Unkari on yhtenä Euroopan unionin nuorimmista jäsenmaista voimakkaassa talouskasvussa. Yksityinen sektori käsittää yli 80 % BKT:stä. Ulkomainen omistus ja sijoitukset ovat laajalle levinneitä. Vuoden 1989 jälkeen maahan on investoitu yli 23 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa. Inflaatio ja työttömyys, jotka olivat päähuolenaiheita ennen vuotta 2001 ovat laskeneet huomattavasti.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Unkarin väestöjakauma (vuoteen 1989)
Väestöjakauma: 93,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään unkaria, joka suomalais-ugrilaisena kielenä kuuluu täysin eri kieliryhmään kuin naapurimaiden kielet.
Väestöstä selkeän enemmistön muodostavan unkarilaiset 92,3 % osuudellaan. Vähemmistöjä ovat romanit 2 %; saksalaiset 1,2 %; romanialaiset 0,8 %; slovakit 0,4 %; kroatit 0,2 %; serbit 0,2 %; ukrainalaiset 0,1 %.
Uskonnot: suurin uskontokunta on katolilaisuus, sekä roomalais- että kreikkalais, joka harjoittaa 2/3 väestöstä. Vähemmistönä kalvinistit 20 % ja luterilaiset 5 %.
Lähialueiden maissa asuu suuria unkarilaisvähemmistöjä, etenkin Ukrainan Transkarpatiassa, Slovakiassa, Romanian Transylvaniassa ja Serbian Vojvodinassa.
Kulttuuri
Kuuluisia unkarilaisia matemaatikkoja ovat Paul Erdős (Erdős Pál) ja John von Neumann (Neumann János).
Unkarilaisia kirjailijoita: Péter Esterházy, Sándor Márai ja Nobel-voittaja Imre Kertész.
Unkarilaisia säveltäjiä: Franz Liszt, Ferenc Erkel, Zoltán Kodály, Béla Bartók, György Ligeti ja György Kurtág.
Muita tunnettuja unkarilaisia ovat Zsa Zsa Gabor (Sári Gábor), Harry Houdini (Ehrich Weiss) ja Rubikin kuution keksijä Ernő Rubik.
Unkarilainen ruoka on usein tulista, siihen käytetyn paikallisesta paprikasta johtuen. Unkarilaisia ruokalajeja ovat gulassi (gulyás) ja pörkölt. Tokajiviini on EU:n suojelema alkuperäistuote, sitä tuotetaan Tokajin alueella, joka ulottuu Koillis-Unkarista Kaakkois-Slovakiaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- bauksiitti
- kivihiili
- maakaasu
- hedelmällinen maaperä
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- elintarvikkeet
Linkit
- [http://maps.google.com/maps?ll=47.197178,19.687500&spn=3.148794,7.702515&t=h&hl=en Unkari Google Mapsissa]
Juhlapäivät
Pvm
| Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 15. maaliskuuta | vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä |
1848-as Forradalom és Szabadságharc | |
| 20. elokuuta | Tapani Pyhän, Unkarin valtion perustajan ja ensimmäisen kuninkaan muistopäivä | Szent István napja | |
| 23. lokakuuta | vuoden 1956 kansannousun muistopäivä, uuden valtiomuodon julistamispäivä | Az 1956-os népfelkelés emléknapja | |
-
als:Ungarn
ms:Hungary
zh-min-nan:Magyar-kok
ko:헝가리
ja:ハンガリー
simple:Hungary
th:ประเทศฮังการี
fiu-vro:Ungari
Japani
Japani (japaniksi Nihon tai Nippon, 日本) on Itä-Aasiassa sijaitseva perustuslaillinen keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Honshu, Hokkaido, Kyushu ja Shikoku. Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi.
Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Japanissa puhutaan pääasiassa japania. Suuri osa japanilaisista on uskonnoltaan sekä buddhalaisia että šintolaisia. Japanin pääkaupunki on Tokio, joka esikaupunkeineen (muun muassa Yokohama) on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän muodostaa läntisen Kansai-alueen Osaka-Kioto-Kobe -rykelmä.
Japanin keisarina on tällä hetkellä Akihito. Todellinen valta on pääministerillä, joka on Junichiro Koizumi.
Talous
Japani on maailman neljänneksi suurin talousmahti. Maan taloutta vaivaa 1990-luvulta alkanut pitkäkestoinen talouden taantuma: kulutuskysyntä on korkealla tasolla ja vienti ylijäämäinen, mutta maahan on syntynyt pysyvää työttömyyttä. Osasyy on alihankinnan siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin, mikä alkoi jo 1980-luvulla.
Japanilla ei ole juurikaan omia raaka-ainevaroja, joten se on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Raaka-aineiden puuttuessa maan talouselämän kilpailukyvyn on taannut yhtenäiskulttuuri, koulutus, suhteellisen suljetut kotimarkkinat sekä korkean teknologian laajamittainen soveltaminen.
Autot olivat ensimmäisiä japanilaisia massatuotannon tuotteita, jotka hyvän laatunsa takia saivat vallattua etenkin halpojen pienten autojen markkinat Länsi-Euroopassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin. Yhdysvalloissa Japanin läpimurtotuotteisiin kuuluivat transistoriradiot. Radioista Japanin tuotanto laajeni kaikkeen kulutuselektroniikkaan. Laatutietoisuuden oli tuonut Japaniin amerikkalaiset Deming ja Juran Japanin jälleenrakennuksen apuohjelmassa.
Mielenkiintoista on, ettei Japani ole pärjännyt high tech -piensarjatuotteissa kuten ilmailu- ja avaruustekniikassa, vaikka Japanin puolustusvoimat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat asevoimat. Toisen maailmansodan lopputulos on mahdollisesti pysäyttänyt Japanin kyseisillä aloilla Yhdysvaltain teollisuuden asiakkaaksi.
Autoteollisuus ja laivanrakennusteollisuus kuitenkin nostivat Japanin terästeollisuuden (esimerkkiyhtiönä Nippon Steel) maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi. Teräs tuotettiin australialaisesta ja yhdysvaltalaisesta malmista ja hiilestä.
Omien öljyvarojen puute johti Japanin eri linjoille Yhdysvaltain kanssa, ja maa teki Iranin kanssa öljykauppaa vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta huolimatta.
Historia
:Pääartikkeli: Japanin historia
Japanilaisen legendan mukaan Japanin perusti keisari Jimmu 600-luvulla eaa. Japaniin lainattiin kiinan kirjoitusjärjestelmä 400-luvulla. Joitakin satoja vuosia myöhemmin siitä kehitettiin japanilaiset tavuaakkoset katakana ja hiragana, jotka mahdollistivat japanin selkeän äänteenmukaisen kirjoittamisen. Japania hallitsivat nimellisesti keisarit, mutta käytännön valta oli feodaalijohtajilla, joista keisari nimesi yhden kerrallaan shoguniksi.
1500-luvulla eurooppalaiset, ensimmäisinä portugalilaiset purjehtijat saapuivat Japaniin ja perustivat siirtokuntia muun muassa Nagasakiin käyden kauppaa ja yrittäen levittää kristinuskoa. Japani o | | |
