:: wikimiki.org ::

Lotta Svärd

Lotta Svärd

. Siinä on heraldinen hakaristi ja neljä ruusua]] Lotta Svärd -järjestö oli naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukemisjärjestö. Järjestö perustettiin tukemaan Suojeluskuntia "miesten vapaaehtoinen maapuolustusjärjestö" Nimi Lotta Svärd tulee Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Riihimäen Lotta Svärd käytti nimeä ensimmäisenä 19. marraskuuta 1918. Lotilla oli oma virkapuku sekä lupaus. Vuonna 1944 Lotta Svärd -järjestöön kuului noin 250 000 lottaa. Lotta Svärd -järjestö kykeni vapauttamaan sodan aikana 100 000 suomalaista miestä muihin tehtäviin. Näistä puolet lähti rintamalle. Lotat kykenivät vapauttamaan rintamatehtäviin noin yhden divisioonan joukot. Valvontakomissio määräsi lakkautettavaksi kaikki fasistiset järjestöt, joksi se luokitteli myös Lotta Svärdin. Tästä syystä Suomen hallitus joutui määräämään 23. marraskuuta 1944 Lotta Svärdin lakkautettavaksi "liian läheisten Suojeluskuntasuhteiden" vuoksi. Ennen lakkauttamista se ehti siirtää varoja kaksi viikkoa aikaisemmin perustamalleen Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Vuonna 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö vaihtoi nimensä jälleen Lotta Svärd Säätiöksi. Lottamuseoita on nykyään ainakin Ristijärvellä, Seinäjoella sekä Tuusulassa. 12. joulukuuta 2005 sai ensi-iltansa lotista kertova elokuva Lupaus, jonka oli tilannut Lotta Svärd Säätiö. "Lottapaneeli" oli mukana tarkastamassa kohtauksia koko elokuvan kuvausten ajan.

Linkkejä

- [http://www.lottamuseo.com/ Lotta-museo] Tuusulassa
- [http://www.sjk.fi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/suojeluskuntatalo_ja_lotta_svard_-museo.html Lotta Svärd -museo] Seinäjoella Luokka:Maanpuolustus Luokka:Suomi 1939-1945

Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg (s. 5. helmikuuta, 1804, Pietarsaari – k. 6. toukokuuta, 1877, Porvoo) on Suomen kansallisrunoilija. Hänen vanhempansa olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm. Johan Ludvig, kutsumanimeltään Janne, syntyi isän ollessa merillä ja tämä näkikin Johanin ensi kertaa tämän oltua jo kolmevuotias. Johan oli esikoinen ja hänellä oli kolme siskoa: Ulrika Carolina, Emilie ja Maria Mathilda sekä veljet Viktor ja Nestor, jotka molemmat jatkoivat isänsä ammattia.

Opiskeluvuodet

Vuonna 1822 Runeberg suoritti Turussa ylioppilastutkinnon ja alkoi seuraavana vuonna lukea filosofiaa Turun akatemiassa liittyen Pohjalaiseen Osakuntaan. Opiskeluaikana hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat kanssapohjalaiset Johan Jakob Nervander, J.V. Snellman ja uusmaalainen Elias Lönnrot. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi heinäkuussa 1827. Opiskelurahoja hän ansaitsi pestautumalla kotiopettajaksi Saarijärvelle. Sen pestin inspiroimana syntyi vuonna 1830 hänen esikoisrunokokoelmassaan julkaistu runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo). Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar-lehdessä vuonna 1826 ilmestynyt Auringolle.

Perhe

1826 Kesällä 1827 Runeberg asui arkkipiispa Jakob Tengströmin virkatalossa Paraisilla, jossa hän opetti lapsia. Siellä hän tapasi Fredrika Tengströmin, jonka setä arkkipiispa oli. Tammikuussa 1831 Fredrika ja Johan menivät naimisiin. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli nuorena:
- Anna Carolina (1832 - 1833)
- Ludvig Mikael (1835 - 1902)
- Lorenzo (1836 - 1919)
- Walter Magnus (1838 - 1920)
- Johan Wilhelm (1843 - 1918)
- Jakob Robert (1846 - 1919)
- Edvard Moritz (1848 - 1851)
- Fredrik Karl (1850 - 1884)

Työura

Vuonna 1828 Runeberg muutti Helsinkiin, jossa 1832 alkoi ilmestyä Helsingfors Morgonblad, jonka ensimmäinen toimittaja Runeberg oli. Alkuvuonna 1837 Runerberg sai Porvoon kymnaasin roomalaisen kirjallisuuden lehtorin viran ja perhe muutti pysyvästi Porvooseen. Opettajanuransa ohella hän toimitti Borgå Tidning -lehteä vuosina 1838–39. Runeberg toimi opettajana aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuonna 1857 ja keskittyi sen jälkeen kirjoittamiseen. Vuonna 1863 hän halvaantui saatuaan aivoverenvuodon metsästysretkellä ja vietti loppuelämänsä pääasiassa vuodepotilaana. Runeberg sai professorin arvon vuonna 1844.

Kirjallinen tuotanto

1863 Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Suomen sodan (1808–09) tapahtumia kuvaava laaja runokokoelma ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Sen avausruno Maamme-laulu (Vårt land) tunnetaan Suomen kansallislauluna.
- Runot 1830
- Hirvenhiihtäjät 1832
- Runot. Toinen vihko 1833
- Hanna 1836
- Nadeschda ja Jouluilta 1841
- Runot. Kolmas vihko 1843
- Kuningas Fjalar 1844
- Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa 1848
- Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa 1860
- Salamin kuninkaat 1863

Runeberg tänä päivänä

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (Suomenruotsalaisen kirjallisuuden seura r.y.) perustettiin vuonna 1885 Runebergin muistoa kunnioittamaan. Seura jakaa kirjallisuuspalkintoja sekä kaunokirjallisuuden että tieteellisen kirjallisuuden aloille vuosittain runsaat 600 000 euroa palkintoina, stipendeinä ja avustuksina. Runebergillä on näköispatsaat Helsingissä ja Porvoossa. Niiden veistäjä on hänen poikansa Walter Runeberg, yksi tunnetuimpia kuvanveistäjiämme. Runebergin päivää vietetään vuosittain 5. helmikuuta.

Katso myös

- Projekti Runeberg

Aiheesta muualla

- [http://www.gutenberg.org/catalog/world/authrec?fk_authors=2842 J. L. Runeberg Gutenberg-projektissa], Runebergin teoksia elektronisessa muodossa
- [http://www.runeberg.net/ www.runeberg.net]
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&net%5finit=%3dR&-max=100&-recid=33479&-find= Matti Klinge, "Runeberg" (Kansallisbiografia)] Runeberg, Johan Ludvig Runeberg, Johan Ludvig

Vänrikki Stoolin tarinat

Vänrikki Stoolin tarinat on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos. Suomen sodan (1808–1809) tapahtumia kuvaava eepos ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860. Sen avausruno Maamme-laulu (Vårt land) tunnetaan Suomen kansallislauluna.

Ensimmäinen osa (1848)

Maamme-laulu]] Maamme-laulu]] Maamme-laulu (1900)]]
- Maamme
- Vänrikki Stool
- Pilven veikko
- Sotavanhus
- Luutnantti Zidén
- Torpan tyttö
- Sven Dufva
- Von Konow ja hänen korpraalinsa
- Kuoleva soturi
- Otto von Fieandt
- Sandels
- Kaksi rakuunaa
- Hurtti ukko
- Kulnev
- Kuningas
- Sotamarski
- Döbeln Juuttaalla

Toinen osa (1860)

- Sotilaspoika
- Porilaisten marssi
- Vänrikin markkinamuisto
- Lotta Svärd
- Ukko Lode
- Matkamiehen näky
- Vänrikin tervehdys
- Von Törne
- Heinäkuun viides päivä
- Munter
- Von Essen
- Kuormarenki
- Wilhelm von Schwerin
- Numero viisitoista Stolt
- Veljekset
- Viapori
- Maaherra
- Adlercreutz

Teksti

- WikiSourcessa on koko teos [http://wikisource.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat]
- Project Runebergin sivuilla teos ruotsiksi (Fänrik Ståls sägner) [http://runeberg.org/fstal83/] Luokka:Runot Luokka:Kirjat

1918

Tapahtumia

- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 14. helmikuuta - Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan
- 16. helmikuuta - Liettua julistautui itsenäiseksi Saksasta ja Venäjästä
- 24. helmikuuta - Viro julistautuu itsenäiseksi.
- 3. maaliskuuta - Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan. Venäjä vetäytyy sodasta.
- 5. maaliskuuta - Venäjän pääkaupunki siirretään Petrogradista Moskovaan.
- 6. maaliskuuta - Suomen (valkoiset) ilmavoimat perustetaan. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta - Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 21. maaliskuuta - Toinen Sommen taistelu alkaa länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta - Valko-Venäjä julistautuu itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta - Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta - Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta - Armenia sai itsenäisyynsä Osmanien valtakunnasta.
- 1. kesäkuuta - Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkaa.
- heinäkuu - Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakilegioonan aseista.
- 1. elokuuta - Brittijoukot miehittävät Arkangelin. Komentaja käsketään tukemaan valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta - Amiensin taistelu, kanadalais- ja australialaisjoukot aloittavat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsuu päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta - SR Fanja Kaplan ampuu Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhataan samana päivänä.
- 3. lokakuuta - Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta - Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta - Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta - Uusi Puolan hallitus perusttiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta - Saksan armeija veti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta - Saksan keisari Wilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta - Saksa solmii solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta - Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta - Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta - Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta - Islannista tuli autonominen kuningaskunta Tanskan alaisuudessa.
- 1. joulukuuta - Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta - Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta - Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen.
- 27. joulukuuta - Poznańin suurherttuakunnan puolaiset nousevat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.

Suomi

- 27. tammikuuta - Suomen sisällissota alkaa.
- 29. tammikuuta - Tampere punaisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 31. tammikuuta - Suinulan verilöyly Kangasalla liittyen Suomen sisällissodan tapahtumiin.
- 26. maaliskuuta - Antautumistarjous punaisille Suomen sisällissodassa ennen Tampereen valtausta.
- 6. huhtikuuta - Punainen Tampere hävisi Suomen sisällissodassa ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 29. huhtikuuta - Viipuri valkoisten hallintaan Suomen sisällissodassa.
- 1. huhtikuuta - Helsinki saatiin vallattua punaisilta Suomen sisällissodassa.
- 1. syyskuuta - Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyi Suomeen.
- 1. lokakuuta - Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 9. joulukuuta - Kansallinen Kokoomus perustetaan Suomessa.
- Suomen kommunistinen puolue perustetaan Moskovassa.

Syntyneitä

- 15. tammikuuta - Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 26. tammikuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta - Theodore Sturgeon, scifi-kirjailija
- 5. maaliskuuta - James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 11. toukokuuta - Richard Feynman, fyysikko (k. 1988)
- 14. heinäkuuta - Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta - Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
- 11. joulukuuta - Aleksandr Solženitsyn, kirjailija
- 25. joulukuuta - Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)

Kuolleita

- 3. heinäkuuta - Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta - Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettuna)
- 19. marraskuuta - Joseph Smith Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen kristuksen kirkon perustaja ms:1918 ko:1918년 ja:1918年 simple:1918 th:พ.ศ. 2461

23. marraskuuta

23. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 327. päivä (328. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 38 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Ismo :- suomenruotsalainen kalenteri: Yngve, Yngvar :- ortodoksinen kalenteri: Riiko, Riku, Aleksanteri, Mitro :- saamenkielinen kalenteri: Ára :- vanhemmissa kalentereissa: Chrysogonus, Clemens, Klemens, Klemetti

Tapahtumia

- 1869 - Dumbartonissa Skotlannissa laskettiin vesille klipperi Cutty Sark (se oli yksi viimeisistä rakennetuista klippereistä ja nykyään ainoa jäljellä oleva).
- 1936 - "Life" -aikakauslehden ensimmäinen numero ilmestyi Yhdysvalloissa.
- 1944 - Lotta Svärd lakkautettiin.
- 1955 - Kookossaaret siirtyivät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Australian hallintaan.
- 1963 - Sci-fi-tv-sarjan Doctor Who ensi-ilta BBC:ssä.
- 1971 - Kiinan kansantasavallalle annettiin Kiinan tasavallan paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.
- 1977 - Meteosat 1 nostettiin kiertoradalle ESA:n ensimmäisenä satelliittina.
- 1980 - Maanjäristykset surmasivat arviolta 4 800 ihmistä Italian eteläosassa.
- 1981 - Iran-Contra-skandaali: Ronald Reagan allekirjoitti huippusalaisen määräyksen (National Security Decision Directive 17 - NSDD-17), mikä antoi CIA:lle toimivallan värvätä ja tukea Contria Nicaraguassa.
- 1985 - Ilmailu: EgyptAirin lento 648 kaapattiin asevoimin Ateena-Kairo-reitillä. Koneen laskeuduttua Maltalle egyptiläiset kommandot valtasivat kaapatun lentokoneen, minkä yhteydessä 60 henkeä sai surmansa).
- 1996 - Ethiopian Airlinesin lento 961 kaapattiin ja se syöksyi polttoaineen loputtua Intian valtamereen Komorien rannikolla. 127 henkeä sai surmansa.
- 2003 - Piiritetty Georgian presidentti Eduard Shevardnadze luopui vallasta viikkoja kestäneiden joukkoprotestien jälkeen.
- 2004 - "Frendit"-sarjan viimeinen osa nähtiin Suomessa.

Syntyneitä

- 912 - Otto I Suuri, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan perustaja
- 1804 - Franklin Pierce, Yhdysvaltain presidentti
- 1860 - Billy the Kid, villin lännen lainsuojaton († 1881)
- 1860 - Hjalmar Branting, ruotsalainen valtiomies, vuoden 1921 Nobelin rauhanpalkinnon saaja († 1925)
- 1869 - Valdemar Poulsen, tanskalainen insinööri, magneettinauhan keksijä († 1942)
- 1887 - Boris Karloff, näyttelijä
- 1888 - Harpo Marx, koomikko
- 1925 - José Napoleón Duarte, El Salvadorin entinen presidentti († 1990)
- 1974 - Saku Koivu, jääkiekkoilija

Kuolleita

- 1990 - Roald Dahl, kirjailija (Alahuuli; Oswald-eno; Jali ja suklaatehdas [uudempi painos nimellä Sulo ja suklaatehdas])
- 1991 - Klaus Kinski, saksalainen näyttelijä
- 1995 - Louis Malle, ranskalainen elokuvaohjaaja (Atlantic City)

Juhlapäiviä

- Japani: Kinro kansha no hi (työn päivä).
- Bahailaisuus: Qawl'in (puheen) juhla. Bahaikalenterin 14. kuukauden ensimmäinen päivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 22. marraskuuta, 24. marraskuuta Luokka:Marraskuu -11-23 ms:23 November ko:11월 23일 ja:11月23日 simple:November 23 th:23 พฤศจิกายน

Ristijärvi

Ristijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä viitostien varrella.. Kunnassa asuu 1 748 ihmistä ja sen pinta-ala on 897,79 km², josta 59,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 2,05 asukasta/km². Kunta rajoittuu lännessä Puolankaan, pohjoisessa Hyrynsalmeen, idässä Kuhmoon ja Sotkamoon sekä etelässä Paltamoon. Maakuntakaaskukseen Kajaaniin on keskustaajamasta matkaa 43 kilometriä.

Kyliä

Hiisijärvi, Jokikylä, Kirkonkylä, Mustavaara, Pihlajavaara, Pyhäntä, Ristijärvi, Uva

Historia

Ristijärvi on aikoinaan ollut vanhan Paltamon emäpitäjän suurin kylä maarekisterin mukaan. Lopulta Ristijärven kappeliseurakunta on erotettu Hyrynsalmen kunnasta omaksi kunnakseen. Enimmillään kunnan väkiluku on ylittänyt 4 000 asukasta 1960-luvun alussa. Sittemmin väestörakenne on muuttunut erittäin vanhusvaltaaiseksi. Nykyään Ristijärvi pyrkii erottautumaan senioripitäjänä ja siellä sijaitsevat sekä lottamuseo että suojeluskuntamuseo. Paikkakunnalla toimii myös Ristijärven puhallinorkesteri, ja tapahtumiin kuuluvat mm. jokakesäiset Veisuufestivaalit. Aivan kirkonkylän tuntumassa on Saukkovaaran vaatimaton, mutta erityisesti lapsiperheille tarkoitettu matkailukeskus. Maisemat ovat kauniit ja järvet kalaisat. Ristijärveläinen sanonta kuuluu: Mitä vaaralta ei saa, sitä ei tartte. Kuulu on edelleen myös Ristijärven kokteili. Ristijärvellä on ystävyyskuntatoimintaa Venäjän Karjalaan Aunuksen alueelle. Nykyään Ristijärvi kuuluu osana Kainuun maakuntahallintokokeiluun, ja kunnan edustajaksi maakuntavaltuustoon valittiin keskustalainen entinen kunnanjohtaja Heikki Kemppainen yli 200 äänellä. Ristijärvellä järjestetään vuosittain Nuori Teatteri -teatterileiri yli 12-vuotiaille nuorille, jossa opettajina toimii teatterialan ammattilaisia. Nykyisen kunnanvaltuuston voimasuhteet: Valtuutettuja yhteensä 17.
- Kansallinen kokoomus 2
- Suomen Keskusta 13
- Vasemmistoliitto 2

Aiheesta muualla

- [http://www.ristijarvi.fi/ Ristijärven kunnan kotisivut] Luokka:Ristijärvi

Seinäjoki

Seinäjoki on rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus. Seinäjoella on asukkaita 36 090 (1. heinäkuuta 2005). Seinäjoki on ollut kaupunki vuodesta 1960. Ennen sitä oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni rautatien asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin siitä on kasvanut täysiverinen kaupunki. Seinäjoella Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa. Seinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Peräseinäjoen kunnan ja muutaman Ilmajokeen kuuluvan kylän kanssa. Uuden Seinäjoen pinta-ala on 603 km² (ennen 134 km²). Kaupunki tunnetaan parhaiten Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista ja pesäpallojoukkue Maila-Jusseista. Markkina-alueeltaan se on maan seitsemänneksi suurin, ja koulutustasoltaan maan kahdeksas.

Tutustumiskohteita

- Lakeuden Risti. Alvar Aallon suunnittelema kirkko hallinto- ja kulttuurikeskuksen yhteydessä; Seinäjoen maamerkki.
- Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus.
- Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
- Suojeluskuntatalo. Alvar Aallon nuoruuden suunnittelutyö, joka valmistui 1925. Talossa sijaitsevat suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museot.
- Törnävän kirkko ja museoalue
- Rautatienäyttely

Muuta

- Törnävän matkailukeskus
- Eteläpohjalaisen "se mitei oo, se teherähän" -asenteen symbolit Jouppilanvuoren tekovuori ja sillä sijaitseva talviurheilukeskus sekä Kyrkösjärven tekojärvi
- Seinäjoen kaupunginteatteri
- Kesäteatteri
- Suviyön suurravit
- Keskusliikenneasemalla kuuden tien ja viiden rautatien risteys
- Provinssirock
- Tangomarkkinat
- Vauhtiajot

Hallinto (2005-2008)

Syksyllä 2004 järjestetyissä kuntavaaleissa olivat Seinäjoki ja Peräseinäjoki ensi kertaa yhdessä.
- Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki (kesk)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Riitta Lehtola (sdp) Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 19
- Kansallinen Kokoomus 15
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 13
- Suomen Kristillisdemokraatit 2
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1

Hallinto (2001-2004)

- Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Raimo Ristilä (kok) Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 18
- Kansallinen Kokoomus 14
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 14
- Suomen Kristillisdemokraatit 3
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1

Elinkeinot

Viisitoista suurinta työnantajaa (työntekijämäärä)
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2334)
- Atria Oyj (1750)
- Seinäjoen kaupunki (1486)
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu (521)
- VR-yhtymä Oy (490)
- Seinäjoen seudun terveysyhtymä (484)
- Valio Oy (414)
- Suomen Posti Oy (391)
- Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE (370)
- Ilkka-Yhtymä Oyj (270)
- Asva Oy (250)
- Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (223)
- SOL-Yhtiöt (220)
- Käyttöauto Oy (214)
- Seinäjoen seurakunta (196) Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.

Kaupunginosat

- Alakylä
- Hallila
- Heikkilä
- Huhtala
- Jouppi
- Jouppila
- Kapernaumi
- Kasperi
- Katajalaakso
- Keskusta
- Kivistö
- Kärki
- Marttila
- Pajuluoma
- Pohja
- Soukkajoki
- Törnävä
- Uppa
- Ämmälänkylä

Yliopistot ja korkeakoulut

- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Seinäjoen yliopistokeskus
- Sibelius Akatemian koulutuskeskus
- Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Seinäjoen toimipaikka
- Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö

Vuosittaisia tapahtumia

- Provinssirock[http://www.provinssirock.fi/] rock-festivaali (kesäkuu)
- Tangomarkkinat[http://www.tangomarkkinat.fi] tangofestivaali (heinäkuu)
- Vauhtiajot[http://www.vauhtiajot.fi] auto ja rock festivaali (heinä-elokuu)

Katso myös

- Seinäjoen lentoasema
- Seinäjoen rautatieasema
- Seinäjoen-Nurmon yrittäjät

Linkit

- http://www.seinajoki.fi/
- http://www.yrittajat.fi/seinajoki-nurmo Seinäjoen-Nurmon yrittäjät Luokka:Suomen kaupungit
-

Tuusula

Tuusula (ruotsinkielinen nimi: Tusby) on Suomen kunta joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 513 ihmistä (syyskuu 2004) ja sen pinta-ala on 225,43 km² josta 5,74 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 157 asukasta/km². Tuusulalla on kolme keskusta, Hyrylä (n. 19 500 asukasta), Jokela (n. 5300 asukasta) ja Kellokoski (n. 4300 asukasta).

Kyliä kirkonkirjojen mukaan

Alikerava, Hyrylä, Hyökkälä, Jokela, Järvenpää, Kellokoski, Kirkonkylä, Korso, Lahela, Nahkela, Nummenkylä, Paijala, Ruotsinkylä, Ruskela, Rusutjärvi, Tuomaala, Vanhakylä, Ylikerava

Tunnettuja Tuusulalaisia

- Taiteilija Martta Wendelin

Liikenne

Tuusulan keskuksesta Hyrylästä on bussiyhteydet Tuusulanväylää pitkin Helsinkiin. Juna-asemia on kaksi pääradalla, Jokela ja Nuppulinna.

Linkkejä

- [http://www.tuusula.fi/ Tuusulan kunnan kotisivu] Luokka:Tuusula

2005

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Kainuun maakuntahallintokokeilu alkoi.
- 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin
- Kiihtelysvaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
- Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin
- Peräseinäjoen kunta liittyi Seinäjoen kaupunkiin
- Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan
- Tuupovaaran kunta liittyi Joensuun kaupunkiin
- Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin .
- 1. tammikuuta – Joutsenon kunnasta tulee Joutsenon kaupunki.
- 1. tammikuuta – Suruliputus Suomessa ja kansallinen surupäivä Ruotsissa Intian valtameren maanjäristyksen uhrien muistoksi.
- 1. tammikuuta – Uusi Turkin liira tuli käyttöön, se on arvoltaan 1 000 000 entistä liiraa.
- 8. tammikuuta – Myrsky riehui Etelä-Skandinaviassa, Itämerellä ja Baltiassa.
- 9. tammikuuta – Mahmud Abbas valittiin palestiinalaisten presidentiksi.
- 9. tammikuuta – Merivesi nousi Suomenlahdella ennätyksellisen korkealle ja tulvi mm. Helsingin Kauppatorille.
- 14. tammikuuta – Euroopan avaruusjärjestö ESAn Huygens-luotain laskeutui onnistuneesti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle.
- 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush toisen kauden virkaanastumispäivä.
- 20. tammikuuta – Nopeusrajoitukset Irlannissa vaihtuvat maileista kilometreiksi. Kaikki nopeusrajoituksia koskevat liikennemerkit vaihdetaan kuten myös vanhat tiekyltit, joissa etäisyydet ovat maileissa (ennen 1970-lukua).
- 23. tammikuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vannoi virkavalansa.
- 30. tammikuuta – Ensimmäiset vaalit Irakissa maan miehityksen jälkeen.

Helmikuu

- 10. helmikuuta – Walesin prinssi Charles ilmoitti kihlauksestaan Camilla Parker Bowlesin kanssa.
- 10. helmikuuta – Saudi-Arabiassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset paikallishallinnon vaalit.
- 16. helmikuuta – Kioton sopimus astui voimaan, ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa.
- 16.–27. helmikuuta – Hiihdon MM-kilpailut Oberstdorfissa Saksassa.
- 26. helmikuuta – 5. maaliskuuta - Erikoisolympialaiset talvilajeille Naganossa.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Perustettiin Pyhä-Luoston kansallispuisto.
- 15.–20. maaliskuuta – Freestyle-hiihdon MM-kisat Rukalla.
- 17. maaliskuuta – Muun muassa huono keli aiheutti kolarisuman Etelä-Suomessa. Satoja autoja vahingoittui ja 60 ihmistä loukkaantui. Kolme henkilöä kuoli.
- 21. maaliskuuta – Viron hallitus ilmoitti eroavansa oikeusministeri Ken-Marti Vaherin saatua epäluottamuslauseen Riigikogussa.
- 24. maaliskuuta – Niin sanottu tulppaanivallankumous Kirgisiassa johti presidentti Askar Akajevin maanpakoon ja opposition vallankaappaukseen.

Huhtikuu

- 9. huhtikuuta – Walesin prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles avioituivat.
- 16. huhtikuuta – Pop-laulaja Britney Spears kertoi odottavansa esikoistaan.
- 17. huhtikuuta – Oulun Kärpät voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.
- 19. huhtikuuta – Uudeksi paaviksi valittiin Benedictus XVI.
- 20. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Lontoossa.
- 28. huhtikuuta – Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Yhdistyneessä kuningaskunnassa, julkaisu Yhdysvalloissa päivää myöhemmin.
- 30. huhtikuuta – 16. toukokuuta - Jääkiekon MM-kisat Itävallassa.

Toukokuu

- 5. toukokuuta – Ensimmäinen Disneyland-huvipuisto täytti 50 vuotta.
- 15. toukokuuta – Tähtien sodan kolmannen episodin julkaisu Cannesin elokuvajuhlissa.
- 19. toukokuuta – Tähtien sodan kolmas episodi elokuvateattereihin.

Kesäkuu

- 5.–19. kesäkuuta – Naisten jalkapallon EM-kilpailut Englannissa.
- 7. kesäkuuta – Norja juhli 100-vuotista itsenäisyyttään
- 10. kesäkuuta – Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.
- 14. kesäkuuta – Jamaikan Asafa Powell juoksi 100 metrillä maailmanennätyksen 9,77.

Heinäkuu

Asafa Powell
- 1. heinäkuuta – Romanian leun uudelleenarvotus.
- 4. heinäkuuta – Deep Impactin törmääjä osui komeetta Tempel 1:een.
- 6. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Lontoolle vuoden 2012 kesäolympialaiset.
- 6. heinäkuuta – G8-maat aloittivat kokouksensa Skotlannissa.
- 7. heinäkuuta – Terrori-iskujen sarja Lontoon metroissa ja busseissa. 55 kuoli ja yli 700 loukkaantui.
- 8. heinäkuuta – Turo's Hevi Gee juhli 20-vuotista uraansa Turonpäivillä Lahdessa.
- 8. heinäkuuta – Aitoon kirkastusjuhlat alkoivat Luopioisissa ensimmäistä kertaa nelipäiväisinä. Uudeksi kävijäennätykseksi tuli 15 300 henkeä.
- 21. heinäkuuta – Pienten räjähdysten sarja Lontoon metrossa.
- 22. heinäkuuta – Jelena Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä.
- 22. heinäkuuta –Linnunradan käsikirja liftareille -kirjasta tehdyn elokuvan teatterijulkaisu Suomessa.
- 26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin.

Elokuu

- 2. elokuuta – NASAn Merkurius-luotain MESSENGER lensi Maan ohi.
- 6.–14. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä.
- 10. elokuuta – Copterlinen helikopteri putosi Suomenlahteen Viron edustalla. 14 henkeä sai surmansa.
- 12. elokuuta – NASAn Mars Reconnaissance Orbiter-luotain laukaistiin kohti Marsia klo 14.43 Suomen aikaa.
- 28. elokuuta – Trombi riehui Helsingissä Talin golfkentällä ja kaatoi ravintolateltan. 7 henkeä loukkaantui.

Syyskuu

- 1. syyskuuta – Ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula aloitti työnsä.
- Rammstein julkaisi uuden albumin Reise, Reise (Vol. 2).
- 19. syyskuuta Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos muuttivat uuteen toimitaloon Dynamicumiin Helsingin Kumpulaan.
- 26. syyskuuta – HIM julkaisi uuden albumin Dark Light.
- 28. syyskuuta – Nightwishilta ilmestyi kokoelma levy: Highest Hopes - The Best of Nightwish

Lokakuu

- 13. lokakuuta - Ilmatieteen laitos rekisteröi alkusyksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi.
- 14. lokakuuta - Uusi Asterix-albumi julkaistiin.
- 14. lokakuuta - Wallace & Gromit: Kanin kirous ("The Curse of the Were-Rabbit") tuli ensi-iltaan.
- 21. lokakuuta - Nightwish-yhtye erotti solistinsa Tarja Turusen.
- Dingo julkaisi uuden albumin 11 vuoden tauon jälkeen.

Marraskuu

- 1. marraskuuta – Lahden kaupunki vietti 100-vuotisjuhliaan.
- 9. marraskuuta – Venus Express -avaruusluotain laukaistiin kohti Venusta.
- 14. marraskuuta – Moottoritie valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä avattiin yleiselle liikenteelle.
- 18. marraskuuta – Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuva sai ensi-iltansa.

Joulukuu

- 2. joulukuuta – Rovajärven ampuma-alueella kuoli varusmies ja kuusi loukkaantui raskaan kranaatinheittimen putken räjähdettyä.

Tulevia tapahtumia

Joulukuu

- 9. joulukuuta - Ensi kesän jalkapallon MM-kisojen lohkot arvotaan.
- 14. joulukuuta - Uusi King Kong -elokuva saa ensi-iltansa.
- 15. joulukuuta - Lohja–Lohjanharju-moottoritie avataan liikenteelle.
- 18. joulukuuta - Toisen Idolsin voittaja selviää
- Blu Ray -levyt tullevat markkinoille.
- Polio lienee poistettu maailmasta toisena koskaan tuhottuna sairautena (ensimmäinen oli isorokko).

Syntyneitä

- 20. helmikuuta – Cruz Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika
- 26. kesäkuuta – Prinsessa Alexia, Alankomaiden kruununprinssin Willem-Alexanderin toinen tytär
- 15. lokakuuta – Tanskan kruununprinssi Frederikin ja kruununprinssi Maryn esikoispoika; toistaiseksi nimeämätön, mutta kastettaneen Kristianiksi
- 31. lokakuuta – Prinsessa Leonor, Espanjan kruununprinssi Felipen ja prinsessa Letizian esikoistytär

Kuolleita

- 3. joulukuuta - Kikka eli Kirsi Sirén, iskelmälaulaja
- 2. joulukuuta - Van Tuong Nguyen, Australian kansalainen (teloitettu)
- 29. marraskuuta - David di Tommaso, ranskalainen jalkapalloilija
- 26. marraskuuta - Richard Burns, brittiläinen ralliautoilija
- 25. marraskuuta - George Best, walesiläinen jalkapalloilija
- 24. marraskuuta - Pat Morita, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. marraskuuta - Eddie Gory Guerrero Llanes, yhdysvaltalainen showpainija
- 8. marraskuuta - Paavo Liski, näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja
- 7. marraskuuta - Ahti Haljala, näyttelijä
- 5. marraskuuta - John Fowles, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. marraskuuta - Mauno Koski, professori
- 24. lokakuuta - Rosa Parks, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti
- 23. lokakuuta - William Michael Hootkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. lokakuuta - Franky Gee eli Francisco Alejandro Gutierrez, Captain Jackin laulaja
- 18. lokakuuta - Aleksandr Jakovlev, neuvostoliittolainen taloustieteilijä
- 15. lokakuuta - Matti Wuori, asianajaja, poliitikko, Greenpeacen entinen puheenjohtaja
- 24. syyskuuta - Sulo Suorttanen, varatuomari ja poliitikko
- 22./23. syyskuuta - Pauli Granfelt, muusikko
- 20. syyskuuta- Simon Wiesenthal, itävaltalainen 2. maailmansodan natsirikollisten etsijä
- 18. syyskuuta -Michael Park, rallikuski Markko Märtinin kartanlukija
- 3. syyskuuta - William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja
- 1. syyskuuta - R. L. Burnside, yhdysvaltalainen bluesmuusikko
- 31. elokuuta - Sir Józef Rotblat, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja
- 30. elokuuta - Hendrikje van Andel, eläessään maailman vanhin ihminen
- 28. elokuuta - Curt Lincoln, entinen kilpa-autoilija
- 19. elokuuta - Mo Mowlam, brittiläinen poliitikko
- 16. elokuuta - Veli Roger, Taizé-yhteisön perustaja
- 16. elokuuta - Juha Ahtola, Nordean pääekonomisti
- 11. elokuuta - Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja
- 8. elokuuta - Barbara Bel Geddes, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 7. elokuuta - Peter Jennings, kanadalaisyhdysvaltalainen uutistenlukija
- 6. elokuuta - Ibrahim Ferrer, kuubalainen muusikko
- 6. elokuuta - Robin Cook, brittiläinen poliitikko
- 1. elokuuta - Fahd, Saudi-Arabian kuningas
- 1. elokuuta - Timo Veijola, Vanhan Testamentin eksegetiikan professori, TT
- 31. heinäkuuta - John Garang, Sudanin varapresidentti
- 31. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 29. heinäkuuta - Matti Jaatinen, suomalainen poliitikko
- 21. heinäkuuta - Tamara Lund, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 20. heinäkuuta - James Doohan, kanadalainen näyttelijä
- 20. heinäkuuta - Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä
- 19. heinäkuuta - Edward Bunker, yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja näyttelijä
- 17. heinäkuuta - Saara-Maria Paakkinen, suomalainen poliitikko
- 17. heinäkuuta - Edward Heath, brittiläinen poliitikko
- 13. heinäkuuta - Leo Lehdistö, toimittaja
- 6. heinäkuuta - Evan Hunter (parhaiten tunnettu kirjailijanimellä Ed McBain), yhdysvaltalainen dekkarikirjailija
- 6. heinäkuuta - Claude Simon, ranskalainen kirjailija
- 1. heinäkuuta - "Obie" Benson, Motown-yhtye Four Topsin alkuperäisjäsen
- 1. heinäkuuta - Luther Vandross, yhdysvaltalainen muusikko
- 28. kesäkuuta - Seppo Toiviainen, poliitikko
- 27. kesäkuuta - Shelby Foote, yhdysvaltalainen kirjailija ja historioitsija
- 20. kesäkuuta - Jack Kilby, yhdysvaltalainen mikrosirun ja taskulaskimen kehittäjä
- 14. kesäkuuta - Timo Saarniemi, "rock-antropologi"
- 13. kesäkuuta - David Diamond, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 7. kesäkuuta - Usko Viitanen, oopperalaulaja
- 6. kesäkuuta - Dana Elcar, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. kesäkuuta - Anne Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. toukokuuta - Ismail Merchant, tuottaja, elokuvaohjaaja
- 19. toukokuuta - Henry Corden, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
- 17. toukokuuta - Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 17. toukokuuta - Jarmo Porola, televisiotuottaja ja ohjaaja
- 16. toukokuuta - Jukka Kajava, toimittaja, kriitikko ja teatteriohjaaja
- 15. toukokuuta - Aulis Kallakorpi, entinen mäkihyppääjä
- 13. toukokuuta - Arto Melleri, runoilija
- 10. toukokuuta - Veikko Hursti, sosiaalineuvos
- 2. toukokuuta - Bob Hunter, Greenpeacen perustajajäsen
- 2. toukokuuta - Wee Kim Wee, Singaporen presidentti 1985-1993
- 29. huhtikuuta - William J. Bell, mm. sarjan Kauniit ja rohkeat luoja
- 24. huhtikuuta - Ezer Weizman, Israelin presidentti 1993-2000
- 23. huhtikuuta - Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä
- 23. huhtikuuta - Sir John Mills, brittiläinen näyttelijä
- 21. huhtikuuta - Zhang Chunqiao, yksi Kiinan kansantasavallan johtajista
- 6. huhtikuuta - Rainier III, Monacon ruhtinas
- 5. huhtikuuta - Saul Bellow, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. huhtikuuta - Paavi Johannes Paavali II
- 26. maaliskuuta - James Callaghan, brittiläinen poliitikko
- 20. maaliskuuta - Armand Lohikoski, elokuvaohjaaja
- 6. maaliskuuta - Hans Bethe, saksalais-amerikkalainen ydinfyysikko
- 25. helmikuuta - Peter Benenson, Amnesty Internationalin perustaja
- 20. helmikuuta - Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen gonzojournalisti
- 14. helmikuuta - Rafiq Hariri, libanonilainen poliitikko
- 10. helmikuuta - Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija
- 5. helmikuuta - Veikko Helle, valtiomies
- 2. helmikuuta - Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilylegenda
- 23. tammikuuta - Johnny Carson, amerikkalainen talk-show -juontaja
- 17. tammikuuta - Zhao Ziyang (赵紫阳), kiinalainen poliitikko
- 15. tammikuuta - Victoria de los Angeles, espanjalainen
- 10. tammikuuta - Kalevi Hämäläinen, maastohiihtäjä Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2005 als:2005 ms:2005 zh-min-nan:2005 nî ko:2005년 ja:2005年 simple:2005 th:พ.ศ. 2548

Seinäjoki

Tutustumiskohteita

Muuta

Hallinto (2005-2008)

Hallinto (2001-2004)

Elinkeinot

Kaupunginosat

Yliopistot ja korkeakoulut

Vuosittaisia tapahtumia

Katso myös

- Seinäjoen lentoasema
- Seinäjoen rautatieasema
- Seinäjoen-Nurmon yrittäjät

Linkit

- http://www.seinajoki.fi/
- http://www.yrittajat.fi/seinajoki-nurmo Seinäjoen-Nurmon yrittäjät Luokka:Suomen kaupungit
-

Luokka:Suomi 1939-1945

Luokka:Itsenäisen Suomen historia Luokka:Suomen sodat

Swedish monarchy

Sweden is a constitutional monarchy with a representative democracy based on a parliamentary system. The Head of State is the highest public office in Sweden. According to the Act of Succession of 1810 that office is inherited within the House of Bernadotte.

The line of succession

Main article: Line of succession to the Swedish Throne Present monarch: His Majesty King Carl XVI Gustaf (since September 19, 1973), born 1946 # HRH Crown Princess Victoria, Duchess of Westrogothia, daughter of the King, born 1977 # HRH Prince Carl Philip, Duke of Wermelandia, son of the King, born 1979 # HRH Princess Madeleine, Duchess of Helsingia and Gestricia, daughter of the King, born 1982

History

Sweden has been a kingdom since prehistoric times. As early as the 1st century, Tacitus wrote that the Suiones had a king, but the order of succession to the later historic kings of Sweden is not known, except for what is accounted for in the historically controversial Norse sagas (see Mythological kings of Sweden and Semi-legendary kings of Sweden). Originally, the Swedish king had little power, and it was restricted to the functions of a warchief, judge and priest at the Temple at Uppsala (see Germanic king). It is a testimony to this lack of influence that there are thousands of runestones commemorating commoners, but no chronicle about the Swedish kings, prior to the 14th century, and only one runestone that mentions a king (Haakon the Red). The power of the king was however, greatly strengthened by the introduction of Christianity during the 11th century, and the following centuries saw a process of consolidation of power in the hands of the king. The king was traditionally elected at the Stone of Mora, and the people had the right to both elect king and to depose him. The stones were, however, destroyed ca 1515. The office is hereditary since 1541. The present Bernadotte dynasty was established during the Napoleonic Wars through the Constitution of 1809 and the Act of Succession of 1810, in a bloodless Revolution after present day Finland, then the eastern half of the Realm, was lost to Russia. The Constitution divided the powers of government between the Riksdag and the Monarch. However, since the break-through of Parliamentarism in 1917 the king has in practice given up political power.

Head of state

In 1974 a new Instrument of Government became part of the Constitution which abolished the Privy Council as the government institution and stripped the Monarch of virtually all formal powers, while still retaining him as Head of State. Many of the king's previous politicial functions were transferred to the Speaker of the Riksdag. The monarch leads the Privy Council in a session that establishes the new government following a general election or cabinet reshuffle. The king also chairs the Committee for Foreign Affairs (Utrikesnämnden), a body which serves to officially inform the head of state and the leaders of the opposition of government affairs. Bills passed in the Swedish parliament become law without having to acquire royal assent. A more recent constitutional reform changed the rules for succession to equal primogeniture. This allowed for female succession to the throne and created Princess Victoria heir apparent over her younger brother. Princess Victoria

External links

- [http://www.royalcourt.se/net/Royal+Court The Royal Court of Sweden] - Official site
- [http://www.riksdagen.se/english/work/succession.asp The Act of Succession] - At the Riksdag

cytaty darmowe statystyki �yciorys aliasy ebay

:: RELATED NEWS ::

Operating System
'ऑपरेटिंग सिस्टिम' म्हणजेच 'संगणक प्रणाली' हे संगणकाचे मूलभूत नियंत्रण करणारे सॉफ्टवेअर आहे. ऑपरेटिंग सिस्टिम ही सॉफ्टवेअरच्या 'सिस्टिमस् सॉफ्टवेअर' ह्या वर्गिरकणात येते. ऑपरेटिंग सिस्टिम ही संगणकच्या हार्डवेअरचे तसेच संगणक�

Lotta Svärd

Linkkejä

Johan Ludvig Runeberg

Opiskeluvuodet

Perhe

Työura

Kirjallinen tuotanto

Runeberg tänä päivänä

Katso myös

Aiheesta muualla

Vänrikki Stoolin tarinat

Ensimmäinen osa (1848)

Toinen osa (1860)

Teksti

1918

Tapahtumia

Suomi

Syntyneitä

Kuolleita

23. marraskuuta

Nimipäivät

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Juhlapäiviä

Ristijärvi

Kyliä

Historia

Aiheesta muualla

Seinäjoki

Tutustumiskohteita

Muuta

Hallinto (2005-2008)

Hallinto (2001-2004)

Elinkeinot

Kaupunginosat

Yliopistot ja korkeakoulut

Vuosittaisia tapahtumia

Katso myös

Linkit

Tuusula

Kyliä kirkonkirjojen mukaan

Tunnettuja Tuusulalaisia

Liikenne

Linkkejä

2005

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Tulevia tapahtumia

Joulukuu

Syntyneitä

Kuolleita

Seinäjoki

Tutustumiskohteita

Muuta

Hallinto (2005-2008)

Hallinto (2001-2004)

Elinkeinot

Kaupunginosat

Yliopistot ja korkeakoulut

Vuosittaisia tapahtumia

Katso myös

Linkit

Luokka:Suomi 1939-1945

Swedish monarchy

The line of succession

History

Head of state

See also