Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Lounais-Pirkanmaan Seutukunta

Lounais-Pirkanmaan seutukunta

Lounais-Pirkanmaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 068.

Kunnat


- Mouhijärvi (Kunta)
- Punkalaidun (Kunta)
- Suodenniemi (Kunta)
- Vammala (Kaupunki)
- Äetsä (Kunta)

Aiheesta muualla


- [http://www.collabora.fi/java/Index?oid=68 Collabora - Pirkanmaan seutuhanke]
- [http://www.pirkanmaa.fi/kunnat/seutukunnat.shtml Pirkanmaan portaali] :
- [http://www.mouhijarvi.fi/ Mouhijärven kunnan kotisivut] :
- [http://www.punkalaidun.fi/ Punkalaitumen kunnan kotisivut] :
- [http://www.suodenniemi.fi/ Suodenniemen kunnan kotisivut] :
- [http://www.vammala.fi/ Vammalan kaupungin kotisivut] :
- [http://www.aetsa.fi/ Äetsän kunnan kotisivut] Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnat

Suomen seutukunnat

Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset. Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.

Yleistä seutukunnista

Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot. Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus. Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics). Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää. NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne. Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa. Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista. Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason. Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.

Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain

Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain. Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni :
- Lapin maakunta ::#Itä-Lapin seutukunta ::#Kemi–Tornion seutukunta ::#Pohjois-Lapin seutukunta ::#Rovaniemen seutukunta ::#Torniolaakson seutukunta ::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni :
- Kainuun maakunta ::#Kajaanin seutukunta ::#Kehys-Kainuun seutukunta :
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta ::#Koillismaan seutukunta ::#Nivala–Haapajärven seutukunta ::#Oulun seutukunta ::#Oulunkaaren seutukunta ::#Raahen seutukunta ::#Siikalatvan seutukunta ::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni :
- Etelä-Savon maakunta ::#Juvan seutukunta ::#Mikkelin seutukunta ::#Pieksämäen seutukunta ::#Savonlinnan seutukunta :
- Pohjois-Karjalan maakunta ::#Joensuun seutukunta ::#Keski-Karjalan seutukunta ::#Pielisen Karjalan seutukunta :
- Pohjois-Savon maakunta ::#Koillis-Savon seutukunta ::#Kuopion seutukunta ::#Sisä-Savon seutukunta ::#Varkauden seutukunta ::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni :
- Etelä-Pohjanmaan maakunta ::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta ::#Härmänmaan seutukunta ::#Järviseudun seutukunta ::#Kuusiokuntien seutukunta ::#Seinäjoen seutukunta ::#Suupohjan seutukunta :
- Keski-Pohjanmaan maakunta ::#Kaustisen seutukunta ::#Kokkolan seutukunta :
- Keski-Suomen maakunta ::#Joutsan seutukunta ::#Jyväskylän seutukunta ::#Jämsän seutukunta ::#Keuruun seutukunta ::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta ::#Äänekosken seutukunta :
- Pirkanmaan maakunta ::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta ::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta ::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta ::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta ::#Tampereen seutukunta ::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta :
- Pohjanmaan maakunta ::#Kyrönmaan seutukunta ::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) ::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) ::#Vaasan seutukunta :
- Satakunnan maakunta ::#Pohjois-Satakunnan seutukunta ::#Porin seutukunta ::#Rauman seutukunta :
- Varsinais-Suomen maakunta ::#Loimaan seutukunta ::#Salon seutukunta ::#Turun seutukunta ::#Vakka-Suomen seutukunta ::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni :
- Etelä-Karjalan maakunta ::#Imatran seutukunta ::#Lappeenrannan seutukunta ::#Länsi-Saimaan seutukunta :
- Itä-Uudenmaan maakunta ::#Loviisan seutukunta ::#Porvoon seutukunta :
- Kanta-Hämeen maakunta ::#Forssan seutukunta ::#Hämeenlinnan seutukunta ::#Riihimäen seutukunta :
- Kymenlaakson maakunta ::#Kotka–Haminan seutukunta ::#Kouvolan seutukunta :
- Päijät-Hämeen maakunta ::#Heinolan seutukunta ::#Lahden seutukunta :
- Uudenmaan maakunta ::#Helsingin seutukunta ::#Lohjan seutukunta ::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni :
- Ahvenanmaan maakunta ::#Mariehamns stad ::#Ålands landsbygd ::#Ålands skärgård

Suurimmat seutukunnat

SijoitusSeutukuntaMaakuntaVäkiluku 2004 (31.12.)Muutos 2004Ennuste 2030
1HelsinkiUusimaa1 224 2577 9491 444 431
2TamperePirkanmaa316 0234 205338 973
3TurkuVarsinais-Suomi296 8581 258313 269
4OuluPohjois-Pohjanmaa202 8983 758223 573
5LahtiPäijät-Häme169 386295167 994
6JyväskyläKeski-Suomi163 3901 957165 345
7PoriSatakunta138 615-87132 220
8KuopioPohjois-Savo118 050395117 700
9JoensuuPohjois-Karjala115 360302111 672
10KouvolaKymenlaakso97 563-25591 065
11HämeenlinnaKanta-Häme89 05355888 782
12VaasaPohjanmaa88 79827686 765
13Kotka–HaminaKymenlaakso87 97813481 587
14LohjaUusimaa79 22683488 224
15PorvooItä-Uusimaa73 79571685 709
16MikkeliEtelä-Savo71 846-34664 941
17LappeenrantaEtelä-Karjala69 7907268 610
18RaumaSatakunta66 924-14860 518
19SeinäjokiEtelä-Pohjanmaa64 79169262 002
20SaloVarsinais-Suomi62 92021167 671
21RovaniemiLappi62 37153158 489
22Kemi–TornioLappi61 339-25054 364
23Ylä-SavoPohjois-Savo60 677-33249 900
24KajaaniKainuu58 648-14749 869
25KokkolaKeski-Pohjanmaa52 35510348 237
26PietarsaariPohjanmaa48 54821643 649
27SavonlinnaEtelä-Savo48 087-28240 097
28ImatraEtelä-Karjala46 272-50140 972
29TammisaariUusimaa43 475-542 936
30RiihimäkiKanta-Häme43 01333743 106

Muutokset seutukunnissa

Seutukuntien määrä

VuosiManner-SuomiAhvenanmaaYhteensä
199486288
199586288
199686288
199783285
199883285
199983285
200083285
200179382
200279382
200379382
200477380
200574377
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.

Muutokset 01.02.1998


- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2001


- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako: :
- Mariehamns stad: Maarianhamina. :
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund. :
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.

Muutokset 01.01.2002


- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.

Muutokset 01.01.2003


- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2004


- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.

Muutokset 01.01.2005


- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.

Lähteet

# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus] # [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net] # [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-


Länsi-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.

Hallinto

Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä. Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Maa- ja seutukunnat

Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten) :#Eteläisten seinänaapurien seutukunta :#Härmänmaan seutukunta :#Järviseudun seutukunta :#Kuusiokuntien seutukunta :#Seinäjoen seutukunta :#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten) :#Kaustisen seutukunta :#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland) :#Joutsan seutukunta :#Jyväskylän seutukunta :#Jämsän seutukunta :#Keuruun seutukunta :#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta :#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland) :#Etelä-Pirkanmaan seutukunta :#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta :#Lounais-Pirkanmaan seutukunta :#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta :#Tampereen seutukunta :#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten) :#Kyrönmaan seutukunta :#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen) :#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion) :#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda) :#Pohjois-Satakunnan seutukunta :#Porin seutukunta :#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland) :#Loimaan seutukunta :#Salon seutukunta :#Turun seutukunta :#Vakka-Suomen seutukunta :#Åboland-Turunmaan seutukunta

Kunnat

Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.

Vaakuna

Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Aiheesta muualla


- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주

LAU

LAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan. Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS] Luokka:NUTS

NUTS

NUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö. NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta. NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.

Katso myös


- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet

Aiheesta muualla


- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista] Luokka:NUTS

Punkalaidun

Punkalaidun on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3655 ihmistä ja sen pinta-ala on 364,59 km² josta 2,96 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,9964 asukasta/km². Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta Pirkanmaahan vuoden 2005 alussa.

Kyliä

Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkoila, Koski, Kostila, Kouvola, Liitsola, Moisio, Mäenpää, Oriniemi, Parrila, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila

Linkkejä


- [http://www.punkalaidun.fi/ Punkalaitumen kunnan kotisivu] Luokka:Punkalaidun

Vammala

Vammala on Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, sijaitseva 15 540 asukkaan, vuonna 1965 perustettu kaupunki. Asutusta alueella on ollut jo paljon kauemmin. Vammala tunnetaan lähinnä Vanhan kirjallisuuden päivistä sekä Mauri Kunnaksen, Akseli Gallén-Kallelan ja muiden syntymä- tai kotikuntana. Vammalan Tyrväässä sijaitsee keskiaikainen Tyrvään vanha kirkko.

Historia

Vammalan seudun alueella on ollut asutusta jo noin 7000 vuoden ajan. Pysyvää asutusta alueella ei esihistorian aikana kuitenkaan ollut, vaan asukkaat olivat pääasiassa metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvä alueen asuttaminen alkoi 200300-luvulla jKr. Tunnetuimpia rautakautisia asuinpaikkoja ovat Kaukola, Tyrväänkylä ja Palviala. Sastamalan kirkon rakentaminen aloitettiin 1496, mutta paikalla on ollut puukirkko jo 1200-luvulta lähtien. Tyrvään vanha kirkko valmistui 1506. Vuonna 1855 valmistui Tyrväälle toinen, tiilistä rakennettu kirkko, ja 1869 käynnistyi Tyrvään kunnan toiminta. Lähellä sijaitsevan Karkun kunnan – joka nykyään kuuluu Vammalan kaupunkiin – toiminta alkoi noin 1868. 24. huhtikuuta 1907 Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan, Nikolai II:n päätöksellä perustettiin Vammala-niminen kauppala. Alueella toimi kaksi kansakoulua, Tyrvään Säästöpankki, puhelinyhtiö Tyrvään Telefooni Oy, Suomen vanhin paikallislehti Tyrvään Sanomat sekä olutpanimo Tyrvis Bryggeri, ja lisäksi muutamia osuuskunnallisia yrityksiä. Vuonna 1915 rakennettiin kivinen Vammaskosken silta yhdistämään joen rannat toisiinsa. Silta peruskorjataan ja levennetään 2005-2006. Melkein koko Vammalan kauppala poltettiin kansalaissodan loppuvaiheissa 1918, kun pääosin Turun seudulta saapuneet punakaartilaiset perääntyivät. Talvi- ja Jatkosodan aikana Vammalaan juuri sotaa ennen perustetun asevarikon on laskettu valmistaneen suunnilleen puolet viime sotien aikana ammutuista tykinammuksista. Karkussa toimi myös Lottaopisto. Asevarikko lakkautettiin 2003. Vammala alkoi laajentua pian sodan jälkeen. Vuonna 1955 Vammalan kauppalaan liitettiin laajoja alueita, mm. Nuupalan alue. Akseli Gallén-Kallelan lapsuudenkoti, joka sijaitsee Jaatsilla, jäi kauppalan sisään. Vuoden 1965 alussa kauppala muuttui Vammalan kaupungiksi, ja vuoden 1973 alusta lukien Karkun ja Tyrvään kunnat ovat kuuluneet Vammalaan.

Ystävyyskaupunkeja


- Skövde, Ruotsi
- Ringsted, Tanska
- Kashin, Venäjä
- Kuressaari, Viro
- Vasarosnameny, Unkari

Radioasemat

Radio Mantan kuuluvuusalueet:
- Vammala 101,2 MHz
- Kokemäki 98,7 MHz
- Nokia 107,4 MHz

Toisen asteen koulutus


- Vammalan ammattikoulu
- Vammalan lukio
- Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
- Sastamalan opisto
- Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

Kaupunginosat


- Hoppu
- Iisa
- Kalliala
- Karhu
- Kaukola
- Ketola
- Lousaja
- Marttila
- Nokkakylä
- Nuupala
- Näntölä
- Ojansuu
- Parviala
- Pitkämäki
- Raivio
- Roismala
- Ruoksamo
- Sastamala
- Sileekallio
- Sylvää
- Tyrväänkylä
- Varila
- Vinkinmäki
- Vinkki

Mistä Vammala tunnetaan?

Tapahtumia ja paikkoja


- Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään vuosittain Sylvään koululla. Kävijöitä on yleensä lähes 20 000 – enemmän kuin kaupungissa on asukkaita.
- Sastamalan kirkko
- Tyrvään vanha kirkko
- Ellivuoren laskettelukeskus on Etelä-Suomen tunnetuimpia laskettelukeskuksia.
- [http://www.herrahakkaraisentalo.net/ Herra Hakkaraisen talo]

Vammalalaisia suurmiehiä


- Antti Lizelius
- Antero Warelius
- Akseli Gallén-Kallela
- Rudolf Koivu
- Kaarlo Sarkia
- Mauri Kunnas

Aiheesta muualla


- [http://www.vammala.fi/ Vammalan kaupunki]
- [http://www.genealogia.fi/sukus/ketolakomero/tunnetaan.html Mistä Vammala tunnetaan] Luokka:Suomen kaupungit
-


Äetsä

Äetsä on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4964 ihmistä ja sen pinta-ala on 241,42 km² josta 7,77 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,2 asukasta/km². Äetsä on Suomen teollistuneimpia kuntia. Kunta perustettiin vuonna 1981 yhdistämällä Keikyän ja Kiikan kunnat.

Aiheesta muualla


- [http://www.aetsa.fi/ Äetsän kunnan kotisivut] Luokka:Äetsä

Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnat

Pirkanmaan maakunnan seutukuntiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Suomen seutukunnat

Modèle:Gez



prace magisterskie hoteles en berlin hoteles amsterdam teksty kalorie










































:: RELATED NEWS ::
1961

ابريل


- 27 ابريل - استقلال سييرا ليون من المملكة المتحدة. تصنيف:1961 ja:1961年


All Rights Reserved 2005 wikimiki.org