:: wikimiki.org ::
| Luettelo Norjan Kuninkaista |
Luettelo Norjan kuninkaistaTämä on luettelo Norjan kuninkaista:
- Harald Kaunotukka (noin 865- noin 933)
- Eerik Verikirves (noin 933- noin 935)
- Haakon Hyvä (Haakon I Adelstensfostre) (noin 935-noin 960)
- Harald Harmaaturkki (noin 960-noin 970)
- Haakon Sigurdinpoika, jaarli (noin 970-995)
- Olav Tryggvason (995-1000)
- Eirik Håkonsson ja Svein Håkonsson, jaarleja (1000-1015)
- Pyhä Olavi (1015-1028)
Tanskan vallassa
- Knuut Suuri (1028-1030)
- Svein Alfivasson (1030-1035)
Itsenäisyys
- Magnus I Olavsson (1035-1047)
- Harald Ankara (1045-1066)
- Magnus II Haraldsson (1066-1069)
- Olav Kyrre (1067-1093)
- Håkan Magnusson Toresfostre (1093-1095)
- Magnus Berrføt (1093-1103)
- Olav Magnusson (1103-1115)
- Øystein I Magnusson (1103-1123)
- Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103-1130)
- Magnus IV Sigurdsson (1130-1135)
- Harald Gille (1130-1136)
- Inge I Haraldsson (1136-1161)
- Sigurd II Munn (1136-1155)
- Øystein II Haraldsson (1142-1157)
- Håkon II Herdebrei (1157-1162)
- Magnus V Erlingsson (1161-1184)
- Sverre Sigurdsson (1177-1202)
- Håkon III Sverresson (1202-1204)
- Inge II Bårdsson (1204-1217)
- Håkon IV Håkonsson (1217-1263)
- Magnus VI Lainparantaja (1263-1280)
- Eirik II Magnusson (1280-1299)
- Håkon V Magnusson (1299-1319)
- Magnus II (1319-1355)
- Håkan VI Magnusson (1343-1380)
- Olof IV Håkansson (1380-1387)
- Margareeta (1389-1412)
- Eerik XII Pommerilainen (1396-1439)
- Kristofer Baijerilainen (1440-1448)
- Kaarle VIII (1449-1450)
- Kristian I (1450-1481)
- interregnum 1481-1483
- Hannu (1483-1513)
- Kristian II (1513-1523)
Tanska-Norja
- Frederik I (1524-1533)
- Christian III (1537-1559)
- Frederik II (1559-1588)
- Christian IV (1588-1648)
- Fredrik III (1648-1670)
- Christian V (1670-1699)
- Fredrik IV (1699-1730)
- Christian VI (1730-1746)
- Fredrik V (1746-1766)
- Christian VII (1766-1808)
- Fredrik VI (1808-1814)
- Christian Frederik (1814)
Unioni Ruotsin kanssa
- Karl II (1814-1818)
- Karl III Johan (1818-1844)
- Oscar I (1844-1859)
- Karl IV (1859-1872)
- Oscar II (1872-1905)
Itsenäisyys
- Håkon VII (1905-1957)
- Olav V (1957-1991)
- Harald V (1991-)
Norjan kuninkaat
Luokka:Norja
ja:ノルウェー君主一覧
Harald KaunotukkaHarald Kaunotukka (muinaisnorjaksi Haraldr hinn hárfagri, islanniksi Haraldur hinn hárfagri, norjaksi Harald Hårfagre, 850–933) oli Norjan perustaja ja ensimmäinen kuningas. Hän oli Norjan kuninkaana 872–930.
Harald Kaunotukka valloitti 866 useita pikkukuningaskuntia, ja vuonna 872 hän julistautui koko Norjan kuninkaaksi. Haraldin ankara hallinto ajoi useita mahtimiehiä maasta, muun muassa Islantiin, Skotlantiin ja Irlantiin. Harald Kaunotukka valloitti myös Orkneysaaret ja Shetlannin.
Haraldin valtakauden loppuaikoja varjostivat hänen lukuisten poikiensa keskinäiset taistelut vallasta. Vanheneva Harald luovutti ylimmän vallan suosikilleen Eerik Verikirveelle, joka hallitsi kuninkaana isänsä rinnalla.
Puolisot
- Gyda Eiriksdotter
- Åsa Håkonsdotter
- Ragnhild Eiriksdotter
- Svanhild Øysteinsdotter
- Åshild Ringsdotter
- Snøfrid Svåsedotter
- Tora Mosterstong
Lapset
- Eerik Verikirves
- Haakon Hyvä
luokka:Norjan kuninkaat
nb:Harald Hårfagre
933
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
- Alfonso IV Munkki, Leónin kuningas
- Harald Kaunotukka, Norjan kuningas
ko:933년
933
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
- Alfonso IV Munkki, Leónin kuningas
- Harald Kaunotukka, Norjan kuningas
ko:933년
935
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:935년
Haakon Hyvä
Haakon Hyvä (muinaisnorjaksi Hákon Aðalsteinsfóstri, norjaksi Håkon Adalsteinsfostre, n. 920–961) oli Norjan kuninkaana 934–961. Hän oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan nuorin poika.
Haakon oli nuorena Englannin kuningas Athelstanin (Ethelstan) kasvattipoikana. Athelstan tutustutti Haakonin kristinuskoon. Saatuaan tiedon isänsä kuolemasta Haakon varusti sotajoukon ja lähti Norjaan vastustaakseen velipuoltaan Eerik Verikirvestä. Haakon sai taakseen Norjan ylhäisön lupaamalla luopuvansa kuninkaan verotusoikeudesta maaomaisuuteen. Eerik joutui pakenemaan ja asettumaan Brittein saarille. Eerikin pojat yrittivät vielä saada kruunua tanskalaisten avustuksella, mutta Haakon voitti heidät toistuvasti.
Haakon pani alulle useita hallinnollisia uudistuksia. Hän ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään norjalaisia kristinuskoon. Haakon kuoli Fitjen taistelussa 961.
935
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:935년
960
Tapahtumia
- Kiinassa Song-dynastia syrjäytti Myöhemmän Zhou-dynastian ja yhdisti pian maan uudelleen.
Syntyneitä
- Konstantinos VIII, Bysantin keisari
Kuolleita
-
ko:960년
Harald HarmaaturkkiHarald Harmaaturkki tai Harald II Eiriksson (muinaisnorjaksi Haraldr gráfeldr, norjaksi Harald Gråfell ja tanskaksi Harald Graafeld, 935–970) oli Norjan kuningas 961–970. Harald oli Eerik Verikirveen ja Gunnhild Ossursdotterin poika.
Isänsä kuoleman jälkeen Harald liittoutui veljineen tanskalaisten kanssa kuningas Haakon Hyvää vastaan. Haraldista ja hänen veljistään tuli kuninkaita Haakonin kuoltua Fitjen taistelussa 961. Heidän valtansa kuitenkin rajoittui vain Länsi-Norjaan. Harald oli veljeksistä vanhimpana voimakkain ja vaikutusvaltaisin. Harald pyrki vahvistamaan asemiaan murhauttamalla paikalliset mahtimiehet Sigurd Haakonssonin, Tryggve Olafssonin ja Gudrød Bjørnssonin. Harald teki myös viikinkiretken Bjarmalandiin.
Sigurd Haakonssonin poika Haakon Sigurdinpoika murhautti Haraldin Tanskassa 970.
960
Tapahtumia
- Kiinassa Song-dynastia syrjäytti Myöhemmän Zhou-dynastian ja yhdisti pian maan uudelleen.
Syntyneitä
- Konstantinos VIII, Bysantin keisari
Kuolleita
-
ko:960년
Haakon SigurdinpoikaHaakon Sigurdinpoika tai Haakon Jaarli (Håkon Sigurdsson Jarl, n.935–995) oli jaarli ja Norjan hallitsija 970–995.
Haakonista tuli jaarli sen jälkeen, kun Harald Harmaaturkin miehet olivat surmanneet hänen isänsä vuonna 961. Haakon pakeni Tanskaan, jossa hän alkoi juonitella Harald Sinihampaan kanssa Harald Harmaaturkkia vastaan. Harald Harmaaturkki surmattiin Tanskassa 970.
Tämän jälkeen Haakon hallitsi Norjaa aluksi Harald Sinihampaan vasallina. Haakonin ja Harald Sinihampaan liitto kuitenkin rikkoutui, kun Harald yritti käännyttää Haakonin kristityksi.
Olav Tryggvason saapui Norjaan vuonna 995, jolloin Haakon menetti nopeasti suosionsa. Haakonin tappoi hänen oma orjansa.
970Vuosisadat: 800-luku - 900-luku - 1000-luku
Vuosikymmenet: 920 930 940 950 960 - 970 - 980 990 1000 1010 1020
Vuodet: 965 966 967 968 969 - 970 - 971 972 973 974 975
----
Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:970년
995
Tapahtumia
- Olavi Sylikuninkaasta tulee Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:995년
Olav Tryggvason
Olav Tryggvason eli Olavi Tryggvenpoika (muinaisnorjaksi Óláfr Tryggvason, 969–9. syyskuuta 1000) oli Norjan kuningas vuosina 995–1000. Hänet tunnetaan myös nimellä Olav I. Olav oli Tryggve Olafssonin poika ja Harald Kaunotukan pojanpojanpoika.
Olav varttui maanpaossa ja palasi Norjaan 995, jolloin hänet valittiin yksimielisesti kuninkaaksi. Pian valintansa jälkeen hän aloitti Norjan käännyttämisen kristinuskoon. Olav kaatui Svoldin taistelussa vuonna 1000.
luokka:Norjan kuninkaat
995
Tapahtumia
- Olavi Sylikuninkaasta tulee Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:995년
1000 Tapahtumia
- Tapani Pyhä nousi Unkarin kuninkaaksi.
- Unkari kääntyi kristinuskoon.
- Navarran Sancho III:sta tuli Aragonian, Navarran ja Kastilian kuningas.
- Leif Eriksson saapui Pohjois-amerikkaan ja nimesi sen Vinlandiksi.
- Sweyn I valloittaa osan Norjaa.
- Dhaka (nykyisessä Bangladeshissa) perustettiin.
- Persialainen tiedemies Avicenna esitti perustelut vuorien synnyille ja julkaisi Al-Quanunin.
- Kolobrzegin hiippakunta perustettiin
- Keisari Otto III lähti pyhiinvaellukselle Roomasta Aacheniin ja Gnieznoon.
Syntyneitä
- Michael Crelarius, Konstantinopolin patriarkka (k. 1059)
- Konstantinos IX, Bysantin keisari (k. 1055)
Kuolleita
- Norjan kuningas Olav Tryggvason, Svoldin taistelussa (s. 969)
ko:1000년
1015 Tapahtumia
- Elokuu - Knuut Suuri valtasi Englannin
- Berserkit kiellettiin Norjassa.
- Pyhä Olavi nousi Norjan valtaistuimelle.
- Svjatoslav seurasi Vladimir I:htä Kievin valtaistuimelle.
Syntyneitä
- Robert Guiscard, normandialainen seikkailija, hallitsi Etelä-Italiaa
- Kasimir I, Puolan kuningas (k. 1058)
- Harald Ankara, Norjan kuningas (k. 1066)
- Mikael V Kalafates, Bysantin keisari (k. 1042)
Kuolleita
- Vladimir, Kievin prinssi
ko:1015년
1015 Tapahtumia
- Elokuu - Knuut Suuri valtasi Englannin
- Berserkit kiellettiin Norjassa.
- Pyhä Olavi nousi Norjan valtaistuimelle.
- Svjatoslav seurasi Vladimir I:htä Kievin valtaistuimelle.
Syntyneitä
- Robert Guiscard, normandialainen seikkailija, hallitsi Etelä-Italiaa
- Kasimir I, Puolan kuningas (k. 1058)
- Harald Ankara, Norjan kuningas (k. 1066)
- Mikael V Kalafates, Bysantin keisari (k. 1042)
Kuolleita
- Vladimir, Kievin prinssi
ko:1015년
1028 Tapahtumia
- 12. marraskuuta - Kuoleva Bysantin keisari Konstantinos VIII Porfyrogennitos naitti tyttärensä Zoe Porfyrogenitan valitsemalleen seuraajalleen, Romanos Argyrosille.
- 15. marraskuuta - Romanos Argyros kruunattiin bysantin keisariksi ja otti hallitsijanimen Romanos III.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 15. marraskuuta - Konstantinos VIII Porfyrogennitos, Bysantin keisari (s. 960)
- Fujiwara no Michinaga, japanilainen sijaishallitsija (s. 966)
ko:1028년
Knuut SuuriKnuut Suuri tai Knuut II Suuri (englanniksi Canute the Great, tanskaksi Knud 2 den Store ja norjaksi Knut den mektige, 995-12. marraskuuta 1035) oli Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas sekä Schleswigin ja Pommernin kuvernööri.
Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja Knuut julistettiin kuninkaaksi. Knuut palasi Tanskaan, ja sillä välin Ethelred II Neuvoton nousi Englannin kuninkaaksi. Kunuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton vuonna 1016.
Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Edmundin lesken Emma Normandialaisen.
Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, Itä-Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.
Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jarlin Tanskan jaarliksi.
Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Sveinin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun.
Puolisot
- Emma Normandialainen
- Aelgifu
Lapset
Svein
Luokka:Tanskan kuninkaat
Luokka:Norjan kuninkaat
Luokka:Englannin hallitsijat
Luokka:Viikinkiaika
ja:????1? (??????)
ko:??? ??
1028 Tapahtumia
- 12. marraskuuta - Kuoleva Bysantin keisari Konstantinos VIII Porfyrogennitos naitti tyttärensä Zoe Porfyrogenitan valitsemalleen seuraajalleen, Romanos Argyrosille.
- 15. marraskuuta - Romanos Argyros kruunattiin bysantin keisariksi ja otti hallitsijanimen Romanos III.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 15. marraskuuta - Konstantinos VIII Porfyrogennitos, Bysantin keisari (s. 960)
- Fujiwara no Michinaga, japanilainen sijaishallitsija (s. 966)
ko:1028년
1030 Tapahtumia
- 29. heinäkuuta - Stiklestadin taistelu Norjassa. Pyhä Olavi hävisi taistelun vasalleilleen ja haavoittui.
- 30. heinäkuuta - Pyhä Olavi kuoli saamiinsa vammoihin. Myöhemmin hänet julistetaan pyhimykseksi.
- Kaunaksen kaupunki Liettuassa perustettiin.
- Tartton kaupunki Virossa perustettiin.
- Varhaisin merkintä Thalwilin kaupungista Sveitsissä.
- Ranskan kuningas Henrik I kapinoi isäänsä Robert II:hta vastaan.
- Puolan kuningas Mieszko II poltti Hampurin
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 30. heinäkuuta - Pyhä Olavi, Norjan kuningas (s. 995)
ko:1030년
1030 Tapahtumia
- 29. heinäkuuta - Stiklestadin taistelu Norjassa. Pyhä Olavi hävisi taistelun vasalleilleen ja haavoittui.
- 30. heinäkuuta - Pyhä Olavi kuoli saamiinsa vammoihin. Myöhemmin hänet julistetaan pyhimykseksi.
- Kaunaksen kaupunki Liettuassa perustettiin.
- Tartton kaupunki Virossa perustettiin.
- Varhaisin merkintä Thalwilin kaupungista Sveitsissä.
- Ranskan kuningas Henrik I kapinoi isäänsä Robert II:hta vastaan.
- Puolan kuningas Mieszko II poltti Hampurin
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 30. heinäkuuta - Pyhä Olavi, Norjan kuningas (s. 995)
ko:1030년
1035
Tapahtumia
- Hardeknutista tuli Tanskan kuningas.
- Magnus I Olavssonista tuli Norjan kuningas.
- Vilhelm I Valloittajasta tuli Normandian herttua.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 12. marraskuuta - Knuut II Suuri, Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas.
ko:1035년
1035
Tapahtumia
- Hardeknutista tuli Tanskan kuningas.
- Magnus I Olavssonista tuli Norjan kuningas.
- Vilhelm I Valloittajasta tuli Normandian herttua.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 12. marraskuuta - Knuut II Suuri, Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas.
ko:1035년
1047 Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:1047년
Harald AnkaraHarald Ankara (Harald Hadråde, Harald III Sigurdsson) (1015 – 1066) oli Norjan kuningas 1046 - 1066. Hän kuoli vuonna 1066 käydyssä Stamfordin sillan taistelussa sen jälkeen kun oli lähtenyt valloitusretkelle Englantiin. Ennen kun hänestä tuli kuningas Harald palveli Bysantin valtakunnan varjagikaartissa.
Luokka: Norjan kuninkaat
1045 Tapahtumia
-
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
ko:1045년
1066 Tapahtumia
n sotaretkeä Englantiin vuonna 1066.]]
- 6. tammikuuta - Harold Godwinson kruunataan Englannin kuninkaaksi.
- maaliskuu - Halleyn komeetta ohitti Maan. Komeetta on luultavasti kuvattu Bayeuxin seinävaatteessa.
- syyskuu - Harald Hadråde nousee maihin Yorkshiressä.
- 25. syyskuuta - Stamfordin sillan taistelu, Englannin kuningas Harold Godwinson lyö Norjan kuninkaan Harald Hadråden.
- 28. syyskuuta - Vilhelm Valloittaja nousee maihin Englannissa.
- 14. lokakuuta - Hastingsin taistelu, Vilhelm Valloittajan joukot lyövät Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin.
- 25. joulukuuta - Vilhelm Valloittaja kruunataan Englannin kuninkaaksi.
Syntyneitä
-
Kuolleita
- 5. tammikuuta - Englannin kuningas Edvard Tunnustaja.
- 25. syyskuuta - Norjan kuningas Harald Hadråde.
- 25. syyskuuta - Northumbrian jaarli Tostig Godwinson.
- 14. lokakuuta - Englannin kuningas Harold Godwinson.
ko:1066년
simple:1066
Perses (Titan)Der Titan Perses ist in der griechischen Mythologie der Sohn des Titanen Kreios und dessen Schwester Eurybia.
Damit ist er der Bruder des Astraios und des oder der Pallas. Mit Asteria zeugte er die Göttin Hekate.
Kategorie:Griechische Mythologie
wydarzenia zakady bukmacherskie transport biaystok programy gry strategiczne
|
|
|
|
