:: wikimiki.org ::

Luettelo Suomen Kaupungeista Ja Kunnista

Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista

Tässä on aakkostettu luettelo Suomen nykyisistä kaupungeista ja kunnista. Kuntaliitosten yhteydessä hävinneet kunnat ovat sivulla Luettelo Suomen entisistä kunnista. Suomessa on 444 kuntaa, joista 113 on kaupunkeja. Kaupungit on merkitty vahvennetulla tekstillä. Huomaa, että vuoden 2005 ja 2006 kuntamuutokset eivät ole mukana tässä listassa - niiden jälkeen Suomessa on 431 kuntaa. __NOTOC__ A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Alahärmä - Alajärvi - Alastaro - Alavieska - Alavus - Anjalankoski - Artjärvi - Asikkala - Askainen - Askola - Aura

B

Brandö

D

Dragsfjärd

E

Eckerö - Elimäki - Eno - Enonkoski - Enontekiö - Espoo - Eura - Eurajoki - Evijärvi

F

Finström - Forssa - Föglö

G

Geta

H

Haapajärvi - Haapavesi - Hailuoto - Halikko - Halsua - Hamina - Hammarland - Hankasalmi - Hanko - Harjavalta - Hartola - Hattula - Hauho - Haukipudas - Haukivuori - Hausjärvi - Heinola - Heinävesi - Helsinki - Himanka - Hirvensalmi - Hollola - Honkajoki - Houtskari - Huittinen - Humppila - Hyrynsalmi - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenkyrö - Hämeenlinna

I

Ii - Iisalmi - Iitti - Ikaalinen - Ilmajoki - Ilomantsi - Imatra- Inari - Iniö - Inkoo - Isojoki - Isokyrö

J

Jaala - Jalasjärvi - Janakkala - Joensuu - Jokioinen - Jomala - Joroinen - Joutsa - Joutseno - Juankoski - Jurva - Juuka - Juupajoki - Juva - Jyväskylä - Jyväskylän maalaiskunta - Jämijärvi - Jämsä - Jämsänkoski - Järvenpää

K

Kaarina - Kaavi - Kajaani - Kalajoki - Kalvola - Kangasala - Kangasniemi - Kankaanpää - Kannonkoski - Kannus - Karijoki - Karjaa - Karjalohja - Karkkila - Karstula - Karttula - Karvia - Kaskinen - Kauhajoki - Kauhava - Kauniainen - Kaustinen - Keitele - Kemi - Kemijärvi - Keminmaa - Kemiö - Kempele - Kerava - Kerimäki - Kestilä - Kesälahti - Keuruu - Kihniö - Kiikala - Kiikoinen - Kiiminki - Kinnula - Kirkkonummi - Kisko - Kitee - Kittilä - Kiukainen - Kiuruvesi - Kivijärvi - Kodisjoki - Kokemäki - Kokkola - Kolari - Konnevesi - Kontiolahti - Korpilahti - Korppoo - Korsnäs - Kortesjärvi - Koski Tl - Kotka - Kouvola - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Kuhmalahti - Kuhmo - Kuhmoinen - Kuivaniemi - Kumlinge - Kuopio - Kuortane - Kurikka - Kuru - Kustavi - Kuusamo - Kuusankoski - Kuusjoki - Kylmäkoski - Kyyjärvi - Kälviä - Kärkölä - Kärsämäki - Kökar - Köyliö

L

Lahti - Laihia - Laitila - Lammi - Lapinjärvi - Lapinlahti - Lappajärvi - Lappeenranta - Lappi - Lapua - Laukaa - Lavia - Lehtimäki - Leivonmäki - Lemi - Lemland - Lempäälä - Lemu - Leppävirta - Lestijärvi - Lieksa - Lieto - Liljendal - Liminka - Liperi - Lohja - Lohtaja - Loimaa - Loppi - Loviisa - Luhanka - Lumijoki - Lumparland - Luopioinen - Luoto - Luumäki - Luvia - Längelmäki

M

Maalahti - Maaninka - Maarianhamina - Maksamaa - Marttila - Masku - Mellilä - Merijärvi - Merikarvia - Merimasku - Miehikkälä - Mietoinen - Mikkeli - Mouhijärvi - Muhos - Multia - Muonio - Mustasaari - Muurame - Muurla - Mynämäki - Myrskylä - Mäntsälä - Mänttä - Mäntyharju

N

Naantali - Nakkila - Nastola - Nauvo - Nilsiä - Nivala - Nokia - Noormarkku - Nousiainen - Nummi-Pusula - Nurmes - Nurmijärvi - Nurmo - Närpiö

O

Oravainen - Orimattila - Oripää - Orivesi - Oulainen - Oulu - Oulunsalo - Outokumpu

P

Padasjoki - Paimio - Paltamo - Parainen - Parikkala - Parkano - Pedersöre - Pelkosenniemi - Pello - Perho - Pernaja - Perniö - Pertteli - Pertunmaa - Petäjävesi - Pieksämäki - Pieksänmaa - Pielavesi - Pietarsaari - Pihtipudas - Piikkiö - Piippola - Pirkkala - Pohja - Polvijärvi - Pomarkku - Pori - Pornainen - Porvoo - Posio - Pudasjärvi - Pukkila - Pulkkila - Punkaharju - Punkalaidun - Puolanka - Puumala - Pyhtää - Pyhäjoki - Pyhäjärvi - Pyhäntä - Pyhäranta - Pyhäselkä - Pylkönmäki - Pälkäne - Pöytyä

R

Raahe - Raisio - Rantasalmi - Rantsila - Ranua - Rauma - Rautalampi - Rautavaara - Rautjärvi - Reisjärvi - Renko - Riihimäki - Ristiina - Ristijärvi - Rovaniemen maalaiskunta - Rovaniemi - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Ruovesi - Rusko - Ruukki - Rymättylä - Rääkkylä

S

Saarijärvi - Salla - Salo - Saltvik - Sammatti - Sauvo - Savitaipale - Savonlinna - Savonranta - Savukoski - Seinäjoki - Sievi - Siikainen - Siikajoki - Siilinjärvi - Simo - Sipoo - Siuntio - Sodankylä Soini - Somero - Sonkajärvi - Sotkamo - Sottunga - Sulkava - Sumiainen - Sund - Suodenniemi - Suolahti - Suomenniemi - Suomusjärvi - Suomussalmi - Suonenjoki - Sysmä - Säkylä - Särkisalo

T

Taipalsaari - Taivalkoski - Taivassalo - Tammela - Tammisaari - Tampere - Tarvasjoki - Tervo - Tervola - Teuva - Tohmajärvi - Toholampi - Toijala - Toivakka - Tornio - Turku - Tuulos - Tuusniemi - Tuusula - Tyrnävä - Töysä

U

Ullava - Ulvila - Urjala - Utajärvi - Utsjoki - Uurainen - Uusikaarlepyy - Uusikaupunki

V

Vaala - Vaasa - Vahto - Valkeakoski - Valkeala - Valtimo - Vammala - Vampula - Vantaa - Varkaus - Varpaisjärvi - Vehmaa - Velkua - Vesanto - Vesilahti - Veteli - Vieremä - Vihanti - Vihti - Viiala - Viitasaari - Viljakkala - Vilppula - Vimpeli - Virolahti - Virrat - Vuolijoki - Vårdö - Vähäkyrö - Västanfjärd - Vöyri

Y

Ylihärmä - Yli-Ii - Ylikiiminki - Ylistaro - Ylitornio - Ylivieska - Ylämaa - Yläne - Ylöjärvi - Ypäjä

Ä

Äetsä - Ähtäri - Äänekoski

Katso myös

- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan

Aiheesta muualla

- [http://www.kuntaliitto.fi/ Kuntaliitto]
- [http://www.kunnat.net Kunnat.net]
- Kaupungeista ja kunnista Suomen kaupungeista ja kunnista

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Kuntamuutokset

Tällä sivulla on luetteloituna kuntamuutokset. Katso myös Luettelo Suomen entisistä kunnista. __NOTOC__

1951

- Kauppaloiksi Järvenpää ja Karhula

1954

- Pielisensuu Joensuuhun
- Säräisniemi lakkautettiin, tilalle Vaala, johon osa Utajärvestä

1957

- Kauppaloiksi Kemijärvi ja Kuusankoski

1959

- Seinäjoen mlk liitettiin Seinäjoen kauppalaan

1960

- Kaupungeiksi Hyvinkää, Kouvola, Riihimäki, Rovaniemi, Salo ja Seinäjoki

1962

- Kaupungeiksi Pieksämäki ja Varkaus

1963

- Kaupungeiksi Valkeakoski
- Kauppalaksi Espoo

1964

- Kaupungiksi Forssa
- Kauppalaksi Lapua
- Naantalin mlk Naantalin kaupunkiin

1965

- Kaupungiksi Vammala
- Kauppalaksi Ylivieska
- Oulujoki liitettiin naapurikuntiin, pääosa Oulun kaupunkiin

1966

- Kauppaloiksi Kurikka ja Raisio
- Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin

1967

- Kaupungiksi Järvenpää
- Kauppaloiksi Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki
- Lappee ja Lauritsala Lappeenrannan kaupunkiin
- Vanaja pääosin Hämeenlinnaan ja pieniä osia Janakkalaan, Renkoon ja Hattulan
- Paraisten mlk Paraisten kauppalaan
- Porin mlk Porin kaupunkiin
- Maaria Turun kaupunkiin
- Uskela Salon kaupunkiin
- Angelniemi Halikon kuntaan

1968

- Kauppalaksi Harjavalta
- Kuusjärvi Outokummun kauppalaksi
- Kakskerta Turun kaupunkiin

1969

- Kaupungeiksi Loimaa ja Lohja
- Kauppalaksi Jämsä
- Äänekosken mlk Äänekosken kauppalaan
- Pyhäjärvi Ul. Karkkilan kauppalaan
- Kuopion mlk Kuopion kaupunkiin ja Siilinjärven kuntaan
- Karjaan mlk Karjaan kauppalaan
- Korkenpää Jämsänkosken kuntaan
- Karuna Sauvon kuntaan
- Pihlajavesi Keuruun kuntaan
- Kauvatsa Kokemäen kuntaan
- Hiittinen Dragsfjärdin kuntaan
- Teerijärvi ja Alaveteli Kruunupyyn kuntaan
- Koijärvi Forssan kaupunkiin ja Urjalan kuntaan
- Öja Kaarlelan kuntaan
- Uudenkaupungin mlk Uuteenkaupunkiin
- Hyvinkään mlk Hyvinkään kaupunkiin

1970

- Kaupungiksi Kerava
- Hinnerjoki ja Honkalahti Euran kuntaan
- Iisalmen mlk Iisalmen kaupunkiin

1971

- Kaupungeiksi Ylivieska ja Imatra
- Tyrväntö Hattulan kuntaan
- Muuruvesi ja Säyneinen Juankosken kuntaan

1972

- Kaupungeiksi Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää
- Helsingin mlk Vantaan kauppalaksi
- Ikaalisten kauppala ja Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaksi
- Kauppaloiksi Huittinen, Kokemäki ja Parkano
- Ahlainen Porin kaupunkiin
- Teisko Tampereen kaupunkiin

1973

- Kaupungeiksi Kuusankoski, Mänttä, Lieksa ja Äänekoski
- Kemijärven kauppala ja Kemijärven mlk Kemijärven kaupungiksi
- Paattinen Turun kaupunkiin
- Eräjärvi Oriveden kuntaan
- Sääksmäki Valkeakosken kaupunkiin
- Nurmeksen mlk Nurmeksen kauppalaan
- Riistavesi Kuopion kaupunkiin
- Suoniemi Nokian kauppalaan
- Pielisjärvi Lieksan kaupunkiin
- Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy Kristiinankaupunkiin
- Tyrvää ja Karkku Vammalan kaupunkiin
- Alatornio ja Karunki Tornion kaupunkiin
- Saloinen Raahen kaupunkiin
- Rautio Kalajoen kuntaan
- Paavola ja Revonlahti Ruukin kunnaksi
- Sulva, Koivulahti, Raippaluoto ja Björköby Mustasaaren kuntaan
- Bergö ja Petolahti Maalahden kuntaan
- Ylimarkku ja Pirttikylä Närpiön kuntaan
- Pohjaslahti osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntiin
- Simpele Rautjärven kuntaan
- Sääminki osittain Savonlinnan kaupunkiin ja osittain Punkaharjun kuntaan

1974

- Kaupungeiksi Nurmes, Vantaa ja Raisio
- Kauppalaksi Alavus
- Pyhämaa Uuteenkaupunkiin
- Haapasaari Kotkan kaupunkiin

1975

- Anjalan kunta liitettiin Sippolan kuntaan, josta perustettiin Anjalankosken kauppala
- Uudenkaarlepyyn mlk, Munsala ja Jepua Uudenkaarlepyyn kaupunkiin

1976

- Tottijärvi Nokian kauppalaan
- Metsämaa Loimaan maalaiskuntaan

1977

- Kaupungeiksi Alavus, Anjalankoski, Haapajärvi, Harjavalta, Huittinen, Ikaalinen, Jämsä, Karjaa, Karkkila, Kokemäki, Kurikka, Lapua, Nokia, Oulainen, Outokumpu, Parainen, Parkano, Suolahti, Suonenjoki, Toijala, Virrat
- Tammisaaren mlk ja Snappertuna Tammisaaren kaupunkiin
- Somerniemi Someron kuntaan
- Purmo ja Ähtävä Pietarsaaren mlk:aan
- Kajaanin mlk Kajaanin kaupunkiin
- Karhula ja Kymi Kotkan kaupunkiin
- Kaarlela Kokkolan kaupunkiin
- Karjalan kunta Mynämäen kuntaan
- Bromarv Tenholan kuntaan ja Hangon kaupunkiin

1979

- Kemin mlk:n nimi Keminmaaksi

1981

- Nummi ja Pusula Nummi-Pusulan kunnaksi
- Keikyä ja Kiikka Äetsän kunnaksi
- Lokalahti Uuteenkaupunkiin

1986

- Kaupungeiksi Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri

1989

- Nuijamaa Lappeenrannan kaupunkiin

1992

- Kaupungeiksi Kitee, Nivala ja Orimattila

1993

- Kaupungeiksi Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi (Pyhäsalmi), Somero
- Kalanti Uuteenkaupunkiin
- Konginkangas Äänekosken kaupunkiin
- Rauman mlk Rauman kaupunkiin
- Säynätsalo Jyväskylän kaupunkiin
- Tenhola Tammisaaren kaupunkiin
- Pyhäjärven nimi Pyhäsalmeksi

1995

- Koski Hl:n nimi Hämeenkoskeksi

1996

- Kaupungeiksi Haapavesi ja Viitasaari
- Pyhäsalmen nimi takaisin Pyhäjärveksi

1997

- Kaupungiksi Paimio
- Lohjan kunta Lohjan kaupunkiin
- Porvoon mlk Porvoon kaupunkiin
- Heinolan mlk Heinolan kaupunkiin

1998

- Kaupungeiksi Nilsiä ja Juankoski

2000

- Kaupungeiksi Kuusamo ja Ulvila

2001

- Kuorevesi Jämsän kaupunkiin
- Mikkelin mlk ja Anttola Mikkelin kaupunkiin
- Temmes Tyrnävän kuntaan
- Kaupungiksi Kauhajoki (heinäkuusta)

2002

- Kaupungiksi Kalajoki

2003

- Pattijoki Raahen kaupunkiin
- Vehkalahti Haminan kaupunkiin

2004

- Pieksämäen mlk, Jäppilä ja Virtasalmi Pieksänmaan kunnaksi
- Kaupungeiksi Pudasjärvi ja Ylöjärvi

2005

- Peräseinäjoki Seinäjoen kaupunkiin
- Loimaan kunta Loimaan kaupunkiin
- Värtsilä Tohmajärven kuntaan
- Vehmersalmi Kuopion kaupunkiin
- Sahalahti Kangasalan kuntaan
- Kiihtelysvaara ja Tuupovaara Joensuun kaupunkiin
- Kangaslampi Varkauden kaupunkiin
- Kullaa Ulvilan kaupunkiin
- Saari ja Uukuniemi Parikkalan kuntaan
- Karinainen Pöytyän kuntaan
- Kaupungiksi Joutseno

2006

- Rovaniemen mlk Rovaniemen kaupunkiin

Ei aikataulua

- Sysmä ja Hartola Heinolan kaupunkiin
- Jämsänkoski Jämsän kuntaan
- Längelmäki Jämsään/Oriveteen
- Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala Kouvolan kaupunkiin (ei vielä varmistunut)
- Vilppula Mäntän kaupunkiin

Muutoksia kunnannimissä

- 1923: Muonionniska -> Muonio
- 1927: Mustasaari -> Korsholm
- 1936: Kuolajärvi -> Salla
- 1937: Kuhmoniemi -> Kuhmo
- 1938: Etelä-Pirkkala -> Pirkkala
- 1938: Pohjois-Pirkkala -> Nokia
- 1949: Turtola -> Pello
- 1952: Hongonjoki -> Honkajoki
- 1954: Säräisniemi -> Vaala
- 1968: Kuusjärvi -> Outokumpu
- 1972: Helsingin mlk -> Vantaa
- 1972: Ikaalisten mlk -> Ikaalinen
- 1972: Vestanfjärd -> Västanfjärd
- 1975: Sippola -> Anjalankoski
- 1978: Lohjan mlk -> Lohjan kunta
- 1978: Loimaan mlk -> Loimaan kunta
- 1979: Kemin mlk -> Keminmaa
- 1989: Pietarsaaren mlk -> Pedersöre
- 1993: Pyhäjärvi -> Pyhäsalmi
- 1995: Koski Hl -> Hämeenkoski
- 1996: Pyhäsalmi -> Pyhäjärvi

Menetettiin Neuvostoliitolle 1944

Luovutettiin Neuvostoliitolle 19. syyskuuta 1944: Antrea (013), Harlu (080), Heinjoki (087), Hiitola (093), Impilahti (147), Jaakkima (162), Johannes (168), Kanneljärvi (215), Kaukola (234), Kirvu (258), Kivennapa (264), Koivisto (268), Koiviston mlk - Koivisto lk (269), Kuolemajärvi (296), Kurkijoki (302), Käkisalmi - Kexholm (313), Käkisalmen mlk - Kexholms lk (314), Lahdenpohja (397), Lavansaari (412), Lumivaara (437), Metsäpirtti (488), Muolaa (497), Petsamo (591), Pyhäjärvi Vl - Pyhäjärvi Vib l (628), Rautu (690), Ruskeala (703), Räisälä (706), Sakkola (731), Salmi (733), Seiskari (745), Soanlahti (757), Sortavala (763), Sortavalan mlk - Sortavala lk (764), Suistamo (767), Suojärvi (773), Suursaari (780), Terijoki (843), Tytärsaari (862), Uusikirkko (897), Valkjärvi (910), Viipuri - Viborg (929), Viipurin mlk - Viborgs lk (930), Vuoksela (938), Vuoksenranta (939) ja Äyräpää (991).

Linkit

- [http://www.birdlife.fi/yhdistys/kuntaliitokset.shtml Birdlifen kuntasivu] Luokka:Kunnallishallinto

A

A on latinalaisten, kreikkalaisten ja kyrillisten aakkosten ensimmäinen kirjain. Latinalaisissa ja kyrillisissä aakkosissa isoa A-kirjainta vastaa pieni kirjain a. Kreikkalaisissa aakkosissa vastaava pieni kirjain on alfa, α.

Historia

A-kirjain on todennäköisesti saanut alkunsa Egyptin hieroglyfien tai seemiläisten kirjoitusmerkkien härän päätä esittävästä piktogrammista. Noin vuoteen 1500 eaa. mennessä foinikialaiset olivat antaneet kirjaimelle suoraviivaisen muodon, johon sen seuraavat kehitysvaiheet perustuivat. Foinikialaiset lienevät omaksuneet merkin nimityksen todennäköisesti oman kielensä tai jonkin muun vanhan seemiläisen kielen härkää merkitsevästä sanasta alef. Antiikin kreikkalaiset ottivat kirjaimen käyttöönsä merkitsemään A-vokaalia nimittäen sitä alfaksi. Foinikialaisten alef vastasi eri äännettä (glottaaliklusiili), jolle kreikan kielessä ei ollut käyttöä. Varhaisimmissa kreikkalaisissa kirjoituksissa A-kirjain oli foinikialaiseen tapaan sivuittain. Myöhemmin se kääntyi nykyiseen asentoonsa, vaikka siitä esiintyikin useita paikallisia muunnoksia, joissa kirjain saattoi olla esim. hieman epäsymmetrinen tai sen keskellä oleva vaakaviiva saattoi olla vinossa. Etruskit toivat kreikkalaiset kirjoitusmerkit asuinsijoilleen nykyisen Italian alueelle ja ottivat A-kirjaimen käyttöön sellaisenaan. Myöhemmin roomalaiset alkoivat käyttää etruskien kirjaimia latinankielisissä kirjoituksissaan. Tämän kehityksen tuloksena A-kirjaimesta tuli osa latinalaisia aakkosia.

Käyttö

Eri merkityksiä A-kirjaimelle

- Ajoneuvojen kansallisuustunnuksissa
- A on Itävallan tunnus
- Biokemiassa
- A on alaniinin ja adenosiinin (tietyissä yhteyksissä Ado) tunnus
- Elektroniikassa
- A on eräs paristojen standardikoko
- A on elektroniputken hehkulangan jännitelähteen merkintä
- A on anodin tunnus
- Fysiikassa
- A on sähkövirran yksikön ampeerin tunnus
- A on aktiivisuuden tunnus
- a on kiihtyvyyden tunnus
- Kemiassa
- a on aktiivisuuden tunnus
- A on massaluvun tunnus
- Korttipeleissä
- A on tyypillisessä ja Suomessakin tavallisessa 54 kortin angloamerikkalaisessa pelikorttipakassa kunkin maan ensimmäisen kortin, ns. ässän tunnus
- Koululaitoksessa
- a merkitsee ylioppilastutkinnon tai yliopistossa suoritetun kokeen alinta hyväksyvää arvosanaa, approbaturia
- Lääketieteessä
- A on yksi veriryhmistä
- Matematiikassa
- A on heksadesimaaliluku joka on desimaalilukuna 10
- Musiikissa
- A on C-duuriasteikon kuudes nuotti
- A on brittiläinen rock-yhtye
- Oikeustieteessä
- A tarkoittaa asetusta
- Paperin kokoluokitusstandardissa (ISO 216)
- A yhdistettynä numeroon 0–10 määrittelee paperin koon A-sarjassa, esim. A0, A1, A2, A3, A4 jne.
- Poliittisessa ideologiassa
- A piirrettynä ympyrän sisään on anarkistinen symboli
- SI-järjestelmässä
- a on ajan lisäyksikön vuoden tunnus
- a on atto-etuliitteen eli kerrannaisyksikön tunnus merkiten triljoonasosaa (10^-18)
- A on pinta-alan tunnus
- a on pinta-alan lisäyksikön aarin tunnus
- Tietotekniikassa
- tai on HTML-kielen elementti (engl. tag), jota käytetään HREF-attribuutin kanssa linkin määrittelemiseen

Käyttö merkistöstandardeissa

Tietokoneissa A ja a koodataan eri merkistöstandardeja käyttäen seuraavasti:

	A	a
ASCII	0x41	0x61
Unicode	U+0041 (latinalainen) U+0391 (kreikkalainen) U+0410 (kyrillinen)	U+0061 (latinalainen) U+0430 (kyrillinen)

Muita esitystapoja

- Morseaakkosissa
- A merkitään: · - (Ti – Taa)
- Radioaakkosissa
- A on suomalaisen standardin mukaan Aarne ja NATO-standardin mukaan Alfa
- Pistekirjoituksessa (Braille)
- A merkitään (o = piste, · = ei pistettä):

o·
··
··

Katso myös

- Luettelo kirjaimista als:A ko:A ja:A simple:A

C

C on latinalaisten aakkosten kolmas kirjain. Kyrillisessä aakkostossa C vastaa suomen s-äännettä.

C-kirjaimen merkityksiä

- °C on celsius-asteen lyhenne.
- C on coulombin, sähkövarauksen yksikön tunnus.
- SI-järjestelmässä c (sentti-) tarkoittaa sadasosaa etuliitteenä.
- C on C-ohjelmointikielen nimi, jolla on myös useita johdannaisia: C++, C# ja Objective-C.
- C on hiilen kemiallinen merkki.
- c on usein euron sadasosasta, sentistä käytetty lyhenne. Sentin virallinen lyhenne Suomessa on snt.
- c on fysikaalinen vakio, joka määrittää valon nopeuden tyhjiössä.
- Koululaitoksessa c merkitsee ylioppilastutkinnon tai yliopistossa suoritetun kokeen neljänneksi ylintä hyväksyvää arvosanaa, cum laude approbaturia
- Matematiikassa

\mathbb

tarkoittaa kompleksilukujen joukkoa.
- Roomalainen numero C on 100 desimaalilukuna.
- C on kansainvälisessä radioliikenteessä (erityisesti sähkötyksessä) sanan kyllä lyhenne.
- C on heksadesimaaliluku joka desimaalilukuna on 12 Tietokoneissa C koodataan eri merkistöissä seuraaville arvoille:

merkistö	C	c	℃ (celsiusastesymboli)
ASCII	0x43	0x63	ei ole suoraan: 0xB0 + 0x43
Unicode	U+0043 (latinalainen) U+04?? (kyrillinen)	U+0063 (latinalainen) U+04?? (kyrillinen)	U+2103

als:C ko:C ja:C simple:C

D

D on latinalaisten aakkosten neljäs kirjain.

D-kirjaimen merkityksiä

- Kalentereissa D tarkoittaa usein joulukuuta.
- Kemiassa D on Deuteriumin, vedyn isotoopin symboli.
- Elektroniikassa D on paristokoko.
- Geometriassa d on usein halkaisijaa tarkoittava muuttuja.
- Hexadesimaaliluku D on desimaalilukuna 13
- SI-järjestelmässä d (desi-) on kymmenesosan etuliite.
- SI-järjestelmässä d on ajan mittauksen lisäyksikkönä vuorokausi
- Musiikissa D on nuotti.
- Matematiikassa d on derivointioperaattori.
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena D tarkoittaa Saksaa.
- Roomalaisissa numeroissa D tarkoittaa lukua 500.
- Tietotekniikassa D on ohjelmointikieli. Tietokoneissa D koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

merkistö	D	d
ASCII	0x44	0x64
Unicode	U+0044	U+0064

als:D ja:D ko:D simple:D

F

F on latinalaisten aakkosten kuudes kirjain.

F-kirjaimen merkityksiä

- Kalentereissa F tarkoittaa usein perjantaita (engl. Friday) tai helmikuuta (engl. February).
- Kemiassa F on fluorin kemiallinen merkki.
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena F tarkoittaa Ranskaa.
- Heksadesimaaliluku F on desimaalilukuna 15
- SI-järjestelmässä
- F tarkoittaa faradia,
- f on etuliite (femto-) joka tarkoittaa kerrointa 10^-15.
- Musiikissa F on nuotti.
- Fysiikassa f on taajuuden tunnus ja F on voiman tunnus. ºF tarkoittaa Fahrenheit-asteita.
- Radioviestinnässä F on Ranskan ITU-etuliite. als:F ko:F ja:F simple:F

G

G on latinalaisten aakkosten seitsemäs kirjain. Pienen g:n merkityksiä:

- gramma eli massan yksikkö
- putoamiskiihtyvyys (normaaliputoamiskiihtyvys g_n = 9,80665 m/s²) Ison G:n merkityksiä:

- SI-järjestelmässä etuliite giga- eli miljardikertainen (10⁹)
- konduktanssi eli resistanssin käänteisluku
- gaussi eli magneettivuon tiheyden vanhentunut yksikkö (1 G = 0,1 mT)
- gravitaatiovakio (G = 6,67259 × 10^-11 Nm²/kg²)
- painovoima (G = mg, jossa m on massa ja g putoamiskiihtyvyys)
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena G tarkoittaa Gabonia. als:G ja:G simple:G

H

H on latinalaisten aakkosten kahdeksas kirjain. Länsimaisessa aakkostossa pienellä H-kirjaimella on merkki h. Pienen h:n merkityksiä:
- Tunti.
- Planckin vakio.
- SI-järjestelmässä h (hehto-) tarkoittaa satakertaista etuliitteenä (10²).
- Musiikissa h on C-duuriasteikon seitsemäs nuotti. Käytetään lähinnä Suomessa, muissa maissa tunnetaan paremmin b-nuottina Ison H:n merkityksiä:
- Vedyn kemiallinen merkki.
- Induktanssin mittayksikkö, henry (fysiikka).
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena Unkari als:H ja:H simple:H

J

J on latinalaisten aakkosten kymmenes kirjain. Länsimaisessa aakkostossa pienellä J-kirjaimella on merkki j. Pienen j:n merkittyksiä:
- Fysiikassa ja matematiikassa j on joskus imaginaariyksikön symboli. Yleensä käytetään i-kirjainta. Ison J:n merkityksiä:
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena J tarkoittaa Japania.
- SI-järjestelmässä energian yksikkö on joule, J. Tietokoneissa J koodataan eri merkistöissä seuraavasti: ko:J ja:J simple:J

L

L on latinalaisten aakkosten kahdestoista kirjain. Länsimaisessa aakkostossa pienellä L-kirjaimella on merkki l. Kreikkalaisissa aakkosissa L- ja l-kirjaimia vastaa lambda, Λ ja λ. L-kirjain on suomalaisissa foneettisissa aakkosissa Lauri ja NATO-standardissa Lima.

L-kirjaimen merkityksiä

- l on litran lyhenne.
- L on arvosana laudatur.
- Roomalainen numero L on 50 desimaalilukuna.
- l. on eli-sanan lyhenne.
- Fysiikassa L on induktanssin tunnus
- Oikeustieteessä L tarkoittaa lakia
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena L tarkoittaa Luxemburgia
- Vaatteiden kokoluokituksessa L merkitsee suurta
- L on norjalaisen Erlend Loen kirjoittama romaani Tietokoneissa L koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Katso myös

- Luettelo suomalaisista sanoista jotka päättyvät L-kirjaimeen ja:L simple:L

M

M on latinalaisten aakkosten 13. kirjain.

M-kirjaimen merkityksiä

- Kalentereissa M tarkoittaa usein maanantaita.
- Kemiassa
- M on molaarisuuden symboli
- m on konsentraation symboli
- Valuutoissa M tarkoittaa miljoonaa, esimerkiksi $25M (kaksikymmentäviisi miljoonaa USA:n dollaria)
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena M tarkoittaa Maltaa.
- Arvosanoissa m on Magna cum laude approbatur eli kolmanneksi korkein
- SI-järjestelmässä
- M (mega-) on miljoonakertainen etuliitteenä (=10⁶=1 000 000)
- m (milli-) on tuhannesosa etuliitteenä (10³)
- m tarkoittaa metriä
- Fysiikassa M on vääntömomentin tunnus
- Ilmailussa M on nopeusyksikkö Mach-luku
- Roomalaisissa numeroissa M tarkoittaa tuhatta (alk. lat. mille, tuhat)
- Vaatteiden kokoluokituksessa M merkitsee keskikokoista ja:M simple:M

N

N on latinalaisten aakkosten 14. kirjain. Länsimaisessa aakkostossa pienellä N-kirjaimella on merkki n. Pienen n:n merkityksiä:
- nano on SI-järjestelmässä 10^-9 eli miljardisosa Ison N:n merkityksiä:
- Typen kemiallinen merkki
- Fysiikassa N on newtonin tunnus (voiman yksikkö)
- Matematiikassa

\mathbb

tarkoittaa luonnollisten lukujen joukkoa.
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena N tarkoittaa Norjaa
- Suosittu 2-D freeware tasohyppely/puzzlepeli

N-kirjaimen merkityksiä

Tietokoneissa N koodataan eri merkistöissä seuraavasti: ja:N simple:N

O

O on latinalaisten aakkosten 15. kirjain.
- Kemiassa O on hapen kemiallinen merkki.
- Tietojenkäsittelytieteessä O:llä merkitään asymptoottista käyttäytymistä.
- Lääketieteessä O on yksi ihmisen veriryhmä. Luettelo kirjaimista ko:O ja:O simple:O

P

P on latinalaisten aakkosten 16. kirjain.
- SI-järjestelmässä p (piko-) tarkoittaa biljoonasosaa etuliitteenä (10^-12).
- Fysiikassa p on paineen tunnus
- SI-järjestelmässä P (peta-) tarkoittaa biljardikertaista etuliitteenä (10¹⁵).
- Fysiikassa P on tehon tai erityisesti pätötehon tunnus
- Kemiassa P on fosforin kemiallinen merkki.
- Valuutoissa p tarkoitti aiemmin markan sadasosaa.
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena P tarkoittaa Portugalia ja:P simple:P

R

R on latinalaisten aakkosten 18. kirjain. Se kehittyi seemiläisestä reeš-kirjaimesta kreikan roon (Ρ, ρ) välityksellä.

R-kirjaimen merkityksiä

- Fysiikassa R on resistanssin tunnus.
- Matematiikassa

\mathbb

tarkoittaa reaalilukujen joukkoa.
- Geometriassa r tarkoittaa ympyrän sädettä
- Tietotekniikassa R on ohjelmointikieli sekä avoin tilastotieteellinen sovellus.
- Luetteloissa R tarkoittaa harvinaista (latinaksi rara); RR on hyvin harvinainen (rarissima) ja RRR erittäin harvinainen (rarorarissima).
- ® on rekisteröity tavaramerkki.
- Postilähetyksissä R (ranskaksi recommandé) tarkoittaa kirjattua lähetystä.
- Kappalemittana r tarkoittaa riisiä eli 500 arkkia. ja:R simple:R

T

T on latinalaisten aakkosten 20. kirjain.
- SI-järjestelmässä T (tera-) tarkoittaa biljoonakertaista etuliitteenä (10¹²).
- SI-järjestelmässä t on massan lisäyksikkö tonni
- Fysiikassa T on teslan tunnus (magneettivuon tiheyden yksikkö)
- Tietotekniikassa t on tallennuskapasiteetin mittayksikkö tavu
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena T tarkoittaa Thaimaata ja:T simple:T

V

V on latinalaisten aakkosten 22 kirjain. Se on kehittynyt kreikan ypsilonista (Υ, υ).

Merkitykset

- Fysiikassa v on nopeuden tunnus; V on jännitteen yksikön voltin lyhenne sekä tilavuuden tunnus.
- Roomalaisissa numeroissa V tarkoittaa viittä.
- V on vanadiinin kemiallinen merkki.
- v on Suomessa vuoden lyhenne (kansainvälinen lyhenne a)
- Ajoneuvon kansallisuustunnuksena V tarkoittaa Vatikaania
- V on myös 80-luvulla tehty science fiction televisiosarja. als:V ja:V simple:V

W

W on latinalaisten aakkosten 23. kirjain.
- Fysiikassa W on watin tunnus (tehon yksikkö)
- Kemiassa W on volframin kemiallinen merkki als:W ja:W simple:W

Yö

:Tämä sivu käsittelee vuorokaudenaikaa yö. Jos etsit tietoa yhtyeestä Yö, katso Yö (yhtye). Yö on se aika vuorokaudesta, jona paikka planeetan pinnalla on kääntynyt poispäin Auringosta niin, ettei Auringosta tuleva valo osu siihen. Joka hetki hiukan alle puolella Maapallosta on yö. (Ilmakehä taittaa valoa niin, että osa siitä osuu maahan silloinkin, kun aurinko on horisontin takana.) Yöllä kosteutta kondensoituu esineisiin, sillä lämpö pakenee esineistä avaruuteen ja kosteus tiivistyy esineiden pinnalle. Menneisyydessä yöllä on nukuttu, koska pimeässä on vaikea työskennellä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että ihmisen tärkein <