:: wikimiki.org ::

Luettelo Tanskan Kuninkaista

Luettelo Tanskan kuninkaista

Tanska on kuningaskunta jonka nykyinen hallitsija on Margrethe II, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Hardeknud on ensimmäinen kuningas jota voidaan pitää historiallisena henkilönä.
- Tanskan kuninkaat hallitsivat Tanskaan vuoteen 1396.
- Vuosina 1380-1396 Tanska ja Norja olivat personaaliunionissa.
- Vuosina 1397-1536 Tanska kuului Kalmarin unioniin.
- Tanska-Norjan kuningaskunta vuosina 1536-1814
- Tanskan kuningaskunta 1814 - nykypäivä
- Personaaliunionissa Islannin kanssa vuosina 1918-1944

Luettelo Tanskan kuninkaista ja kuningattarista

- 917?-948? Hardeknud
- 948?-958 tai 959 Gorm Vanha
- 958 tai 959 - 986 Harald Sinihammas
- senest 987 - d. 1014 Sven Haaraparta
- 1014-1018 Harald II
- 1018-1035 Knuut II Suuri
- 1035-1042 Knuut III Hardeknud
- 1042-1047 Magnus den Gode
- 1047-1074 Svend II Estridsen
- 1074-1080 Harald III Hen
- 1080-1086 Knuut IV den Hellige
- 1086-1095 Oluf I Hunger
- 1095-1103 Eerik I Ejegod
- 1104-1134 Niels
- 1134-1137 Eerik II Emune
- 1137-1146 Eerik III Lam
- 1146-1157 Svend II Grathe, Knud V ja Valdemar I Suuri
- 1157-1182 Valdemar I Suuri
- 1182-1202 Knuut VI
- 1202-1241 Valdemar II Sejr
- 1241-1250 Erik VI Plovpenning
- 1250-1252 Abel
- 1252-1259 Kristoffer I
- 1259-1286 Eerik V Glipping
- 1286-1319 Eerik VI Menved
- 1320-1326 Kristoffer II
- 1326-1329 Valdemar III
- 1329-1332 Kristoffer II
- 1332-1340 interregnum
- 1340-1375 Valdemar VI Atterdag
- 1376-1387 Oluf III
- 1387-1412 Margareeta
- 1412-1439 Eerik VII Pommerilainen
- 1440-1448 Kristofer Baijerilainen
- 1448-1481 Kristian I
- 1481-1513 Hans
- 1513-1523 Kristian II
- 1523-1533 Frederik I
- 1534-1559 Kristian III
- 1559-1588 Fredrik II
- 1588-1648 Kristian IV
- 1648-1670 Fredrik III
- 1670-1699 Kristian V
- 1699-1730 Fredrik IV
- 1730-1746 Kristian VI
- 1746-1766 Fredrik V
- 1766-1808 Kristian VII
- 1808-1839 Fredrik VI
- 1839-1848 Kristian VIII
- 1848-1863 Fredrik VII
- 1863-1906 Kristian IX
- 1906-1912 Fredrik VIII
- 1912-1947 Kristian X
- 1947-1972 Fredrik IX
- 1972- Margareeta II
-

Tanska

Tanska on monarkia Pohjois-Euroopassa. Se sijaitsee Saksasta pohjoiseen, Norjasta etelään ja Ruotsista lounaaseen. Pinta-alaltaan se on muihin pohjoismaihin verrattuna pieni, vain 43 094 neliökilometriä. Väkiluku on samaa suuruusluokkaa muiden pohjoismaiden kanssa.

Historia

Tanskan yhdisti lopullisesti Harald Blåtand noin vuonna 980. Tällöin tanskalaiset tunnettiin viikinkeinä ja he ryöstelivät, kävivät kauppaa ja kolonisoivat suuria osia Euroopasta. Tanskan vallan alla olikin eri aikoihin Englanti, Norja, Ruotsi, Baltian rannikkoa ja Pohjois-Saksan rannikkoa. Skoone oli osa Tanskaa siihen asti kun se menetettiin Ruotsille vuonna 1658. Tanskan ja Norjan unioni lakkasi olemasta vuonna 1814 ja Norja päätyi uuteen unioniin Ruotsin kanssa. Vuonna 1864 käydyn Toisen Schleswigin sodan jälkeen Tanska joutui luopumaan Schleswig-Holsteinista Preussille. Tämän jälkeen Tanska on pitänyt kiinni neutraliteetti-linjasta eikä osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan. 9. huhtikuuta 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan (Operaatio Weserübung). Tanska oli Saksan miehittämä miltein koko toisen maailmansodan ajan. Sodan jälkeen Tanska liittyi NATO:n ja vuonna 1973 Euroopan unioniin. Luettelo Tanskan kuninkaista.

Politiikka

Tanskan virallinen hallitsija on Tanskan kuningatar, mutta hänellä ei ole poliittista valtaa. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait ja siihen kuuluu 179 jäsentä. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi määrätä uudet eduskuntavaalit pidettäväksi aikaisemminkin.

Läänit

Luettelo Tanskan kuninkaista Tanska jaetaan 13 lääniin (amter) ja 271 kuntaan (kommuner).
- Frederiksborgin lääni
- Fynin lääni
- Kööpenhaminan lääni
- Nordjylland (Pohjois-Jyllannin lääni)
- Riben lääni
- Ringkjøbingin lääni
- Roskilden lääni
- Sønderjylland (Etelä-Jyllannin lääni)
- Storstrømin lääni
- Vejlen lääni
- Viborgin lääni
- Vestsjælland (Länsi-Sjellannin lääni)
- Århusin lääni Kolmella kunnalla on lääninoikeudet:
- Bornholm
- Fredriksberg
- Kööpenhamina Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle mutta niillä on autonominen asema. Kummallakin on kaksi paikkaa Tanskan eduskunnassa.

Maantiede

Färsaaret Tanska koostuu Jutlandin niemimaasta ja 405 saaresta joista 82 on asutettua. Tärkeimmät näistä ovat Fyn ja Själlanti. Bornholm sijaitsee Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Sillat yhdistävät monta saarista. Juutinrauman yli johtava Øresundin silta yhdistää Själlannin ja Ruotsin. Suuri Beltin silta yhdistää Fynin ja Själlannin. Tanskan pääkaupunki on Själlannin saarella, Juutinrauman länsipuolella sijaitseva Kööpenhamina, jonka ympäristössä asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin kolmannes tanskalaisista. Juutinrauman vastakkaisella puolella sijaitsevaan Malmön kaupunkiin pääsee siltaa pitkin. Lisäksi Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle, mutta niillä on laaja itsehallinto. Tanskan korkein piste on noin 173 metriä merenpinnan yläpuolella.

Väestöjakauma

Tanskassa puhutaan enimmäkseen tanskaa, mutta Saksan rajalla puhutaan myös saksaa. 84,3 % tanskalaisista kuuluu luterilaiseen Tanskan valtionkirkkoon, Den Danske Folkekirke. Noin 10% kuuluu muihin kristittyihin kirkkoihin ja muslimeja on 2% väestöstä. Muut uskonnot ja uskontokuntiin kuulumattomat mahtuva jäljelle jäävänä vajaaseen prosenttiin.

Kulttuuri

Tunnettuja tanskalaisia:
- Hans Christian Andersen, kirjailija
- Niels Bohr, fyysikko
- Tyko Brahe, tähtitieteilijä
- Karen Blixen, kirjailija
- Søren Kierkegaard, filosofi
- K E Løgstrup, filosofi
- Bjarne Stroustrup, C++-kielen kehittäjä
- Bertel Thorvaldsen, taiteilija
- Lars von Trier, ohjaaja

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kalkkikivi
- suola
- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- elintarvikkeet

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=56.102683,9.733887&spn=2.720762,8.107910&z=10&t=h&hl=en Tanska Google Mapsissa] Luokka:Tanska fiu-vro:Taani als:Dänemark ms:Denmark zh-min-nan:Dan-kok ko:덴마크 ja:デンマーク simple:Denmark th:ประเทศเดนมาร์ก

Kuningaskunta

Monarkia on valtiomuoto, jossa yksinvaltias on valtion pää. Erona tasavaltaan on useimmiten se, että monarkiassa kuninkuus peritään vanhemmilta, kun tasavallassa presidentit ovat vallassa vain tietyn kauden ja äänestetään uudelleen. Monarkiaksi kutsutaan joskus myös itse kuningashuonetta tai kuningaskuntaa. Myös useissa kuningaskunnissa kuningas valittiin aluksi äänestämällä, mutta asema muuttui sittemmin perinnölliseksi tarkan kruununperintäjärjestyksen mukaan. Kuningassuvut muodostivat dynastioita, jotka saattoivat olla vallassa satoja vuosia. Nykyisin periytyvää valtaa pidetään ehdottomasti avoimen yhteiskunnan periaatteiden vastaisena. Siksi esimerkiksi pohjoismaisissa monarkioissa kuninkaallisten rooli on lähinnä seremoniallinen ja kuningashuonetta ylläpidetään vain perinteiden vuoksi, kulttuurihistoriallisista syistä. Erotuksena vanhanaikaisista kuningaskunnista, demokraattisen parlamentin ja hallituksen hallitsemian valtioita, joissa kuningas on ainoastaan valtion keulakuva, nimitetään perustuslaillisiksi kuningaskunniksi.

Kruununperimys

Kruununperimys vaihtelee kuningaskunnasta toiseen. Perustuslaillisissa kuningaskunnissa se on yleensä kirjattu parlamentin säätämään perustuslakiin. Perinteinen kruununperimys on ollut vanhimmalle pojalle, sitten nuoremmille sisaruksille, myös tytöille, ikäjärjestyksessä. Ennen epäselvyydet kruununperimyksessä johtivat usein sotiin eri kruununtavoittelijoiden kesken. Nykyisin mm. Ruotsissa on tasa-arvon nimissä kruununperimystä muutettu siten, että kruununperijä on vanhin perillinen, sukupuolestaan riippumatta. Joissain maissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on silti voimassa kruununperimys, joka määrää monarkin tunnustamaan tiettyä uskoa, ja kieltää avioliiton väärän uskonnokunnan edustajan kanssa.

Nykyiset monarkiat

(katso myös Luettelo valtioista hallintojärjestelmän mukaan) Monarkistiset valtiot (2004) ovat:
- Alankomaat, Alankomaiden Antillit ja Aruba
- Andorra (ruhtinaskunta)
- Antigua ja Barbuda
-
- Australia, Ashmore- ja Cartiersaaret, Joulusaari, Kookossaaret, Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret, Norfolkinsaari ja Northern Territory.
-
- Bahama
-
- Bahrain
- Barbados
-
- Belgia
- Belize
-
- Bhutan (kuningaskunnan perinteinen nimitys "Druk Gyalpo")
- Brunei (sulttaanikunta)
- Espanja
- Grenada
-
- Jamaika
-
- Japani (hallitsijan titteli: "天皇", käännetään usein keisariksi)
- Jordania
- Kambodža
- Kanada
-
- Kuwait (emiirikunta)
- Lesotho
- Liechtenstein (ruhtinaskunta)
- Luxembourg (suurherttuakunta)
- Malesia (virallinen nimitys on "Seri Paduka Baginda Yang di-Pertuan Agong", korkein hallitsija)
- Marokko
- Monaco (ruhtinaskunta)
- Nepal
- Norja, Bouvet'nsaari, Jan Mayen ja Huippuvuoret
- Oman (sulttaanikunta)
- Papua-Uusi-Guinea
-
- Qatar (emiirikunta)
- Saint Kitts ja Nevis
-
- Saint Lucia
-
- Saint Vincent ja Grenadiinit
-
- Samoa (virallinen nimitys on "päällikkö," perinteinen nimitys on "o le Ao o le Malo")
- Saudi-Arabia
- Salomonsaaret
-
- Swazimaa
- Ruotsi
- Tanska, Grönlanti ja Färsaaret
- Thaimaa
- Tonga
- Tuvalu
-
- Uusi-Seelanti, Cookinsaaret ja Niue
-
- Yhdistyneet Arabiemiraatit (johtaja on monarkki ja liittovaltion presidentti)
- Yhdistynyt kuningaskunta, Anguilla, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, British Indian Ocean Territory, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret ja Turks- ja Caicossaaret
- Vatikaanivaltio (paavikunta)
- Kaikkien Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvien maiden virallinen hallitsija on Ison-Britannian monarkki, jolla tosin on erilaisia arvonimiä eri maissa. Tiibetin maanpaossa oleva hallitus on virallisesti Tenzin Gyatson, 14:nnen dalai-laman, johtama monarkia.

Erikoisuuksia

Liittovaltion osat voivat olla kuningaskuntia, vaikka itse valtio ei ole. Esimerkkinä Yhdistyneet arabiemiraatit. Malesiassa kansan kuningas valitaan viiden vuoden kaudelle yhdeksän sulttaanin toimesta (ja joukosta), jotka ovat Malesian niemimaan kuningaskuntien perinnöllisiä hallitsijoita. Paavi on uskonnollisen asemansa katolisen kirkon päänä lisäksi Vatikaanivaltion monarkki. Hänet valitaan yleensä kardinaalien joukosta, eikä kruununperimystä ole käytössä. 1400–1500-luvuilla joillain paaveilla oli lapsia, joille he jättivät paavin viran. Andorrassa on kaksi ruhtinaskumppania, joista toinen on Espanjan Urgellin piispa ja toinen Ranskan hallitsija – nykyisin presidentti Jacques Chirac. Tapa jossa itsenäisen valtion pää on toisen valtion demokraattisesti valittu edustaja lienee ainutlaatuinen historiassa. Luokka:Monarkia

Margrethe II

Margareeta II, (Margrethe Alexandrine Þorhildur Ingrid) (s. 16. huhtikuuta 1940), on ollut Tanskan kuningatar vuodesta 1972. Margareeta syntyi Amalienborgin palatsissa Kööpenhaminassa Fredrik IX:n ja Ruotsin prinsessa Ingridin tyttärenä. Koska Tanskan kuningas oli myös Islannin hallitsija, prinsessa sai islanninkielisen kolmannen nimen: "Þorhildur". Margareeta ei ollut syntyessään kruununperijä, vaan Tanskan lain mukaan vain mies voi nousta valtaistuimelle. Koska hänellä ei ollut veljiä, otaksuttiin, että joku Fredrik IX:n veljistä nousisi valtaistuimelle kuninkaan kuoleman jälkeen. Kuitenkin kun Elisabet II kruunattiin 1952, Tanskassa alettiin kysellä, miksei nainen voisi hallita. 27. maaliskuuta 1953 pidettiin kansanäänestys, ja uusi perimyslaki salli naisen nousta valtaistuimelle, mutta ainoastaa jos kuninkaalla ei ollut poikia. 18-vuotispäivänään, 1958, presumptiivinen perijätär sai paikan valtakunnanneuvostossa (Statsrådet), ja prinsessa johti neuvostoa kuninkaan ollessa poissa. 10. kesäkuuta 1967 Margareeta nai ranskalaisen diplomaatin, kreivi Henri de Laborde de Montpezatin (s. 1934). Hän sai Tanskan prinssin arvonimen kruununperijän puolisona. Parilla on kaksi lasta: Frederik André Henrik Christian (s. 1968) ja Joachim Holger Waldemar Christian (s. 1969). Noustuaan valtaistuimelle 14. tammikuuta 1972, Margareeta II:sta tuli ensimmäinen monarkki uuden perimyslain mukaan. Margareetaa pidetään yhtenä Euroopan moderneimmista hallitsijoista. Hän sallii avoimesti televisiohaastattelut ja esiintyy arkivaatteissa. Kuningatar on kriitikkojenkin kehuma taidemaalari, ja on järjestänyt useita näyttelyitä. Hänen kuvitustaan käytettiin tanskankielisessa Taru sormusten herrasta -käännöksessä 1977 ja uudessa painoksessa 2002. Hänen sanotaan myös osallistuneen kirjan käännökseen. Kuningatar on suunnitellut myös vaatteita. Tosin hän on myös ketjupolttaja. Luokka:Hallitsijat Luokka:Tanska ko:마르그레테 2세 ja:マルグレーテ2世 (デンマーク女王)

1380

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- 16. syyskuuta Kaarle V Viisas Luokka:1300-luku ko:1380년

1396

Tapahtumia

- Osmanien valtakunta saavutti Tonavan etelärannan

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1300-luku ko:1396년

1397

Tapahtumia

- Kalmarin unioni sai muodollisesti alkunsa

Syntyneitä

Kuolleita

- Francesco Landini, säveltäjä Luokka:1300-luku ko:1397년 simple:1397

Kalmarin unioni

Pohjoismainen Kalmarin unioni syntyi kun Tanskan ja Norjan kuningatar Margareeta valittiin vuonna 1389 Ruotsin hallitsijaksi. Kalmarin unionin katsotaan kuitenkin varsinaisesti alkaneen Eerik XII Pommerilaisen kruunajaisista 1397. Unionin päätökset tehtiin Tanskassa, Kööpenhaminassa. Unionista oli Suomelle hyötyä. Tanska oli kaukana, eivätkä kuninkaat ja aateliset olleet kiinnostuneita kaukaisen Suomen asioista. Suomalaiset saivat hoitaa omia asioitaan rauhassa. Käytännössä Unioni aiheutti ristiriitoja, sillä Ruotsi oli politiikassaan kiinnostunut idästä, Venäjän suunnasta, kun taas Tanskan intressit suuntautuivat enemmän etelää kohti. Kalmarin unioni pysyi koossa vuoteen 1412 asti, jolloin kuningatar Margareeta kuoli. Ruotsalaiset kapinoivat uutta unionikuningasta vastaan, sillä heidän mielestään unionista oli hyötyä vain Tanskalle. 1400-luvun loppupuolella Ruotsi ja Tanska sotivat jatkuvasti kekenään. Vuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II hyökkäsi Ruotsiin ja valloitti samalla Tukholman. Kruunajaisjuhlissaan uusi kuningas teloitutti korkea-arvoisia ruotsalaisia. Tapahtumaa kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Kalmarin unioni hajosi, ja Ruotsin kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasa. Luokka:Norja Luokka:Ruotsin historia Luokka:Tanska Luokka:Pohjoismaiden historia Luokka:Euroopan entiset valtiot ja:カルマル同盟

1536

Tapahtumia

- Buenos Aires perustettiin
- Wales liitettiin Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella

Syntyneitä

Kuolleita

- 12. heinäkuuta: Erasmus Rotterdamilainen, teologi Luokka:1500-luku ko:1536년 simple:1536

Islanti

Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Pääosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavikissa.

Historia

Pääartikkeli: Islannin historia Islannin asuttivat ensimmäisinä norjalaiset viikingit ja skotlantilaiset ja iirin keltit 800-luvun lopussa ja 900-luvulla. Parlamentti, Alþingi, perustettiin 930, se tosin menetti merkityksensä 1253 ja lakkautettiin 1800-luvun alussa. Vuonna 1000 Norjan kuningas Haraldur toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina ennen suhteellisen vapaa väestö ajautui muutamien hallitsevien perheiden orjuuteen. Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan 1262 ja oli Norjan kruununsiirtomaa vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen. Parlamentti perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta, personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi, Islannista tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen. Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi NATO:on.

Politiikka

Pääartikkeli: Islannin politiikka Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen. Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.

Maantiede

2007 Pääartikkeli: Islannin maantiede Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinta kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset) Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä. Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt) Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan.

Talous

Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Koska maa on vuorinen ja sateinen, maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn.

Väestöjakauma

Islannin jäätiköt Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin. Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87.1%, protestantteja 4.1%, Katolilaisia 1.7% ja muita 7.1%. Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 tuhatta ihmistä.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Islannin kulttuuri Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita Grænlendinga ja Eiríkin -saagat, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous. Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk. Islannissa puhutaan islantia joka lienee nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kala
- vesivoima
- geoterminen energia

Merkittävimmät vientituotteet

- kala

Aiheesta muualla

- [http://www.islanti.fi/ Islannin suurlähetystö]
- [http://www.helsinki.fi/~emiettun/islanti/seminaari.html Islannin geologiasta]
- [http://www.icetourist.is/ Iceland Tourist Board]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.979359,-18.610840&spn=4.127954,16.215820&z=11&t=h&hl=en Islanti Google Mapsissa] Luokka:Islanti fiu-vro:Island' als:Island ms:Iceland zh-min-nan:Peng-tē ko:아이슬란드 ja:アイスランド simple:Iceland th:ประเทศไอซ์แลนด์

1944

Tapahtumia

Tammikuu

- 2. tammikuuta - Berliinin suurpommitus.
- 4. tammikuuta - Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
- 22. tammikuuta - Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Anzioon Italiassa alkoi.
- 27. tammikuuta - Saksalaisjoukot karkoitettiin Leningradin läheltä.
- 30. tammikuuta - Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Majurolle Marshallsaarilla.

Helmikuu

- 6.-7. helmikuuta Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö 6.-7.2
- 29. helmikuuta - Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousevat maihin Amiraliteettisaarilla.

Maaliskuu

- 18. maaliskuuta - Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittävä Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.

Huhtikuu

Toukokuu

- 18. toukokuuta - Saksalaiset vetäytyvät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtaavat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.

Kesäkuu

- 4. kesäkuuta - USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallattua vihollisaluksen.
- 5. kesäkuuta - Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu akselivaltojen pääkaupunki.
- 5. kesäkuuta - Yli 1000 pommikonetta pudotti 5000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
- 6. kesäkuuta - Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 liittoutuneiden joukkoja nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
- 9. kesäkuuta - Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Karjalankannaksella Suomea vastaan.
- 10. kesäkuuta - 642 surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
- 13. kesäkuuta - Ensimmäinen V-1-hyökkäys Englantiin.
- 15. kesäkuuta - Yhdysvaltain joukot nousevat maihin Saipanilla.
- 17. kesäkuuta - Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
- 22. kesäkuuta - Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
- 25. kesäkuuta–10. heinäkuuta - Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu

Heinäkuu

- 9. heinäkuuta - Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
- 18. heinäkuuta - Hideki Tojo erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
- 20. heinäkuuta - Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin johtamasta murhayrityksestä.
- 21. heinäkuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousevat maihin Guamilla.
- 21. heinäkuuta - Espoon Lahnuksessa mitataan Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.

Elokuu

- 1. elokuuta - Risto Ryti erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheimin Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
- 1. elokuuta–2. lokakuuta - Varsovan kansannousu Puolassa
- 12. elokuuta - Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
- 15. elokuuta - Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
- 23. elokuuta - Romania solmi aselevon liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
- 24. elokuuta - Liittoutuneet vapauttivat Pariisin.
- 29. elokuuta - Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.

Syyskuu

- 2. syyskuuta - Liittoutuneet saapuivat Brysseliin.
- 4. syyskuuta - Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
- 4. syyskuuta - Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
- 5. syyskuuta - Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
- 8. syyskuuta - Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
- 11. syyskuuta - Pohjoisen ja eteläiset Ranskan joukot tapaavat lähellä Dijonia.
- 17. syyskuuta - Operaatio Market Garden alkoi.
- 19. syyskuuta - Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.

Lokakuu

- 9. lokakuuta - Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittavat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
- 10. lokakuuta - Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussiin.
- 15. lokakuuta - Unkari solmi aselevon liittoutuneiden kanssa.
- 16. lokakuuta - Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
- 18. lokakuuta - Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
- 20. lokakuuta - Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
- 21. lokakuuta - Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
- 23. lokakuuta - Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.

Marraskuu

- 6. marraskuuta - Suojeluskunnat määrättiin lopetettavaksi Suomessa.
- 7. marraskuuta - Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas E. Dewey ja valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
- 12. marraskuuta - Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
- 22. marraskuuta - William Lyon Mackenzie King toteuttaa asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johtaa poliittiseen kriisiin.
- 22. marraskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot valtaavat Metzin.
- 23. marraskuuta - Lotta Svärd määrättiin lopettavaksi.
- 24. marraskuuta - 88 USAAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.

Joulukuu

- 3. joulukuuta - Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
- 16. joulukuuta - Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
- 17. joulukuuta - Malmédyn verilöyly.
- 29. marraskuuta - Albania vapautuu miehityksestä.
- 30. joulukuuta - Kreikan kuningas George II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
- 31. joulukuuta - Unkari julisti sodan Saksalle.

Syntyneitä

- 18. tammikuuta - Paul Keating, Australian pääministeri
- 10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija.
- 13. helmikuuta - Jerry Springer, televisiojuontaja
- 2. maaliskuuta - Leif Segerstam, kapellimestari
- 6. maaliskuuta - Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
- 7. maaliskuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 26. maaliskuuta - Diana Ross, laulaja
- 7. huhtikuuta - Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
- 27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja.
- 5. toukokuuta - John Rhys-Davies, näyttelijä
- 14. toukokuuta - George Lucas, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- 21. toukokuuta - Mary Robinson, Irlannin presidentti
- 25. toukokuuta - Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
- 9. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja
- 20. elokuuta - Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
- 12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä (mm. Tankki täyteen, Sisko ja sen veli).
- 21. syyskuuta - Barry White, muusikko (k. 2003)
- 25. syyskuuta - Michael Douglas, näyttelijä
- 7. marraskuuta - Pekka Vennamo, ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
- 1. joulukuuta - Arja Saijonmaa, näyttelijä

Kuolleita

- 23. tammikuuta - Edvard Munch, norjalainen taidemaalari
- 5. helmikuuta - Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko (s. 1900)
- 6. helmikuuta - Samuli Paulaharju opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
- 29. helmikuuta - Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
- 26. heinäkuuta - Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi
- 31. heinäkuuta - Antoine de Saint-Exupéry, lentäjä ja kirjailija
- 8. elokuuta - Aino Ackté, oopperalaulaja
- 23. elokuuta - Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
- 14. lokakuuta - Erwin Rommel, kenttämarsalkka, itsemurha (s. 1891)
- 20. joulukuuta - Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin khedive (varakuningas)
- 30. joulukuuta - Romain Rolland, ranskalainen kirjailija Luokka:1944 ms:1944 ko:1944년 ja:1944年 simple:1944 th:พ.ศ. 2487

948

Vuosisadat: 800-luku - 900-luku - 1000-luku Vuosikymmenet: 890 900 910 920 930 - 940 - 950 960 970 980 990 Vuodet: 943 944 945 946 947 - 948 - 949 950 951 952 953 ----

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:948년

948

Vuosisadat: 800-luku - 900-luku - 1000-luku Vuosikymmenet: 890 900 910 920 930 - 940 - 950 960 970 980 990 Vuodet: 943 944 945 946 947 - 948 - 949 950 951 952 953 ----

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:948년

958

Tapahtumia

Syntyneitä

- Basileios II, Bysantin keisari

Kuolleita

- Gorm Vanha, Tanskan kuningas ko:958년

959

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- 9. marraskuuta: Konstantinos VII, Bysantin keisari ko:959년 simple:959

Gorm Vanha

Gorm Vanha (Gorm den Gamle, k. 958) oli Tanskan kuningas 910–958. Hän oli mahdollisesti Hardeknudin poika. Gorm oli naimisissa Englannin kuninkaan Ethelredin tyttären Tyra Danebotin kanssa. Gorm pystytti vaimonsa muistoksi Jellingiin riimukiven. Gormin kuoleman jälkeen kuninkaaksi tuli hänen poikansa Harald Sinihammas.

Puoliso

Tyra Danebot

Lapset

Harald Sinihammas Luokka:Tanskan kuninkaat

959

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- 9. marraskuuta: Konstantinos VII, Bysantin keisari ko:959년 simple:959

986

Tapahtumia

- Sven Haaraparta kukisti isänsä Harald Sinihampaan Tanskassa.

Syntyneitä

Kuolleita

- Cadwallon ap Ieuaf, Walesin ruhtinas ko:986년

987

Tapahtumia

- Al-Mansur Ibn Abi Aamir ryösti Leónin

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:987년

Sven Haaraparta

Sven Haaraparta eli Sven Otto Haraldsson (tanskaksi Svend Tveskæg, norjaksi Svein Tjugeskjegg, n. 960–3. helmikuuta 1014) oli Tanskan kuningas 986-1014 ja Englannin kuningas 1013–1014. Hän on ilmeisesti saanut liikanimensä poikkeuksellisen tuuheasta parrastaan.

Puoliso

Gunhild

Lapset

- Knuut Suuri
- Harald II
- Estrid Svensdotter Luokka:Tanskan kuninkaat Luokka:Viikinkiaika ja:スヴェン1世 (デンマーク王)

1018

Tapahtumia

- Bulgariasta tuli osa Bysantin keisarikuntaa.
- Bautzenin rauha Saksan ja Puolan välille.
- Carhamin taistelu, skotit valloittivat Lothienin.
- Northumberlandista tuli osa Skotlantia.
- Knuut Suuresta tuli Tanskan kuningas (tai vuonna 1019) seuraten kuningas Harold II:a.
- Vlaardingen taistelu, jossa kreivi Dirk III löi Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan keisarin Henrik II Pyhän lähettämän armeijan.

Syntyneitä

- Paavi Victor II (arvio)

Kuolleita

- 23. kesäkuuta - Itävallan rajakreivi Henri I (itävalta)
- Harald II, Tanskan kuningas ko:1018년

1018

Tapahtumia

Syntyneitä

- Paavi Victor II (arvio)

Kuolleita

- 23. kesäkuuta - Itävallan rajakreivi Henri I (itävalta)
- Harald II, Tanskan kuningas ko:1018년

1035

Tapahtumia

- Hardeknutista tuli Tanskan kuningas.
- Magnus I Olavssonista tuli Norjan kuningas.
- Vilhelm I Valloittajasta tuli Normandian herttua.

Syntyneitä

Kuolleita

- 12. marraskuuta - Knuut II Suuri, Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas. ko:1035년

1035

Tapahtumia

- Hardeknutista tuli Tanskan kuningas.
- Magnus I Olavssonista tuli Norjan kuningas.
- Vilhelm I Valloittajasta tuli Normandian herttua.

Syntyneitä

Kuolleita

- 12. marraskuuta - Knuut II Suuri, Englannin, Tanskan ja Norjan kuningas. ko:1035년

1047

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

- ko:1047년

Wikipedia:Votes for deletion/Hagfish fiber

This page is an archive of the proposed deletion of the article below. Further comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or on a Votes for Undeletion nomination). No further edits should be made to this page. The result of the debate was Delete --Allen3 ^talk 19:57, July 22, 2005 (UTC)

Hagfish fiber

Hoax? Search in http://www.altavista.com for "hagfish fibre" and "hagfish fiber" shows nothing except Wikipedia echoes. I know some biology: talk of making fish slime into tough fiber is SILLY. Anthony Appleyard 20:51, 11 July 2005 (UTC) Actually, it's not a hoax - I've read articles on hagfish slime before; it's a fascinating substance which, yes, has some horribly nasty vicious tough fibers permeating it. Don't think it's notable yet, though, so I vote delete - for now. DS 21:25, 11 July 2005 (UTC)
- Delete, unverifiable. Dcarrano 01:14, July 12, 2005 (UTC)
- Keep...for now. See if anything else comes up. (But keep the VfD sign up as long as new, truthful information hasn't come up yet.) 68.14.25.141 02:19, 16 July 2005 (UTC) simply the knowledge of the uses of 'hagfish slime' would be useful. perhaps changing the presentation of the article so as to imply that the findings are few would do. :The above discussion is preserved as an archive of the debate. Please do not modify it. Subsequent comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or in an undeletion request). No further edits should be made to this page.

hotel a Venezia jastrz�bia g�ra pensjonat okucia metalowe praca za granic� online casinos

:: RELATED NEWS ::

اللغةالعربية اللغة العربية هي لغة سامية ، مثل السريانية (نسبةَ الى سورية) و الآرامية و العبرية و الأكادية ، و هي لغة الصورة:Arms germany hessen.png	صورة:Flag germany sh.png