:: wikimiki.org ::

Luettelo Suomalaisista Miesten Etunimistä

Luettelo suomalaisista miesten etunimistä

Nämä miesten nimet esiintyvät suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. __NOTOC__

A

- Aadolf
- Aapeli
- Aapo
- Aappo
- Aarne
- Aarni
- Aarno
- Aaro
- Aaron
- Aarre
- Aarto
- Aatami
- Aatos
- Aatto
- Aatu
- Ahti
- Ahto
- Ahvo
- Aimo
- Aki
- Akseli
- Aku
- Albert
- Ale
- Aleksanteri
- Aleksi
- Aleksis
- Alfred
- Ali
- Allan
- Alpi
- Alpo
- Altti
- Alvar
- Alvi
- Ano
- Anselmi
- Anssi
- Antero
- Anton
- Antti
- Antto
- Anttoni
- Arhippa
- Arho
- Ari
- Armas
- Arsi
- Arto
- Arttu
- Artturi
- Arvi
- Arvo
- Asko
- Aslak
- Asmo
- Asser
- Atro
- Atso
- Atte
- August
- Aukusti
- Aulis
- Auno
- Auvo

B

- Benjamin

D

- Daavid
- Daniel

E

- Edvard
- Eelis
- Eemeli
- Eemil
- Eerikki
- Eero
- Eetu
- Eevert
- Einari
- Eino
- Elias
- Eljas
- Elmer
- Elmeri
- Elmo
- Ensio
- Erkki
- Ernesti
- Erno
- Esa
- Esaias
- Esko

G

- Gabriel

H

- Hannes
- Hannu
- Harri
- Heikki
- Heimo
- Heino
- Hemminki
- Hemmo
- Henri
- Henrik
- Henrikki
- Herkko
- Herman
- Hermanni

I

- Iikka
- Iiro
- Iisakki
- Iivari
- Iivo
- Ilari
- Ilkka
- Ilmari
- Ilmo
- Ilpo
- Ilppo
- Immanuel
- Immo
- Into
- Isko
- Ismo
- Isto

J

- Jaakkima
- Jaakko
- Jaakob
- Jaakoppi
- Jalmari
- Jalo
- Jami
- Jani
- Janne
- Jari
- Jarkko
- Jarmo
- Jarno
- Jere
- Jeremias
- Jesse
- Joakim
- Joel
- Johannes
- Joni
- Jonne
- Jonni
- Joona
- Joonas
- Joonatan
- Joosef
- Jooseppi
- Jori
- Jorma
- Jouko
- Jouni
- Jousia
- Juha
- Juhana
- Juhani
- Juho
- Jukka
- Julius
- Jussi
- Juuso
- Jyri
- Jyrki

K

- Kaapo
- Kaappo
- Kaapro
- Kaarle
- Kaarlo
- Kai
- Kalervo
- Kaleva
- Kalevi
- Kalle
- Kari
- Karri
- Kasperi
- Kauko
- Kauno
- Keijo
- Keimo
- Kerkko
- Kim
- Kimmo
- Klaus
- Konsta
- Konstantin
- Kosti
- Kristian
- Kuisma
- Kullervo
- Kustaa
- Kustavi
- Kyösti

L

- Lari
- Lasse
- Lassi
- Launo
- Lauri
- Leevi
- Leo
- Lyly

M

- Mainio
- Manne
- Manu
- Markku
- Marko
- Markus
- Martti
- Matias
- Matti
- Mauno
- Maunu
- Mauri
- Mies
- Miika
- Miikka
- Mika
- Mikael
- Mikko
- Miro
- Miska

N

- Nestori
- Niilo
- Niklas
- Niko
- Nikodemus
- Nikolai
- Nuutti
- Nyyrikki

O

- Ohto
- Oiva
- Olavi
- Oliver
- Olli
- Onni
- Orvo
- Oskari
- Osmo
- Ossi
- Ossian
- Otso
- Otto

P

- Paavali
- Paavo
- Panu
- Pasi
- Patrik
- Pauli
- Pekka
- Pekko
- Pellervo
- Pentti
- Pertti
- Perttu
- Petri
- Petteri
- Pietari
- Pirkka
- Pyry
- Päiviö
- Päivö

R

- Raafael
- Raimo
- Raine
- Rainer
- Raino
- Rami
- Rasmus
- Rauli
- Rauni
- Rauno
- Reijo
- Reima
- Reino
- Reko
- Rikhard
- Riku
- Risto
- Robert
- Roni
- Roope

S

- Sakari
- Saku
- Salomo
- Salomon
- Sami
- Sampo
- Sampsa
- Samu
- Samuel
- Samuli
- Santeri
- Santtu
- Saul
- Sauli
- Seppo
- Severi
- Silvo
- Simo
- Sipi
- Sippo
- Soini
- Sulevi
- Sulho
- Sulo
- Sylvester

T

- Taavetti
- Taavi
- Tahvo
- Taisto
- Taito
- Taneli
- Tapani
- Tapio
- Tarmo
- Tarvo
- Tatu
- Tauno
- Teemu
- Teijo
- Tenho
- Teppo
- Terho
- Tero
- Teuvo
- Timo
- Tino
- Toimi
- Toivo
- Tomi
- Tommi
- Toni
- Topi
- Topias
- Torsti
- Touko
- Tuomas
- Tuomo
- Turkka
- Turo
- Tuukka
- Tuure

U

- Ukko
- Uljas
- Untamo
- Unto
- Uolevi
- Uoti
- Urho
- Urmas
- Urpo
- Usko
- Uuno

V

- Valdemar
- Valentin
- Valio
- Valo
- Valto
- Valtteri
- Veijo
- Veikko
- Veini
- Veli
- Verneri
- Vesa
- Vihtori
- Vilhelm
- Vilho
- Vili
- Viljami
- Viljo
- Ville
- Vilppu
- Visa
- Voitto
- Väinämö
- Väinö

Y

- Ylermi
- Yrjänä
- Yrjö Luokka:Almanakat Miesten etunimet luokka:Nimet

Mies

Mies on toinen sukupuolista ja keskimäärin naista suurikokoisempi. Koska ihminen lisääntyy suvullisesti, lisääntymiseen tarvitaan normaalioloissa naisen lisäksi myös mies, jonka sukusolut eli siittiöt hedelmöittävät naisen munasolun. Perinteisten sukupuoliroolien mukaisesti mies on naista aktiivisempi toimija elämän alueilla ja perheen ehdoton auktoriteetti. Naisen puolestaan tuli olla miestä tukeva hahmo, lasten synnyttäjä ja kodin hoitaja. Nykyisin tällaiset käsitykset on kyseenalaistettu. Kyseenalaista on esimerkiksi edellä mainitun mieskäsityksen oikeuttaminen vetoamalla jo esihistoriallisista ajoista polveutuvaan "luonnolliseen" kehitykseen. Matriarkaalisia yhteiskuntia esiintyi runsaasti ennen patriarkaalisten uskontojen leviämistä. Näissä yhteiskunnissa palvottiin jumalatarta ja naista pidettiin kaiken elämän antajana. Luokka:Ihminen Luokka:Sukupuoli ja:男性 tokipona:mije jan

Aapeli

Aapeli, oikealta nimeltään Simo Puupponen (23. lokakuuta 1915, Kuopio - 11. lokakuuta 1967, Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja sanomalehtimies. Pääasiassa hän oli pakinoitsija, mutta hän julkaisi myös romaaneja. Toimittajana Pohjois-Savossa ja Savon Sanomissa 1936-53.

Teoksia

- 1947 Onnen pipanoita (pakinakokoelma)
- 1948 Siunattu huluus (romaani)
- 1950 Pajupilli (pakinoita)
- 1953 Mutahäntä ja muita (pakinoita)
- 1954 Meidän herramme muurahaisia (romaani)
- 1954 Koko kaupungin Vinski (lastenkirja)
- 1956 Vinski ja Vinsentti (lastenkirja)
- 1956 Sipuleita: lapsellisia juttuja
- 1958 Pikku Pietarin piha (romaani)
- 1960 Onko koira kotona? (pakinoita)
- 1961 Alvari, kananvahti
- 1962 Puuhevonen pakkasessa (pakinoita)
- 1963 Timonen ja muita tuttavia (pakinoita)
- 1965 Pekko, runoilijan poika (romaani)
- 1967 Kissa,kissa,kissa (pakinoita) Luokka:Suomalaiset kirjailijat

Aarni

Aarnihaudat ovat kansanperinteen tuntemia paikkoja, joihin on haudattu aarre. Aarni on aarnihautaa vartioiva haltija, kuten kratti. Aarni makaa aarteen päällä. Kaikkiin tarinoihin aarnihaudoista ei kuitenkaan kuulu tällaista olentoa. Virvatulien, aarnivalkeiden, aarretulien eli aarreliekkien uskottiin yleensä palavan paikoilla, joilla oli aarnihauta. Monin paikoin aarnihautojen käsitettiin olevan hiidenkiukaita eli röykkiöhautoja. Tämä uskomus oli varmaan syntynyt siitä, että usein röykkiöhaudoissa oli vainajan mukaan pantuja arvoesineitä, joita toisinaan löydettiin. Joskus aarnihaudan uskottiin olevan salaperäisellä kentällä tai aukiolla, joskus taas suossa tai lahdenpohjukassa. Tarinat kertoivat ihmisten paenneen vainoja, ja jättäneen aarnihautoihin kalleuksiaan. Aarre saattoi olla esimerkiksi rahoja kuparikattilassa. Joskus myös alueella asuneiden lappalaisten tai taruolentojen kerrottiin lähdettyään jättäneen aarnihautoihin aarteita. Useissa tarinoissa aarnihautoja tehdessä oli pantu sellainen uhri (ks. uhrin pano), että aarteen saisi ylös vain tiettyjä tunnustekoja tekemällä tai vain tiettyyn aikaan. Eräs tunnusteko oli jonkun rautaesineen heittäminen aarreliekkiin. Erään aarteen saattoi taas nostaa vain hautaajan omalla kädellä, ja tämän takia hänen kätensä varastettiin hänen haudastaan. Varsinkin juhannusyönä ajateltiin virvatulten merkitsevän aarretta. Virvatulen ilmaantuminen aarnihaudalle saattoi merkitä myös otollista aikaa saada aarre nousemaan maan kätköistä. Erään aarretta merkitsevän virvan kerrottiin olevan vihreä. Myös salaperäinen savu saattoi kohota, tai oudot äänet saattoivat kantautua aarnihaudalta. Jos mies oli rikas, saatettiin hänen maillaan epäillä olevan aarnihaudan, josta hän kävi aika ajoin nostamassa kalleuksia. Ehkä joitain aarnihautoja on myös ajateltu pidettävän eräänlaisina piilopaikkoina, joihin saattoi myös tallettaa rikkauksia pahan päivän varalle. Luokka: Suomalainen mytologia

Aarre

:Miehen nimi voi myös olla Aarre Aarre on arvotavaroiden kätkö. Kun entisaikaan rikkauksia kertyi, ne piti usein kätkeä. Kätkeminen oli luonnollinen ratkaisu, sillä pankkilaitosta ei ollut, ja arvometallien, korujen ja jalokivien arvo ei juurikaan vaihdellut. Rikkaudet kätkettiin usein yhteen paikkaan, joskus linnan aarrekammioon, joskus taas maastoon tai talojen rakenteisiin. Monien aarteiden omistajat kuolivat, ja veivät tiedon aarteensa sijaintipaikasta mukanaan. Myös suomessa monien nykyaikana löytyneiden aarteiden synty selitetään siten, että omistaja on kätkenyt ne vainon uhatessa ja lähtenyt pakoon, mutta ei ole koskaan tullut takaisin. Kansanperinteessä on kaikkialta maailmasta säilynyt kertomuksia aarteista. Useissa kertomuksissa aarteet liittyvät kummitteluun tai muihin arvoituksellisiin ja salaperäisiin asioihin, joskus taas täysin historiallisiin tosiseikkoihin. Haamu, henki tai lohikäärme saattaa vartioida aarretta. Aarteen vartija saattoi asettaa tehtävän, joka löytäjän piti ratkaista saadakseen aarteen. Aarre on usein kätketty huolella esimerkiksi luolaan, kiven alle, tai maan alle. Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan mm. padan sisällä haudattuja raha-aarteita, joiden yllä paloivat virvatulet.

Aatami

Aadam eli Aatami on Raamatun mukaan ensimmäinen ihminen ja kaikien ihmisten kantaisä, jonka Jumala loi omaksi kuvakseen maan tomusta. Jumala astetti Aadamin vartioimaan Eedenin puutarhaa ja määräsi Aadamin antamaan nimet kaikille eläimille. Myöhemmin Herra loi Aadamin kylkiluusta tälle vaimon, Eevan. Aadam sai useita lapsia, joista Raamatussa mainitaan nimeltä kolme, Kain ja Abel, sekä Seet. Aadam eli noin 930 vuotta, ja sai tänä aikana lisää poikia ja tyttäriä. Katso myös Lilith

Linkkejä

[http://www.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1933,38/1Moos.5.html#1 Aadamin sukupuu, 1.Moos 5] Luokka:Vanhan testamentin henkilöt ja:アダムとイヴ

Ahti

Ahti tai Ahto oli muinainen suomalainen veden jumala tai vedenhaltija, jolta kalastajat ja hylkeenmetsästäjät pyysivät saalista. Ahti on kalevalaisessa runoudessa myös kuningas- ja sankarihahmo, usein sama kuin Lemminkäinen. Ahti on myös vanha suomalainen, germaanisperäinen etunimi

Vedenhaltija

Ahti on veden väen johtaja, meren "vanhin" tai meren "kuningas". Ahti on usein kuviteltu partaiseksi vanhaksi mieheksi. Atrain on kuitenkin asetettu Ahdin kouraan vasta suomalaisen taruston otettua vaikutusta Poseidon-jumalasta. Ahdille on myös voitu kuvitella evät merenneitojen tapaan, mutta tämäkin voi olla uudempi piirre. Ahti asui vedenalaisessa kartanossa, linnassa tai valtakunnassa nimeltä Ahtola. Ahdin puolisoksi mainitaan jossain kertomuksissa Vellamo ja tyttäriksi Annikki ja Ahitar. Veden alla asuivat myös vesihirviöt Vetehinen ja Iku-Turso.

Ihmissankari

Suomalaisessa kansanrunoudessa Ahti on usein Lemminkäisen lisänimi. Nimi Ahti esiintyy myös erikseen, ilman että Lemminkaistä tai muuta nimeä mainitaan. Ahdista kerrotaan muun muassa seuraavaa: "Armas Haahti(=Ahti), Saaren vanhin, Saaren kuuluisa kuningas, lähti pikkuissa sotahan, pikkuissa perän pitohon, lassa laivan vanhimmaksi. Ahti aina arvelevi, rahojansa raksuttavi, helkyttävi hopeitansa;kaksin päivin, kolmin päivin rahat raksui pöydän päällä, helkkyi Huotolan (=Luotolan, ts. Ahvenanmaan) hopeat. Hoi on Ahti veijoseni, muistatko kuin sotia käimme, kuin ennen hyvin elimme: sata päätä tappelimme, tuhat päätä turmelimme Ennen Ahti maita uupu, kuin Sampsa siemeniä. Ahdilla oli siis rahaa ja maita aina vertauskuvallisuuteen asti. Luokka:Suomalaiset taruolennot Luokka:Suomalaiset jumalat Luokka:Kalevalan henkilöt

Akseli

- Akseli on tanko, joka kannattelee pyörivää tai heilahtelevaa osaa.
- Nokka-akseli on osa, joka liikuttaa moottorin venttiilejä.
- Akseli on muun muassa fysiikassa ja matematiikassa kuviteltu suora, jonka ympäri kappale pyörähtää tai jonka suhteen kappaleen osat sijaitsevat symmetrisesti tai muutoin tietyllä tavalla; Maan pyörähdysakseli, x-akseli.
- Akseli on miehen etunimi.
- Akseli on valtioliitto tai valtioiden läheinen poliittinen yhteys; Rooman–Berliinin akseli.

Albert

Albert on miehen etunimi. Nimen alkuperä on Saksassa.

Tunnettuja Albert-nimisiä

- Albert Einstein, fyysikko
- Albert Bonnier, ruotsalainen kustantaja
- Albert Edelfelt, taiteilija

Hallitsijoita ja kuninkaallisia

- Belgialaisten kuningas Albert I (1875–1934)
- Belgialaisten kuningas Albert II (s. 1934)
- Monacon ruhtinas Albert II (s. 1958)
- Prinssi Albert, kuningatar Viktorian prinssipuoliso (1819–1861)
- Riikan piispa Albert (k. 1229), perusti Kalparitariston.

Ale

ALE on myös kemiallinen reaktori Ale on yleisnimitys pintahiivaoluille. Nimitys tulee oluen valmistuksessa käytettävästä hiivasta, joka nousee käymisen aikana käymisastian pinnalle. Pohjahiivaoluita kutsutaan lagereiksi. Ale voidaan jakaa useisiin alatyyppeihin. Eri oluttyyppien erot eivät ole aina selvästi rajattuja ja mitään kansainvälistä panimoita sitoavaa ohjeistoa ei ole. Brittiläisissä ja amerikkalaisissa aleissa käytetty luokittelu poikkeaa jonkin verran toisistaan.

Ale-oluen brittiläisiä alatyyppejä

lager

Porter

Porter, portteri on tummaa olutta, joka on tehty paahdetuista maltaista. Nimen kerrotaan tulleen Lontoon Victorian aseman kantajista, jotka saivat osan palkastaan oluena (engl. porter = kantaja), Toinen tarina kertoo porterin nimen alkuperäksi huudahdusta pubissa kun oluttynnyriä kannettiin pubiin ja piti saada ihmiset pois tieltä. Suosittuja porter-merkkejä ovat mm. amerikkalainen Anchor Porter ja englantilainen Fullers London Porter.

Stout

(Stouter porter) Stout alkujaan on tummaa olutta, joka on porterin tapaan tehty paahdetuista maltaista. Stout on yleensä irlannissa alkoholipitoisuudeltaan miedompaa kuin porter mutta ulkomaille sitä myydään myös väkevämpänä. Stout eroaa porterista siinä, että se on tummempaa ja väkevämpää. Guinness on maailmanlaajuisesti tunnettu stout-tyyppinen olut. Guinness olikin ensimmäinen joka valmisti Stout-Porteriksi kutsumaansa olutta vuonna 1820. Tätä ennen Guinness oli valmistanut myös portereita. Guinness on kuuluisin irlantilainen eli kuiva stout. Imperial stout eli Russian Imperial Stout oli alun perin Englannissa tehtyä olutta joka vietiin Venäjälle tsaarin hoviin. Imperial stoutissa on korkea alkoholipitoisuus, jopa 9-10 %. Tämän ansiosta olut ei pilaantunut pitkän kuljetuksen aikana ja se kärsi myös paremmin kylmää ilmastoa. Suosittuja imperial stouteja ovat mm. englantilainen Samuel Smith's Imperial Stout ja amerikkalainen North Coast Old Rasputin Russian Imperial Stout. Sweet stout eli makea stout on peräisin Lontoosta. Se on aiemmin tunnettu nimellä milk stout (maitostout), koska sen makeuttamiseen käytettiin laktoosia (maitosokeria). Nimi kuitenkin muutettiin, koska maidon kanssa tällä oluella ei ole mitään tekemistä. Sweet stoutissa käytetään suklaamallasta ja jos ohramaltaaseen lisätään kauraa voidaan puhua oatmeal stoutista. Suosituttuja esimerkkejä ovat englantilaisen Young's-panimon Double Chocolate Stout ja Oatmeal Stout. alun

Mild

Mild ale oli aiemmin työväestön suosituin juoma Englannissa ja Walesissa. Nimi tulee alhaisesta humalan määrästä, joka tekee oluesta makeahkon ja helposti juotavan. Mild alen alkoholipitoisuus on yleensä myös alhainen. Suosittu mild ale on mm. englantilainen Moorhouse Black Cat.

Bitter

Bitter oli alun perin Englannissa terminä, joka erotti humaloidun katkeran oluen miedosta humaloimattomasta. Nykyään bitterit ovat kuivia, humaloituja ja alkoholipitoisuudeltaan varsin mietoja. Extra Special Bitterissä (ESB) käytetään tavallista enemmän mallasta ja humalaa. Tunnettuja bittereitä ovat mm. englantilaiset Boddington's Pub Ale, Bass Ale, Young's Bitter ja Fuller's ESB.

Barley wine

"Ohraviinillä" ei ole mitään tekemistä viinin kanssa vaan nimi viittaa oluen korkeaan alkoholipitoisuuteen (9—13 %). Barley winet ovat erittäin tuhteja ja maltaisia, jopa portviinimäisiä. Barley Wine -tyyppinen olut onkin parhaimmillaan jälkiruokana. Tunnettuja barley wineja ovat mm. amerikkalainen Anchor Old Foghorn Ale, englantilainen Young's Old Nick ja ruotsalainen Nils Oscar Barley Wine. Suomessa ravintolapanimo Plevna ja Stadin Panimo ovat valmistaneet barley wine -tyypin olutta.

Old

Old ale, "vanha ale" tunnetaan myös nimillä strong ale ja stock ale. Olut on samankaltainen jälkiruokaolut kuin barley wine, mutta ei yhtä "tuhti" ja sisältää vähemmän alkoholia. Tunnettuja old ale -tyylin edustajia ovat mm. englantilaiset Theakston Old Peculier ja Gale's Prize Old Ale.

India Pale Ale (IPA)

Oluttyyppi syntyi kun brittiläisessä imperiumissa kehitettiin oluita, jotka kestivät pitkän merimatkan Britanniasta Intiaan. Tämä saatiin aikaan lisäämällä korkean alkoholiprosentin oluisiin runsaasti humalaa. Nykyään IPA:t tunnistaakin vahvasta humalan katkeromausta. IPA:n väri vaihtelee kullankeltaisesta ruskeaan. Tunnettuja tyylin edustajia ovat mm. amerikkalaiset Sierra Nevada Celebration Ale ja Victory Hop Devil IPA.

Muita ale-tyyppisiä oluita

- Pale ale
- Brown
- Scottish

Ale-oluen amerikkalaisia alatyyppejä

- Pale Ale
- Strong Pale Ale
- Imperial/Double India Pale Ale
- Amber/Red Ale
- California Common
- Imperial/Double Red Ale
- Golden/Blond Ale
- Brown Ale

Real ale

Brittiläisestä elävästä pintahiivaoluesta käytetään nimitystä real ale. Kyseessä ei ole oluttyyppi vaan tapa tarjoilla ale-tyyppistä olutta. Real ale on suodattamaton olut, joka jatkaa käymistään olutravintolan tynnyrissä. Ravintolassa real ale perinteisesti pumpataan käsipumpulla. Brittein saarilla Real ale-perinnettä vaalii [http://www.camra.org.uk/ Campaign for Real Ale] (CAMRA)- yhdistys.

Katso myös

- Lambic
- Luostariolut
- Trappist
- Vehnäolut Luokka:Oluttyypit th:เอล

Aleksanteri

Aleksanteri on suomalainen miehen etunimi. Nimi ja sen eri muunnokset ovat tunnettu antiikin ajoilta lähtien. Suomessa nimi on annettu 16 772 ihmiselle (2005).

Tunnettuja Aleksantereja

- Aleksanteri Nevski
- Aleksanteri Suuri Luokka:Nimet

Aleksi

Aleksi on suomalainen miehen nimi, joka juontaa juurensa kreikan nimestä Alexandros (Ἀλέξανδρος - Ihmisen puolustaja). Aleksit viettävät nimipäiväänsä 10. lokakuuta.

Kuuluisia Aleksi-nimisiä

- Aleksis Kivi

Fiktiivisiä Aleksi-nimisiä

Luokka:Nimet

Ali

Ali ibn Abi Talib (علي بن أبي طالب, noin 600, Mekka – 660) oli šiiamuslimien mukaan profeetta Muhammedin seuraaja. Hän oli myös Muhammedin vävy naituaan tämän tyttären Fatiman ja neljäs kalifi. Luokka:Kalifit ms:Saidina Ali Abi Talib ko:알리 이븐 아비 탈리브 ja:アリー・イブン＝アビー＝ターリブ th:อะลีย์

ANSSI!

ANSSI! oli Radiomafian 1990-luvun alussa lähettämä radio-ohjelma. Sitä juonsi Paska-yhtyeen johtohahmo Ari Peltonen. Ohjelma oli puhelintoivekonserttityyppinen - erityisen persoonalliseksi ohjelman teki toimittaja "Anssin" juontotyyli, joka poikkesi tavanomaisesta äänenkäytöllään (usein huutamista). Anssin rooli yhdistettiin Ari Peltosen persoonaan niin kiinteästi, että toimittajaa on myöhemminkin usein erheellisesti kutsuttu Anssi Peltoseksi. Ohjelmassa oli eri osioita, joihin kuuluivat esimerkiksi arvoitus, empatiaosasto, viikon vihattu biisi, kuuntelijan lähettämä kirje ja kielikoulu (jossa puhuttiin ilman vokaaleita). Lisäksi ohjelmassa oli erilaisia Ari Peltosen tekemiä mainoksia, jotka joko mainostivat itse ohjelmaa tai sitten olivat parodioita muista mainoksista. Empatiaosastossa ihmiset kertoivat ongelmistaan, ja Anssi ilkkui heitä sen jälkeen. Ohjelma hyllytettiin ensin väliaikaisesti ja myöhemmin lopullisesti Radiomafialta. Ensimmäisen hyllytyksen syynä oli, että ohjelmaan oli soittanut 12-vuotias tyttö, joka oli kysynyt juontajalta, että mitä tämä tekisi hänelle, jolloin juontaja oli maininnut muiden asioiden ohella suuseksistä. Luokka:Radio-ohjelmat

Antero

Antero on vanha suomalainen miehen etunimi. Antero tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta andros.

Kuuluisia Anteroja

- Antero Mertaranta, urheiluselostaja
- Mauri Antero Numminen

Fiktiivisiä Anteroja

- Antero Vipunen

Conde de Molina Carlos Maria Isidro de Borbon

Don Carlos María Isidro Benito de Borbón, Infante of Spain (1788-1855) was the second surviving son of King Charles IV of Spain and of his wife, Maria Louisa of Parma. He was the first of the Carlist claimants to the throne of Spain. He is often referred to simply as 'Don Carlos', but should not be confused with Carlos, son of Philip II, after whom Verdi's opera is named.

Early life

Carlos was born on March 29, 1788, at the Palacio Real de Aranjuez. In 1808 Napoleon induced Carlos' father Charles IV and his older brother Ferdinand VII to renounce their rights to the throne of Spain. But Carlos who was heir presumptive to his brother refused to renounce his rights to the throne, which he considered to have been given to him by God. From 1808 until 1814 he and his brothers were prisoners of Napoleon at Valençay in France. In 1814 Carlos and the rest of the Spanish royal family returned to Madrid. In September 1816 he married his niece Infanta Francisca of Portugal (1800-1834), daughter of King John VI of Portugal and Carlos' sister Carlota Joaquina. Francisca was also sister of the second wife of Carlos' brother Ferdinand VII. The couple had three sons:
- Carlos Luis (1818-1861), known as Conde de Montemolin
- Juan (1822-1887), known as Conde de Montizon
- Fernando (1824-1861) Apart from several formal offices, Carlos took no significant part in the government of Spain. Ferdinand VII had found it necessary to cooperate with the moderate liberals and to sign a constitution. Carlos, however, was known for his firm belief in the divine right of kings to govern absolutely, the rigid orthodoxy of his religious opinions, and the piety of his life. During the revolutionary troubles of 1820-1823 (the "liberal triennium") Carlos was threatened by the extreme radicals, but no attack was made on him. While there were certain conservatives in Spain who wanted to put Carlos on the throne immediately, Carlos himself was a firm believer in the legitimate succession and would never have taken up arms against his brother.

Pragmatic Sanction of 1830

In May 1830 Ferdinand VII published the Pragmatic Sanction, allowing daughters to succeed to the Spanish throne as well as sons. This decree had originally been approved by the Cortes in 1789, but it had never been officially promulgated. Up until this point Carlos had been heir presumptive to his brother. On October 10, 1830, Ferdinand's wife gave birth to a daughter Isabella, who thereupon displaced her uncle in the line of succession. The clerical party (called in Spanish 'apostólicos') continued to support the rights of Carlos to the throne. They considered the Pragmatic Sanction not only impractical but also illegal. They intrigued in favour of Carlos, but he himself would do no more than assert his rights in words. His wife and her sister, Maria Teresa (1793-1874), the princess of Beira, on the other hand, were actively engaged in intrigues with the apostólicos. In March 1833 Ferdinand 'authorised' Carlos to go to Portugal with his wife and sister-in-law. The 'authorisation' was in fact an order to remove Carlos from Spain and his adherents. In April 1833 Ferdinand called upon Carlos to take an oath of allegiance to Isabella as Princess of Asturias, the title traditionally used by the heir to the throne. In respectful but firm terms, Carlos refused. He had no personal desire for the throne, but he was adamant that he could not renounce what he considered to be his God-given rights and responsibilities.

Succession

Ferdinand VII died September 29, 1833. In Madrid his wife Cristina declared herself regent for her daughter Isabella. On October 1, Carlos issued a manifesto declaring his own accession to the throne as 'Charles V'. He informed the members of Cristina's government that they were confirmed in their posts, and proceeded to the Portuguese-Spanish border. There he was met by forces loyal to Cristina and Isabella who threatened to arrest him. Carlos remained in Portugal which itself was in a state of civil war between the adherents of Carlos' nephew and brother-in-law Miguel and his great-niece, Miguel's niece Maria II. In Spain there were various risings which developed into the First Carlist War. When the Miguelite party was finally beaten in Portugal in 1834, Carlos escaped to England where the government offered to grant him an annual pension of 30,000 pounds if he would renounce his claims and never return to Spain or Portugal. Carlos refused absolutely. In July he passed over to France, where he was actively aided by the legitimist party. He soon joined his adherents at Elizondo in the western Pyrenees of Spain. In October 1834 his sister-in-law Cristina issued a decree depriving him of his rights as an Infante of Spain; this was confirmed by the Cortes in 1837. Carlos remained in Spain for five years. During these years he accompanied his armies, without displaying any of the qualities of a general or even much personal courage. But he endured a good deal of hardship, and was often compelled to take to hiding in the hills. On these occasions he was often carried over difficult places on the back of a stout guide commonly known as the "royal jackass" (burro real). The semblance of a court which Carlos maintained was torn by incessant personal intrigues. While some of his adherents supported him because they believed in his hereditary rights to the throne, others were more concerned to promote the special privileges of the Basque provinces. There were ongoing conflicts between Carlos' military staff and the clergy who exercised significant influence over him. In the first few years of the war, there were several moments when victory was within Carlos' grasp. The last of these was the so-called Royal Expedition of the summer of 1837 when Carlos himself accompanied his army from Navarre to the outskirts of Madrid. Carlos hoped to enter the city without any significant bloodshed, but when it became clear that only a battle would win the city, Carlos vacillated. After several days Carlos himself decided to withdraw; his army melted away and was reduced to a third of its former strenth. His first wife having died in England, Carlos married her elder sister, his own niece Maria Teresa, in Biscay in October 1837. In June 1838 Carlos appointed Rafael Maroto as his commander-in-chief. In February 1839 Maroto had four Carlist generals shot and issued a proclamation criticizing Carlos' court. When Carlos removed him from office, Maroto marched to Tolosa where Carlos was living and made him a virtual prisoner. Maroto was re-appointed commander-in-chief, and his opponents in Carlos' court were dismissed. Maroto then began private negotiations with Cristina's commander-in-chief, and in August 1839 abandoned Carlos completely.

Final Exile

In September 1839 Carlos left Spain for France where he was briefly imprisoned. For almost another year, however, some of his commanders continued to fight on his behalf especially in Catalonia. But by July 1840 almost all resistance was concluded. In May 1845 Carlos abdicated his rights to the throne of Spain in favor of his eldest son Carlos Luis. Subsequently he used the title 'count of Molina'. On March 10, 1855, he died at Trieste where he is buried in the chapel of Saint Charles Borromeo in the Basilica di San Giusto.

Reference

- Holt, Edgar. The Carlist Wars in Spain. Chester Springs, Pennsylvania: Dufour Editions, 1967. Carlos of Spain Carlos of Spain Carlos of Spain

praca madrid accommodation narty w szwajcarii �mieszne zdj�cia penisy

:: RELATED NEWS ::

Igorot
Cordillerano, or Cordilleran, is a term for the hill tribes of Luzon residing in the Cordillera and Caraballo mountains. Cordilleranos are formerly called Igorot, although this name has acquired a negative stigma, as it implies backwardness and inferiority. The term can also be loosely applied to the lowland tribes of Cagayan Valley who are related to the Cordilleranos. The Cordilleranos, excluding the Aetas, are descendants of the Austronesian people who came from Taiwan

Clare Winsten
Stephen Winsten (born c.1890) was the name adopted by Samuel Weinstein, one of the 'Whitechapel Boys' group of young Jewish men and future writers in London's East End in the years before World War I (the others were Isaac Rosenberg, John Rodker and Joseph Leftwich

ING Direct Canada
right ING Direct Canada is a branch-less bank in Canada and created in 1997. ING Direct is part of the ING Group. It offers services over the phone, email or via ABMs. Services offered:
- Investment Products
- Mortgages
- RSP
- Loan
- Mutual Funds
- Loans

Membership

ING Direct is a member of the

Wuppertaler Schwebebahn
The Schwebebahn Wuppertal is a suspension railway in Wuppertal, Germany. Its full name is the "Eugen Langen Monorail Suspension Railway" (Einschienige Hängebahn System Eugen Langen). The people of Wuppertal know it, however, as the "Old Lady" or the "Iron Wyvern". Designed by Eugen Langen, who originally planned to build it in Berlin

Ertology
Ertar is an alternative reality project, created by a group of Czech science fiction fans, led by D.Cap. The theme evolved from work on an officially unrecognized fan magazine named Light Years, founded in 1982, that as mainly a means of information on science fiction movies seen abroad. After November 1989 the science fiction films started to be accessible in Czechoslovakia and the fan club turned to a wider spectrum of activities. Though t

How I Learned To Drive
The 1998 Pulitzer Prize winner for Drama, Paula Vogel's How I Learned to Drive follows the relationship between Li'l Bit and her aunt's husband, Uncle Peck.

Plot

The story follows the relationship, both sexual and platonic, between Li'l Bit and her aunt's husband, Uncle Peck from her adolescence through her teenage years into college and beyond. Using the metaphor of driving and the issue of Read More...

Wide Awakes
The Wide Awakes were a paramilitary organization affiliated with the Republican Party during the 1860 election and American Civil War. American Civil War

Overview and controversy

The Wide Awakes are believed to have been formed 1850s, and were loosely associated with the

Eduard Rhein
Prof. Eduard Rudolph Rhein (August 23, 1900, Königswinter – April 15, 1993, Cannes) was an inventor, publisher, and author. He was the founder of the

Fontbonne College
Fontbonne University is a co-ed Catholic institution of approximately 2,300 students, located in Clayton, Missouri, a suburb of St. Louis.

History and academics

Fontbonne was founded by the Sisters of St. Joseph of Carondelet, and today offers 28 majors, 18 minors and 11 master's degree programs -- including a nationally known deaf education major. It is ranked a

Fontbonne University
Fontbonne University is a co-ed Catholic institution of approximately 2,300 students, located in Clayton, Missouri, a suburb of St. Louis.

History and academics