:: wikimiki.org ::
| Luokka:Joulu |
Luokka:JouluJouluun liittyviä aiheita
Luokka:Kristilliset juhlapäivät
Joulu
Joulu on nykyään tunnettu kristinuskon vuotuisena juhlana, jota vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi 25. joulukuuta. Todellisuudessa joulu on alkuperältään auringon juhla. Nykyään se on myös kansainvälinen rauhan juhla, jolloin esimerkiksi sodat lopetetaan monin paikoin (katso länsirintama).
Päivämäärän alkuperä
Joulun arvellaan syntyneen maanviljelyskulttuurin mukana, ja joulu on ainakin 4 000 vuotta vanha juhla. Ennen maanviljelyskulttuuria kuu oli kalenterin perustana ja uudenkuun aika oli tärkein aika kuukaudessa. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon eikä kuun mukaan, talvipäivän seisauksesta (vuoden pimein päivä pohjoisella pallonpuoliskolla) tuli vuoden tärkein juhla. Suomessa talvipäivän seisaus on joulukuun 21. päivänä ja Yhdysvalloissa joulukuun 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla.
Kun joulu oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen jouluna. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen jouluna, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa. Vuonna 274 keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon päivän, roomalaiseksi juhlaksi.
Kristinuskon joulu
Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä. Kristinuskon ensimmäisinä vuosikymmeninä Jeesuksen katsottiin kuolleen juutalaisen kuukalenterin Nisan-kuukauden 14. päivänä. Kun Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70, irtautui kristinusko kokonaan juutalaisuudesta, eikä kuukalenterin ylimääräisiä päiviä kontrolloivaa juutalaista Sanhedrin-neuvostoa enää ollut. Latinaa puhuvat kristityt yrittivät siirtää merkkipäivän juliaaniseen kalenteriin, ja vuoteen 220 mennessä yleiseksi käsitykseksi oli vakiintunut 25. maaliskuuta. Kreikkaa puhuvat kristityt puolestaan säilyttivät merkkipäivänä 14. päivän ja valitsivat kuukaudeksi kreikkalaisen aurinkokalenterin Artemision-kuukauden, koska juutalaisen Nisanin tapaan se sisälsi kevätpäiväntasauksen. Kun 300-luvulla juliaaninen kalenteri syrjäytti kreikkalaisen myös kreikankielisessä maailmassa, Artemisionin 14. päivästä tuli 6. huhtikuuta.
Ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla kristityt sovelsivat Jeesukseen samaa periaatetta kuin juutalaisiin profeettoihin: hänen katsottiin kuolleen joko sikiämis- tai syntymäpäivänään. Kahden mahdollisen kuolinpäivän (25. maaliskuuta ja 6. huhtikuuta) vuoksi Jeesuksen syntymäpäivälle oli siis seuraavat neljä eri vaihtoehtoa, kun sikiämisen ja syntymisen välillä katsottiin olleen tasan yhdeksän kuukautta:
- 25. maaliskuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
- 25. joulukuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä)
- 6. huhtikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
- 6. tammikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä)
Yleisimmäksi käsitykseksi muodostui vuoteen 220 mennessä, että Jeesuksen kuolinpäivä oli hänen sikiämisensä vuosipäivä, ja näin ollen hänen syntymäpäiväkseen oli pääteltävissä latinalaisen käsityksen mukaan 25. joulukuuta ja kreikkalaisen käsityksen mukaan 6. tammikuuta. Latinalainen käsitys omaksuttiin itään 300- ja 400-luvuilla (lukuun ottamatta armenialaisia kristittyjä, jotka nykyäänkin juhlivat Jeesuksen syntymää 6. tammikuuta). Silti 6. tammikuuta, joka omaksuttiin idästä länteen loppiaisen päivämääräksi, on nykyäänkin itäisille kristityille joulua suurempi juhla idän tietäjien saapumisen ja myös Jeesuksen kasteen vuosipäivänä.
Roomalaisessa pakanauskonnossa talvipäivänseisauksen aikaan (17.-23. joulukuuta) juhlittiin Saturnalia-juhlaa, mutta 25. joulukuuta ei ollut juhlapäivä, ennen kuin keisari Aurelianus määräsi siihen Sol invictus (Voittamaton aurinko) -juhlan vuonna 274. Tämän hän teki mahdollisesti saadakseen kristityille merkittävälle päivälle pakanallisen merkityksen. Myöhemmin kristityt saattoivat soveltaa myös sanaparia "Voittamaton aurinko" tarkoittamaan Jeesusta.
Moniulotteinen nykyajan joulu
Nykyjoulu on maallistunut juhla, jossa historialliset ja uskonnolliset kerrostumat viihtyvät enemmän tai vähemmän sovussa. Sitä vietetään eri puolilla maailmaa ja monet muutkin kuin kristilliset kulttuuriyhteisöt ovat sijoittaneet juhlansa sen tienoille, kuten afrikkalainen Kwanza ja juutalainen hanukka. Tämä kausijuhla kokoaa perheet yhteen kulttuurista riippumatta. Kristillisen joulun odotus alkaa adventtiajalla (neljä adventtisunnuntaita). Joulun vietto alkaa 24. joulukuuta, jolloin on jouluaatto. 25. joulukuuta on joulupäivä ja 26. joulukuuta on tapaninpäivä. Uudenvuoden päivää 1. tammikuuta vietetään Jeesuksen ympärileikkaamisen juhlana ja vanhan Jeesuksen syntymäpäivän juhlaakin muistetaan joulun ajan päättävänä loppiaisena, 6. tammikuuta. Loppiaista vietetään itämaan tietäjien käynnin juhlapäivänä.
Kansallisia erityispiirteitä ja historiaa
Vaikka nykyään joulu on kansainvälisesti samankaltaista, on sen vietossa monilla kansoilla erityispiirteitä. Suomi on eräs harvoista maista, joissa alkuperäinen joulu-sana on säilynyt, kun taas esim. englanninkielistä Yule-sanaa ei juurikaan kuule käytettävän. Lähes kaikissa muissa kielissä joulusanassa mainitaan Kristus (Christmas, Kersfees, Kristovym).
Suomen pakanallinen joulu
Suomessa pakanallista joulua vietettiin niin, että kiertolaiset pukeutuivat väärin päin käännettyihin turkkeihin ja lähtivät vierailemaan koteihin. Sen sijaan että vieraat olisivat antaneet lahjoja, heitä itseään kestittiin, ja he ottivat vapauksia talon naisia kohtaan.
Nykyaikainen suomalainen joulu
Kristus
Nykyään Suomessa joulun viettoon kuuluu muun muassa joululahjojen antaminen omaisille ja tuttaville. Lahjapaketit avataan yleensä aattoiltana, kun joulupukki on ne henkilökohtaisesti käynyt tuomassa. Jouluaattona tai joulupäivänä saatetaan käydä kirkossa. Tapaninpäivänä eli toisena joulupäivänä on perinteisesti vierailtu sukulaisten ja läheisten tuttavien luona – on puhuttu erityisistä tapaninajeluistakin.
Italialainen joulu
Italiassa jouluna syödään yleisesti kalaa, erityisesti lohta. Todellisia koko Italian jouluherkkuja ovat Panettone ja pandoro: pullan tapaisia, mutta kakun muotoon leivottuja, rusinoilla ja sokeroiduilla hedelmäpalasilla täytettyjä levonnaisia. Joulupukki tuo lahjat yöllä, kun kukaan ei näe, ja ne avataan aamulla. Tosin joissain perheissä lahjat löytyvät aattona kuusen alta jo ennen keskiyötä. Keskiyön jumalanpalvelus on edelleen suosittu tilaisuus, ja sitä käy seuraamassa myös monet niistä, jotka eivät normaalisti käy kirkossa.
Joulu päättyy 6. tammikuuta, jota kutsutaan Befanaksi. Päivä on nimetty vanhan ja köyhän noita-akan mukaan, joka tuo lapsille lahjoja sukissa. Befana täyttää rikkinäiset sukkansa yleensä leivoksilla ja makeisilla. Ilkeät lapset saavat vain jotain pahanmakuista kuten hiiltä tai valkosipulia. Befanana on myös tapana poistaa joulukoristeet.
Amerikkalainen joulu
Yhdysvalloissa joulupukki tulee useimmiten savupiipusta ja jättää lahjat kuusen alle sekä takan ylle ripustettuihin sukkiin joulupäivän vastaisena yönä. Talot kuorrutetaan ulkovaloilla.
Kaupallinen joulu
Kaupallisen joulun lähtölaukaus tapahtui, kun amerikkalainen Coca-Cola -virvoitusjuomayhtiö pyysi 1930-luvulla ahvenanmaalaista taiteilijaa Haddon Sundblomia suunnittelemaan mainoksissa käytettävän joulupukin. Suomalainen perinteinen pukki pukeutui harmaaseen ja oli jörö, mutta pukista tehtiin nyt punapukuinen ja iloinen.
Joulun alla kulutus on korkeimmillaan. Kaupat mainostavat joulutarjouksia jo lokakuun lopulla. Etenkin elektroniikka ja pelit ovat käyneet viime jouluina kaupaksi. Kaupallisuutta on protestoitu ja monet yrittävätkin painottaa enemmän läheisten yhdessäoloa, vaikkeivat nämä toisensa poissulkevia olekaan.
Joulun hyötykäyttö
Kaupallisen hyödyn lisäksi joulua käytetään usein myös rauhaa vaativiin prosesseihin, esimerkiksi erilaisiin mielenosoituksiin, rauhanmarsseihin tai kampanjoihin.
Sota on ohi! jos niin haluat -kampanja
Jouluna 1969 ilmestyi 16.12 yhteentoista suurkaupunkiin ympäri maailmaa valtavia kylttejä, joissa luki teksti "War is Over! If you want it. Happy Christmas from John and Yoko." Nämä julisteet olivat siis peräisin John Lennonilta ja Yoko Onolta. Tämä oli maailmanlaajuisella mittakaavalla katsoen yksi suurimpia rauhankampanjoita ja julisteisiin vastattiinkin paikoin viesteillä "We want it! Happy christmas to John and Yoko." John käytti tätä kulttimaineeseen noussutta kampanjaansa myös kappaleensa "Happy Christmas (war is over)" musiikkivideossa, jossa näkyy myös suomalainen juliste tekstillä "Sota on ohi! jos niin haluat. Hyvää joulua toivottavat John ja Yoko."
Katso myös
- Pikkujoulu
- Tuomaanristi
- [http://www.coloria.net/kulttuurit/joulu.htm Jouluperinteistä]
Links Externos
- [http://www.colegiosaofrancisco.com.br/natal.html História do Natal]
Luokka:Joulu
Luokka:Kristinusko
Luokka:Kristilliset juhlapäivät
Luokka:Suomalaiset juhlapäivät
ms:Krismas
ko:크리스마스
ja:クリスマス
simple:Christmas
Motorrad-WMMit Motorrad-Weltmeisterschaft ist im Allgemeinen die vom Weltverband FIM im Jahre 1949 erstmals ausgeschriebene Strassenweltmeisterschaft für Motorräder gemeint. Daneben gibt es noch WM für Motocross, Speedway usw.
Lange Jahre wurden die Hubraum-Klassen 50 cm³, 125 cm³, 250 cm³, 350 cm³ und 500 cm³ bei den Solo-Maschinen sowie 500 cm³ bei den Seitenwagen ausgetragen. In den 50er Jahren dominierten englische und italienische Marken mit Viertakt-Motoren. Auch die süddeutsche Marke NSU konnte WM-Titel erringen.
Anfangs der 70er Jahre lösten die Zweitakt-Maschinen meist japanischer Herkunft auch in der Königsklasse bis 500 Kubikzentimeter die bis dahin dominierenden Viertakt-Motoren aus Europa ab. So wechselte 1974 Giacomo Agostini nach mehreren Weltmeistertiteln in Folge bei den 350er und 500er von der italienischen Marke MV Agusta zu Yamaha und errang damit den ersten 500er-WM-Titel für die Zweitakt-Maschinen, die in den folgenden Jahrzehnten die Viertakter komplett verdrängen sollten. Trotzdem gelang es dem 15-fachen Weltmeister Giacomo Agostini im Jahre 1976 noch ein Sieg auf der Viertakt-MV Agusta, und zwar auf der fahrerisch besonders anspruchsvollen Nordschleife des Nürburgrings.
1984 wurde die 50er "Schnapsglas"-Klasse durch 80 cm³ ersetzt, die 350er Klasse wurde ab 1983 komplett gestrichen. Dadurch bleibt der Deutsche Toni Mang aus Inning am Ammersee, der auch mehrere 250er Titel errang, ewiger Weltmeister in dieser Klasse. Der klassische Start mit Anschieben der Motorräder wurde durch einen stehenden Start mit laufenden Motoren ersetzt.
1990 wurden die 80er und 1997 auch noch die Seitenwagen aus dem WM-Progamm genommen, so dass bis in Jahr 2001 die Weltmeisterschaft nur in den Hubraum-Klassen 125 cm³, 250 cm³ und 500 cm³ ausgetragen wurden. Den Herstellern war es zunehmend ein Dorn im Auge, dass für die WM-Rennen die Entwicklung von aus Umweltgründen nicht mehr zeitgemäßen Zweitakt-Motoren erforderlich war, während große Motorräder für die Straße längst ausschließlich mit Viertakt-Motoren ausgestattet waren.
Seit 1988 hatte sich parallel die Superbike-WM etabliert, wo mit seriennahen Motorrädern mit 750cm³ (Vierzylinder) bzw. 1000cm³ (Zweizylinder) fast so schnell gefahren wurde wie mit den noch leistungsstärkeren und leichteren 500er GP-Maschinen. Zur Saison 2002 wurde auf Druck der Japanischen Hersteller, insbesondere Honda, die 500er Klasse in MotoGP umbenannt und ein neues Regelwerk erlaubte bzw. forderte nun Viertakter-Motoren mit 990 cm³. Analog zur Formel 1 müssen diese MotoGP-Maschinen speziell für Rennen entwickelt werden (Prototyp) und dürfen zwecks Abgrenzung zu den Superbikes nicht von Serienmaschinen abgeleitet sein.
Verglichen mit der Formel 1 sind die Rennen der MotoGP wesentlich aktionsreicher, Überholmanöver sind an der Tagesordnung, Stürze jedoch auch. Trotz der Regeländerungen dominiert der Italiener Valentino Rossi weiterhin das Geschehen.
Für weitere Motorrad-Rennserien in denen Weltmeisterschaften ausgetragen werden siehe: Motorradsport.
Strecken auf denen WM-Läufe stattfinden/stattfanden
- Sachsenring bei Hohenstein-Ernstthal (Deutschland) von 1962-1971 und seit 1998
- Hockenheimring bei Hockenheim (Deutschland)
- Nürburgring bei Nürburg (Deutschland)
- Solitude in Stuttgart (Deutschland)
- A1-Ring in Spielberg (Österreich)
- Masarykring bei Brünn (Tschechien)
- Circuit de Catalunya bei Barcelona (Spanien)
Kategorie:Motorsport
ja:ロードレース世界選手権
hotels Krakow online casinos szkolne wakacje jastrzbia gra Sklep wdkarski
|
|
|
|
