Luokka:Kansatiede

Kansatieteeseen liittyviä artikkeleja. Luokka:Maantiede

Kansatiede

Kansatiede eli etnologia on tiede, joka tutkii ns. tavallisten ihmistem elämää ja kansankulttuuria. Toisin kuin perinteinen valtiollinen historia, kansatiede pyrkii lähestymään tavallista kansalaista tämän näkökulmasta. Kansatieteessä tutkitaan erityisesti ihmistä ja tämän elinympäristöään. Elinympäristö voi vaihdella työyhteisöstä kyläyhteisöön tai tietyn ammattikunnan sisäiseen yhteisöön. Ihminen on kansatieteessä tärkein tietolähde. Suomessa kansatiede on vuonna 1922 Suomen kielestä erotettu tutkimusala, jonka tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten ja suomensukuisten kansojen elämää ja vaiheita.

Suoimalaisen kansatieteen tärkeitä henkilöitä

- Ensimmäinen kansatieteen dosentti oli Axel Olai Heikel. Hän teki matkoja Volgan suomalaisten keskuuteen 1880-luvulla. Hänestä tuli tohtori julkaistuaan väitöskirjansa vuonna 1887. Axel Olai Heikel valittiin ensimmäiseksi kansatieteen dosentiksi 1890-luvun alussa. Sittemmin Axel Olai Heikel perusti Seurasaaren ulkomuseon.
- Uuno Taavi Sirelius aka U.T Sirelius oli seuraava suuri kansatieteen tutkija. Hän aloitti tutkimuksensa matkalla Volgan vartta tutkimaan suomalais-ugrilaisia kansoja. Hän tutki mm. Obin-ugrilaisten elämää, tapoja, rakennuksia, ornamenttejä ym.
- Ilmar Talve kansatieteen professori vuodesta 1962 lähtien. Eläkkeellä vuodesta 1984 lähtien. Hän jatkaa edelleen tutkimuksiaan emeritus professorina.
- Elias Lönnrot
- Toivo Vuorela
- Kustaa Vilkuna

Kansatieteen historia

Sanana kansatiede on peräisin 1830-luvulta. Kansatieteen ensimmäiset tutkimukset suuntautuivat venäjälle 1800-luvulta lähtien. Tutkijat analysoivat Suomalais-Ugrilaisia kansoja. Pohdintaa jatkettiin aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomen itsenäistyttyä raja Venäjälle sulkeutui tutkimuksilta. Rajat avautuivat osittain vasta 1960-luvulla. 1990-luvulla rajat Venäjälle avautuivat lähes ennalleen. 1920-luvulla intressien pääpaino siirtyi tutkimaan tarkemmin Venäjän puolella tehtyjen matkojen tuloksia. Näin syntyi maaseudun valloitus kansatieteessä. Uransa 1930 luvulla aloittanut Kustaa Vilkuna suuntasi entisenä talonpoikana tutkimuksensa maaseudulle. Samalla osa tutkijoista suuntasi voimavarojaan suomalaisen maaseudun elinkeinoihin. Tutkijoille syntyi pelko menettää tieto ajalta ennen esiteollistumista. Tutkimuksen pääpainona maaseutu oli aina 1960-luvulle asti, jolloin Turkuun perustettiin kansatieteen professuuri. Turun kansatieteen laitos sai vaikutusvaltaisen ja oppinsa ruotsista saaneen professorin Ilmar Talven. Hän suuntasi mielenkiintonsa erityisesti teollistuneeseen yhteiskuntaan. Tutkijoiden keskuudessa virisi pelko menettää muistitietoa teollistuvan yhteiskunnan alkutaipaleelta, sillä ajan henkilökohtaisesti kokeneet alkoivat olemaan vanhoja. Niimpä Ilmar Talve lähetti tutkijoitaan ja opiskelijoita ympäri suomea. Heidän tarkoituksenaan oli kerätä tietoa ja valokuvia eri ammattialoilla toimivista ihmisistä. 1970-luvulla kaupunkikansatiede sai alkunsa. Kaupunkikansatiede oli aluksi vaisua sekä hitaasti etenevää tutkimusalaa. Mutta 1980-luvulla ala kasvatti kiinnostustaan. Aluksi kaupunkia tutkittiin samoin metodein kuin aiemmin maalaiskyliä. Mutta 1980-luvulla osa tutkijoista heräsi ajattelemaan asiaa uudelta kantilta. Tai siis tutkijoille heräsi ajatus uusien tutkimusmetodien hyväksi käyttämisestä kaupunkikansatieteessä. Kaupunkikansatieteen suurin ongelma on kaupunki. Kaupunki eroaa kyläyhteisössä sen laajuden vuoksi, suurta kaupunkia on lähes mahdotonta hahmottaa. Kaupungissa on laaja verkosto erilaisia ihmistyyppejä, tuloerot ovat suuria eikä asuinalueillakaan ole yhteisiä piirteitä. On myös esitetty, että voiko kaupunkia pohtia yhtenä yhtenä yksikkönä vai pitääkö kaupunkia tutkia monella eri tasolla. On ihan eriasia vertailla kaupunkeja nimeltä Loimaa ja verrata sitä kaupunki statuksen omaavaan Helsinkiin saatika esimerkiksi New Yorkiin. Viime vuosina kansatiede on laajentanut tutkimusasetelmiaan kaupunkikansatieteen lisäksi eri suuntiin: matkailu kulttuurisessa näkökulmassa, naistutkimukset, miestutkimukset ja paljon muuta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kansatieteen merkitys aluksi oli tehdä yhteevetoa suomalaisuutta analysoimalla Suomalaisuuden syntyä venäjän alueilla. Ja se ajautui maaseutututkimuksesta kaupunkeihin ja kaupungin lieveilmiöihin. Kansatiede on tullut reilun 100 vuoden ikäisenä teini-ikäiseksi kehittyjäksi. Se etsii nyt uusia saumoja ja uusia uria. Todennäköisesti tulee vielä useita professuureja tutkimaan eri osia kansatieteestä. Se on ainakin varmaa, että yhä enenemässä määrin tutkimus suuntautuu kaupunkiin pohtimaan kaupunkikansatieteen tarpeita, tarkoituksia sekä mahdollisuuksia että merkitystä.

Muuta

Vuodesta 1957 on kerätty kyselytutkimus osana tutkimusta. Yhteensä vuosina 1957-1990 lähetettiin kaikkiaan 130 erilaista kyselyä eripuolille suomea. Vastauksista kertyi yli 400 000 vastaussivua käsittelevä vastausarkisto. Tämän lisäksi Kansatieteen laitoksen arkistoissa on 40 000 valokuvaa, 4 000 diaa sekä kymmeniä pro graduja tai väitöksiä. luokka:kansatiede luokka:historia

Gynaecologic ultrasonography

: Gynecologic ultrasonography

teksty WAKACJE wegetarianizm spalacze t�uszczu samsung true tone

:: RELATED NEWS ::

Élie-Frédéric Forey
Élie-Frédéric Forey (
- 10. Januar 1804 in Paris; † 20. Juni 1872 ebd.) war ein französischer General und Marschall von Frankreich.

Leben

Marsc

Neustetten
Neustetten ist eine Gemeinde im Landkreis Tübingen.

Geografie

Geografische Lage

Neustetten liegt im Oberen Gäu.

Nachbargemeinden

Folgende Städte und Gemeinden grenzen an die Gemeinde Neustetten, sie

Stallenberger Fischteiche
Die Stallenberger Fischteiche befinden sich in dem gleichnamigen Naturschutzgebiet im weitläufigen Staatsforst der Stadt Siegburg. Die vom Menschen in der Nähe von prähistorischen Hügelgräbern angelegten Gewässer wurden weitestgehend sich selbst überlassen und haben sich seitdem zu einem Rückzugsgebiet für Tiere und Pflanzen, wie beispielsweise den Gagelstrauch und den Wikipedia:Taxoboxen. --> Brochis ist eine Gattung von Fischen aus der Familie der Panzerwelse (Callichthydiae). Die in südamerikanischen Gewässern heimischen Arten dieser Gattung ähneln i

Ernst der Eiserne
Ernst der Eiserne (
- 1377 in Bruck an der Mur; † 10. Juni 1424 ebenda) war Herzog von Österreich aus dem Geschlecht der Habsburger. Er stand nach dem Tod seines bei Sempach

Digesten
Die Pandekten (auch Digesten von lateinisch Pandectae bzw. Digestae, wörtlich: Gesammeltes) sind eine Zusammenstellung aus den Werken römischer Rechtsgelehrter; sie bilden den wichtigsten Teil des römischen Rechts (siehe Corpus iuris civilis). Die Methode, mit der diese Texte in Deutschland im 19. Jahrhundert betrachtet wurden, ist die Rheinfelden des Schweizer Kantons Aargau. Sie liegt im äussersten Westen der Region Fricktal und im äussersten Nordwesten des Kantons. Die Gemeinde gehört zu den am stärksten wachsenden Wohn- und Industrieorten der Agglomeration der Stadt Basel

Blauer See
Blauer See ist die Bezeichnung für:
- einen See bei Ratingen (Blauer See (Ratingen))
- einen See in Duisburg (Blauer See (Duisburg))
- einen See in Dorsten (Blauer See (Dorsten))
- einen See in Thüring

Sinhala
Die Singhalesische Sprache (Singhalesisch) ist die Sprache der Singhalesen, der größten ethnischen Gruppe Sri Lankas. Sie gehört zum indoarischen Zweig der indoiranischen Untergruppe der indogermanischen Sprachen. Es wird auch der von der Eigenbezeichnung සිංහල (siṁhala) abgeleitete Name Sinhala verwe

Berberisch
Die Berbersprachen sind ein Zweig der Afro-Asiatischen Sprachen. Älteste berbersprachige Dokumente sind numidische Inschriften um zwischen 1000 v. Chr. und 1500 v. Chr.. Die Abgrenzung der einzelnen Sprachen untereinander ist nicht eindeutig geklärt. Der ISO 639-Alpha-3-Code ist ber. <