:: wikimiki.org ::
| Luokka:Keskiaika |
Luokka:KeskiaikaTässä luokassa on keskiaikaan liittyviä artikkeleita.
Luokka:Historian ajanjaksoja
Keskiaika
Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää.
Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti.
Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla.
Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua.
Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin.
Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta.
Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista:
:Cristopher Cellarius: 308–1453
:Yleinen: 476–1492 / 1517
:Tanska: 1047–1533
:Ruotsi: 1060–1517
:Suomi: n. 1155–1520–1527
:Viro ja Latvia: 1227–1558
:Liettua: 1387–1505
:Puola: 996–1505
:Venäjä: 880 / 1054–1533
Katso myös
- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika
Luokka:Historian ajanjaksoja
Luokka:Keskiaika
ja:中世
simple:Middle Ages
Luokka:Historian ajanjaksojaLuokka:Historia בלמופן
בלמופן, בירת בליז הינה הבירה הקטנה בעולם. בעיר מתגוררים כ- 7,000 תושבים בלבד.
מיקום העיר
בלמופן ממוקמת ב: '15 17° צפון, '46 88° מערב, בגובה של 76 מטרים מעל פני הים.
העיר שוכנת מזרחית לנהר בליז, במרחק של 80 ק"מ מהבירה הקודמת של בליז - בליז סיטי. הבירה הועברה מבליז סיטי לבלמופן לאחר שהוריקן הרס את בליז סיטי בשנת 1961.
הממשלה עברה מבליז סיטי לבלמופן בשנת 1970.
בניין הפרלמנט החדש נבנה בסגנון פרה - קולומביאני - סגנון מאיה.
היסטוריה
מאיה
לאחר שהוריקן האטי הרס 75% מבליז סיטי ממשלת בליז החליטה לבנות בירה חדשה יותר מרוחקת מהים. החלטה זו יצאה לפועל בזכות המימון הבריטי (בשנת 1964 בליז עדיין היתה מושבה בריטית בשם הונדורס הבריטית. העלות הוערכה ב- 40 מיליון דולרים בליזים (כ - 20 מיליון דולרים אמריקאים), ואף שרק מחצית מהסכום היתה בקופת המושבה החלו בעבודות.
מקור השם
שם העיר בלמופן נוצר מצירוף של שתי מילים - "בל" - קיצור של בליז, ו"מופן" - שמו של אחד הנהרות בסביבה.
כלכלה
נכון לשנת 1997, היו בבלמופן 373 בתי עסק. תחנת אוטובוסים מרכזית ושוק נבנו בעיר בשנת 2003.
השכלה
אוניברסיטת בליז עברה מבליז סיטי לבלמופן לאחרונה, ומצפים כי הדבר ישפיע על גידולה של העיר.
שלטון מקומי
החל משנת 2004 ראש העיר הנבחר של בלמופן הוא אנתוני צ'נונה.
אנתוני צ'נונה]
Category:בליז: ערים
Category:ערי בירה
ja:ベルモパン
biako heavy metal Muzyczne gry online hosting jastrzbia gra pensjonat
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Wikipedia:Articles for deletion/Fishbucket
|
Markham Road (Markham/Toronto)
Markham Road is a north-south route in Markham and Toronto. The section was downloaded from the province of Ontario and renamed from King's Highway 48 or Highway 48 to the old name of Markham Road. The current road stretches from Lake Ontario to Markham's northern border.
|
|
Khalid bin Mohammed Al Qasimi
His Highness Dr. Sheikh Sultan Khalid bin Mohammed Al Qasimi was ruler of the Emirate of Sharjah, United Arab Emirates from 1965 to 1971. He was installed by British Forces after the removal of the previous rular Shiekh Saqr bin Sultan. He was a participant of the firt union talks of the United Arab Emirates Federa
|
Kingston Road
Kingston Road (originally "The Kingston Road") was built by American engineer Asa Danforth as a route to connect Toronto (then called York) with Kingston, Ontario.
The name of the street is derived from the route to Kingston, Ontario, then the primary settlement in the colony. It is one of the main arterial roads in the eastern part of
|
|
Ontario provincial highway 2A
Highway 2A is a short controlled-access freeway in Eastern Toronto, Ontario that extends from its junction with Highway 2 at the Highland Creek to its junction with Highway 401 (exit 390). It was downloaded to the City of Toronto and now forms part of the city's
|
|
