:: wikimiki.org ::
| Luoteis-Pirkanmaan Seutukunta |
Luoteis-Pirkanmaan seutukuntaLuoteis-Pirkanmaan seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 061.
Kunnat
- Hämeenkyrö (Kunta)
- Ikaalinen (Kaupunki)
- Kihniö (Kunta)
- Parkano (Kaupunki)
- Viljakkala (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.collabora.fi/java/Index?oid=68 Collabora - Pirkanmaan seutuhanke]
- [http://www.pirkanmaa.fi/kunnat/seutukunnat.shtml Pirkanmaan portaali]
:
- [http://www.hameenkyro.fi/ Hämeenkyrön kunnan kotisivut]
:
- [http://www.ikaalinen.fi/ Ikaalisten kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.kihnio.fi/ Kihniön kunnan kotisivut]
:
- [http://www.parkano.fi/ Parkanon kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.viljakkala.fi/ Viljakkalan kunnan kotisivut]
Luokka:Pirkanmaan maakunnan seutukunnat
Suomen seutukunnat
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ã…lands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Ã…boland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
LAULAU on lyhenne englanninkielen sanoista Local administrative unit ja se on osa Euroopan unionin käyttämää NUTS-alueluokitusjärjestelmää. Lauseen virallinen suomennos on paikallinen hallinnollinen yksikkö. NUTS-alueluokitusjärjestelmässä oli aikaisemmin viisi NUTS-tasoa, mutta sittemmin NUTS-tasot neljä ja viisi muutettiin LAU tasoiksi yksi ja kaksi. Suomessa LAU-1 -tason muodostavat seutukunnat ja LAU-2 -tason kunnat. LAU-1 -taso ei ole käytössä jokaisessa Euroopan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin muodostaa jokaiseen maahan.
Katso myös:
- NUTS
- Suomen NUTS-aluejako
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
Luokka:NUTS
HämeenkyröHämeenkyrö (ruotsinkielinen nimi: Tavastkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 9915 ihmistä ja sen pinta-ala on 505,45 km², josta 40,67 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 21,38 asukasta/km².
Kylät
Haukijärvi, Heinijärvi, Herttuala, Hiironen, Hirvola, Ilottula, Jumesniemi, Järvenkylä, Kalkunmäki, Kierikkala, Kostula, Kuotila, Kyröspohja, Laitila, Lemmakkala, Mahnala, Muotiala, Myllymäki, Palko, Pappila, Parila, Pukara, Pyöräniemi, Räystö, Sarkkila, Sasi, Sirkkala, Timi, Tokoinen, Tuokkola, Turkkila, Untila, Urjainen, Uskela, Vanaja, Vesajärvi
Aiheesta muualla
- [http://www.hameenkyro.fi/ Hämeenkyrön kunnan kotisivu]
Ikaalinen
Ikaalinen (ruotsinkielinen nimi: Ikalis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7715 ihmistä ja sen pinta-ala on 843,7 km², josta 91,51 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 10,12 asukasta/km².
Ikaalinen on tunnettu erityisesti Ikaalisten Kylpylästä, kansainvälisestä jokakesäisestä Sata-Häme Soi -festivaalista sekä aikoinaan kukoistaneesta Ikaalisten Tarmo -pesäpallojoukkueesta.
Ikaalisten kaupunginjohtaja on Janne Laine, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juhani Hakala.
__NOTOC__
Maantiede
Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkylä ja kauppala sijaitsee niemessä Kyrösjärven länsirannalla. Kunnan alue ylettyy itä-länsi -suuntaisena molemmin puolin järven pohjoispään ympärille. Kyrösjärvi samoin kuin koko kunnan alue on osa Kokemäenjoen vesistöä. Ikaalinen sijaitsee keskellä vanhaa Ylä-Satakuntaa, ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka, Satakunnan maakuntaan ja Turun ja Porin lääniin. Tällöin Tampereen kasvavasta vaikutuksesta johtuen Ylä-Satakunnan kunnat siirrettiin Pirkanmaan maakuntaan ja Hämeen lääniin. Alueen liikenne suuntautuu pääasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan hämäläismurteiden ylä-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat pohjoinen Parkano ja läntinen Kankaanpää, joka on jo Satakuntaa. Muita suuria naapurikuntia ovat eteläinen Hämeenkyrö ja itäinen Kuru. Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometriä.
Historia
1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Alkuvaiheessa sillä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita. Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Alueella ei yksinkertaisesti ollut tarvetta talouskeskukselle, ja läheinen - muttei tarpeeksi läheinen - suurkaupunki Tampere vei väkeä. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myös se, että sitä hallittiin eri tavalla kuin muita; nimittäin epäitsenäisesti kunnan kautta. Tällainen hallintomuoto oli Suomessa ainutlaatuinen.
Silti alueella oli myös taloudellista elämää. Ensimmäinen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902. Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpä kulkijamäärän kasvaessa entistä useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylään Kyrösjärven rannalle. Nykyäänkin kolmostien vilkas Tampere-Vaasa -osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietäkin haviteltiin, sekä 1800-luvun lopulla että 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrösjärven länsirantaa maantien tavoin, mutta näin ei käynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere-Seinäjoki -rataosuus viilettää Ikaalisten harvaväkisen itäosan halki, kaukana keskustasta. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetänyt selkeästi pitemmän korren.
Toisen maailmansodan jälkeen Ikaalisten kauppala alkoi yhä enemmän olla tarpeeton erikoisuus. Kun valtio alkoi vuoden 1960 jälkeen myöntää taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 ne sitten yhdistyivät jolloin koko kunnan alue tuli Ikaalisten kauppalaksi. Vanhan epäitsenäisen kauppalan väkiluku ennen yhdistymistä oli edelleen alle 800. Tätä loppuvaihetta kesti vain puolenkymmentä vuotta, kun valtiovallan päätöksellä kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vähitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut hiukan palveluvaltaiseksi.
Kylät
Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Isoröyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leutola, Luhalalti, Läykkälä, Miettinen, Niemi, Osara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö, Välikylä
Katso myös
- Wikisource:Ikaalisten kauppala
- [http://www.ikaalistenopas.com/ Ikaalisten kaupunkiopas - Ikaalisten opas]
Aiheesta muualla
- [http://www.ikaalinen.fi/ Ikaalisten kaupunki]
Luokka:Suomen kaupungit
Parkano
Parkano on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7488 ihmistä ja sen pinta-ala on 910,17 km², josta 55 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,8 asukasta/km². Kaupungissa sijaitsee rautatieasema.
Kuntaliiton konsultti- ja koulutusyhtiö julkaisi maaliskuun lopussa 2005 tutkimuksen ennenaikaisista kuolemista Suomessa. Selvityksen mukaan Parkanossa on 20 vuoden ajalla tutkituista kunnista eniten ihmisten ennenaikaisia kuolemia. Kaupungin ongelmia ovat miesten tapaturmat, alkoholinkäyttö ja itsemurhat. Parkanossa miesten kuolleisuus on lähellä sitä, millä tasolla Venäjällä ollaan.
Kyliä
Alaskylä, Heittola, Kuivasjärvi, Lapinneva, Linnankylä, Miettinen, Nerkoo, Parkano, Raivala, Raivaluoma, Riitiala, Sydänmaa, Tevaniemi, Vahojärvi, Vuorijärvi
Matkailu
Matkailijat muistavat Parkanon yleensä kahdesta asiasta. Valtatien 3 (ja 23:n) varrella Parkanon kohdalla on huoltoasema, jolle on hyvä pysähtyä tauolle ja jonka lähellä on harvinainen teräksinen vesitorni. Toinen matkailijoiden muistama paikka on Parkanon rautatieasema, joka sijaitsee Pohjanmaan radan varressa keskellä metsää. Parkanossa junasta poistuvien on hyvä huomioida, että asemalta on 6 kilometriä Parkanon keskustaan.
Varsinaisia matkailukohteita löytyy Parkanon kaupungin sivujen kautta. Luonto liittyy niistä lähes kaikkiin, mutta kenties omaleimaisin kohde on Parkanon ja Karvian rajalla oleva [http://edu.karvia.fi/matkailury/tekeminen/alkkianvuori.php Alkkianvuori], joka oli 9 000 vuotta sitten saari Itämeressä.
Aiheesta muualla
- [http://www.parkano.fi/ Parkanon kaupunki]
Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat
Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat
Luokka:Suomen kaupungit
ViljakkalaViljakkala on Suomen kunta joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu noin 2.080 ihmistä ja sen pinta-ala on 224,7 km², josta 24,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,3 asukasta/km². Viljakkalassa on 125 järveä ja lampea, ja jokaista asukasta kohti kunnassa on 83 metriä rantaviivaa.
Viljakkalan naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kuru ja Ylöjärvi. Viljakkalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kesken ollaan juuri tekemässä selvitystä mahdollisesta kuntaliitoksesta. Mikäli se tapahtuu, niin liitos astuu voimaan 01.01.2007.
Viljakkalan tunnetuin kohde lienee Haverin kultakaivos, joka on nykyään matkailukäytössä. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali on kaivettu Haverista.
Kyliä
Harhala, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Koivisto, Mahnala, Sarkkila, Sontu, Särkkä, Viljakkala
Linkkejä
- [http://www.viljakkala.fi/ Viljakkalan kunta]
- [http://www.viljakkalanpuolesta.net/ Viljakkalan puolesta -yhdistys]
- [http://www.yrittajaportaali.net/ Hämeenkyrön ja Viljakkalan yhteinen portaali, josta löytyvät kaikki alueen yritykset ja yhdistykset]
Flecken (Verschmutzung)Der Flecken ist eine sichtbare Verfärbung einer Oberfläche.
Im Allgemeinen werden Flecken als Schmutzflecken verstanden. Dieses sind überlicherweise sichtbare Verfärbungen eines Trägermaterials, welche durch ungewollte Zugabe eines Zweitstoffes entstanden sind. Schmutzflecken sind in diesem Zusammenhang als ausgefüllte zweidimensionale Verfärbung des Trägermaterials zu verstehen. Wenn der Schmutzflecken lediglich eine Verfärbung des Randes umfasst, spicht man nicht von Flecken, sondern von Schmutzrändern (z.B. Wasserränder durch Kalkablagerungen bei der Trocknung des Wasserflecks).
Typisierung
Flecken können grob in die folgenden Bereiche kategorisiert werden:
- stoffliche Flecken (durch ungewollte Stoffkombinationen)
- optische Flecken (z.B. Sonnenflecken, die eine optische Verfärbung des Sonnenlichtes aufgrund besonders großer Hitze bezeichnen)
Entfernung oder Behandlung
Zur Entfernung oder Minderung der verschiedenartigsten Flecken auf Textilien existieren zahlreiche Mittel und entsprechende Publikationen. Die Ratschläge der Hersteller und Autoren reichen von einfachen Hausmitteln, wie das Bestreuen von Rotweinflecken mit Salz, bis zur Komplettreinigung von Textilien und Teppichböden. Häufig wird zur Fleckentfernung die Chemische Reinigung bemüht. Grundsätzlich sichert, soll ein Fleck schnell und ohne chemische Hilfsmittel entfernt werden, eine zuvor eingeholte Information vor weiterem Ungemach. So werden Flecken, welche Eiweißstoffe enthalten, wenn mit warmem Wasser behandelt, schnell größer. Gerade bei Blutflecken hilft daher kaltes Wasser, welches das Eiweiß schneller gerinnen lässt.
Flecken auf Gemälden oder alten Folianten, hervorgerufen durch unsachgemäße Lagerung oder mutwillige Zerstörabsicht bedürfen meist einer langwierigen und kostspieligen chemischen Entfernung durch ausgebildete Spezialisten.
Literatur
- Geranien und Kaffeesatz Band 1+2, Mary Ellen, Bastei-Lübbe, 1986
Kategorie:Kleidung
Kategorie:Textiltechnik
gry strategiczne webmaster online spielautomaten aminokwasy sylwester w górach
|
|
|
|
