:: wikimiki.org ::

Maa

Maa

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Maaperä

Maaperällä, yleisesti maalla, tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperän paksuus Suomessa on keskimäärin 10 metriä. Maaperän paksuus kuitenkin vaihtelee suuresti niin, että paksuimmillaan maaperä saattaa olla jopa 100 metriä, kun taas paikoin kallioperä saattaa olla täysin paljaana. Maaperän pääosa koostuu kallioperästä peräisin olevista, eri karkeuksisista kiviaineksista, joita kutsutaan kivennäismaalajeiksi. Välistä maaperä sisältää vain kivennäismaalajeja, välistä taas melkein yksinomaan eläinten ja kasvien jäänteistä peräisin olevia eloperäisiä maalajeja. Useimmissa tapauksissa maaperä on kuitenkin sekä kivennäis- että eloperäisten aineiden sekoitus. Maaperään voidaan katsoa kuuluvaksi myös siinä oleva ilma ja vesi. Maaperän koostumuksesta, paikallisista ilmasto-olosuhteista yms. riippuu sen taloudellinen arvo; puhutaan laihasta, viljavasta, ravintorikkaasta, kuivasta, kosteasta, kuohkeasta, jäykästä jne. maaperästä ja maan koostumusta tarkoittaen saven-, hiekan-, kalkinpitoisesta, humusrikkkasta yms. maaperästä.

Lähteet

Insinöörigeologian perusteet - kurssimoniste, TTKK
Jokamiehen geologia, Taipale, K. & Parviainen, J.T.
Pieni tietosanakirja, Otava Luokka:Maantiede Luokka:Geologia ja:土

Aurinkokunta

Aurinkokunta on Auringon ja sitä kiertävien planeettojen, kuiden, meteoroidien, asteroidien sekä komeettojen muodostama järjestelmä. Aurinkokunnan planeetat ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Aurinkokunnan ikä on noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähdillä on havaittu omia eksoplaneettojen muodostamia aurinkokuntia.

Koko ja sijainti

Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin sisäpuolella. Heliosfäärin arvellaan ulottuvan 150–200 AU:n etäisyydelle Auringosta. Uloimman planeetan Pluton kiertorata on kaukaisimmillaan 49 AU:n etäisyydellä. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä. Aurinkokuntamme sijaitsee 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Se kiertää keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että Aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten Aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernovien säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.

Aurinkokunnan kohteet

supernovien
- Aurinko, G2-spektriluokan tähti, joka sisältää 99,86 % koko Aurinkokunnan massasta
- yhdeksän planeettaa, jotka ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto
- planeettoja kiertävät kuut
- planeettoja kiertävä pöly ja muu pieni materiaali, josta muodostuvat kaasuplaneettojen renkaat
- asteroidit, jotka ovat pääasiassa asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin radan välissä kiertäviä planeettoja pienempiä kivisiä kappaleita
- asteroidikuut, jotka ovat kookkaampia asteroideja kiertäviä pieniä asteroideja
- meteoroidit, jotka ovat alle kymmenenen metrin kokoisia kappaleita ja joita putoaa maahan meteroriitteina ja nähdään tähdenlentoina eli meteoreina
- komeetat, jotka koostuvat etupäässä jäästä ja kiertävät Aurinkoa usein hyvin elliptisillä radoilla
- Neptunuksen takaiset kohteet
- Kuiperin vyöhyke
- Oortin pilvi
- 2003 UB₃₁₃, joka löydettiin tammikuussa 2005 ja joka on Plutoa 1,5 kertaa suurempi; kohteen luokittelu planeetaksi on toistaiseksi epävarma

Aurinkokunnan synty

2003 UB₃₁₃ Aurinkokunta syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Painovoiman vaikutuksesta aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskipakoisvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista. Pyörimisen johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaariseksi kiekoksi. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan mutta pyörimisen aiheuttama keskihakuvoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa materiasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinko. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä. Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset taas pilkkoivat kappaleita ja synnyttävät pölyä. Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet. Syntyteoriaan sopii joukko havaintoja. Planeetat kiertävät Aurinkoa yhdessä tasossa ja kaikki samaan suuntaan. Myös useimmat kuut kiertävät emokappaleitaan samaan suuntaan; samoin Auringon ja lähes kaikkien planeettojen ja kuiden pyörimissuunta on sama. Asteroidien löyhä rakenne saattaa viitata kasautumiseen monesta kappaleesta. Kuun kraatteroituminen ja merien synty taas kertoo suurista törmäyksistä kasautumisen loppuvaiheessa. Myös itse Kuun arvellaan syntyneen Marsin kokoisen protoplaneetan törmättyä alku-Maahan. Tietokonelaskelmat tukevat tätä väitettä: niiden mukaan Kuun synty olisi verraten epätodennäköinen tapahtuma. Useiden tähtien ympärillä on havaittu kiekkomaisia pölyrenkaita, joissa spiraali- ja rengaskuviot viittavat planeettojen painovoiman aiheuttamiin häiriöihin. Pölykiekkotähtiä ovat esimerkiksi Vega, Beta Pictoris ja Orionin suuren kaasusumun syntymäisillään olevat tähdet. Aurinkokunnan ulkopuolelta on löydetty myös lukuisia planeettoja, mikä kertoo Aurinkokunnan kaltaisen kehityksen olevan yleinen. Useimmat löydetyt eksoplaneettajärjestelmät kuitenkin ovat kovin erilaisia verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, mikä on saanut tutkijat pohtimaan, syntyvätkö kaikki planeettakunnat samalla tavalla. Eksoplaneetat on löydetty tutkimalla emotähden säteilyä tarkoilla mittareilla, jotka havaitsevat tähden liikkeitä Dopplerin ilmiön avulla: massiivinen planeetta pystyy heiluttamaan ratajaksonsa tahdissa keskustähteään. Dopplerin ilmiössä säteilyn aallonpituus muuttuu, kun kappale liikkuu havaitsijan suhteen. Joitain planeettoja on havaittu siten, että niiden kulkiessa keskustähtensä kiekon yli tähden valo himmenee hiukan säännöllisin väliajoin.

Titiuksen–Boden laki

Planeetat sijaitsevat melko säännöllisillä etäisyyksillä Auringosta. Säännön mukaan planeetan etäisyys on 0,4 AU:ta pienempi kuin kaksi kertaa edellisen sisemmän planeetan etäisyys. Planeettojen todelliset etäisyydet ja kaavasta lasketut etäisyydet tähtitieteellisinä yksiköinä 0,1 AU:n tarkkuudella: Merkuriuksen etäisyys poikkeaa suhteellisesti tarkastellen huomattavasti kaavan arvosta, mutta se on kuitenkin kaavan raja-arvo 0,4 AU. Neptunus ei sovi sarjaan lainkaan. Planeetat eivät voi kiertää mielivaltaisilla radoilla Aurinkoa, sillä muiden taivaankappaleiden painovoima voisi lingota planeetat ulkoavaruuteen. Säännönmukaisuus on havaittu vain empiirisesti, eikä kaavaa voida johtaa fysiikan lakien avulla. Kaava tunnetaan nimellä Titiuksen–Boden laki, ja se voidaan esittää myös muodossa :0,4 + 0,3 × 2ⁿ, n = -∞,0,1,2,...

Aiheesta muualla

- [http://www.michaelschultz.de/index_en.html Solar System – interaktiivinen planeetta-animaatio] (useilla kielillä, ei suomeksi)
- [http://www.solarviews.com Views of the Solar System] (useilla kielillä, ei suomeksi)

Katso myös

- Aurinko
- Eksoplaneetta
- Esiplanetaarinen kiekko Luokka:Aurinkokunta ms:Sistem suria ko:태양계 ja:太陽系 simple:Solar system zh-cn:太阳系

Aurinko

Aurinko on lähin tähti Maasta katsoen. Auringon ympärille syntyneet planeetat ja muut kappaleet muodostavat Aurinkokunnan. Aurinko on tyypillinen keskimassainen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat myös Päivyt ja Päivänkehrä.

Auringon elinkaari

Aurinko syntyi noin 5 miljardia vuotta sitten ja noin 5 miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko kirkastuu hitaasti ja 200 miljoonan vuoden kuluttua Maapallon meret kuivuvat. Tosin teoriassa ihmiskunta saattaisi rakentaa avaruuteen varjostimen Maapallon pitämiseksi elinkelpoisena 600 miljoonaa vuotta. Miljardin vuoden kuluttua lisääntynyt painovoiman puristus laajentaa fuusioreaktiot Auringon ulompia kerroksia kohden, jolloin Aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. Neljän miljardin vuoden kuluttua sykkivä Aurinko nielaisee sisemmät planeetat eli Merkuriuksen ja Venuksen. Maapallo sulaa tulipalloksi ja osa sen kivikehästä höyrystyy avaruuteen. Lopulta Aurigon keskusta luhistuu Jupiterin kokoiseksi valkoiseksi kääpiöksi. Samalla Aurinko puhaltaa ulommat kerroksensa kauniiksi planetaariseksi sumuksi. Vielä silloinkin Aurinkoa kiertäneet planeetat, mukaan lukien Maapallon jo tässä vaiheessa jäähtynyt ydin, kiertävät sitä ikuisessa pimeydessä ja kylmyydessä.

Auringon ominaisuuksia

- pintalämpötila 5780 K
- massa 1,9891 × 10³⁰ kg
- valovoima (säteilyteho) 3,827 × 10²⁶ W
- säde 6,96 × 10⁸ m Auringon massaa, sädettä ja valovoimaa käytetään yleisesti yksikkönä muiden tähtien säteitä, massoja ja valovoimia käsiteltäessä.

Auringon aktiivisuus

Auringon keskustassa lämpöydinreaktiot muuttavat vetyä heliumiksi; 3.9 × 10⁴⁵ atomia fuusioituu joka sekunti. Näissä reaktioissa vapautuu energiaa, joka pakenee Auringon pinnasta valona ja lämpönä sekä muina sähkömagneettisen säteilyn lajeina. Tarkemmin tarkasteltaessa Auringon pinta muuttuu koko ajan. Auringon pinnan ilmiöistä tunnetuin on auringonpilkut. Muita Auringon pinnalla tapahtuvia ilmiöita ovat flaret eli roihut, protuberanssit, granulat ja nk. auringonjäristykset joita mm. ESAn SOHO -avaruusluotain havaitsi. Aurinko virittää mm. Maan lähiavaruuteen nk. avaruussään. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy nk. aurinkomyrskyjä. Nämä näkyvät Maassa mm. voimakkaina ja laaja-alaisina revontulina ja mm. Kanadan ja Yhdysvaltain itärannikon pitkien sähkön siirtolinjojen jakeluhäiriöinä. Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että vety muuttuu heliumiksi auringon ytimessä tapahtuvassa ydinreaktiossa. Tämä energia kulkee röntgensäteilynä kohti auringon konvektiokerroksia, jossa energia kulkee konvektiovirtauksina noin 210 000 kilometrin syvyydestä alkaen kohti pintaa.

Luettavaa

- Leon Golub ja Jay M. Pasachoff: Nearest Star - The Surprising Science of Our Sun, suomennettuna: Lähin tähtemme, ISBN 952-5329-37-2, Ursa 2004

Auringolta suojautuminen

- Aurinkoa ei kannata katsoa suoraan, sillä se voi vahingoittaa näkökykyä. Jopa auringonpimennyksen yhteydessä auringon suora katsominen voi helposti vahingoittaa silmiä. Aurinkoa ei kannata katsoa myöskään aurinkolasien tai muun tummentavan suojan läpi. Auringonpimennystä katsottaessa tulee käyttää tähän tarkoitettuja laseja tai hitsaajan suojalaseja.
- Auringonvalo vanhentaa ihoa, ja voi aiheuttaa ihosyöpää. On kuitenkin terveellisempää liikkua ulkona aurinkoisellakin säällä, kuin oleskella sisällä. Voimakkaaseen auringonpaisteeseen joutuvat ihonkohdat tulisi kuitenkin suojata aurinkovoiteella. Ihon palaminen on merkki liiallisesta altistuksesta tai puutteellisesta suojauksesta, ja myös syöpävaaran kasvusta.
- Liiallinen kuumuudessa ja auringonpaisteessa oleskelu voi aiheuttaa auringonpistoksen, joka ilmenee päänsärkynä ja pahoinvointina. Paha auringonpistos voi vahingoittaa muun muassa aivoja.

Aiheesta muualla

- [http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime-images.html SOHO-luotaimen viimeisimmät kuvat Auringosta]
- [http://soi.stanford.edu/data/farside/index.html Auringon magneettikentän karttoja]
- [http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/eclipse.html Nasan pimennyksiä käsittelevä sivusto]
- [http://sohowww.nascom.nasa.gov/ Nasa SOHO (Solar & Heliospheric Observatory) satellite][http://sohowww.nascom.nasa.gov/explore/faq/sun.html FAQ]
- [http://soi.stanford.edu/results/sounds.html Auringon ääniä]
- [http://www.spaceweather.com Spaceweather.com - avaruussääpalvelu]
- [http://www.avaruusmgz.info/vol11/heinakuu/hiukkaspilvet.html Auringon hiukkaspilvet]
Luokka:Tähdet Luokka:Aurinko Luokka:Turvallisuusohjeet als:Sonne ms:Matahari zh-min-nan:Ji̍t-thâu ko:태양 ja:太陽 simple:Sun th:ดวงอาทิตย์

Astronominen yksikkö

Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne AU, englannista: Astronomical Unit) maapallon keskietäisyys Auringosta eli noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Maapallo kiertää siis Aurinkoa keskimäärin 1 AU:n etäisyydellä. Tähtienvälisiä etäisyyksiä mitataan valovuosina tai parsekeina.

Miksi AU:ta käytetään

Astronominen yksikkö on lähinnä tähtitieteessä käytetty metripohjaiseen SI-järjestelmään kuulumaton pituuden mittayksikkö. Kun mitattavat pituudet kasvavat niin suuriksi, ettei metrien käyttö ole enää järkevää, voidaan siirtyä astronomisiin yksiköihin. AU-luvut on yleensä helpompi musitaa kuin luvut kilometreinä tai metreinä. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) määritteli vuonna 1976 astronomisen yksikön siksi etäisyydeksi Auringosta, jolla hiukkanen kiertäisi häiriöttä 365,2568983 päivässä. Näin ollen yksi astronominen yksikkö on tarkoin

1 AU = 149 597 870,691 km

Tähtitieteessä käytetään astronomista yksikköä myös siksi, että käytettäessä suureita AU pituudelle, sideeristä vuotta ajalle ja auringon massaa massalle, gravitaatiovakio G saa arvon 1. Koska gravitaatiovakio on yksi epätarkimmin tunnetuista luonnonvakioista, saadaan laskentatarkkuutta taivaanmekaniikkaan liittyvissä laskutoimituksissa parannettua.

1 AU Auringon säteinä

1 AU on noin 215 Auringon sädettä. Luokka:Pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede zh-min-nan:Thian-bûn tan-ūi ko:천문 단위 ja:天文単位 th:หน่วยดาราศาสตร์

Vuorokausi

Vuorokausi on aika, jossa maapallo pyörähtää akselinsa ympäri. Vuorokausi on 24 tuntia. Arkikielessä käytetään myös päivää vuorokauden synonyyminä. SI-järjestelmässä vuorokausi on lisäyksikkönä ja sen tunnus on d. 1 d = 24 h = 86400 s. Yleiskielessä sanasta "vuorokausi" käytetään lyhennettä vrk, esim. hotellihuoneen hinta on 50€/vrk. Luokka:Ajan yksiköt ja:日 simple:Day

2004

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Irlannista tuli EU:n puheenjohtajamaa.
- 1. tammikuuta – Joseph Deissista Sveitsin presidentti.
- 1. tammikuuta – Pervez Musharraf jatkoi Pakistanin presidenttinä.
- 1. tammikuuta – Ylöjärvestä ja Pudasjärvestä tuli kaupunkeja.
- 3. tammikuuta – Flash Airlinesin lento 604 putosi Punaiseen mereen Egyptin rannikolla, tappaen 148 koneessa. Myöhemmin kävi ilmi, että lentoyhtiöllä oli lentokielto joissain maissa turvallisuusrikkomusten vuoksi.
- 4. tammikuuta – NASA:n MER-A (Spirit) -luotain laskeutui Marsiin.
- 4. tammikuuta – Mihail Saakašvili voitti Georgian presidentinvaalit.
- 4. tammikuuta – Afganistanin 502 edustajaa käsittänyt kokous pääsi näkemyseroista huolimatta yksimielisyyteen uudesta perustuslaista, jonka on tarkoitus rauhoittaa levottomuudet maassa.
- 5. tammikuuta – Intian ja Pakistanin johtajat tapasivat ensi kertaa kolmeen vuoteen huippukokouksessa, jonka aiheena oli Kashimirin aluetta koskevan kiistan rauhanomainen ratkaiseminen.
- 5. tammikuuta – 25-vuotias Mijailo Mijailovic tunnusti puukottaneensa Ruotsin ulkoministeri Anna Lindhin.
- 5. tammikuuta – Britney Spears meni naimisiin lapsuudenystävänsä Jason Allen Alexanderin kanssa. Liitto mitätöitiin Las Vegasilaisessa oikeusistuimessa 55 tuntia myöhemmin.
- 7. tammikuuta – Mijailo Mijailovic tuomittiin Anna Lindhin murhasta.
- 8. tammikuuta – Iso-Britannian kuningatar Elisabet II kastoi maailman suurimman risteilyaluksen, Queen Mary 2:n, Southamptonissa.
- 8. tammikuuta – Bamissa, Etelä-Iranissa löydettiin 57-vuotias mies elossa raunioista 13 päivää maanjäristyksen jälkeen.
- 9. tammikuuta – Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi.
- 15. tammikuuta – Etelä-Korean ulkoministeri Yoon Young-kwan joutui eroamaan tuettuaan Yhdysvaltain politiikkaa Pohjois-Koreaa vastaan.
- 16. tammikuuta – Web-sivusto Goatse.cx suljettiin Joulusaaren domain-rekisterin toimesta palvelusääntöjen rikkomuksesta tehdyn valituksen vuoksi.
- 18. tammikuuta – 25 kuoli ja 130 haavoittui pommiattentaatissa liittouman joukkojen päämajaa vastaan Bagdadissa.
- 20. tammikuuta – Intia osti Venäjältä 1,5 miljardilla dollarilla 45 000 tonnin lentotukialus Admiral Gorškovin ja 28 MiG-29k-hävittäjää.
- 22. tammikuuta – Hakukoneyhtiö Google julkisti Orkut-yhteisöpalvelun.
- 22. tammikuuta – Euroopan unioni kielsi siipikarjan tuonnin Thaimaasta lintuinfluessan levitessä Kaakkois-Aasiassa.
- 24. tammikuuta – NASA:n MER-B (Opportunity) laskeutui Marsiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Janet Jacksonin rinta paljastui suorassa Super Bowl XXXVIII -televisiolähetyksessä, mikä johti valtavaan mediakohuun Yhdysvalloissa.
- 1. helmikuuta – Minassa, Saudi-Arabiassa väentungos tappoi 251 pyhiinvaeltajaa.
- 2. helmikuuta – Asuinrakennus romahti Konyassa, Turkissa, surmaten 92.
- 3. helmikuuta – Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA myönsi, että Irakin joukkotuhoaseista ei ollut suoraa uhkaa ennen 2003 Irakin sotaa.
- 6. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi 41 Moskovan metrossa.
- 10. helmikuuta – 50 kuoli autopommin räjähtäessä Bagdadissa poliisin värväyskeskuksen edessä.
- 10. helmikuuta – Ranskan kansalliskokous teki kiistellyn päätöksen kieltää uskonnolliset symbolit ja vaatetus kouluissa.
- 11. helmikuuta – Autopommi tappoi 47 armeijan värväyskeskuksen edessä Bagdadin keskustassa.
- 18. helmikuuta – Lannoitteita ja bensiiniä kuljettanut juna putosi raiteilta ja räjähti Iranissa surmaten 320.
- 20. helmikuuta – konservatiivit voittivat vaalit Iranissa. Monia uudistusmielisiä ehdokkaita kiellettiin osallistumasta.
- 22. helmikuuta – Itsemurhapommittaja tappoi kahdeksan ihmistä bussissa Jerusalemissa.
- 22. helmikuuta – Kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi isoimman kaupungin Cap-Haïtienin.
- 24. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 571 ihmistä Marokossa.
- 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan entinen ministeri Clare Short paljasti brittien MI6-tiedustelupalvelun kuunnelleen YK:n henkilökunnan, mukaan lukien pääsihteeri Kofi Annanin puheluita.
- 26. helmikuuta – Yhdysvallat salli matkustuksen Libyaan, päättäen 23 vuotta kestäneen kiellon.
- 29. helmikuuta – Jean-Bertrand Aristide erosi Haitin presidentin virasta. Korkeimman oikeuden päätuomarista, Boniface Alexandresta tuli sisäministeri. Aristide kertoi myöhemmin, että USA:n joukot pakottivat hänet eroamaan ja jättämään maan.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Suomessa väkevien alkoholijuomien vero laski 40 prosenttia.
- 1. maaliskuuta – Vladimir Putin nimitti Mihail Fradkovin Venäjän pääministeriksi.
- 1. maaliskuuta – Mohammed Bahr al-Uloumista tuli Irakin presidentti.
- 1. maaliskuuta – Pedofiili Marc Dutroux joutui oikeuden eteen Belgiassa.
- 3. maaliskuuta – Oikeudenkäynti entistä pääministeriä Anneli Jäätteenmäkeä vastaan alkoi.
- 10. maaliskuuta – Viisi brittiä, joita pidettiin Afganistanin sodan päättymisestä asti Yhdysvaltain Guantanamon vankileirillä, vapautettiin.
- 11. maaliskuuta – Madridissa tapahtui Espanjan historian tuhoisin terrori-isku. 190 kuoli.
- 14. maaliskuuta – Espanjan vaaleissa oppositio voitti José María Aznarin johtaman hallituspuoleen, pääministeriksi sosialistien José Luis Rodríguez Zapatero.
- 14. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaaleissa Vladimir Putin valittiin toiselle kaudelle.
- 15. maaliskuuta – Astronomit kertoivat löytäneensä aurinkokunnasta suurimman taivaankappaleen sitten Pluton löydön 1930. Neptunuksen takaiselle kappaleelle annettiin alustavasti nimi Sedna.
- 15. maaliskuuta – Espanjan uusi hallitus ilmoitti vetävänsä Espanjan joukot Irakista.
- 19. maaliskuuta – Äänekosken bussionnettomuus.
- 20. maaliskuuta – Presidentti Chen Shui-bian voitti Kiinan tasavallan presidentinvaalit 0,22 %:n enemmistöllä. Edellispäivänä häntä ja varapresidenttiä Annette Luta ammuttiin. Opposition Lien Chan vaati äänten uudelleenlaskentaa ja ensimmäinen laskenta mitätöitiin.
- 20. maaliskuuta – Tuhansia mielenosoituksia Irakin sodan 1-vuotispäivänä.
- 22. maaliskuuta – Kaksi suomalaista liikemiestä joutui murhatuksi Irakissa.
- 22. maaliskuuta – Israelin helikopteri surmasi ohjuksin Sheikki Ahmed Yassinin ja seitsemän sivullista Gazassa. Palestiinalaiset protestoivat Israelia vastaan.
- 25. maaliskuuta – Pääministeri Tony Blair vieraili Libyassa ja tapasi Muhammad Gaddafin.
- 28. maaliskuuta – Ranskassa pääministeri Jean-Pierre Raffarinin puolue kärsi murskatappion paikallisvaaleissa ja hän erosi.
- 31. maaliskuuta – Neljä yhdysvaltalaista urakoitsijaa tapettiin Irakissa ja heidän ruuminsa silvottiin ja poltettiin.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta – Pommiräjähdys madridilaisessa asuinhuoneistossa tappoi viisi poliisin saartamaa, maaliskuun 11.:n pommi-iskuista epäiltyä, sekä poliisimiehen.
- 4. huhtikuuta – Shiiat nousivat kapinaan Muqtada al-Sadrin johdolla Najafissa, Sadr Cityssä ja Basrassa. Taisteluissa kuoli satoja.
- 17. huhtikuuta – Israelin helikopterit ampuivat ohjuksia saattueeseen Gazan kaistalla, surmaten Hamasin johtajan, Abdel Aziz al-Rantissin.
- 19. huhtikuuta – Osittainen auringonpimennys eteläisessä Afrikassa.
- 20. huhtikuuta – Tony Blair julisti Yhdistyneen kuningaskunnan järjestävän kansanäänestyksen Euroopan perustuslaista.
- 21. huhtikuuta – Israelin ydinaseohjelman paljastanut Mordechai Vanunu vapautui vankilasta 18 vuoden jälkeen.
- 22. huhtikuuta – Kaksi polttoainetta ja räjähteitä kuljettanutta junaa räjähti Pohjois-Korean Ryongchonissa, surmaten 161. 1300 loukkaantui ja tuhansia rakennuksia tuhoutui.
- 25. huhtikuuta – Kyproksen uudelleenyhdistymisäänetys järjestettiin Kyproksen tasavallassa ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Turkkilainen puoli hyväksyi suunnitelman, mutta kreikkalainen puoli hylkäsi sen.
- 28. huhtikuuta – Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali tuli ilmi 60 Minutes II -ohjelmassa.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – Euroopan unioni laajeni 25 maan liitoksi, kun siihen liittyi 10 uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
- 6. toukokuuta – TV-sarjan Frendit viimeinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa. 30 sekunnin mainos ohjelman aikana maksoi 2 miljoonaa dollaria.
- 9. toukokuuta – Tšetšenian presidentti Ahmad Kadyrov murhattiin voitonpäivän juhlallisuuksien aikana Groznyn stadionilla pommilla.
- 12. toukokuuta – Tuntematon ryhmä teloitti yhdysvaltalaisen Nick Bergin Irakissa. Videota teloituksesta levitettiin Internetissä.
- 14. toukokuuta – Tanskan prinssi Frederik meni naimisiin australialaisen Mary Donaldsonin kanssa Kööpenhaminassa.
- 17. toukokuuta – Ezzedine Salim, Irakin väliaikaisneuvoston sen hetkinen puhemies kuoli pommiräjähdyksessä Bagdadissa.
- 19. toukokuuta – Jeremy Sivits tunnusti syyllisyytensä vankien kidutukseen Abu Ghraibin vankilassa Irakissa.
- 22. toukokuuta – Espanjan kruununprinssi Felipe solmi avioliiton Letizia Ortizin kanssa Almudenan katedraalissa Madridissa, Espanjassa.
- 23. toukokuuta – Pariisin Charles de Gaullen lentokentän terminaali 2E sortui vaatien kuusi uhria.

Kesäkuu

- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousun 60-vuotisjuhlaa juhlittiin Normandiassa.
- 8. kesäkuuta – Venuksen ylikulku: Venus kulki Auringon editse maasta nähtynä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1882.
- 8. kesäkuuta –10. kesäkuuta – G8-kokous Georgiassa, USA:ssa.
- 10. kesäkuuta –13. kesäkuuta – Europarlamenttivaalit Euroopan unionissa.
- 11. kesäkuuta – Cassini-Huygens-luotain saapui Saturnuksen kuun, Phoeben lähelle.
- 12. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Jalkapallon euroopanmestaruuskilpailut Portugalissa. Loppuottelussa Kreikka voitti Portugalin 1-0.
- 21. kesäkuuta – SpaceShipOne, ensimmäinen yksityinen avaruusalus, saavutti avaruuden.
- 21. kesäkuuta–4. heinäkuuta – Wimbledonin tennisturnaus Lontoossa. Roger Federer ja Maria Sharapova (Marija Šarapova) voittivat kaksinpelit.
- 28. kesäkuuta – Miehitysvallat siirsivät hallinnon Irakin väliaikaishallitukselle.
- 30. kesäkuuta – Oikeudenkäynti Irakin entistä presidenttiä, Saddam Husseinia vastaan alkoi.

Heinäkuu

- 1. heinäkuuta – Cassini-Huygens saapui Saturnukselle.
- 4. heinäkuuta – Freedom Towerin rakennustyöt alkoivat New York Cityssa.
- 6. heinäkuuta – Yhdysvaltain demokraattipuoleen senaattori John Kerry valitsi senaattori John Edwardsin varapresidenttiehdokkaakseen USA:n presidentinvaaleihin.
- 7. heinäkuuta – LZW-pakkausalgoritmin patenttien voimassaolo päättyi viimeisenä Kanadassa.
- 12. heinäkuuta – Pedro Santana Lopes nousi virkaansa Portugalin pääministerinä.
- 23. heinäkuuta – Netervajoen yli johtava Stari Most -silta avattiin Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
- 25. heinäkuuta – Lance Armstrong teki historiaa voittamalla kuudennen kerran peräkkäin Tour de Francen.
- 30. heinäkuuta – Kaasuräjähdys tappoi 18 Belgiassa ja 120 loukkaantui.
- 31. heinäkuuta – F1-kuljettaja Kimi Räikkönen ja malli Jenni Dahlman avioituivat Hämeenlinnassa sijaitsevassa Vanajanlinnassa.

Elokuu

- 1. elokuuta – Ostoskeskustulipalo tappoi 464 Asunciónissa, Paraguayssa.
- 3. elokuuta – Vapaudenpatsas avattiin kunnostustöiden jälkeen.
- 3. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi pidätti 12 terroriepäiltyä.
- 4. elokuuta – Gibraltarissa juhlittiin 300-vuotista brittivaltaa.
- 6. elokuuta – YK:n raportti, joka syytti Sudanin hallitusta rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurissa, julkaistiin.
- 12. elokuuta – Ruotsin väkiluku ylitti yhdeksän miljoonaa (kello 14:58 paikallista aikaa).
- 13. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten avajaiset pidettiin Ateenassa.
- 13. elokuuta – Raskaita taisteluita Irakissa puolalaisten ja yhdysvaltain joukkojen sekä Moqtada al-Sadrin kannattajien välillä. Shiiajohtaja Moqtada al-Sadr vaati Irakin väliaikaishallituksen eroa. Maaöljyn hinta nousi ennätyslukemiin: 46,58 dollaria/tynnyri.
- 14. elokuuta – Burundin hutukapinallisten FNL-ryhmä tappoi 160 Gatumban pakolaisleirillä.
- 14. elokuuta – Hurrikaani Charley iski Floridan rannikolle. Hirmumyrsky katkaisi sähköt yli miljoonalta ihmiseltä ja aiheutti arviolta miljardin dollarin vahingot. Ainakin 7 kuollutta.
- 14. elokuuta – Länsi-Afganistanissa Heratin alueella aseistautuneet ryhmät nousivat kapinaan alueen kuvernööriä, Ismail Khania vastaan ja taistelivat Shindandin lentotukikohdan hallinnasta.
- 15. elokuuta – Venezuelalaiset äänestivät presidentti Hugo Chávezin kohtalosta.
- 16. elokuuta – Hugo Chávez julistettiin vaalien voittajaksi 58 %:n kannatuksella (äänestysprosentti 95). Oppositio kiisti tuloksen.
- 17. elokuuta – Kansainväliset vaalitarkkailijat, heidän joukossaan Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, hyväksyivät Venezuelan äänestystuloksen.
- 20. elokuuta – Kontiolahdella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 22. elokuuta – Aseistetut ryöstäjät veivät Edvard Munchin maalaukset "Huuto" ja "Madonna" sekä muita maalauksia Oslon Munch-museosta.
- 24. elokuuta – Tu-134- ja Tu-154-lentokoneet putosivat Venäjällä lähdettyään Domodedovon lentokentältä Moskovasta; yhteensä 89 kuoli. Koneiden hylyistä löytyi jälkiä räjähdysaineesta.
- 29. elokuuta – Vuoden 2004 kesäolympialaisten päättäjäiset pidettiin Ateenassa.
- 29. elokuuta – 200 000 osoitti mieltään presidentti George W. Bushia vastaan New York Cityssä republikaanien puoluekokouksen alla.
- 9., 16., 19., 23. ja 30. elokuuta – 50 000 - 85 000 ihmistä osoitti mieltään työttömyysturvan leikkauksia vastaan Saksassa, pääasiassa maan itäosissa.
- 31. elokuuta – Kaksi itsemurhahyökkäystä busseihin Beer Shevassa, Israelissa; 16 kuoli ja 60 loukkaantui. Hamas otti vastuun iskuista.
- 31. elokuuta – Nainen räjäytti itsensä metroasemalla Pohjois-Moskovassa. 10 kuoli ja 50 loukkaantui.

Syyskuu

- 1. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: aseistettu joukko otti 1 500 ihmistä panttivangeiksi koulussa Beslanissa, Pohjois-Ossetiassa. Kaappaajat vaativat Venäjää vapauttamaan tšetšeenivangit sekä Tšetšenian itsenäisyyttä.
- 1. syyskuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjä putosi noin kello 12:30. Kone oli siirtolennolla Hallista Kauhavalle. Ohjaaja löytyi menehtyneenä.
- 3. syyskuuta – Beslanin koulukaappaus: kaappajien hallussa olleessa koulussa räjähti pommi, minkä jälkeen osa panttivangeista pakeni. Kaappaajien avattua tulen panttivankeja kohti erikoisjoukot rynnäköivät kouluun. Ainakin 322 kuoli, joista 156 lapsia.
- 3.–4. syyskuuta – Hurrikaani Frances iski Floridaan. Surmattuaan kaksi ihmistä Bahamalla, se tappoi 10 Floridassa, 2 Georgiassa ja yhden Etelä-Carolinassa.
- 4. syyskuuta – Irakissa, Kirkukissa 17 kuoli ja 20 loukkaantui itsemurha-autopommi-iskussa poliisikoulun edustalla. Ainakin 14 kuolleista oli poliiseja.
- 6. syyskuuta – Entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton joutui nelinkertaiseen sydämen ohitusleikkaukseen.
- 7. syyskuuta–9. syyskuuta – Hurrikaani Ivan kulki Karibian läpi surmaten 5 Venezuelassa, 4 Dominikaanisessa tasavallassa, yhden Tobagossa ja 17 Grenadalla.
- 18. syyskuuta – Britney Spears vihittiin Kevin Federlisen kanssa.
- 19. syyskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen jatkosodan päättymisestä oli kulunut 60 vuotta. Tampereella avattiin jatkosotaa käsittelevä näyttely.
- 20. syyskuuta – Wikipedian artikkelien määrä ylitti miljoonan.
- 23. syyskuuta – St. Helens -tulivuori alkoi näyttää elonmerkkejä.

Lokakuu

- 4. lokakuuta – SpaceShipOne-avaruusalus voitti Ansari X-Prize -palkinnon.
- 9. lokakuuta – Afganistanissa vaalit, useat pienemmät puolueet boikotoivat, mutta epäselvyyksiä ei havaittu.
- 8. lokakuuta – Itsemurhapommittajat räjäyttivät kaksi pommia Egyptin Tabassa, surmaten 34, pääasiassa israelilaisia turisteja ja egyptiläisiä työläisiä.
- 10. lokakuuta – Abdullahi Yusuf valittiin Somalian uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi.
- 14. lokakuuta – Suomenkielinen Wikipedia saavutti 10 000 artikkelin rajan.
- 17. lokakuuta – Valko-Venäjällä presidentti Aleksandr Lukašenko järjesti näytösvaalit jatkaakseen virkakauttaan. Äänestystä seurasi useita päiviä kestäneitä protesteja.
- 22. lokakuuta – Venäjän duuma hyväksyi äänin 334–73 Kioton ilmastosopimuksen.
- 24. lokakuuta – Suomessa järjestettiin kunnallisvaalit.

Marraskuu

- 2. marraskuuta – Yhdysvaltojen presidentinvaalit. George W. Bush oli republikaanien ehdokas varapresidenttiehdokkaanaan Dick Cheney. Demokraattien ehdokas oli puolestaan John Kerry.
- 21. marraskuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros, tuloksesta epäselvyyksiä ja ns. Oranssi vallankumous alkoi seuraavana päivänä.
- 23. marraskuuta – Suosikkisarjojen Frendit ja Sinkkuelämää viimeiset jaksot esitettiin Suomessa. Frendit keräsi 842 000 katsojaa ja Sinkkuelämää 795 000 katsojaa.

Joulukuu

- 22. joulukuuta – Rafael-myrsky riehui eri puolilla Suomea.
- 26. joulukuuta – Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros uusittiin.
- 26. joulukuuta – Yli 200 000 ihmistä kuoli Intian valtamerellä tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin.

Muuta

- Dingon ensilevytyksestä 20 vuotta. Juhlan kunniaksi julkaistiin uusi kokoelmalevy ja DVD. Dingo aloitti 20-vuotisjuhlakiertueen uudella kokoonpanolla.

Syntyneitä

- 21. tammikuuta – Ingrid Alexandra, Norjan kruununprinssi Haakonin ja kruununprinsessa Mette-Maritin tytär

Kuolleita

- 16. tammikuuta – Kalevi Sorsa, valtiomies
- 20. tammikuuta – Erkki Reenpää, kirjankustantaja
- 28. tammikuuta – Eeva Joenpelto, kirjailija (s. 1921)
- 14. helmikuuta – Marco Pantani, italialainen pyöräilijä
- 26. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali
- 16. maaliskuuta – Eino Partanen, kauppaedustaja, sanoittaja ja säveltäjä (s. 27. heinäkuuta 1915)
- 21. maaliskuuta – Ahmed Yassin, Hamasin uskonnollinen johtaja (salamurhattiin)
- 28. maaliskuuta – Sir Peter Ustinov, näyttelijä
- 13. huhtikuuta – Aarne Saarinen, poliitikko
- 17. huhtikuuta – Abdel Aziz al-Rantissi, Hamasin johtaja (salamurhattiin)
- 9. toukokuuta – Ahmad Kadyrov, Tšetšenian presidentti
- 18. toukokuuta – Jussi Linnamo, professori, ministeri ja pankkitarkastusviraston johtaja
- 2. kesäkuuta – Nicolai Ghiaurov, bulgarialainen oopperalaulaja
- 3. kesäkuuta – Tomas "Quorthon" Forsberg, ruotsalaisen Black metal -yhtye Bathoryn laulaja
- 5. kesäkuuta – Ronald Reagan, Yhdysvaltain 40. presidentti
- 10. kesäkuuta – Ray Charles, muusikko (s. 1930)
- 21. kesäkuuta – Eila Sylvia Kivikk`aho, runoilija
- 1. heinäkuuta – Marlon Brando, amerikkalainen näyttelijä (s. 1924)
- 6. heinäkuuta – Thomas Klestil, Itävallan presidentti
- 22. heinäkuuta – Jerry Goldsmith, monien elokuvien musiikin säveltäjä
- 3. elokuuta – Henri Cartier-Bresson, valokuvaaja
- 6. elokuuta – Rick James, funk-laulaja (s. 1948)
- 8. elokuuta – Fay Wray, näyttelijätär
- 26. elokuuta – Laura Branigan, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1957)
- 11. syyskuuta – Petros VII, Aleksandrian ortodoksinen patriarkka
- 15. syyskuuta – Johnny Ramone, The Ramonesin kitaristi
- 18. syyskuuta – Russ Meyer, amerikkalainen elokuvaohjaaja
- 29. syyskuuta – Christer Petterson, ruotsalainen Olof Palmen murhasta epäilty
- 29. syyskuuta – Matti Vanhala, entinen Suomen Pankin pääjohtaja
- 1. lokakuuta – Jukka Rusi, tiedottaja-toimittaja
- 1. lokakuuta – Richard Avedon, valokuvaaja
- 3. lokakuuta – Janet Leigh, näyttelijä
- 9. lokakuuta – Jacques Derrida, filosofi
- 10. lokakuuta – Christopher Reeve, näyttelijä (Teräsmies)
- 23. lokakuuta – Robert Merrill, yhdysvaltalainen oopperalaulaja
- 25. lokakuuta – John Peel, radiotoimittaja
- 27. lokakuuta – Paulo Sérgio de Oliveira Silva (Serginho), brasilialainen jalkapalloilija
- 2. marraskuuta – Theo Van Gogh, hollantilainen elokuvaohjaaja
- 2. marraskuuta – Sheikki Zayed bin Sultan Al Nahayan, Abu Dhabin emiiri
- 3. marraskuuta – Sergei Zholtok, venäläinen jääkiekkoilija
- 5. marraskuuta – Onni Oja, taiteilija ja professori
- 11. marraskuuta – Jasser Arafat, PLO:n johtaja
- 19. marraskuuta – Pentti Viherluoto, säveltäjä ja muusikko
- 8. joulukuuta – Darrell "Dimebag" Abbot, yhdysvaltalainen kitaristi
- 11. joulukuuta – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen yleisurheiluvalmentaja
- 19. joulukuuta – Renata Tebaldi, italialainen oopperalaulaja
- 26. joulukuuta – Aki Sirkesalo, laulaja
- 28. joulukuuta – Susan Sontag, amerikkalainen kirjailija ja aktivisti Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2004 als:2004 roa-rup:2004 ms:2004 zh-min-nan:2004 nî ko:2004년 ja:2004年 simple:2004 th:พ.ศ. 2547

Tsunami

Tsunami-nimitys tulee japanista (tsu satama, nami aalto). Tsunami on hyökyaalto, joka saattaa syntyä esimerkiksi syvän meren alueella sattuvasta maanjäristyksestä, maanvyörymästä tai asteroidin pudotessa veteen. Avoimella merellä tsunami saavuttaa jopa 800 kilometrin tuntivauhdin. Aallon kohdatessa matalan rannikon se voi kohota lähes 50 metriä korkeaksi vesiseinämäksi ja aiheuttaa suurta tuhoa. Iso asteroidi tai massiivinen maanvyörymä voi lähettää matkaan satojen metrien korkuisen aallon, megatsunamin. Tsunamista käytetään myös muita nimityksiä maantieteelllisestä paikastaan riippuen. Maanjäristyksen magnitudin täytyy olla vähintään seitsemän Richterin asteikolla, jotta siitä kehittyisi tsunami. Edellytyksenä on lisäksi, että maankuori liikkuu pystysuunnassa. Tsunami-aallot eroavat selvästi tavallisista tuulen synnyttämistä aalloista. Tuuliaaltojen aallonpituudet eivät yllä tsunamien kymmeniin tai jopa satoihin kilometreihin, vaan enimmilläänkin noin 600 metriin. Vastaavasti tsunami-aaltojen välinen aika on pidempi, 5—9 minuuttia, kun taas tuuliaaltojen jakso on vain sekuntien luokkaa. Aaltoliikkeessä mukana olevan vesimassan määrä riippuu aallonpituudesta. Tuulellakin muodostunut aallokko voi liikuttaa pintavettä jopa yli sadan metrin syvyydessä, mutta pitkät tsunami-aallot ulottuvat valtamerien pohjaan asti. Tsunamin aaltomaisuus aiheuttaa sen, että se leviää joka suuntaan ja voi näin tuhota valtavan laajoja alueita rannikkoa. Meren syvyys määrää tsunamin etenemisnopeuden. Mitä syvemmällä merenpohja on, sitä nopeammin aalto etenee. Aallon eri kohtien nopeuseroista johtuu aallonkorkeuden kasvu sen tullessa rantaan. Matalampaan veteen saapuva etuosa hidastuu, jolloin nopeammin liikkuva takaosa saavuttaa sen ja yhteen pakkautuvat vesimassat nousevat alkuperäistä monin verroin korkeammaksi aalloksi. Samalla aallonpituus lyhenee. Eri osien väliset nopeuserot myös kääntävät aallon rantaviivan suuntaiseksi, vaikka se lähestyisikin vinottain. Avomereltä tuleva puolimetrinen aalto kasvaa rannassa kymmenmetriseksi hyökyaalloksi. Tarkka korkeus riippuu merenpohjan profiilista. Loivalla rannalla tsunami jää matalammaksi kuin jyrkällä rannalla. Hyökyaalto on joka tapauksessa varsin loiva, sillä sen aallonpituus on lyhenemisestään huolimatta edelleen vähintään useita kilometrejä. Maalle syöksyvä vesi muistuttaakin lähinnä äkillisesti nousevaa tulvavettä eikä päälle kaatuvaa vesiseinämää. Toisinaan aallonharjalle muodostuva pystysuora seinämä on vain murto-osan koko aallon korkeudesta. Aallonharjan edellä kulkeva aallonpohja saa aikaan tulva-aaltoa edeltävän tyypillisen ilmiön: rantavesi vetäytyy merelle paljastaen merenpohjaa useiden metrien matkalta.

Katso myös

Richterin asteikolla
- megatsunami
- Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys

Linkit

- [http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php MVnet :: Endogeeniset hasardit - Perustietoa maanjäristyksistä, tsunameista ja tulivuorista]
- [http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/2444.html Itämeriportaali - Tsunami-hyökyaaltojen syntyminen ja esiintyminen]
- [http://www.tsunami.org/archivespics.htm Valokuvia tsunameista]
- [http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjaristykset/press/tele/intianvaltameri.htm Seismologian laitoksen tsunamisivut] Luokka:Maantiede Luokka:Meritiede Luokka:Luonnonilmiöt ms:Tsunami ja:津波

Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus on 7 kertaa vuodessa ilmestyvä tähtitieteellinen aikakauslehti. Lehti on Ursan jäsenlehti ja sen voi tilata myös ilman jäsenyyttä. Vuonna 2005 tilausmaksu oli 33 euroa ja vuoden kuluessa liittyneille jäsenille sekä uusille tilaajille toimitetaan saman vuoden aikana tehdyt lehdet jälkikäteen. Lehteä voi ostaa irtonumeroina ainakin R-kioskeista ja Akateemisesta kirjakaupasta. Irtonumeroiden hinta on 6 euroa. Tähdet ja avaruus on vuonna 2005 laajentunut 76 sivuiseksi ja sitä painetaan yli 17 000 kappaletta/numero. Tällä hetkellä lehdellä on vain yksi vakituinen työntekijä ja suurin osa artikkeleista kirjoitetaan freelancereiden voimin. Lehden toimitus sijaitsee Helsingissä ja lehti painetaan Vaasassa. Lehdessä julkaistaan tähtitieteeseen liittyviä artikkeleita, tähtitieteellisiä uutisia sekä haastatteluja.

Linkkejä

- [http://www.ursa.fi/ursa/ta/ Lehden virallinen kotisivu] Luokka:Tähtitiede Luokka:Tiedelehdet

Pluto (planeetta)

Pluto on Aurinkokunnan yhdeksäs ja samalla pienin planeetta - sitä ei todennäköisesti edes luokiteltaisi planeetaksi, jos se löydettäisiin vasta nyt. Pluto on jäästä ja kivestä koostuva pienehkö ulkoplaneettojen kuita muistuttava kappale, jonka läpimitta on hieman alle 2400 km. Pluto saattaa olla samankaltainen kuin Neptunuksen kuu Triton.

Pluton löytämisen historia

Clyde Tombaugh löysi sen järjestelmällisesti valokuvista etsimällä 18. helmikuuta 1930 Lowellin observatoriossa, Arizonassa - tosin valokuva kohteesta oli otettu jo 19. maaliskuuta 1915. Tombaugh etsi "Planeetta X:ää" Neptunuksen kiertoradassa havaittujen poikkeamien perusteella. Käytännössä Pluto löytyi täysin sattumalta, sillä sen massa on liian pieni aiheuttaakseen häiriöitä suurten planeettojen ratoihin. Pluto on nimetty manalan jumalan mukaan ja elämälle epäystävällinen paikka se onkin.

Kiertorata

Pluto poikkeaa muista planeetoista muutenkin kuin kokonsa puolesta. Sen rata on huomattavan kallellaan ekliptikaan nähden (17°). Rata on myös varsin elliptinen (eksentrisyys 0,25), ja Pluto tuleekin lähimmillään Neptunuksen radan sisäpuolelle (esim. 1979 - 1999). Planeetat eivät silti voi törmätä toisiinsa, koska niiden kiertoaikojen suhde on lukkiutunut arvoon 2:3. Plutoa pidetään plutinona, tyypillisenä Kuiperin vyöhykkeen kohteena.

Pluton pinta ja rakenne

Pluton pinnasta ei tiedetä paljoa, osataan luetella muutamia Plutoa kuvaavia lukuja. Ohut kaasukehä koostuu suurimmaksi osaksi metaanista ja typestä, ja sen paine on hyvin alhainen, mikrobaarin luokkaa. Pinnan lähellä on ohutta utua. Pluton pakonopeus on 1,2 km/s. Pluton pinnalla arvioidaan olevan metaanijäätä. Pluton väri on punaisempi kuin Kharonin. Tarkkaa kuvaa Plutosta ei ole, siellä tiedetään olevan tummampia ja vaaleampia alueita. Päiväntasaajan tienoilla on pitkulainen tummahko alue. Pluton kaasukehä on typpeä ja häkää, joita tiivistyy aika-ajoin Pluton pinnalle. Pluton kaasukehän paineeksi mitattiin vuonna 1988 tähdenpeittohavainnon perusteella 0,15 Pa, noin 1/700000 maan ilmakehän paineesta. Arvellaan Pluton kaasukehän tihentyneen kertoimella 2 sen jälkeen. Ehkä Pluton napalakki on kääntynyt Aurinkoon päin ja alkanut sulaa. Pluto on melko kirkas, sen bondin albedo on 0,4 -- 0,6 ja geometrinen albedo 0,5 -- 0,7. Pluton pinnasta on kiinteää typpeä 98%, sekä hieman metaania ja jälkiä hiilimonoksidista. Kirkkailla alueilla on typpeä sekä metaania, etaania ja hiilimonoksidia. Tummilla alueilla on onraagista materiaalia, joka on syntynyt eri yhdisteiden reagoidessa kosmisten säteiden vaikutuksesta. Aurinko näyttää Plutossa kirkkaalta tähdeltä ja se säteilee vain 0,89 W/m². Plutossa onkin todella kylmä, lämpöä on vain noin ~50 kelviniä (-223 °C). Lämpötila vaihtelee Pluton kierron mukana -228 -- -238 °C. Ilmakehän paksuutta kuvaava skaalakorkeus on 60 km ja keskimääräinen molekyylipaino ~16-25 g/mol. Pluto saattaa muistuttaa Tritonia, jossa nestemäistä typpeä purkautuu tulivuorista. Pluto on 50 -- 70-prosenttisesti kiveä, ja loput massasta on lähinnä jäätä. Pluton tiheys on 1750 kg/m3. Tällöin Plutossa olisi jäätä noin 30-50%. Jään alhainen osuus viittaa siihen, että aurinkokunnan synnyssä alueella olevasta hapesta suuri osa tiivistyi alhaisessa lämpötilassa hiilimonoksidiksi CO ekä veteen niin kuin lähempänä Aurinkoa.

Pluton kuut

skaalakorkeus Plutolla on kolme kuuta joista suurin, Kharon, löytyi vuonna 1978. Se on 1200 kilometrin läpimittaisena samaa kokoluokkaa 2250-kilometrisen Pluton kanssa. Kappaleitten pyörähdysajat ja kiertoajat toistensa ympäri ovat täsmälleen samat (6,39 vuorokautta), joten niistä näkyy aina sama puoli toisiinsa. Ne muistuttavat siis enemmän kaksoisplaneettaa kuin planeettaa ja sitä kiertävää kuuta. Järjestelmän yhteinen massa on vain 0,2 % maan massasta eli noin 1,36 × 10²² kg. Pluton ja Kharonin välinen etäisyys on noin 20000 kilometriä. Pluton kuu Kharon koostuu enimmäkseen jäästä toisin kuin Pluto itse. Sen tiheys on vain 1,2 -- 1,3 gm/cm³. Kharonin pinnalla on paljon vesijäätä, Pluton pinnallahan on typpijäätä. Toukokuussa 2005 Plutolta löydettiin kaksi pienempää kuuta. Niille on annettu tilapäiset nimet S/2005 P 1 ja S/2005 P 2. Nämä kuut sijaitsevat suunnilleen samalla ratatasolla kuin Kharon ja kiertävät Plutoa noin kahdesta kolmeen kertaa kauempana. Kumpikin kappale on noin 100-150 km läpimitaltaan. Kuut löytänyt ryhmä on suunnitellut varmistavia jatkotutkimuksia helmikuulle 2006, ja jos tiedot pitävät paikkansa, kuille annetaan pysyvät nimet.

Pluton rataelementit

Keskimääräiset rataelementit epookin J2000.0 suhteen. Kaavoissa t on epookista J2000.0 kulunut aika vuorokausina ja T sama vuosisatoina. Siis kun juliaaninen päivämäärä on J, on t = J - 2451545.0 ja T = t/36525.
- isoakselin puolikas a = 39,48168677 + 0,00076912 T [AU]
- eksentrisyys e = 0,24880766 + 0,00006465 T
- inklinaatio i = 17,14175° + 11,07" T
- nousevan solmun pituus Ω = 110,30347° - 37,33" T
- perihelin pituus ω = 224,06676° - 132,25" T
- keskilongitudi L = 238,92881° + 0,00397557° t

Luotaimet

Pluto on ainoa planeetta, jota ei vielä ole tutkittu luotaimilla. Suunnitelmissa on ainakin ollut lähettää Plutoa ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleita tutkimaan luotain nimeltään Pluto-Kuiper Express.

Katso myös

- Neptunus
- Kuiperin vyöhyke Luokka:Planeetat Luokka:Kuiperin vyöhyke ms:Pluto ko:명왕성 ja:冥王星 simple:Pluto (planet) th:ดาวพลูโต

Kiertorata

Kiertorata on satelliitin lentoreitti. Suljetun, ellipsimäisen kiertoradan muodon, koon ja suunnan määrittää Johannes Keplerin elementit: puoliakselin pituus, eksentrisyys, inklinaatio, nousevan solmun argumentti, perigeumin argumentti, perigeumaika, nousevan solmun pituus. Vastaava englanninkielinen termi "orbit" sisältää myös parabolisen ja hyperbolisen lentoradan, joissa luotain poistuu keskuskappaleen vaikutuksesta. Kiertorata-tremi on sama kuin esim. planeettojen ratamekaniikassa käytetty. Satelliittien ratamekaniikka on yleensä yksinkertaisempaa kuin planeettojen tai komeettojen radan määritys. Poikkeuksen muodostaa esim. asteroidien laskeutumisalukset, ts. ei-pallomaisen kevyehkön kappaleen ympäri lentävän aluksen kiertoradan suunnittelu.

LEO-rata

LEO-rata (Low Earth Orbit) on matala maan kiertorata. Kiertoradan korkeus on tällöin alle 1000 km. Alle 200 km korkeat kiertoradat eivät ole pysyviä vaan satelliitin rata alenee nopeasti ja se putoaa ilmakehään.

GEO-rata

Geosynkrooninen kiertorata (Geosynchronous Earth Orbit, Geostationary Orbit): ympyrämäisen radan ratakorkeus on 35 786 km (eli säde yli 42000 km Maan keskipisteestä). Ratatason kaltevuus on likimain nolla, jolloin satelliitti pysyy tietyn paikan päällä ekvaattorilla. Käytännössä satelliittien radoissa esiintyy pieniä epäsäännöllisyyksiä ja satelliitit piirtävät taivaalle pientä kahdeksikkoa, jonka korkeus (asteina) on sama kuin inklinaatio. Useimmat tietoliikennesatelliitit toimivat GEO-radalla. GEO-satelliitin peittoalue ulottuu pohjois-eteläsuunnassa noin 75:lle leveyspiireille, joiden välinen alue voidaan peittää maailmanlaajuisesti minimissään kolmella GEO-satelliitilla. Tämän englantilainen Arthur Clarke toi esille 1945 julkaistussa Wireless World-lehdessä. Pääosa GEO-radan tietoliikenesatelliiteista välittää puheluita ym. signaalia tai televisio-ohjelmia joko valtamerien yli tai alueellisesti. Esim. Suomelle GEO-satelliitit ovat hankalia, koska vastaanottimen antenni on suunnattava kohti satelliittia maan pinnan suhteen liki horisontaalisesti, jolloin mm. maasto, puut jne. rajoittavat sen sijoittamista.

MEO-rata

MEO-rata on korkeampi kuin LEO-rata mutta alempi kuin GEO-rata (Medium Earth Orbit). Mm. amerikkalaisen GPS- ja venäläiset Glonass-navigaatiosatelliitit ovat MEO-radalla.

HEO-rata

Hyvin elliptinen rata (Highly Elliptic Orbit) on sellainen, jolla on matala perigeum ja korkea apogeum. Mm. ESAn XMM-Newton-satelliitin rata on tällainen. Ilmeisesti amerikkalaiset DSP-ennakkovaroitussatelliitit sijaitsevat tällaisella radalla. Venäjän tietoliikennesatelliitit toimivat näillä radoilla, joita kutsutaan tällöin Molnija-radoiksi.

Naparata

Aurinkosynkrooninen rata on eräs naparata. Näitä ratoja käyttävät kaukokartoitussatelliitit, etenkin tiedustelu- eli vakoilusatelliitit. Nykyään tyypillinen lentokorkeus on 600-900 km. Luokka:Tähtitiede als:Umlaufbahn simple:Orbit th:วงโคจร

Ellipsi

:Ellipsillä voidaan tarkoittaa myös symbolia

\ldots

Ellipsi (suomalaisittain soikio) on suljettu toisen asteen käyrä. Matemaattinen määritelmä tehdään seuraavasti. Olkoot F1 ja F2 kaksi tason kiinteätä pistettä. Ellipsi on käyrä, jolle kuuluu jokainen tason piste X, jonka F1:stä ja F2:sta mitattujen etäisyyksien summalla PF1 + PF2 on vakioarvo. Ellipsin soikeus määräytyy siitä, kuinka paljon on PF1 + PF2 suurempi kuin pisteiden F1 ja F2 välinen etäisyys. Suoria, joiden suhteen ellipsi on symmetrinen, sanotaan ellipsin akseleiksi. Pisteitä F1 ja F2 sanotaan ellipsin polttopisteiksi.

Ellipsin pinta-ala

Ellipsin pinta-ala A saadaan kaavasta: :A = π·a·b , missä a ja b ovat ellipsin puoliakseleita Kaavasta voidaan huomata, että erityistapauksessa, jossa puoliakselit ovat yhtä pitkiä, kuvio on ympyrä ja pinta-alan kaavaksi tulee π·r². Ellipsiviivan pituudelle ei ole alkeisfunktioiden avulla lausuttavaa kaavaa.

Ellipsin yhtälö

Jos ellipsin keskipiste on pisteessä (0,0), ts. origossa, on ellipsin yhtälö xy-koordinaatistossa :

\frac  + \frac  = 1\!

, jossa

a,b\in\mathbb

. Tai parametrimuodossa :

\left\

Talvi

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat ovat ilmastossa tapahtuvan vuotuisen kierron vaiheita. Niiden vaihtelu on seurausta maapallon pyörimisakselin kaltevuudesta suhteessa Aurinkoon. Kaltevuuden vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, ja siksi eri kulttuureissa on erilaisia tapoja jaotella vuosi osasiinsa. Esimerkiksi päiväntasaajan lähellä sijaitsevilla alueilla puhutaan vain sateisesta tai monsuuni- ja kuivasta kaudesta. Toisaalta Australian pohjoisosissa elävät alkuperäiskansat jakavat vuoden peräti kuuteen vuodenaikaan. Suomalaisesta näkökulmasta on luontevaa jakaa vuosi neljään vuodenaikaan: talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn.

Vuodenajat

Talvi

Talvi määritellään kestämään usein välillä 1. marraskuuta–31. maaliskuuta. Talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle 0 °C:n. Etelässä talvi yleensä alkaa marraskuun aikana ja Lapissa lokakuun puolivälissä. Talvisin autoissa käytetään nasta- tai kitkarenkaita.

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Kuva:Schneelandschaft_Furx.JPG|Talvella kasvit ovat levossa. Kuva:Urban spring blooms.jpg|Keväällä kasvit alkavat jälleen kasvamaan. Kuva:The Chase Wood - Newbury.jpg|Kesä on kasvun aikaa. Kuva:Czechia, Jicin, Wallenstein's alley.jpg|Syksyllä puut kellastuvat ja pudottavat lehtensä.

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Kesä

Vuodenajat Suomessa
Vuodenaika	Kuukausi
Talvi	Tammikuu
Talvi	Helmikuu
Kevät	Maaliskuu
	Huhtikuu
	Toukokuu
Kesä	Kesäkuu
	Heinäkuu
	Elokuu
Syksy	Syyskuu
	Lokakuu
	Marraskuu
Talvi	Joulukuu

Vuodenajat

Talvi

Kevät

Meteorologiassa kevät on aikaa, jolloin lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Kesä

Kesällä lämpötila on enemmän kuin 10 °C, ja helle on, jos ulkolämpötila on yli 25 °C.

Syksy

Syksyllä lämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä.

Vuodenajat eri asteikoilla

Vuodenajat kuvina

Aiheesta muualla

Luokka:Maantiede ja:季節 simple:season

Vesi

Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H₂O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.

Kemialliset ominaisuudet

Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa. kelvin Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa. Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan. Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.

Fysikaaliset ominaisuudet

Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m³ = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm³, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi

Vesi luonnonvarana

Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä. Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan. Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.

Vesi ja ihminen

Syyria Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. prosentin Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros. Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit. Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde. Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.

Katso myös

- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku Luokka:Juomat Luokka:Maantiede Luokka:Oksidit als:Wasser ko:물 ms:Air ja:水 simple:Water th:น้ำ

Ilmakehä

Ilmakehällä tarkoitetaan yleensä Maata ympäröivää noin parin kymmenen kilometrin korkuista ilmamassaa. Ilmakehällä voidaan tarkoittaa myös yleisesti kaasukehää. Ilmakehä, ilma, koostuu pääasiassa typestä (78,08 %), hapesta (20,94 %), argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,03 %) sekä muista kaasuista. Ilma sisältää myös vesihöyryä (0-5 %) ja kiinteitä hiukkasia. Ilmakehä voidaan jakaa osiin joko lämpötilan, kemiallisen koostumuksen tai kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan. Ilman koostumus muuttuu korkeuden mukana.

Ilmakehän rakenne

Jako lämpötilan mukaan

kaasu
- Troposfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu maanpinnasta noin 10-15 kilometrin (Suomessa 9 - 10 km) korkeuteen. Korkeus vaihtelee vuodenajan, maantieteellisen leveyden ja sään mukana. Tässä kerroksessa lämpötila laskee korkeuden kasvaessa keskimäärin 5-8 °C/km ja on alimmillaan noin -50 °C. Suurin osa sääilmiöistä, kuten esimerkiksi tuuli ja sade sekä pilvet esiintyvät tässä kerroksessa. Noin 75 % ilmakehän massasta on keskittynyt troposfääriin. Suurin osa ilmansaasteista on täällä. Troposfäärissä esiintyy myös optisia ilmiöitä.
- Stratosfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu noin 50 kilometrin korkeuteen. Stratosfäärissä Auringon