:: wikimiki.org ::

Maanjäristys

Maanjäristys

Maanjäristys on maan kuoren värähtelyä, jota syntyy tulivuorenpurkauksissa ja mannerlaattojen liikkuessa toistensa suhteen. Värähtelyt leviävät aaltoina järistyskeskuksesta maan kuoreen ja sisään. Aaltotyyppejä on kolme: primääri- (P), sekundaari- (S) ja pinta-aallot. Primääri- eli pitkittäisaallot kulkevat nopeimmin ja saapuvat nimensä mukaisesti ensimmäisinä havaintopaikalle. Aallot kulkevat myös Maan nestemäisen ytimen läpi aina maapallon vastakkaiselle puolelle asti. Kaikkia alueita P-aallot eivät kuitenkaan saavuta, koska edetessään ne kääntyvät kohti Maan pintaa ja taipuvat vaipan ja ytimen rajalla. Ytimen ohi kulkevat aallot kulkevat etäisimmillään 103 asteen päähän järistyskeskuksesta. Ytimen läpäisseet aallot puolestaan peittävät noin 20 asteen säteisen alueen vastapuolella. Sekundaariaallot ovat poikittaista aaltoliikettä, joka ei voi edetä nesteessä eikä siten läpäise Maan ydintä. Ne kulkevat P-aaltoja lähes puolet hitaammin. P-aaltojen tavoin S-aallot voidaan havaita 103 asteen säteisellä vyöhykkeellä järistyspaikasta, mutta ei kuitenkaan sen ulkopuolella. Maajäristysten voimakkuus ilmaistaan yleensä logaritmisella Richterin asteikolla tai momenttimagnitudilla jotka likimain vastaavat toisiaan. Pienimmät ihmisaistein havaittavat järistykset ovat kolme richteriä ja suurimmat mitatut lähes yhdeksän richteriä. Yhden askelman kasvu asteikossa vastaa värähtelyn noin kymmenkertaistumista ja energiamäärän 32-kertaistumista. Erityisillä mittalaitteilla, seismografeilla, havaitaan yhdenkin richterin järistykset. Maapallolla on tiettyjä seutuja, joilla järistyksiä sattuu tiheään. Alttiita alueita ovat esimerkiksi Turkki, Iran, Kalifornia ja Japani. Voimakas järistys voi tuhota kokonaisen kaupungin, jos se sattuu sijaitsemaan lähellä järistyskeskusta. Tuhoja yritetään lieventää rakentamalla maanjäristyksen kestäviä rakennuksia ja muita rakenteita. Maanjäristysten ennustaminen on vaikeaa. Tiedetään kyllä, että tietyllä alueella maa tulee järisemään ennemmin tai myöhemmin, mutta päivämäärää ja tarkkoja koordinaatteja ei pystytä antamaan. Joskus päästään kuitenkin kohtalaiseen tarkkuuteen. Esimerkiksi Turkissa on havaittu maanjäristysten seuraavan toisiaan muutaman vuoden välein, ja aina noin saman verran edellistä lännempänä. Vuoden 1999 voimakas järistys oli surullinen todiste tutkijoiden tuloksille. Seuraavan suurjäristyksen Turkissa ennustetaan sattuvan Istanbulin lähellä. Suurta maanjäristystä seuraa usein heikompia jälkijäristyksiä. Jälkijäristykset ovat yleensä joitakin richtereitä pääjäristystä heikompia.

Voimakkaita maanjäristyksiä

- 17. elokuuta 1999 Pohjois-Turkki (7,4 richteriä)
- : Yli 12000 kuollutta.
- 26. joulukuuta 2003 Bam, Iran (6,7 richteriä)
- : 45000 ihmistä kuoli, 30000 loukkaantui ja 100000 jäi kodittomaksi. Bamin historiallinen kaupunki tuhoutui täysin.
- 2. tammikuuta 2004 Lombokin salmi, Indonesia (6,1 richteriä)
- 26. joulukuuta Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, Sumatran rannikko, Indonesia (9,0 Mw)
- 28. maaliskuuta Vuoden 2005 Sumatran maanjäristys, Sumatra rannikko, Indonesia (8.7 Mw) Muita järistyksiä luettelona.

Katso myös

- tsunami

Linkit

- [http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjaristykset/maanjtietoa/sanasto.htm Seismologian laitos - seismologian sanastoa]
- [http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php MVnet :: Endogeeniset hasardit - Perustietoa maanjäristyksistä, tsunameista ja tulivuorista suomeksi]
- [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html Maanjäristysten mittaamisen FAQ - USGS] Luokka:Seismologia Luokka:Luonnonilmiöt ms:Gempa bumi ko:지진 ja:地震 simple:Earthquake th:แผ่นดินไหว

Richterin asteikko

Richterin asteikko (oikeammin paikallisen magnitudin asteikko M_L) on matemaattinen menetelmä, jolla mitataan maanjäristysten voimakkuutta. Asteikon kehitti yhdysvaltalainen seismologi Charles Richter yhdessä Beno Gutenbergin kanssa vuonna 1935 tutkittuaan satoja maanjäristyksiä. Asteikko perustuu kymmenkantaiseen logaritmiin, mikä tarkoittaa sitä, että arvon muutos yhtä suuremmaksi Richterin asteikolla on voimakkuudeltaan kymmenkertainen. Asteikolla mitataan vapautuvaa energiamäärää. Asteikkoa kutsutaan avoimeksi, koska asteikolla ei ole ylä- eikä alarajaa. Järistykset mitataan herkällä piirturilla, seismografilla. Laitetta, joka vastaanottaa maanpinnan liikkeitä kutsutaan seismometriksi. Richter valitsi sattumanvaraisesti voimakkuudeltaan eli magnitudiltaan 0-arvoisen maanjäristyksen olevan sellainen, joka näyttää maksimissaan yhden mikrometrin pystysuuntaisen siirtymän käytettäessä Wood-Andersonin kiertymäseismometriä 100 km maanjäristyksen keskipisteestä. Tämän valinnan hän teki välttääkseen negatiivisia magnitudiarvoja. Herkillä nykyaikaisilla seismografeilla voidaan kuitenkin mitata myös negatiivisia arvoja. Alkuperäisen Wood-Andersonin seismometrin rajoituksien vuoksi alkuperäistä Richterin M_L-arvoa ei voi mitata 6,8-arvoisia suuremmille järistyksille. Sitä laajentamaan on kehitetty monia muita asteikkoja: käytetyimmät ovat pinta-aallon magnitudin asteikko M_S ja perusaallon magnitudin asteikko M_b.

Kuvaus	Richterin asteikko	Vaikutukset	Esiintyy vuosittain
Minimaalinen	Alle 2,0	Ei havaita ilman mittalaitteita.	Noin 8000 / päivä
Erittäin vähäinen	2,0-2,9	Havaitaan tavallisesti vain mittalaitteiden avulla.	Noin 1000 / päivä
Vähäinen	3,0-3,9	Havaitaan heikosti sisällä, mutta vahingot harvinaisia.	49 000 (arvio)
Pienehkö	4,0-4,9	Ikkunat helisevät. Merkittävät vahingot ovat epätodennäköisiä.	6200 (arvio)
Keskinkertainen	5,0-5,9	Huonosti suunnitellut rakennukset saattavat kärsiä merkittäviä vaurioita, astiat särkyvät. Korkeintaan pieniä vaurioita hyvin suunnitelluille rakennuksille.	800
Voimakas	6,0-6,9	Tuhoisa noin 150 km:n säteellä.	120
Erittäin voimakas	7,0-7,9	Voi aiheuttaa vakavia vaurioita laajoilla alueilla, mm. sillat sortuvat.	18
Valtava	8,0 tai suurempi	Täydellinen tuho, vakavia vaurioita satojen kilometrien alueella.	1

Suurin tunnettu maanjäristys oli voimakkuudeltaan 9,5 (M_W).

Richterin asteikon ongelmat

Suurin ongelma Richterin asteikolla on, että se ei helposti ole yhteydessä järistyslähteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Lisäksi järistyksissä, jotka ovat suuruusluokaltaan vähintään 8,3—8,5, tapahtuu mitattaessa saturaatioilmiö. Se ilmenee siten, että perinteisillä mittaustavoilla (kuten M_S) saadaan samoja arvoja järistyksille, jotka kuitenkin selvästi ovat erilaisia voimakkuudeltaan. Vuonna 1979 seismologi Hiroo Kanamori ehdotti momenttimagnitudin asteikkoa (M_W), joka kuvaa tavan ilmaista seismisiä momentteja muodossa jota voidaan suurin piirtein verrata perinteisiin seismisten magnitudien mittaamistapoihin (kuten Richterin asteikko). Magnitudia ei saa sekoittaa intensiteettiin. Makroseisminen intensiteetti kuvaa maanjäristyksen vaikutusten voimakkuutta ja se on yhteenveto tietyssä paikassa tehdyistä havainnoista maanjäristyksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja elollisiin olentoihin. Intensiteettiä kuvataan mm. Rossi-Forelin ja Mercallin asteikoilla. Luokka:Maantiede Luokka:Seismologia Luokka:Geologia ms:Skala Richter ja:マグニチュード simple:Richter scale th:ริกเตอร์

Momenttimagnitudi

Momenttimagnitudin asteikon esitti vuonna 1979 Tom Hanks ja Hiroo Kanamori. Seismologit käyttävät sitä määrittämään maanjäristyksestä vapautuvaa energiaa samaan tapaan kuin Richterin asteikkoa. Momenttimagnitudi

M_W

määritellään seuraavan kaavan mukaan: :

M_W = (\log_ M_0 - 16.1),\,

jossa

M_0

on seisminen momentti mitattuna dyne-senttimetreinä (dyn·cm = 10⁻⁷N·m). SI-yksiköissä kaava on seuraavanlainen: :

M_W = (\log_ M_ - 9.1).\,

Vakiot tässä kaavassa on valittu niin, että se vastaa karkeasti muita asteikkoja, kuten Richterin asteikkoa. Yksi etu momenttimagnitudissa muihin asteikkoihin verrattuna on se, että se ei saturoi eli kyllästy yläpäässä. Toisin sanoen sillä ei ole arvoa, jonka jälkeen kaikki suuret maanjäristykset saavat saman arvon. Tästä johtuen momenttimagnitudi on nykyään yleisimmin käytetty asteikko suurissa maanjäristyksissä. USGS ei käytä momenttimagnitudia maanjäristyksissä jonka suuruus on alle 3.5.

Energia

Energia on 1/2000 kertaa momentti. :

M_W = (\log_ E_ - 4.8).\,

Käytettäessä

1 Mt TNT = 4 PJ = 4  -  10^ J

: :

M_W = (\log_ E_ + 10.8).\,

Käytettäessä EMt (equivalent Mt) maan järisemisen vertaamiseen, kerrotaan Mt luku luvulla 1000/15 sen tutkimuksen perusteella, että 1000 tonnia räjähdettä vastaa noin 4 magnitudin maanjäristystä: :

M_W = (\log_ E_ + 9).\,

Tästä kaavasta voidaan päätellä, että tarvitaan noin 32-kertainen energiamäärä, jos järistys on yhden magnitudin verran suurempi, eli 6 magnitudin maanjäristys vastaa noin 1 Megatonnia räjähdettä jne (tarkemmin 1.1 megatonnia, katso [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html#19])

Linkkejä englanniksi

- [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html#4 USGS: What is moment magnitude?]
- [http://earthquake.usgs.gov/bytopic/mag_int.html USGS: magnitude and intensity] Luokka:Seismologia

Iran

Iranin islamilainen tasavalta on Lähi-idässä sijaitseva islamilainen valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Sen naapurivaltioita ovat Afganistan, Armenia, Azerbaidžan, Irak, Pakistan, Turkki ja Turkmenistan.

Historia

Iranin aikaisempi nimi on Persia, joka on historiallinen valtio, itsenäistyttyään jo 612 eaa. Persian valloittivat Aleksanteri Suuri vuonna 330 eaa, ja se kävi monia sotia Roomaa ja Bysanttia vastaan. Arabit valloittivat Persian vuonna 639. 21. maaliskuuta 1935 Persia vaihtoi virallisesti nimensä Iraniksi. Vuonna 1979 maassa tehtiin islamilainen vallankumous, jossa Irania itsevaltiaasti hallinnut šaahi syrjäytettiin ja perustettiin pappisvaltaisesti johdettu islamilainen valtio. Tärkein henkilö vallankumouksessa oli Ajatollah Khomeini, joka palasi maanpaosta Iraniin 1. helmikuuta 1979 vallankumouksen jo ollessa käynnissä ja otti vallan 11. helmikuuta. Iranin suhteet länsimaihin huononivat nopeasti mm. Teheranin panttivankikriisin vuoksi, jossa pidettiin vankeina Yhdysvaltain lähetystön henkilökuntaa ja vaadittiin šaahin palauttamista Iraniin tuomittavaksi.

Politiikka

Iranin presidentti valitaan joka neljäs vuosi, mutta ehdokkaina ovat vain ylimmän hengellisen johtajan neuvoston kautta hyväksymät ehdokkaat. Parlamentti on 290-paikkainen, enemmistönä ovat vanhoilliset (159 paikkaa, uudistusmielisillä noin 40 paikkaa). Valvojien neuvosto koostuu kuudesta islamilaisen lain asiantuntijasta ja sen tehtävänä on valvoa vaaleja ja hyväksyy parlamentin jo hyväksymät lait. Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa valvojien neuvosto eväsi ehdokkuuden reilulta 2000 uudistusmielisten ehdokkaalta. Parlamentissa on kiintiöpaikat uskonnolisten vähemmistöjen edustajille, yhteensä neljä paikkaa jakautuneina seuraavsti: armenialaisille kristityille kaksi, juutalaisille ja zarathustralaisille yksi jaettu paikka ja assyrialaisille ja Kaldean katolisille myös yksi jaettu paikka.

Hallinnollinen jako

Iranissa on 30 maakuntaa (ostan-haa, yksikkö - ostan)

Maantiede

Teheranin panttivankikriisin

Talous

Väestöjakauma

2/3 Iranin väestöstä on arjalaista alkuperää ja puhuu jotain indo-arjalaista kieltä, kuitenkin vain persia arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettuna on virallinen kieli. Tärkeimmät indo-arjalaiset ryhmät ovat persialaiset (32%), gilakit ja mazandaranit (10%), kurdit (11%), lurit (2%) ja balokit (2%). Pääosa loppuväestöstä on turkkilaissukuisia: azerit (45%) ja turkmeenit (2%). Mutta myös arabit (1%), armenialaiset, juutalaiset, assyrialaiset ja muita. Koraanin kielenä käytettävää arabiaa opetaan kouluissa. 89% iranilaisista on shiiamuslimeja, joka on myös virallinen valtionuskonto. 10 % kuluu sunneihin, jotka ovat enemmistönä useimmissa muissa Islamin uskoisissa maissa. Virallisesti tunnustettuja vähemmistöuskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuuden mutta myös Iranista lähtöisin olevien Baha'i-uskon kannattajia on.

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- kromi
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- rikki

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu Luokka:Iran ms:Iran zh-min-nan:Iran ko:이란 ja:イラン simple:Iran th:ประเทศอิหร่าน

Japani

Japani (japaniksi Nihon tai Nippon, 日本) on Itä-Aasiassa sijaitseva perustuslaillinen keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Honshu, Hokkaido, Kyushu ja Shikoku. Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi. Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Japanissa puhutaan pääasiassa japania. Suuri osa japanilaisista on uskonnoltaan sekä buddhalaisia että šintolaisia. Japanin pääkaupunki on Tokio, joka esikaupunkeineen (muun muassa Yokohama) on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän muodostaa läntisen Kansai-alueen Osaka-Kioto-Kobe -rykelmä. Japanin keisarina on tällä hetkellä Akihito. Todellinen valta on pääministerillä, joka on Junichiro Koizumi.

Talous

Japani on maailman neljänneksi suurin talousmahti. Maan taloutta vaivaa 1990-luvulta alkanut pitkäkestoinen talouden taantuma: kulutuskysyntä on korkealla tasolla ja vienti ylijäämäinen, mutta maahan on syntynyt pysyvää työttömyyttä. Osasyy on alihankinnan siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin, mikä alkoi jo 1980-luvulla. Japanilla ei ole juurikaan omia raaka-ainevaroja, joten se on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Raaka-aineiden puuttuessa maan talouselämän kilpailukyvyn on taannut yhtenäiskulttuuri, koulutus, suhteellisen suljetut kotimarkkinat sekä korkean teknologian laajamittainen soveltaminen. Autot olivat ensimmäisiä japanilaisia massatuotannon tuotteita, jotka hyvän laatunsa takia saivat vallattua etenkin halpojen pienten autojen markkinat Länsi-Euroopassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin. Yhdysvalloissa Japanin läpimurtotuotteisiin kuuluivat transistoriradiot. Radioista Japanin tuotanto laajeni kaikkeen kulutuselektroniikkaan. Laatutietoisuuden oli tuonut Japaniin amerikkalaiset Deming ja Juran Japanin jälleenrakennuksen apuohjelmassa. Mielenkiintoista on, ettei Japani ole pärjännyt high tech -piensarjatuotteissa kuten ilmailu- ja avaruustekniikassa, vaikka Japanin puolustusvoimat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat asevoimat. Toisen maailmansodan lopputulos on mahdollisesti pysäyttänyt Japanin kyseisillä aloilla Yhdysvaltain teollisuuden asiakkaaksi. Autoteollisuus ja laivanrakennusteollisuus kuitenkin nostivat Japanin terästeollisuuden (esimerkkiyhtiönä Nippon Steel) maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi. Teräs tuotettiin australialaisesta ja yhdysvaltalaisesta malmista ja hiilestä. Omien öljyvarojen puute johti Japanin eri linjoille Yhdysvaltain kanssa, ja maa teki Iranin kanssa öljykauppaa vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta huolimatta.

Historia

:Pääartikkeli: Japanin historia Japanilaisen legendan mukaan Japanin perusti keisari Jimmu 600-luvulla eaa. Japaniin lainattiin kiinan kirjoitusjärjestelmä 400-luvulla. Joitakin satoja vuosia myöhemmin siitä kehitettiin japanilaiset tavuaakkoset katakana ja hiragana, jotka mahdollistivat japanin selkeän äänteenmukaisen kirjoittamisen. Japania hallitsivat nimellisesti keisarit, mutta käytännön valta oli feodaalijohtajilla, joista keisari nimesi yhden kerrallaan shoguniksi. 1500-luvulla eurooppalaiset, ensimmäisinä portugalilaiset purjehtijat saapuivat Japaniin ja perustivat siirtokuntia muun muassa Nagasakiin käyden kauppaa ja yrittäen levittää kristinuskoa. Japani oli suljettuna ulkomaailmalle kahden ja puolen vuosisadan ajan. 1854 Yhdysvaltalainen kommondori Matthew Perry pakotti Japanin avautumaan. 1860-luvun meiji-restauraatio teki Japanista Itä-Aasian uudenaikaisimman valtion ja sen uudistukset tekivät vähitellen Japanista sotilaallisesti voimakkaimman valtion alueella. meiji-restauraatio Maantieteellisesti Japani pyrki laajentumaan meiji-restauraation jälkeen aina toisen maailmansodan päättymiseen asti. Kiinaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa Japani sai Taiwanin eli entisen Formosan, Sahalinin eteläosan ja vakiinnutti vaikutuspiirinsä Korean niemimaalla ja Mantšuriassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani liittyi ympärysvaltojen puolelle ja sai rauhansopimuksessa Saksalle kuuluneita siirtomaa-alueita. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja valtasi useimmat Kiinan rannikon suurkaupungit 1937. Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan joulukuussa 1941 sai Yhdysvallat liittymään toiseen maailmansotaan. Sota päättyi Japanin antautumiseen 1945 Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien pudottamisen jälkeen. Sodan seurauksena liittoutuneet valtiot miehittivät Japanin. Käytännössä kuitenkin miehitys tarkoitti yhdysvaltalaisten joukkojen hallintoa Japanissa. Pääsaarten miehitys kesti Japanissa San Franciscon rauhansopimuksen ratifioimiseen asti 1952. Miehityksen päätyttyä Japani solmi liittolaissopimuksen Yhdysvaltain kanssa, mikä on mahdollistanut Yhdysvaltain sotilastukikohdat Japanissa. Neuvostoliitto piti itsellään valtaamansa Sahalinin eteläosan ja Kuriilien saaret, joiden vuoksi Japanilla ja Venäjällä ei vieläkään ole rauhansopimusta. Japani menetti myös valtaosan muista meiji-restauraation jälkeisistä valloituksistaan. Japanin talous kehittyi nopeasti sodan jälkeen ja se on nykyään maailman kolmanneksi suurin kansantalous ja yksi maailman vauraimmista valtioista vuosia jatkuneesta talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Talousvaikeuksien seurauksena Euroopan unioni ja Kiina ovat kuitenkin ohittaneet Japanin maailmantaloudessa. Japanin talous kärsii rakenteellisista ongelmista ja erityisesti maan pankkisektorilta vaaditaan uudistuksia. Onkin epävarmaa, miten perinteinen Työtä eliniäksi -järjestelmää (寿命の雇用, "jumyō koyō") pystytään ylläpitämään. Kovin nopeaa muutos ei kuitenkaan ole. Tyypillisissä joukkoirtisanomistilanteissa irtisanottaville annetaan yli puoli vuotta aikaa etsiä uusi työpaikka. Talouden taantumasta huolimatta Japani on merkittävä talousmahti. Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä 316 toimii Japanissa. Vuonna 2000 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3 220 miljardia euroa.

Suomen ja Japanin suhteet

Ensimmäinen virallinen suomalainen Japanissa lienee ollut luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää sulkeutuneesta Japanista. Vuonna 1879 puolestaan Yokohamaan rantautui tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Hän lienee myös ensimmäinen Koillisväylän läpi purjehtinut ihminen. Suomalaisten lähetystyö alkoi pian uskonnonvapautumisen (1873) jälkeen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lähetti Esteri Kurvisen ja Alfred Wellrosin Japaniin vuonna 1900. Tunnettu kielentutkija ja tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt nimettiin Suomen viralliseksi ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin vuonna 1919. Suomalaisia kansainvälisissä tieteellisissä teoksissa julkaisseita Japanin tukijoita ovat muun muassa historioitsija Olavi K. Fält, taloustieteilijä Merja Karppinen, syntyjään virolainen kielentutkija Rein Raud ja semiootikko Eero Tarasti. Suomalaisessa taiteessa merkittäviä japanilaisia vaikutteita on saanut muun muassa säveltäjä Eero Hämeenniemi, jonka ooppera Silkkirumpu perustuu japanilaisiin teemoihin niin tarinan kuin sävelkielenkin osalta. Japanin parlamentin ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen senaattori on Suomessa syntynyt Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen).

Viralliset suhteet

Japani tunnusti Suomen valtion 23. toukokuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittin 6. syyskuuta 1919 sekä uudelleen 8. maaliskuuta 1957. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tokiossa. Suurlähettiläänä toimii Jorma Julin.

Japanin kulttuuri

Japanin kulttuuri on kehittynyt omalaatuiseksi mm. syrjäisen sijainnin ja 1500-1800-luvuilla harjoitetut eristäytymispolitiikan takia. Japanissa on kehittynyt monia omaperäisiä taidemuotoja, kuten kukkien asettelu (ikebana) ja teeseremonia. Japanilaisella kirjallisuudella on pitkät perinteet. Yksi maailman vanhimmista romaaneista on japanilaisen Shikibu Murasakin noin vuonna 1000 kirjoittama Genji monogatari. Nykykirjailijoista tunnetuin lienee nobelisti Kenzaburo Oe. Japanilaisen runouden tunnetuimpia muotoja ovat tanka ja haiku, jotka ovat määrämuotoisia. Kabuki-teatteri on tyyliteltyä draamaa jota esittävät voimakkaasti meikatut miesnäyttelijät. Rakugo sen sijaan on eräänlainen stand-up-komiikan ja teatterin välimuoto. Kuvataiteessa japanilaisten merkittävimmät saavutukset ovat kalligrafian ja maisemamaalauksen alalla, missä kiinalainen vaikutus on selvästi havaittavissa. Japanissa luetaan paljon sarjakuvia, joita kutsutaan mangaksi. Japanilaisia piirrettyjä kutsutaan animeksi ja viimeaikoina anime on saavuttanut suosiota myös Japanin ulkopuolella. Ehkä tunnetuin animeen yhdistetty ihminen on Hayao Miyazaki, Studio Ghiblin perustajajäsen ja muun muassa elokuvan Sen to Chihiro no kamikakushi (Henkien kätkemä) ohjaaja. Merkittävimpiin vuotuisiin juhliin kuuluu kirsikkapuun kukkien katseluun keskittyvä hanami. Korkeakulttuurin ja perinteisen populaarikulttuurin lisäksi japanilainen kulttuuri on vaikuttanut voimakkaasti tietokone- ja videopeleihin. MSX, Sonyn PlayStation, Sega, Nintendo, Konami, Namco ja Taito ovat lähes käsitteiden asemassa tietotekniikka- ja pelaajamaailmassa. Tunnetuimpiin pelisarjoihin kuuluvat muun muassa Mario, Final Fantasy, Metal Gear Solid, Nemesis, Tekken ja Virtua Fighter. Japanissa ei noudateta kesä- ja talviajan vaihtelua.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kala

Merkittävimmät vientituotteet

- moottoriajoneuvot
- elektroniikka

Katso myös

- Luettelo Japanin kaupungeista
- Luettelo Japanin keisareista
- Luettelo Japanin pääministereistä

Aiheesta muualla

- [http://www.theforeigner-japan.com/ The Foreigner – Japan] (englanninkielinen)
- [http://hanami.ath.cx/ Hanami Web] (englanninkielinen) Luokka:Japani als:Japan ms:Jepun zh-min-nan:Ji̍t-pún ko:일본 ja:日本 simple:Japan th:ประเทศญี่ปุ่น

Istanbul

] Istanbul (turkiksi: İstanbul, entinen Konstantinopolis, ent. Byzantion), on Turkin väestöltään suurin kaupunki, joka sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin. Asukkaita Istanbulissa on virallisten lukujen mukaan noin 12 miljoonaa, mutta todellisuudessa väkiluku lähentelee noin 15 miljoonaa.

Istanbulin historia

Historia vuoteen 1453 artikkelissa Bysantti. Vuonna 1453 kaupunki siirtyi turkkilaisen osmani-dynastian haltuun. Osmanit siirsivätkin pääkaupunkinsa Edirnestä Konstantinopoliin. Kaupunkiin jääneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vähemmistöpolitiikan johdosta. Tämän millet-järjestelmän mukaan uskonnollisten vähemmistöjen sisäisistä asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) päättivät heidän uskonnolliset johtajansa. Myös turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itäisen Välimeren tärkeimpänä poliittisena keskuksena. Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk pääkaupungin Ankaraan. Atatürkin uudistuksissa Konstantinopoli sai luopua myös vanhasta nimestään ja siitä tuli Istanbul. Nykyään Istanbul on Turkin talouden, viestinnän ja viihteen keskus. Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin (belediye), jotka päättävät muun muassa kaavoituksesta ja jätehuollosta. Ankara]] Ankara

Aiheesta muualla

- [http://www.ibb.gov.tr/ Istanbulin kaupungin virallinen sivusto] Luokka:Turkin kaupungit ja:イスタンブール

17. elokuuta

17. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 229. päivä (230. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 136 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Verneri :- suomenruotsalainen kalenteri: Verner, Veronika :- ortodoksinen kalenteri: Miro, Heikki, Teuvo :- saamenkielinen kalenteri: Mihka :- vanhemmissa kalentereissa: Agapitus, Agrippa, Bilibaldus, Helena, Liberatus, Vaalimo, Werner

Tapahtumia

- 1807 - Robert Fultonin ensimmäinen amerikkalainen höyrylaiva lähti New Yorkista Hudson-jokea pitkin Albanyyn New Yorkin osavaltiossa, mikä aloitti maailman ensimmäisen kaupallisen höyrylaivaliikenteen.
- 1850 - Argentiinan vapaussodan sankari, kenraali José de San Martín, kuoli Boulogne-sur-Merissä Ranskassa 77-vuotiaana.
- 1862 - Intiaanisodat: lakota-intiaanien (sioux) kansannousu alkoi Minnesotassa hyökkäyksellä uudisasukkaita vastaan Minnesota-joen varrella. Yhdysvaltain armeija kukisti kansannousun kuudessa viikossa.
- 1863 - Yhdysvaltojen sisällissota: Charlestonissa Etelä-Carolinassa Pohjoisvaltioiden tykistö ja laivasto tulittivat Etelävaltioiden linnoitusta Fort Sumteria. Tulitus loppui 31. joulukuuta 1863.
- 1877 - Revolverisankari Billy the Kid ampui ensimmäisen uhrinsa, arizonalaisen kengittäjä F.P. Cahillin, joka kuoli haavoihinsa seuraavana päivänä.
- 1914 - Ensimmäinen maailmansota: kenraali Hermann von Francoisin johtama saksalainen armeija voitti Pavel Rennenkampfin johtamat venäläiset joukot Stalluponenin taistelussa.
- 1915 - Amerikanjuutalainen Leo Frank lynkattiin Atlantassa Georgiassa 13-vuotiaan tytön murhasta syytettynä.
- 1943 - Toinen maailmansota: kenraali George S. Pattonin johtama Yhdysvaltain 7. armeija saapui Messinaan, Italiaaan, jonne saapui myös useita tunteja myöhemmin kenttämarsalkka Bernard L. Montgomeryn johtama brittien 8. armeija, mikä saattoi liittoutuneiden Sisilian valloituksen päätökseen.
- 1945 - Indonesia julistautui itsenäiseksi Alankomaista.
- 1960 - Gabon itsenäistyi Ranskasta.
- 1962 - Itä-Saksan rajavartijat surmasivat 18-vuotiaan Peter Fechterin hänen yrittäessään ylittää Berliinin muurin päästäkseen Länsi-Berliiniin. Hänestä tuli ensimmäinen muurin uhri.
- 1969 - Hurrikaani Camille saapui Mississippin rannikolle surmaten 248 ihmistä ja aiheuttaen 1,5 mrd. dollarin vahingot (vuoden 1969 dollareina).
- 1970 - Avaruustutkimus: Venera-ohjelma. Venera 7 laukaistiin matkaan. Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka lähetti menestyksekkäästi tietoja toisen planeetan (Venuksen) pinnalta.
- 1978 - Double Eagle II ylitti ensimmäisenä miehitettynä ilmapallona Atlantin laskeuduttuaan Misereyhyn Pariisin lähellä. Lento alkoi Presque Islesta, Mainesta ja se kesti 137 tuntia.
- 1979 - Ilmailu: Kaksi neuvostoliittolaista Aeroflotin suihkulentokonetta törmäsi ilmassa Ukrainan yllä. 156 ihmistä sai surmansa.
- 1988 - Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja Yhdysvaltain suurlähettiläs Arnold Raphel saivat surmansa lento-onnettomuudessa.
- 1998 - Monica Lewinsky -skandaali: Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton myönsi nauhoitetussa todistajanlausunnossaan, että hänellä oli "sopimaton fyysinen suhde" Valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa. Hän myönsi samana päivänä amerikkalaisille, että hän "johti ihmisiä harhaan" puhuessaan suhteestaan.
- 1999 - 7,4 richterin maanjäristys iski Turkin luoteisosaan surmaten yli 17 000 ja haavoittaen 44 000 ihmistä.
- 2002 - Santa Rosassa Kaliforniassa avattiin Charles M. Schulzin (sarjakuvan Tenavat ["Peanuts"] luoja) museo yleisölle.
- 2004 - Kiinalaiset tutkijat löysivät MD5-salakirjoitusmenetelmästä heikkouksia.
- 2004 - Serbian kansalliskokous hyväksyi yksimielisesti Serbian uudet valtiosymbolit: Boze Pravdesta tuli uusi kansallislaulu ja Serbian vaakuna otettiin koko valtiossa käyttöön (toistaiseksi suositus kunnes tuleva perustuslakikansanäänestys tekee lopullisen päätöksen).

Syntyneitä

- 1601 - Pierre de Fermat, ranskalainen matemaatikko
- 1629 - Juhana III Sobieski, Puolan kuningas († 1696)
- 1786 - Davy Crockett, Yhdysvaltain rajaseutujen tutkija, turkismetsästäjä ja sotilas († 1836)
- 1882 - Samuel Goldwyn, Hollywoodin tuottaja († 1974)
- 1887 - Marcus Garvey, Yhdysvaltain mustien johtaja († 1940)
- 1887 - Kaarle I, Itävallan keisari ja Unkarin kuningas (nimellä Kaarle IV) (1916—1918) († 1922)
- 1893 - Mae West, amerikkalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija († 1980)
- 1911 - Mikhail Botvinnik, neuvostoliittolainen šakin maailmanmestari
- 1920 - Maureen O'Hara, näyttelijä
- 1929 - Jiang Zemin, Kiinan kansantasavallan presidentti (1993—2003)
- 1929 - Francis Gary Powers, U-2-vakoilulentokoneen lentäjä († 1977)
- 1932 - V. S. Naipaul, kirjailija
- 1943 - Robert De Niro, Oscar-palkittu näyttelijä (Kuin raivo härkä, Kummisetä II)
- 1945 - Katri Helena Kalaoja, iskelmälaulaja
- 1959 - David Koresh (Vernon Wayne Howel), uskonnollisen kultin (Daavidin oksa -uskonlahko) johtaja, kuoli yhdessä 74 kannattajansa kanssa joukkoitsemurhassa ja tulipalossa FBI:n rynnäkön yhteydessä Wacossa, Teksasissa († 1993)
- 1960 - Sean Penn, näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Dead Man Walking)
- 1975 - Matti Närhi, keihäänheittäjä
- 1977 - Thierry Henry, ranskalainen jalkapalloilija

Kuolleita

- 1786 - Fredrik II Suuri, Preussin kuningas
- 1896 - Bridget Driscoll, maailman ensimmäinen auto-onnettomuuden uhri kuoli Lontoossa nopeammaksi viritetyn auton törmätessä häneen "suunnattomalla nopeudella" (n. 6,4 km/h) (onnettomuudesta ei syytetty ketään - kuolinsyyntutkija totesi: "Tämä ei saa enää koskaan toistua")
- 1983 - Ira Gershwin, sanoittaja
- 1987 - Rudolf Hess, Adolf Hitlerin sisäpiirin entinen jäsen, Spandaun viimeinen vanki
- 1988 - Mohammad Zia ul-Haq, Pakistanin presidentti

Juhlapäiviä

- Rastafarismi: Marcus Garveyn syntymän juhla.
- Rooman valtakunta: Portunalia Portunesin kunniaksi. Portunes oli avainten, ovien ja karjan jumala, myöhemmin myös satamien ja viljamakasiinien. Portunaliaa juhlittiin heittämällä avaimet (jumalan tunnus) tuleen, minkä uskottiin tuovan onnea. ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. elokuuta, 18. elokuuta Luokka:Elokuu -08-17 ko:8월 17일 ja:8月17日 simple:August 17 th:17 สิงหาคม

1999

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta - Euro otetaan käyttöön Suomessa ja 11 muussa EU-maassa (käteisvaluuttana 2001).
- 4. tammikuuta - Islamabadissa shiiamoskeijassa avataan tuli, 16 kuolee ja 25 loukkaantuu.
- 21. tammikuuta - Yhdysvaltain rannikkovartiosto takavarikoi 4,3 tonnia kokaiinia Houstoniin matkalla olleesta aluksesta.
- 20. tammikuuta - TV-sarja Salatut elämät alkoi.
- 25. tammikuuta - Kolumbiassa maanjäristyksessä kuolee 1000.
- 28. tammikuuta - Kittilän Pokassa mitataan Suomen kaikkien aikojen alin lämpötila -51,5°C.

Helmikuu

- 5. helmikuuta - Nyrkkeilijä Mike Tyson tuomitaan kahdeksi vuodeksi vankeuteen 31. elokuuta 1998 auto-onnettomuuden jälkeen tapahtuneesta pahoinpitelystä.
- 10. helmikuuta - Lumivyöryt Ranskan alpeilla lähellä Geneveä surmaavat 10.
- 12. helmikuuta - Yhdysvaltain senaatti hylkää presidentti Bill Clintonin viraltapanosyytteet.
- 16. helmikuuta - Uzbekistanissa murhayritys presidentti Islam Karimovia vastaan.
- 16. helmikuuta - Ympäri Eurooppaa kurdit hyökkäävät Turkin lähetystöihin ja ottavat panttivankeja Abdullah Öcalanin pidätyksen vuoksi.
- 23. helmikuuta - Abdullah Öcalania syytetään maapetturuudesta Ankarassa, Turkissa.
- 27. helmikuuta - Yrittäessään maapallon kiertoa, Colin Prescot ja Andy Elson saavuttavat uuden ennätyksen kuumailmapallolennossa: 233 tuntia ja 55 minuuttia.
- 27. helmikuuta - Olusegun Obasanjoista tulee Nigeria ensimmäinen vaaleilla valittu presidentti sitten vuoden 1983.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta - Lusakassa, Sambiassa pommi tuhoaa Angolan lähetystön.
- 1. maaliskuuta - Hutut tappavat kahdeksan turistia Ugandassa.
- 1. maaliskuuta - Jalkaväkimiinat kieltävä sopimus tulee voimaan.
- 4. maaliskuuta - Sotilasoikeudessa merijalkaväen kapteeni Richard Ashby vapautetaan kuolemantuottamussyytteistä hänen koneensa surmattua 20 laskettelijaa Italiassa katkaistessaan hiihtohissin gondolin vaijerin.
- 12. maaliskuuta - Unkari, Puola ja Tšekki liittyvät NATO:on.
- 21. maaliskuuta - Bertrand Piccard ja Brian Jones onnistuvat ensimmäisinä kiertämään maapallon kuumailmapallolla. Matka alkoi 3. maaliskuuta.
- 23. maaliskuuta - Paraguayn varapresidentti Luis Maria Argana murhataan.
- 24. maaliskuuta - NATO hyökkää Jugoslaviaan ilmaiskuin.
- 24. maaliskuuta - tulipalo Mont Blancin tunnelissa surmaa 39 ja sulkee tunnelin lähes kolmeksi vuodeksi.
- 26. maaliskuuta - Melissa-mato tekee tuhojaan Internetissä.
- 29. maaliskuuta - Ensimmäistä kertaa Dow Jones-teollisuusindeksi ylittää 10000 (10006.78).

Huhtikuu

- 1. huhtikuuta - Nunavutista, Inuitien kotimaasta tulee Kanadan kolmas territorio.
- 5. huhtikuuta - Kaksi Libyalaista, joita syytetään vuoden 1988 Lockerbien pommi-iskusta, tuodaan oikeuden eteen Alankomaissa.
- 7. huhtikuuta - Serbian joukot sulkevat Kosovon rajat estääkseen albaanien paon.
- 7. huhtikuuta - Star Wars -fanit alkavat jonottaa Los Angelesissa elokuvalippuja Star Wars episodi I:n ensiesitykseen kuuden viikon kuluttua.
- 20. huhtikuuta - Littletonissa, Coloradossa teini-ikäiset Eric Harris ja Dylan Klebold avaavat tulen Columbinen lukiossa opettajiaan ja koulutovereitaan vastaan. 12 nuorta ja opettaja kuolee ennen nuorten itsemurhaa.
- 30. huhtikuuta - Kambodža liittyy ASEAN:iin.

Toukokuu

- 6. toukokuuta - Wales ja Skotlanti valitsevat edustajat kansalliskokoukseen ja parlamenttiin. Skotlanti ensi kertaa liittosopimuksen (1707) solmimisen jälkeen.
- 7. toukokuuta - Belgradissa, Jugoslaviassa NATO:n yhdysvaltalaiskoneet pommittavat täsmäasein Kiinan lähetystöä. Kolme kuolee ja 20 haavoittuu.
- 7. toukokuuta - Guinea-Bissaussa sotilasvallankaappaus syöstää presidentti João Bernardo Vieiran.
- 13. toukokuuta - Italiassa Carlo Azeglio Ciampi valitaan presidentiksi.
- 17. toukokuuta - Ehud Barak valitaan Israelin pääministeriksi.
- 27. toukokuuta - Kansainvälinen tuomioistuin Haagissa syyttää Jugoslavian presidenttiä Slobodan Miloseviciä ja neljää muuta sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Kosovon tapahtumien vuoksi.
- 28. toukokuuta - Milanossa Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen tulee näytteillä 22 vuoden restauroinnin jälkeen.

Kesäkuu

- 8. kesäkuuta - Kolumbian hallitus ilmoittaa, että se lisää arvioidun laittoman huumekaupan arvon bruttokansantuotteeseen.
- 9. kesäkuuta - Jugoslavia ja NATO solmivan rauhansopimuksen.
- 10. kesäkuuta - NATO:n ilmaiskut päättyvät ja Serbian joukot vetäytyvät Kosovosta.
- 12. kesäkuuta - YK:n KFor-rauhanturvaajat saapuvat Kosovoon.

Heinäkuu

- 16. heinäkuuta - John F. Kennedy Jr.:n ohjaama kone putoaa mereen Massachusettsissa, Kennedyn lisäksi hänen vaimonsa Carolyn Bessette Kennedy ja hänen siskonsa Lauren Bessette saavat lisäksi surmansa.
- 25. heinäkuuta - Lance Armstrong voittaa Tour de France-pyöräilykilpailun ensimmäisen kerran.

Elokuu

- 9. elokuuta - Venäjän presidentti Boris Jeltsin erottaa pääministerinsä Sergei Stepashin ja koko hallituksen neljättä kertaa uransa aikana.
- 11. elokuuta - Täydellinen auringonpimennys Euroopassa ja Aasiassa.
- 17. elokuuta - 7,4 richterin maanjäristys iskee luoteiseen Turkkiin, surmaten 17 000.
- 19. elokuuta - Belgradessa kymmenet tuhannet mielenosoittajat vaativat presidentti Slobodan Milosevicin eroa.

Syyskuu

- 16. syyskuuta - Big Brother -tosi-tv-sarja alkaa Alankomaissa.

Lokakuu

- NASA menettää yhteyden Mars Climate Orbiter -luotaimeen.
- 5. lokakuuta - 31 kuolee Ladbroke Groven rautatieonnettomuudessa 4 km länteen Lontoon Paddingtonin rautatieasemalta.
- 12. lokakuuta - Pakistanissa kenraali Pervez Musharraf ottaa vallan ydinasevaltiossa syösten pääministeri Nawaz Sharifin vallasta.
- 12. lokakuuta - Maailman väkiluku ylittää vuonna 1999 kuusi miljardia.
- 13. lokakuuta - Yhdysvaltain senaatti hylkää ydinkokeet kieltävän CTBT-sopimuksen.
- 27. lokakuuta - Armenian parlamentissa murhataan pääministeri Vazgan Sarkisian, puhemies Karen Demirchian ja kuusi muuta jäsentä.
- 31. lokakuuta - EgyptAirin lento New Yorkista Kairoon putoaa Nantucketissa, Massachusettsissa mereen rannikon lähistöllä, surmaten 217.
- 31. lokakuuta - Katolinen kirkko ja Luterilainen maailmanliitto antavat yhteisen julistuksen, joka päättää vuosisatoja vanhan oppiriidan uskosta ja pelastuksesta.

Marraskuu

- 5. marraskuuta - Tuomari Thomas Penfield Jackson havaitsee Microsoftilla olevan monopoliaseman. Päätös monopolilakien rikkomisesta saa odottaa vuoteen 2000.
- 6. marraskuuta - Australialaiset äänestäjät haluavat pitää Britannian kuninkaallisen maan päänä.
- 20. marraskuuta - Kiina laukaisee ensimmäisen miehittämättömän Shenzhou-avaruusaluksen.
- 30. marraskuuta - Seattlessa, Washingtonissa ensimmäinen globalisaatiota vastustava laajamittainen mielenosoitus yllättää poliisin ja pakottaa peruttamaan avajaistilaisuudet. Protestit kestävät 3. joulukuuta asti.

Joulukuu

- 2. joulukuuta - Yhdistynyt kuningaskunta siirtää vallan Pohjois-Irlannissa Pohjois-Irlannin toimeenpanevalle johtokunnalle rauhansopimuksen mukaan.
- 3. joulukuuta - Tori Murden ylittää ensimmäisenä naisena Atlantin soutuveneellä. Soudettuaan 81 päivää hän saapuu Guadeloupelle, lähdettyään Kanarialta.
- 3. joulukuuta - NASA menettää yhteyden Mars Polar Lander -luotaimeen hetkiä ennen sen saapumista Marsin kaasukehään.
- Internet-huumassa Halfway, Oregonissa päättää muuttaa nimensä half.com:iksi.
- 3. joulukuuta - Tuhoisa myrsky riepottelee Tanskaa ja Pohjanmerta.
- 14. joulukuuta - Algerialainen Ahmed Ressam pidätetään Kanadan rajalla hänen kun tulli löytää hänen autostaan räjähteitä. Pidätys aiheuttaa huolenaiheita poliisille ja johtaa uudenvuodenseremonioiden perusmiseen Seattlessa. Ressam tuomitaan lopulta yrityksestä räjäyttää pommi Los Angelesin kansainvälisellä lentokentällä uudenvuodenaattona.
- 17. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvosto luo uuden elimen, Unmovicin, korvaamaan Irakin hylkäämä UNSCOM. Turvallisuusneuvosto määrää Irakin sallimaan välittömästi asetarkastusten jatkaminen, mutta Irak hylkää päätöksen.
- 20. joulukuuta - Portugali palauttaa Macaon Kiinalle
- 21. joulukuuta ja 22. joulukuuta - Espanjan Guardia Civil pysäyttää Zaragozassa pakettiauton josta löytyy 950 kg räjähteitä ja seuraavan päivänä toisen, jossa on 750 kg räjähteitä. ETA myönsi myöhemmin tavoitteen olleen räjäyttää Torre Picasso -tornitalo.
- 31. joulukuuta - Venäjän presidentti Boris Jeltsin eroaa presidentin virasta, nimeten virkaatekeväksi presidentiksi pääministeri Vladimir Putinin.
- 31. joulukuuta - Uudenvuoden juhliminen alkaa eri puolilla maailmaa.

Muuta

- Ruotsi voitti Euroviisut kappaleella Take me to your heaven.

Syntyneitä

Kuolleita

- 15.tammikuuta - Big L, muusikko
- 7. helmikuuta - Jordanian kuningas Hussein
- 2. maaliskuuta - Dusty Springfield, muusikko
- 7. maaliskuuta - Stanley Kubrick, ohjaaja
- 8. maaliskuuta - Joe DiMaggio, baseball-tähti, Marilyn Monroen aviomies
- 2. toukokuuta - Oliver Reed, englantilainen näyttelijä
- 11. kesäkuuta - DeForest Kelly, näyttelijä (Star Trekin Dr. McCoy)
- 23. kesäkuuta - Grels Teir, poliitikko, varatuomari, pääjohtaja
- 27. kesäkuuta - Jorgos Papadopoulos, Kreikan diktaattori.
- 2. heinäkuuta - Mario Puzo, kirjailija
- 16. heinäkuuta - John F. Kennedy, Jr., John F. Kennedyn poika, julkaisija, 38-vuotiaana (lento-onnettomuus)
- 24. heinäkuuta - Marokon kuningas Hassan II (sydänkohtaus)
- 10. elokuuta - Kari Suomalainen, pilapiirtäjä, kuvataiteilija
- 15. syyskuuta - Teijo Joutsela, muusikko ja laulaja (Humppa-Veikot, Kipparikvartetti)
- 20. syyskuuta - Raisa Gorbatšova, Mihail Gorbatšovin vaimo
- 22. syyskuuta - George C. Scott, näyttelijä
- 24. syyskuuta - Tarmo Manni, näyttelijä
- 19. joulukuuta - Desmond Llewelyn, näyttelijä, (Q James Bond -elokuvissa) Luokka:1990-luku als:1999 zh-min-nan:1999 nî ko:1999년 ja:1999年 simple:1999 th:พ.ศ. 2542

Turkki

Turkki on tasavalta, johon kuuluu suurin osa Etu-Aasiasta, mutta valtiosta kolme prosenttia sijaitsee pienellä alueella Euroopassa. Turkin ytimen muodostaa Anatolian niemimaa. Turkin väkiluku on noin 69 miljoonaa ja pinta-ala 780 580 neliökilometriä. Sen naapurimaat ovat Bulgaria, Kreikka, Syyria, Irak, Iran, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia. Nykyinen Turkki muodosti pitkään ydinosan historiallisesta osmanien valtakunnasta. Nykyisen tasavallan perusti Kemal Atatürk vuonna 1923.

Historia

Turkin historia ulottuu pitkälle. Nykyisen Turkin alueella on todisteita ihmisen läsnäolosta jo paleoliittiselta kaudelta (noin 500 000–12 000 eaa). Monet antiikin Kreikan tärkeimmistä kaupungeista sijaitsivat nykyisen Turkin alueella, mm. Efesos, Troija, Smyrna (nyk. Izmir) ja Byzantion (nyk. Istanbul). Kreikkalaisten ja roomalaisten jättämiä muistomerkkejä on runsaasti. Niitä ei ole vain museoissa, vaan suurelta osin ne ovat alkuperäisillä paikoillaan. Islam saavutti vankan aseman Anatoliassa jo vuonna 1071. Bysantin valtakunnan islamilaisena seuraajana pidetty osmanien valtakunta aloitti vuosisatoja kestäneen mahtikautensa 1453, kun Konstantinopoli kaatui pitkän piirityksen jälkeen ja siitä tehtiin osmanien pääkaupunki. Osmanien valtakunta lakkasi olemasta vasta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Kemal Atatürk perusti nykyaikaisen Turkin tasavallan 1923, jolloin pääkaupunki siirrettiin Konstantinopolista (Istanbulista) Ankaraan.

Politiikka

NATO-maa

Turkki liittyi sotilasliitto NATOon jo vuonna 1952. Vuoden 1996 alusta tuli vapaakauppasopimus voimaan Turkin ja Euroopan unionin välillä. Geopoliittisesti Turkkiin tulee öljy- ja maakaasuputkia Azerbaidžanista Georgian kautta. Sekä Azerbaidžan että Georgia ovat Yhdysvalloille ja Natolle myönteisiä maita ulkopolitiikaltaan, kun taas niiden rajanaapuri Armenia tukeutuu Venäjään. Turkin valtion yhtenäisyyden ongelmana ovat itsenäisyyteen pyrkivät kurdit, mikä saa Yhdysvallat ja EU:n suhtautumaan maltillisesti kurdien itsenäisyyspyrkimyksiin.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut

Turkki on hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa 1999, ja jäsenyysneuvottelut alkoivat 3. elokuuta 2005. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta vastusti neuvottelujen aloittamista viimeiseen asti, mutta myöntyi kun samalla päätettiin aloittaa jäsenyysneuvottelut myös Kroatian kanssa. Turkin jäsenyysneuvottelut tulevat kestämään pitkään, ja ennen niiden päättymistä Kyproksen tilanteeseen tulee löytyä ratkaisu. Suomen pääministeri Matti Vanhasen mukaan Turkin EU-jäsenyys olisi mahdollista vuonna 2015 ja Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüsselin mukaan neuvottelut tulevat kestämään ainakin 20 vuotta, eikä lopputulos, jäsenyys, ole mitenkään itsestään selvä. Sen sijaan puhemies Paavo Lipposen mukaan Turkista tulee varmasti "jollakin aikavälillä" EU:n jäsen. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja puolestaan verkkosivullaan arvioi ajaksi 15-20 vuotta.

Turkin jäsenyyden esteitä

Pohjois-Kyproksen turkkilainen vähemmistö Turkin EU-jäsenyyden tiellä on kuitenkin monia avoimia kysymyksiä: Kyproksen tilanne tullaan varmasti ottamaan esiin ainakin Kreikan ja Kyproksen tasavallan tahoilta. Periaatteessa Turkin pitäisi tunnustaa EU:n jäsenmaa Kypros rajoineen, jolloin Turkki joutuisi luopumaan tunnustamansa Pohjois-Kyproksella sijaitsevan Pohjois-Kyproksen turkkilaistasavallan tunnustamisesta ja tukemisesta, minkä vuoksi turkkilainen puoli ajautuisi ilman neuvotteluja Kyproksen kreikkalaisen enemmistön valtaan. Kyproksen turkkilaiset kannattivat kansanäänestyksessä Kyproksen liittovaltioksi muuttavaa Kofi Annanin suunnitelmaa, kun taas Kyproksen kreikkalaiset torjuivat suunnitelman, jolloin saaren kysymys jäi edelleen ratkaisematta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja nettomaksujen ongelma Toinen Turkissa esitetty näkökulma on se, ettei EU kuitenkaan myöntäisi turkkilaisille työvoiman vapaaseen liikkumiseen kuuluvaa oikeutta EU:n sisämarkkinoilla, ja ettei Turkkia hyväksyttäisi Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), koska Euroopan unionissa ei ole ratkaistu nettomaksuosuuksiin ja maataloustukeen liittyviä kysymyksiä. Turkkilaisista edelleen noin 30%:ia saa elantonsa maataloudesta, joten EU:n kaikkien rakennetukien tarve Turkkia varten olisi huomattavan suuri. Kurdit ja armenialaiset Turkki puoletaan käsittellee Kreikan osuutta terroristijärjestö PKKn tukemisessa. Kyproksen tasavallan tunnustamisen vaatiminen onkin ollut esillä mm. Ranskan taholta - tosin tähän vaikuttanee suuresti hallitsevan UMP-puolueen sisäinen valtataistelu, sillä molemmat pääehdokkaat de Villepin ja Sarkozy yrittävät Turkki-kortilla vahvistaa asemiaan tulevassa presidentinvaalikampanjassaan. Saksassa kristillisdemokraattien (CDU/CSU) kansleriehdokas Angela Merkel epäonnistui vaalikampanjansa viime metreillä todennäköisesti juuri siitä syystä, että hän luotti liikaa Turkin EU-jäsenyyttä vastustavien tukeen vaaleissa. Turkkilaisista noin 1/5 osa on kurdeja, joiden oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin on parannettu ihimsoikeuskysymyksenä osanan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja. Turkissa on myös armenialaisia, jotka vaalivat edelleen vuoden 1916 armenialaisten kansanmurhan muistoa eivätkä suhtaudu Turkkiin valtiona tai turkkilaiseen enemmistöön myönteisesti. Armenia hakee tukensa Venäjältä vastustaakseen turkinsukuisten azereiden Azerbaidžania. Azerbaidžan puolestaan on NATO-myönteinen ja transatlanttinen Georgian kanssa. Pohjois-Georgiassa olevat kapinalliset ovat puolestaan olleet Venäjän tukemia. Mustafa Kemalin perinteen kieltäminen nationalismina Euroopan parlamentin taholta on esitetty viime aikoina vaatimuksia "kemalistisen, nationalistisen" politiikan hylkäämisestä, autonomian myöntämisestä Koillis-Turkin kurdiväestölle sekä neuvotteluiden aloittamisesta terroristijärjestö PKK:n kanssa. Näihin vaatimuksiin on suhtauduttu tyrmistyen jopa erittäin EU-myönteisissäkin piireissä. Varsinkin vaatimusta luopua Atatürkin perinnöstä valtion ideologisena pohjana on pidetty erityisen loukkaavana. Myöhemmin europarlamentin edustaja Andrew Duff joutui pyytämään kommenttejaan anteeksi. Turkin media toi esille erityisesti Duff´in nimityksen "Officer of the British Empire" -tittelillä. Useat poliittiset tahot ovatkin nimittäneet kommentteja imperialistisen ajan jälkikaiuiksi. Turkin valtioidea on maallinen ja nykyaikaistuva valtio, minkä armeija veto-oikeudella takaa siinä tapauksessa, että demokraattinen kehitys johtaisi islamismiin. Tässä mielessä malli muistuttaa latinalaisten sotilasdiktatuurien mallia, missä demokratialla on armeijan asettamat reunaehdot.

EU-maiden linjauksia

EU - avoin länsimainen organisaatio kaikille Euroopan unioni yritetään pitää periaatteessa kaikille halukkaille vapaana järjestönä, kunhan jäseniksi haluavat maat täyttävät sen ehdot. Käytännössä itälaajenemisen ongelmaksi muodostuu uusien väkirikkaiden, köyhien tai maatalousvalaisten maiden liittyminen Euroopan unioniin, koska ne tarvitsisivat vastineeksi EU:n sisämarkkinaan liittymiselle mittavaa rakennetukea Euroopan unionin rakennerahastoista, mikä aiheuttaisi Euroopan unionin jäsenmaksujen suurenemista. Tämä vaikuttaisi erityisesti EU:n nettomaksajamaihin. Saksan kristillis- ja sosialidemokraatit Saksassa, mikä on merkittävä EU:n nettomaksaja on kahdenlaisia mielipiteitä. Sosialidemokraatit näkevät EU:n laajenemisen periaatteessa suurena hankkeena, minkä kustannukset pystytään kantamaan. Toisaalta kristillisdemokraateissa on niitä, jotka laskevat itälaajenemisen ja myös sitä kautta nettomaksujen lisääntymisen sekä näkevät, ettei Turkin pitäisi ainakaan pikaisesti liittyä Euroopan unioniin, mutta sille voitaisiin myöntää kauppapoliittinen erityisasema. Tätä näkemystä on kannattanut mm. Saksan liittotasavallan tuleva kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel. Turkki oli Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen ensimmäisessä maailmansodassa ja Saksassa on 1960- ja 1970-luvuilta peräisin oleva merkittävä turkkilaisvähemmistö, joten Turkin integroiminen on toisaalta myös Saksan intresseissä. Ranskan kanta Ranskan kannalta Turkin EU-jäsenyys ei ole tärkeä, mutta Ranska tukee Romaniaa ja sitä kautta myös Romanialle aikaisemmin kuuluneen Bessarabian, entisen Moldovian neuvostotasavallan, nykyisen Moldovan mahdollista EU-jäsenyyttä, mikä auttaisi ratkaisemaan Transdnestrian kriisiä. Puola puolestaan pitää Ukrainan EU-jäsenyyttä tärkeänä. Lech Walesan 2004 kiteyttämänä:"Puola ei voi olla vapaa, ellei Ukraina ole itsenäinen" (Venäjän vaikutuksesta). Ukrainan ja Turkin EU-jäsenyydet kilpailisivat keskenään nettomaksuista EU:n budjetissa, joten itälaajenemisen sisällöistä on eriäviä mielipiteitä. Suomalaisia mielipiteitä Suomessa on-line gallupeissa noin 70%:ia vastaajista ei ole kannattanut Turkin EU-jäsenyyttä, kun taas Taloustutkimuksen gallupin mukaan 3/4 suhtautuu asiaan myönteisesti. Turkin EU-jäsenyyttä edistää EU:n komissiossa laajentumiskomissaari Olli Rehn. Matti Vanhasen hallituksen virallinen kanta neuvotteluihin Turkin EU-jäsenyydestä on myönteinen.

Maakunnat

Turkin maakunnat Turkin maakunnat Turkin pääkaupunki on Ankara. Suurin kaupunki on Istanbul. Turkki jaetaan 81:n maakuntaan (il, monikossa iller).

- Adana
- Adıyaman
- Afyonkarahisar
- Ağrı
- Aksaray
- Amasya
- Ankara
- Antalya
- Ardahan
- Artvin
- Aydın
- Balıkesir
- Bartin
- Batman
- Bayburt
- Bilecik
- Bingöl
- Bitlis
- Bolu
- Burdur Province
- Bursa
- Çanakkale
- Çankırı
- Çorum
- Denizli
- Diyarbakır
- Düzce

- Edirne
- Elazığ
- Erzincan
- Erzurum
- Eskişehir
- Gaziantep
- Giresun
- Gümüshane
- Hakkari
- Hatay
- Iğdır
- Isparta
- İstanbul
- İzmir
- Kahramanmaraş
- Karabük
- Karaman
- Kars
- Kastamonu
- Kayseri
- Kilis
- Kırıkkale
- Kırklareli
- Kırşehir
- Kocaeli
- Konya
- Kütahya

- Malatya
- Manisa
- Mardin
- Mersin
- Muğla
- Muş
- Nevşehir
- Niğde
- Ordu
- Osmaniye
- Rize
- Sakarya
- Samsun
- Şanlıurfa
- Siirt
- Sinop
- Şırnak
- Sivas
- Tekirdağ
- Tokat
- Trabzon
- Tunceli
- Uşak
- Van
- Yalova
- Yozgat
- Zonguldak

Maantiede

Turkin maantiede Turkin maantiede Kansainväliseltä avaruusasemalta kuvattuna]] Vuoret hallitsevat Turkin maisemia. Ne ovat osa suurta vuoristosysteemiä, joka kulkee kohti länttä Iranista aina Keski-Eurooppaan asti. Alue on maanjäristysvyöhykettä. Turkin eurooppalaiselle osalle ovat ominaisia hedelmälliset, kumpuilevat tasangot, joita ympäröivät matalat vuoret. Aasian puolella Anatolian läntistä osaa hallitsevat useat pitkät vuoristoharjanteet, joiden välissä on syviä laaksoja. Tämä laaja keskusylänkö jakautuu useammaksi altaaksi, joista suurin on täynnä suolajärviä ja sammuneita tulivuoria. Anatolian pohjoispuolella Pontiset vuoret kohoavat Taurusvuoriston kolmena suurena haarana kulkien Välimeren rannikon suuntaisina. Tämän vuoristomaan länsi- ja itäpuolella on alankoja. Idempänä kohoaa vieläkin korkeampi vuoristo, jonka korkein kohta on Ararat. Sen massiivinen keila kohoaa 5 165 metrin korkeuteen Armenian raja-alueella. Sieltä lounaaseen on suuri Van -järvi. Järveä ympäröivät sammuneet tulivuoret, joista muutamissa on kraatterijärviä. Maisema viettää jyrkästi kohti Syyrian rajaa etelässä ja vaihtuu tasangoiksi, joita Tigris- ja Eufrat-joet ovat muodostaneet yläjuoksuilleen. Välimeren, Egeanmeren ja Marmaranmeren rannikoilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Suurin osa sateista tulee marras-helmikuussa. Keskikesällä lämpötilat nousevat yli 30 celsiusasteeseen, mutta merituulet vilvoittavat. Suurin osa maan hedelmistä, vihanneksista, puuvillasta, viljasta ja tupakasta kasvatetaan rannikkovyöhykkeellä. Banaanit kasvavat ainoastaan Välimeren alueella. Mustanmeren rannikolla vallitsee viileämpi ja sateisempi meri-ilmasto. Asukkaat viljelevät muun muassa maissia, riisiä, ohraa, perunaa, sokerijuurikasta, sipuleita ja hamppua. Ympärivuotiset sateet ja leuto ilmasto mahdollistavat myös teen ja hasselpähkinöiden viljelyn, erityisesti alueen itäosissa. Maan sisäosien ylängöillä on mannerilmasto: kesät ovat kuumia ja vähäsateisia ja talvet kylmiä ja lumisia. Ylänkö on suhteellisen tasaista, mutta siellä täällä horisontissa häämöttää vuorenhuippuja, joilla saattaa olla kesälläkin lunta. Maanviljelys ja karjanhoito ovat tärkeitä tulonlähteitä. Alueella kasvatetaan vehnää, papuja, perunoita, sokerijuurikasta ja paikoitellen viinirypäleitä.

Väestöjakauma

Suurin osa Turkin väestöstä puhuu äidinkielenään turkkilaiskielten ryhmään kuuluvaa turkin kieltä. Maan kaakkoisosissa on paljon kurdeja. Muita suuria vähemmistöryhmiä ovat mm. tsherkessit, arabit, lazit, assyrialaiset ja romanit. Valtauskonto on islam: 99,8 prosenttia on muslimeja. Maltillisen, sunnilaisen islamin ohella maassa on yli kymmenen miljoonaa alevi-muslimia. Sunnilaisen islamin lisäksi myös juutalaisuudella sekä ortodoksisella ja Armenian gregoriaanisella kirkolla on tunnustettu asema eli näihin uskontokuntiin kuuluvilla on muun muassa oikeus uskonnonopetukseen kouluissa.

Kulttuuri

Turkki oli kolmas jalkapallon MM-kisoissa 2002. Turkkilainen Sertab Erner voitti Eurovision laulukilpailun 2003 kappaleellaan Every Way That I Can, joten vuoden 2004 Euroviisut järjestettiin Istanbulissa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- antimoni
- elohopea
- kupari
- rikki
- rautamalmi

Rahauudistus

Rahauudistuksessa 1. tammikuuta 2005 Turkin vanhasta lirasta (valuuttatunnus TL tai TRL, Türk Lirasi) poistettiin kuusi nollaa ja saatiin näin Turkin uusi liira (YTL, Yeni Türk Lirasi). Uusi liira jakautuu 100 uuteen kurusiin (Yeni Kurus). Uusien kolikoiden arvot ovat 1, 5, 10, 25 ja 50 YKr ja 1 liira. Uudet setelit ovat 1, 5, 10, 20, 50 ja 100 YTL. Vuoden 2005 marraskuussa 1 EUR = 1,60 YTL ja 1 USD = 1,36 YTL.

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=38.993572,35.288086&spn=7.580501,16.215820&z=11&t=h&hl=en Turkki Google Mapsissa] Luokka:Turkki ms:Turki zh-min-nan:Türkiye ko:터키 ja:トルコ simple:Turkey th:ประเทศตุรกี

2003

Tapahtumia

Tammikuu

- 1. tammikuuta – Luíz Inácio Lula Da Silvasta tuli Brasilian 37. presidentti.
- 1. tammikuuta – Pascal Couchepinista Sveitsin presidentti.
- 13. tammikuuta – Maurice Gibb kuoli sydänkohtaukseen floridalaisessa sairaalassa.
- 22. tammikuuta – Viimeinen onnistunut yhteys Pioneer 10 -avaruusluotaimeen, yhteen kaukaisimmista ihmisen tekemistä avaruusaluksista.
- 24. tammikuuta – Yhdysvaltain Department of Homeland Security aloitti toimintansa. Siihen yhdistettiin tulli, salainen palvelu ja liittovaltion poliisin koulutus.
- 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan, Tanskan ja Tšekin johtajat ilmoittivat tukevansa Yhdysvaltain suunnitelmia hyökätä Irakiin. Ilmoitus johti maailmanlaajuiseen kritiikkiin.

Helmikuu

- 1. helmikuuta – Avaruussukkula Columbia tuhoutui Teksasin yllä palatessaan lennoltaan, kaikki seitsemän astronauttia kuolivat.
- 10. helmikuuta – Ranska, Saksa ja Venäjä allekirjoittivat julistuksen, jossa ne puoltavat Irakin aseistariisumista ilman sotilaallista hyökkäystä ja vastustavat näin suoraan Washingtonin ja Lontoon suunnitelmia. Samana päivänä Ranska, Saksa ja Belgia käyttävät NATOssa veto-oikeuttaan vastustaen Yhdysvaltojen pyytämää apua Turkille Irakin konfliktissa.
- 14. helmikuuta – Maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs Dolly-lammas kuoli.
- 15. helmikuuta – Yli kuusi miljoonaa ihmistä 600:ssa kaupungissa ympäri maailman protestoi suunnitelmaa hyökätä Irakiin.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltalainen liikemies joutui sairaalaan Hanoissa, Vietnamissa. WHO:n lääkäri Carlo Urbani raportoi epätavallisen tarttuvasta taudista WHO:lle. Liikemies ja Carlo Urbani kuolivat SARS:iin maaliskuussa.
- 26. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kertoi puheessaan suunnitelmastaan tehdä Irakista demokratian mallimaa arabimaailmassa.

Maaliskuu

- 1. maaliskuuta – Arabiemiraatit, Bahrain ja Kuwait kehottivat Saddam Husseinia luopumaan vallasta.
- 1. maaliskuuta – Roy Jones Jr. voitti John Ruizin ja hänestä tuli nyrkkeilyn maailmanmestari.
- 1. maaliskuuta – Turkin parlamentti esti USAn 62 000 miehen hyökkäysjoukkojen sijoittamisen Turkkiin.
- 1. maaliskuuta – Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen suunnittelijaksi epäilty Khalid Sheikh Mohammed pidätettiin Pakistanissa.
- 11. maaliskuuta – YK:n alainen pysyvä kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti toimintansa Haagissa.
- 12. maaliskuuta – Zoran Djindjic, Serbian pääministeri murhattiin Belgradissa.
- 12. maaliskuuta – WHO asetti maailmanlaajuisen hälytyksen SARS:ista.
- 13. maaliskuuta – Nature-lehti raportoi 350 000 vuotta vanhoja pystyssä kävelleen ihmisen jalanjälkiä löydetyn Italiasta.
- 14. maaliskuuta – USA:n republikaanien James P. Moran Jr. jätti paikallisjohtajan virkansa kommentoituaan 3. maaliskuuta rauhanprotestissa juutalaisaktiivien ajavan USA:ta sotaan.
- 15. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi valitsi Hu Jintaon Kiinan uudeksi presidentiksi Jiang Zeminin jälkeen.
- 15. maaliskuuta – Keski-Afrikan tasavallassa, presidentti Patessén poissaollessa kapinalliskenraali François Bozizé teki vallankaappauksen ja julisti itsensä maan presidentiksi.
- 16. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain, Britannian, Portugalin ja Espanjan johtajat tapasivat Azoreilla tavoitteenaan saada YK:n turvallisuusneuvosto päättämään uhata Irakia sodalla, ellei se suostu aseistariisuntaan.
- 16. maaliskuuta – Suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset.
- 17. maaliskuuta – Kanada ilmoitti, ettei se aio osallistua sotatoimiin Irakia vastaan ilman YK:n hyväksyntää.
- 17. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush määräsi Saddam Husseinin ja hänen sukunsa poistumaan Irakista 48 tunnin kuluessa uhaten sodalla.
- 20. maaliskuuta – Irakin sota: joukot Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta ja Puolasta hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n hyväksyntää ja Bagdadia pommitetaan.

Huhtikuu

- 9. huhtikuuta – USA:n joukot valtasivat Bagdadin päättäen Saddam Husseinin vallan.
- 13. huhtikuuta – Paula Radcliffe juoksi uuden naisten maratonin maailmanennätyksen (2.15.25).
- 15. huhtikuuta – Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen pääministeriksi.
- 16. huhtikuuta – Korkeasti radioaktiivinen RITEG-majakka joutui venäläisten vorojen uhriksi, ydinmateriaalia upotettiin Suomenlahteen.
- 21. huhtikuuta – Entisesta USA:n armeijan kenraalista Jay Garnerista tuli Irakin valiaikainen hallitsija.
- 30. huhtikuuta – Tutsipresidentti Pierre Buyouan valtakausi päättyi Burundissa.
- 30. huhtikuuta – EU, Yhdysvallat, YK ja Venäjä ilmoittivat Israelin ja Palestiinan johdoille rauhansuunnitelmansa, joka edellytti mm. molemminpuolista aselepoa ja Palestiinan valtion muodostamista ennen toukokuuta 2005.

Toukokuu

- 1. toukokuuta – George W. Bush piti puheen lentotukialus USS Abraham Lincolnilla taustallaan näyttävä banneri, jossa luki "tehtävä suoritettu" ("Mission Accomplished").
- 7. toukokuuta – Suomi hävisi Ruotsille MM-jääkiekon puolivälierässä Hartwall-areenalla 5-6, johdettuaan toisen erän jälkeen 5-1.
- 16. toukokuuta – Casablancassa, Marokossa sattui useita itsemurhaiskuja, jotka vaativat 41 ihmisen hengen, joukossa iskujen tekijät. Marokon viranomaiset pidättivät useita islamistijärjestön jäseniä, joiden epäiltiin osallistuneen iskujen suunnitteluun.
- 24. toukokuuta – Euroviisut Riiassa, Latviassa. Voittajana Turkin Sertab Erener kappaleella Everyway That I Can. Toisena Belgian Urban Trad ja kolmantena Venäjän t.A.T.u..
- 26. toukokuuta – Ehdotettu Euroopan perustuslaki julkistettiin.
- 27. toukokuuta – 300-vuotisjuhlallisuudet alkoivat Pietarissa.
- 27. toukokuuta – Marokossa hyväksyttiin uusi terrorisminvastainen laki toukokuun 16. päivän iskujen seurauksena.
- 29. toukokuuta – BBC:n englantilainen toimittaja syytti julkisesti Blairin hallitusta julkisen mielipiteen manipulointiyrityksistä viitaten Irak-raporttiin, jossa sodan uhkaa toimittajan mukaan liioiteltiin. Aiheesta nousi skandaali sekä mielenosoituksia.
- 31. toukokuuta – Huomattava auringonpimennys Suomessa.

Kesäkuu

- 1. kesäkuuta – Kiinassa kolmen solan padon tekojärven täyttö alkoi.
- 8. kesäkuuta – Väkivaltaisten taistelujen jälkeen sotilasvallankaappausyritys päättyi Mauritaniassa.
- 16. kesäkuuta – Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkaisi raportin Iranin ydinaseisiin liittyvistä toimista ja pyysi maalta lupaa saada suorittaa maassa tutkimuksia.
- 17. kesäkuuta – Liberia allekirjoitti aseleposopimuksen kahden kapinallisryhmän kanssa, jotka hallitsivat yli puolta maan alueesta.
- 18. kesäkuuta –