:: wikimiki.org ::
| Mainilan Laukaukset |
Mainilan laukaukset
Mainilan laukaukset oli Neuvostoliiton lavastama tykistön hyökkäys Mainilaan, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.
Neuvostoliiton tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 1939 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Mainila ei ollut silloin Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Suomi tarjoutui selvittämään tapauksen Neuvostoliiton kanssa yhteistyönä. Neuvostoliitto kuitenkin sanoi irti maiden hyökkäämättömyyssopimuksen.
Joidenkin historioitsijoiden mukaan Mainilan laukauksia ei koskaan edes ammuttu. Suomen rajavartioston tähystystornista kuitenkiin kuultiin ja havaittiin viisi tykinlaukausta kello 14.30–15.00 ja kaksi heittimen laukausta kello 15.00–15.05. Rajavartioiden todistuksen mukaan pystyttiin varmentamaan, että kranaatit tulivat Neuvostoliiton puolelta. Neuvostoliittolaisista arkistoista ei ole löytynyt raportteja Mainilan laukausten uhreista, joten ketään ei tiettävästi kuollut.
Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti vuonna 1998 Neuvostoliiton olleen syypäänä Mainilan laukauksiin.
Mainilan laukausten juoni luultavasti kopioitiin vuoden 1939 maaliskuun Puna-armeijan strategisen sotapelin alkuasetelmasta. Sen lähtökohtana oli, että Saksa, Puola, Suomi, Viro ja Latvia olivat liittoutuneet Neuvostoliittoa vastaan. Asetelmaan kuului, että Karjalankannaksella oli Mainilan alueella tapahtunut rajakahakoita, jotka johtaisivat pian avoimeen sotaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Lähteet
# Sivut 327–328.
Luokka:Suomi 1939-1945
Luokka:Suomen poliittinen historia
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
Mainila
Mainilan laukaukset oli Neuvostoliiton lavastama tykistön hyökkäys Mainilaan, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.
Neuvostoliiton tiedotuksen mukaan 26. marraskuuta 1939 Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut 13 harjoituksissa ollutta rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen. Mainila ei ollut silloin Suomen tykistön kantaman sisällä, koska tykit oli käskystä vedetty kauaksi rajalta. Suomi tarjoutui selvittämään tapauksen Neuvostoliiton kanssa yhteistyönä. Neuvostoliitto kuitenkin sanoi irti maiden hyökkäämättömyyssopimuksen.
Joidenkin historioitsijoiden mukaan Mainilan laukauksia ei koskaan edes ammuttu. Suomen rajavartioston tähystystornista kuitenkiin kuultiin ja havaittiin viisi tykinlaukausta kello 14.30–15.00 ja kaksi heittimen laukausta kello 15.00–15.05. Rajavartioiden todistuksen mukaan pystyttiin varmentamaan, että kranaatit tulivat Neuvostoliiton puolelta. Neuvostoliittolaisista arkistoista ei ole löytynyt raportteja Mainilan laukausten uhreista, joten ketään ei tiettävästi kuollut.
Venäjän presidentti Boris Jeltsin tunnusti vuonna 1998 Neuvostoliiton olleen syypäänä Mainilan laukauksiin.
Mainilan laukausten juoni luultavasti kopioitiin vuoden 1939 maaliskuun Puna-armeijan strategisen sotapelin alkuasetelmasta. Sen lähtökohtana oli, että Saksa, Puola, Suomi, Viro ja Latvia olivat liittoutuneet Neuvostoliittoa vastaan. Asetelmaan kuului, että Karjalankannaksella oli Mainilan alueella tapahtunut rajakahakoita, jotka johtaisivat pian avoimeen sotaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Lähteet
# Sivut 327–328.
Luokka:Suomi 1939-1945
Luokka:Suomen poliittinen historia
Talvisota:Tämä on artikkeli Suomen ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Musiikkiyhtyeestä kertoo artikkeli Suomen Talvisota 1939-1940 (yhtye)
Suomen Talvisota 1939-1940 (yhtye)
Talvisota oli talvella 30. marraskuuta 1939–13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Sodan päätteeksi solmitussa Moskovan rauhansopimuksessa Suomi menetti 10 prosenttia alueistaan ja toiseksi suurimman kaupunkinsa, Viipurin, Neuvostoliitolle. Sota on tunnettu rankoista talviolosuhteista, jotka johtivat Puna-armeijan valtaviin tappioihin ja suomalaisten mottitaktiikasta. Maailman lehdistö seurasi sotaa tarkasti, ja yleinen sympatia oli Suomen puolella. Sana sisu pääsi siten kansainväliseen tuntemukseen.
Talvisodan tausta
1930-luvun lopulla Neuvostoliitto pyrki suojautumaan pelättävissä olevan Saksan hyökkäyksen varalta. Se aikoi laajentaa vaikutustaan Saksan kanssa salaa neuvotellun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti.
Neuvostoliiton diplomaatit kävivät vuoden 1939 ajan Suomen kanssa neuvotteluja esittäen alueluovutuksia ja -vaihtoja sekä Neuvostoliiton sotilastukikohtien sijoittamista Suomen maaperälle. Motiivina oli heidän mukaansa Leningradin turvaaminen etäännyttämällä vieraan valtion rajaa siitä. Neuvostoliitto tarjosi vaihtokauppana laajempia alueita Karjalasta. Saman kaltaisia neuvotteluja se kävi myös Baltian maiden kanssa.
Suomen hallitus koki vaatimukset kestämättöminä ja kieltäytyi, vaikka silloin Suomen puolustusneuvoston puheenjohtajana toiminut Mannerheim ja Suomen hallituksen neuvottelijana ollut Paasikivi olisivat suostuneet niihin ainakin osittain.
Sodan alku
Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomasti marraskuussa Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset, joilla se naamioi hyökkäyssotansa puolustukselliseksi toimenpiteeksi. Neuvostoliitto muodosti myös Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen suomalaisista kommunisteista ja katsoi täten käyvänsä sotaa ainoastaan porvarillisia vihollisia vastaan. Täten Neuvostoliitto sai myös lisämotiivin, kun se väitti Terijoen hallituksen pyytäneen apua Neuvostoliitolta viemään loppuun vuoden 1918 sisällissota ja vallankumouksen toteuttaminen Suomessa.
Puna-armeijan hyökkäys alkoi 30. marraskuuta 1939. Sen tykistö avasi tulen Karjalan kannaksella kello 6.50. Kaupunkien pommitus alkoi kello 9, yhteensä 16 paikkakuntaa pommitettiin, Helsinkiä kahdesti. Presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta kello 13.30. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov piti myöhään illalla radiopuheen, jossa hän kertoi neuvostohallituksen antaneen Puna-armeijalle määräyksen varmistua valtion ulkoisesta turvallisuudesta.
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen tuomittiin ympäri maailman. Muodollisena kansainvälisenä protestina Neuvostoliitto erotettiin 14. joulukuuta 1939 Kansainliitosta, joka päätöslauselmassaan tuomitsi hyökkäyksen ja kehotti jäseniään antamaan apua Suomelle.
Sodan kulku
Suomi oli alkanut varautua puolustukseen jo neuvottelujen aikana ja oli suorittanut täydellisen liikekannallepanon ylimääräisten harjoitusten (YH) nimellä. Neuvostojoukkojen hyökätessä Suomi oli jo organisoinut puolustuksensa.
Neuvostoliiton strategiana oli hyökätä Suomeen kolmelta suunnalta. Pääpaino oli hyökkäyksellä Karjalan kannaksen läpi Viipuriin ja siitä Helsinkiin. Toinen tavoite oli katkaista Suomi hyökkäyksellä vyötärön kapeimmasta kohdasta Ouluun. Pohjoisessa hyökättiin Petsamoon tavoitteena edetä Rovaniemelle ja Ruotsin rajalle.
Kannaksella Puna-armeija törmäsi välittömästi Suomen tärkeimpään linnoituslinjaan, Mannerheim-linjaan. Suomi sai ensimmäisen merkittävän voittonsa Tolvajärven taistelussa joulukuun alkupuolella. Tämä voitto paransi suomalaisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.
Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin kauttaaltaan joulukuussa. Tähän vaikuttivat talviolosuhteet, joihin Neuvostoliiton mekanisoitu armeija ei soveltunut, ja kömpelö taktiikka. Suurimman voiton Suomi sai Suomussalmen taistelusta ja sitä seuranneesta Raatteentien taistelusta, joissa kaksi Suomen katkaisua yrittänyttä divisioonaa tuhottiin. Nämä taistelut ovat perinteisiä esimerkkejä mottitaktiikasta. Tappion seurauksena Neuvostoliitto luopui tavoitteistaan vyötärön seudulla.
Neuvostoliitto aloitti toisen, Kannakselle keskitetyn offensiivinsa 1. helmikuuta. Tämä ja Suomen kriittiseksi huonontunut pula ampumatarvikkeista johti Mannerheimin linjan murtumiseen. Puna-armeija sai ensimmäisen merkittävän voittonsa 11. helmikuuta, kun se pääsi murtoon Lähteen lohkolla. Suomalaiset epäonnistuivat vastahyökkäyksessä, ja seuraavina päivinä Puna-armeija laajensi murtoaan tukilinjan läpi. 15. helmikuuta Mannerheim antoi Kannaksen armeijalle käskyn perääntyä väliasemaan.
Lakkautetut rauhanneuvottelut aloitettiin uudelleen. Neuvostoliittoa rauhan sopimiseen painosti uhka Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan taholta. Todellisuudessa Suomeen lähetettäville Britannian ja Ranskan joukoille oli annettu käsky olla osallistumatta taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska suunnittelivat Suomen auttamisen varjolla itse asiassa Norjan satamien valloittamista, aluevesien miinoittamista ja Narvik–Kiiruna–Luulaja-rautatien valloittamista edetäkseen sieltä etelään kohti Saksaa. Tätä kuitenkaan Neuvostoliitto ei tiennyt, joten heidän osallistumisensa talvisotaan Suomen puolella nähtiin uhkana. Myös Puna-armeijan massiiviset tappiot tekivät sodasta kalliin, ja lähestyvä kelirikkoaika tiesi, ettei Suomen valtaaminen missään tapauksessa olisi ollut nopea tavoite.
Rauha
Yhdistyneen kuningaskunnan
Suomalaiset pitivät maaliskuussa puolustusasemista kiinni epätoivoisesti, jotta neuvottelijoilla olisi toivoa saada edullinen rauha. Puna-armeija oli edennyt lähes Viipuriin ja Puolustusvoimat oli murtumisen partaalla, kun Moskovan rauha allekirjoitettiin. Se astui voimaan 13. maaliskuuta 1940.
Moskovan rauhan ehdot olivat Suomelle kalliit. Se menetti suuren osan Karjalasta, teollisuudesta ja Viipurin, maan toiseksi suurimman kaupungin.
Osapuolten heikkoudet ja vahvuudet
Suomen armeijalla oli puolellaan kokemus, maaston tuntemus, sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kylmässä ja lumisessa maastossa. Erityisen merkittäviä edellä mainitut taidot olivat Laatokan pohjoispuolella, noin 1000 kilometriä pitkällä erämaa-alueella, jossa oli vain muutamia teitä ja vähän asutusta. Sukset, ahkio, teltta ja kamina olivat talvisodan salaisia aseita Suomen puolella. Näitä varusteita ja niihin liittyvää taktiikkaa oli kehitelty 1920- ja 1930-lukujen aikana.
Välineiden ja taitojen vaikutusta tehostettiin polttamalla rajaseudun kylät ja erilliset rakennukset, jolloin vihollinen ei voinut niissä majoittua.
Puna-armeijalla oli puolellaan ylivoimainen kalusto- sekä miesylivoima. Toisaalta Puna-armeijan taktiikka oli peräisin Neuvostoliiton keskeisiltä alueilta, eli arolta, jossa se luotti avoimeen hyökkäykseen vihollista vasten. Lisäksi upseerit olivat liian sidottuja ohjesääntöihin sodankäynnistä.
Merkittävä talvisodan kulkuun vaikuttava tekijä olivat Stalinin puhdistukset vuonna 1938, joissa noin 30 000 Neuvostoliiton uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettua upseeria tapettiin. Mekanisoitua sodankäyntiä oli kehitetty salaisesti Neuvostoliitossa yhdessä Saksan kanssa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Talvisodassa ei nähty 1930-luvun neuvostoliittolaisten uutta sodankäyntiä, vaan kokemattomien upseerien vaativissa ja oudoissa oloissa suorittamia tehtäviä.
Suomalaiset käyttivät omia taktiikoitaan ja vihollisen virheitä tehokkaasti hyödykseen tekemällä motteja hyökkääjän kolonnista. Talvisodan katastrofi johti Puna-armeijan johdossa selvityksiin ja teloituksiin.
Merkittävä suomalaisten vahvuus oli myös radiotiedustelu, eli vihollisen radioliikenteen sieppaus, paikantaminen ja salakirjoitettujen sanomien avaus. Radiotiedustelun avulla suomalaiset pystyivät muun muassa keskittämään moteissa kaiken voiman tiedossa olevia ulosmurtautumisia vastaan ja jättämään muut alueet motin ympärillä lähes miehityksettä.
Suomalaisten suurin ongelma talvisodassa oli panssarintorjunta-välineiden puute. Telamiinat olivat tehokkaita, mutta niiden suojaksi ei ollut aina jalkaväkimiinoja riittävästi tai ne puuttuivat kokonaan. Panssarintorjuntatykkejä oli vain kolmannes rauhanaikana suunnitellusta määrästä. Panssarintorjuntakiväärin hankintaa oli suunniteltu, mutta se ei toteutunut ennen sodan alkua. Tilapäiset panssarintorjuntavälineet kuten polttopullot ja kasapanokset eivät olleet aina käytettävissä suojattomasta maastosta johtuen. Panssarintorjunnan heikkoudet johtivat helposti jalkaväen moraalin alentumiseen ja suoranaista pakokauhua esiintyi joskus.
Osapuolten tappiot
Suomalaisten tappiot olivat 22 800 kaatunutta. Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen 49 000 kaatunutta, mutta nykyään tiedetään varmuudella tämän luvun olevan liian pieni. Everstiluutnantti G.F. Krivoshejevin 1990-luvulla johtama tutkimusryhmä tutki kaikki neuvostoarkistoissa olleet tiedot Neuvostoliiton sodissa kärsimistään tappioista (tutkimus on julkaistu englanniksi nimellä Soviet Casualties and Combat Losses in the Twentieth Century). Ryhmä toteaa, että tarkkoja tappioita ei voida varmuudella sanoa tietojen ristiriitaisuuksien takia, mutta antaa kuitenkin kaksi eri lukua kaatuneista:
- Yksiköiden tappioilmoitukset sisältävät 95 348 kaatunutta, kadonnutta ja haavoihinsa kuollutta.
- Vuosina 1949–1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää 126 875 nimeä.
Ryhmän mukaan jälkimmäinen on todennäköisesti lähempänä oikeata. Haavoittuneiden punasotilaiden luvuksi ryhmä ilmoittaa 265 000 miestä. Venäläisessä ja neuvostoliittolaisessa kirjallisuudessa on esitetty suurempiakin lukuja, kuten 200 000–300 000 kaatunutta, huippuna Nikita Hruštševin mainitsemat miljoonan miehen tappiot. Nämä luvut eivät kuitenkaan perustu arkistolähteisiin.
Sodan seurauksena Suomi menetti Sallan, Karjalan, Suomenlahden ulkosaaret ja Kalastajasaarennon länsiosan. Kaiken kaikkiaan luovutetut alueet olivat 12 prosenttia Suomen pinta-alasta. Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle Hangon sotilastukikohdaksi. Kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista, joka oli noin 12 prosenttia koko väestöstä. Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä pika-asutuslaki. Sodan jälkeen perustettu Karjalan Liitto pyrki puolustamaan karjalaisevakkojen etuja.
Lyhyen rauhan jälkeen seurasi jatkosota Neuvostoliittoa vastaan. Sen sodanjulistus annettiin 25. kesäkuuta 1941.
Ruotsin ja Viron roolit talvisodassa
Pohjoismaat, eritoten Ruotsi, tukivat hieman Suomea sodassa. Ruotsista saapui vapaaehtoisena sotaan yli 8 000 henkilöä. Virallinen Ruotsi ei kuitenkaan tukenut Suomea millään tavoin ja kielsi liittoutuneiden ja monien muidenkin maiden pyynnöt joukkojen kuljetuksesta Suomen avuksi. Ruotsi oli ennen sotaa sitoutunut muun muassa hoitamaan Ahvenanmaan puolustuksen sotatilanteessa. Sodan syttyessä Suomen pyynnöt asiasta kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Suomen oli puolustettava itse Ahvenanmaata. Ruotsin tyly asenne naapurimaataan kohtaan aiheutti närää kautta Euroopan ja ulkomaiset lehtimiehet kirjoittelivatkin aiheesta tyyliin "ruotsalaiset saattavat joutua katumaan päätöstään". Suomi pystyi kuitenkin pitämään itsenäisyytensä ja Ruotsin rajaa ei näin päästy uhkaamaan idästä.
Viron osa sodassa oli monitahoinen. Valtio oli itsenäinen, mutta allekirjoittanut syyskuussa 1939 avunantosopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Neuvostolaivaston sota-aluksia oli Tallinnassa ja Paldiskissa oli lentotukikohta, josta erityisesti pommitettiin Turkua.
Suomen poliittinen johto kutsui Viroa "vihollisensa liittolaiseksi" ja Suomessa esiintyi Viron-vastaisuutta. Maiden diplomaatit kävivät pisteliästä sananvaihtoa liittyen Viron rooliin. Virallisesti Viro ilmoitti olevansa sodassa puolueeton ja että neuvostolaivasto on Tallinnassa vain laivastovierailulla. Henkilökohtaisesti Viron johto antoi kuitenkin luvan Tallinnan ulkopuolella olevien Puna-armeijan tukikohtien pommittamiseen. Suomen ilmavoimat pommittivatkin, mutta tavoitteenaan lähinnä näyttää Puna-armeijalle, etteivät ne ole koskemattomia. Ilmavoimilla oli suunnitelma Paldiskin lentotukikohdan tuhoamiseksi, mutta sitä lykättiin sodan loppuun asti Karjalankannaksen toisen offensiivin alettua, kun pommikoneita tarvittiin jalkaväen tukemiseksi. Suomalaiset myös miinoittivat Viron laivaväyliä. Miinat upottivat saksalaisen kauppalaiva Dietrich Hasseldickin (900 tonnia).
Vaikka poliittisesti Suomi ja Viro olivat etäisiä, sotilaallisesti mailla oli salaista ja Suomelle arvokasta yhteistyötä. Virolaiset radiotiedustelijat mursivat Puna-armeijan koodattua radioliikennettä ja saivat divisioonatason tietoa sen operaatioista. Tiedustelutieto lähetettiin Suomeen Suomenlahden merikaapeleita pitkin.
Talvisodan merkityksestä
Talvisota saattoi vaikuttaa toiseen maailmansotaan merkittävästi, koska Saksa arvioi Neuvostoliiton "savijaloilla seisovaksi jättiläiseksi" ja päätti lopulta hyökätä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Toisaalta venäläiset ottivat opikseen jäykän taktiikan ja jäykkien komentosuhteiden aiheuttamista tappioista sekä jalkaväen koulutuksen puutteista, joka heijastui toisen maailmansodan loppuhetkiin. Myös Suomi-konepistoolein varustettujen iskujoukkojen menestys Raatteentiellä johti konepistoolin sekä tietenkin suksien merkityksen uudelleenarviointiin Neuvostoliitossa.
Neuvostoliiton virallinen kanta oli 1980-luvulle asti, että talvisota oli vain pieni rajaselkkaus. Sittemmin Venäjällä on ilmestynyt kirjallisuutta ja TV-dokumenttejä, joissa sodan laajuus ja dramaattisuus on esitelty.
Kirjallisuutta
- Erkki Käkelä: Marskin panssarintuhoojat. ISBN 951-0-24638-7
- kertoo suomalaisen panssarintorjunnan teoriasta ja käytännöstä vuosina 1917–1945
- Erkki Palolampi: Kollaa Kestää ISBN 951-0-16034-2
- Kertoo Kollaanjoen taisteluissa. Liitteenä sotahistoriallinen katsaus Kollaan rintama — talvisodan pienoiskuva, kirjoittanut K. J. Mikola.
- useita kirjoittajia: Talvisodan pikkujättiläinen. ISBN 951-0-23536-9. Toimitus: Jari Leskinen ja Antti Juutilainen
- kertoo erään näkemyksen talvisodasta
Katso myös:
- Media ja sodankäynti Suomessa
- Jatkosota
- Talvisodan henki
- Suomen Ilmavoimat, joka kuvaa talvisodan ilmasodan ja lentokaluston
- [http://www.iremember.ru/infantry/krutskikh/krutskikh.htm Neuvostoliittolaisen Talvisodan veteraanin haastattelu]
Luokka:Suomi 1939-1945
Luokka:Toinen maailmansota
ko:겨울 전쟁
ja:冬戦争
26. marraskuuta26. marraskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 330. päivä (331. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 35 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Sisko
:- suomenruotsalainen kalenteri: Dagmar
:- ortodoksinen kalenteri: Jyrki, Yrjö
:- saamenkielinen kalenteri: Unni
:- vanhemmissa kalentereissa: Catharina, Conrad, Conradus, Linus, Lunetta
Tapahtumia
- 1778 - Kapteeni James Cook löysi ensimmäisenä eurooppalaisena Mauin saaren Havaijin saarista.
- 1862 - Charles Dodgson (paremmin tunnettu nimellä Lewis Carroll) lähetti käsinkirjoitetun "Liisan seikkailut ihmemaassa" (Alice's Adventures Underground) kymmenvuotiaalle Alice Liddellille.
- 1917 - Jääkiekkoliiga National Hockey League (NHL) perustettiin. Montreal Canadiens, Montreal Wanderers, Ottawa Senators, Quebec Bulldogs ja Toronto Arenas olivat liigan ensimmäiset joukkueet.
- 1922 - Howard Carter ja Lordi Carnarvon astuivat ensimmäisinä ihmisinä yli 3 000 vuoteen Egyptin kuningas Tutankhamonin hautaan.
- 1939 - Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset.
- 1941 - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Rooseveltin allekirjoittaman lain mukaan marraskuun neljättä torstaita vietetään Yhdysvalloissa "kiitospäivänä" (Thanksgiving Day).
- 1941 - Toinen maailmansota: Hyökkäys Pearl Harboriin. Japanilaisen vara-amiraali Chuichi Nagumon johtama kuuden lentotukialuksen laivasto suuntasi Hitokapun lahdelta Pearl Harboriin radiohiljaisuuden vallitessa.
- 1942 - Elokuva "Casablanca" ensi-illassa Hollywood Theaterissa New Yorkissa.
- 1950 - Korean sota: Kiinan kansantasavallan joukkoja siirtyi Pohjois-Koreaan käynnistäen massiivisen vastahyökkäyksen eteläkorealaisia ja yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan (englanniksi "Battle Chosin Reservoir"), mikä lopetti spekulaatiot nopeasta voitosta.
- 1954 - Väinö Linnan Tuntematon sotilas julkaistiin.
- 2003 - Ilmailu: Concorden viimeinen lento.
Syntyneitä
- 1857 - Ferdinand de Saussure, kielitieteilijä
- 1885 - Heinrich Brüning, Saksan valtakunnankansleri 1930–1932 († 1970)
- 1894 - Norbert Wiener, matemaatikko, kybernetiikan perustaja († 1964)
- 1899 - Bruno Hauptmann, Charles Lindberghin pojan kidnappaaja († 1936)
- 1914 - Paavo Honkajuuri, vuorineuvos († 15.3.2001)
- 1922 - Charles M. Schulz, sarjakuvapiirtäjä ("Tenavat") († 2000)
- 1926 - Olavi Niitamo, Tilastokeskuksen pääjohtaja († 30.4.1999)
- 1931 - Eila Roine, näyttelijä
- 1937 - Boris Jegorov, kosmonautti
- 1939 - Tina Turner, laulaja ja näyttelijä ("Nutbush City Limits", "We Don't Need Another Hero")
- 1942 - Viktor Klimenko, laulaja ja näyttelijä
- 1943 - Bruce Paltrow, tuottaja (St. Elsewhere) ja elokuvaohjaaja, näyttelijä Gwyneth Paltrown isä († 2002)
- 1945 - Jorma Huuhtanen, KELA:n pääjohtaja
- 1951 - Ilona Staller eli "Cicciolina", unkarilaissyntyinen italialainen pornofilmitähti (?–1989), poliitikko ja parlamentaarikko (1987–?)
Kuolleita
- 399 - Paavi Siricius
- 1504 - Isabella, Kastilian ja Leónin kuningatar, Ferdinand V:n puoliso ja Kristoffer Kolumbuksen suojelija
- 1956 - Tommy Dorsey, Big Band -johtaja (s. 19.11.1905)
Juhlapäiviä
- Mongolia: Itsenäisyyspäivä.
----
Katso myös: kalenteri ~ 25. marraskuuta, 27. marraskuuta
Luokka:Marraskuu
-11-26
ms:26 November
ko:11월 26일
ja:11月26日
simple:November 26
th:26 พฤศจิกายน
1939 Tapahtumia
- 24. tammikuuta - Maanjäristys surmasi 30 000 Chilessa.
- 26. tammikuuta - Francon joukota valtasivat Barcelonan.
- 2. helmikuuta - Unkari liittyi anti-komintern-liittoon
- 27. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
- 2. maaliskuuta - Pius XII:sta paavi
- 15. maaliskuuta - Natsi-Saksan joukot miehittivät loputkin Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostetaan Böömin-Määrin protektoraatti.
- 22. maaliskuuta - Liettua luovutti Memelin Saksalle.
- 28. maaliskuuta - Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyy.
- 4. huhtikuuta - Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
- 7. huhtikuuta - Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakenee maasta.
- 11. huhtikuuta - Unkari erosi Kansainliitosta.
- 7. toukokuuta - Espanja erosi Kansainliitosta
- 22. toukokuuta - Natsi-Saksa ja Italia solmivat terässopimuksen.
- 4. kesäkuuta - Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettava höyrylaiva SS St. Louis käännytetään Floridasta, sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Palattuaan Eurooppaan, yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
- 17. kesäkuuta - Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitetaan viimeisessa julkisessa teloituksessa Ranskassa giljotiinilla.
- 6. heinäkuuta - Viimeiset juutalaisten yritykset suljetaan Saksassa.
- 23. elokuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakavat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja Itäosa Puolaa Neuvostoliitolle.
- 30. elokuuta - Puola aloitti mobilisaation.
- 1. syyskuuta - Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi.
- 3. syyskuuta - Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
- 5. syyskuuta - Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
- 6. syyskuuta - Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
- 10. syyskuuta - Kanada julisti sodan Saksalle
- 17. syyskuuta - Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan idästä ja valtasi maan itäosan.
- 27. syyskuuta - Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
- 28. syyskuuta - Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua, lukuun ottamatta Memeliä siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin.
- 8. lokakuuta - Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
- 11. lokakuuta - Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
- 6. marraskuuta - Sonderaktion Krakau: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetetään Sachsenhausenin keskitysleirille.
- 8. marraskuuta - Venhon tapaus: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Alankomaissa Venhossa.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler selviää täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
- 26. marraskuuta - Mainilan laukaukset.
- 30. marraskuuta - Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- 1. joulukuuta - Terijoen hallitus pääministerinään Otto Ville Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon
- 14. joulukuuta - Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta
- 27. joulukuuta - Maanjäristys Itä-Anatoliassa, Turkissa, 100 000 kuollutta.
- Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.
- Siam muutti nimensä Thaimaaksi.
- Suomessa poikkeuksellisen lämmin elokuu.
Syntyneitä
- 31. tammikuuta - Eino Grön, iskelmälaulaja
- 25. maaliskuuta - Ian McKellen, näyttelijä
- 26. maaliskuuta - James Caan, näyttelijä
- 7. huhtikuuta - Francis Ford Coppola, elokuvaohjaaja
- 20. huhtikuuta - Gro Harlem Brundtland
- 10. toukokuuta - Hannu Taanila, toimittaja
- 6. kesäkuuta - Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
- 4. heinäkuuta - Paavo Liski, näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 30. elokuuta - John Peel, radio-DJ
- 8. marraskuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 18. joulukuuta - Michael Moorcock, englantilainen tieteiskirjailija
- 26. marraskuuta - Tina Turner, laulaja
Kuolleita
- 28. tammikuuta - William Butler Yeats, kirjailija
- 10. helmikuuta - Paavi Pius XI
- 2. maaliskuuta - Howard Carter, egyptologi
- 11. elokuuta - Jean Bugatti, autosuunnittelija
- 23. syyskuuta - Sigmund Freud
- 23. joulukuuta - Anthony Fokker, lentokonetehtailija
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Ernest Orlando Lawrence
- Kemia: Adolf Friedrich Johann Butenandt, Leopold Ruzicka
- Lääketiede: Gerhard Domagk
- Kirjallisuus: Frans Emil Sillanpää
- Rauha: ei jaettu
ms:1939
ko:1939년
ja:1939年
simple:1939
th:พ.ศ. 2482
ValkeasaariValkeasaari, venäjäksi Belo-ostrov, pitäjä Pohjois-Inkerissä. Valkeasaareen kuului aikaisemmin Siestarjoen teollisuuskeskus. Valkeasaari oli tärkeä Suomen ja Venäjän (Neuvostoliiton) rajanylityspaikka vuosina 1809-1940.
Historia
Stalinin aikana rajavyöhykettä Karjalan kannaksella alettiin puhdistaa suomalaisista.
Vuosina 1935-36 noin 27 000 inkerinsuomalaista karkotettiin mm. Etelä-Kazahstaniin ja Keski-Aasiaan.
Neljä Pohjois-Inkerin seurakuntaa (Miikkulainen, Vuole, Lempaala ja Valkeasaari) tuhottiin kokonaan.
Kyliä
Akkasenkylä (Lestilä), Alakylä, Alosaari, Kaljala, Konnunkylä (Konnunselkä), Luuppola, Mainila, Meri-Tuittu, Mottori, Myllynkylä (Aleksandrovka), Nakara, Pienikivi, Retukylä, Revonnenä, Sierattala (Sertolovo), Suontaka, Suurikivi, Tipuna, Valkeasaari, Vaskisavotta
Luokka:Inkeri
Kranaatinheitin
Kranaatinheitin on jalkaväen kaaritulta ampuva raskas tulitukiase. Kranaatinheitintä pidetään yksinkertaisuutensa ja ampumatarkkuutensa puolesta tehokkaana jalkaväen aseena. Heittimen tehokas kantama vaihtelee kaliiperista ja ampumatarvikkeesta riippuen, suomalaisen 81 Krh 71Y:n kantama on noin kuusi kilometriä, 120 Krh 92:n kantama noin kahdeksan kilometriä.
Suomen puolustusvoimien käytössä olevat heitintyypit ovat Tampellan kehittämiä, ja Tampellan ja nykyisin Patria Vammas Oy:n valmistamia.
Rakenne
Kranaatinheittimessä on yleensä kolme osaa: vastin, tuki ja putki.
Vastin on metallinen levy, jossa on nivelkuoppa sekä piikkejä, joiden avulla sen on tarkoitus pureutua alustaansa heittimellä ammuttaessa. Vastimen tarkoitus on tukea putken pohjaa ja välittää rekyyli maahan. Heittimen putki kiinnittyy nivelkuoppaan.
Tuki kiinnitetään jousikehdostaan heittimen putken yläosaan. Tuki käsittää sivusuuntauskoneiston, korosuuntauskoneiston, tasauskoneiston, istukan suuntaimelle sekä jousituskoneiston rekyylin vaimentamiseksi.
Putki on yksinkertainen, yleensä sileäputkinen ja suustaladattava, johon ammus pudotetaan. Osuessaan putken iskuriin kranaatin panos räjähtää lähettäen kranaatin lentoon. Iskuri voi olla kiinteä (yleensä kevyissä kranaatinheittimissä, kaliiberi 81-82 mm), jolloin ammus lähtee valuttuaan putken pohjalle, tai se voi toimia laukaisukoneiston välityksellä (raskaat kranaatinheittimet, kaliiperi yli 100 mm), jolloin heitin laukaistaan laukaisunarulla. Putken pohjassa on nivelpallo, joka oikeassa kulmassa asetettuna lukittuu vastimen nivelkuoppaan. Vastimeen kiinnitettynäkin putki voi kääntyä täydet 360 astetta.
Ammukset
iskuriin
Kranaatinheittimien ampumatarvikevalikoimaan kuuluu useita erityyppisiä ammuksia. Kranaatinheittimen laukausyhdistelmä käsittää itse ammuksen, yleensä ammuksen kärkeen asetettavan sytyttimen (yleensä iskusytytin) ja sarjapanoksen, joka koostuu ammuksen pyrstön sisään laitettavan peruspanoksesta ja 0-6 pyrstön kaulalle asetettavasta lisäpanoksesta. Heittimen iskurin sytyttäessä peruspanoksen sytyttää se puolestaan lisäpanokset.
Sirpalekranaatit räjähtävät iskusytyttimen osuessa esteeseen tai optisen herätesytyttimen havaitessa kranaatin olevan ennaltamäärätyllä korkeudella maanpinnasta. Ilmassa räjähtäneen kranaatin sirpalevaikutus on moninkertainen maassa räjähtäneeseen verrattuna. Sirpalekranaatin sirpalevaikutus on maastosta riippuen useita kymmeniä metrejä. Räjähdysaineena käytetään yleensä trotyyliä, kuori voi olla esimerkiksi valurautaa.
Savuammuksissa on pohjasytytin, joka maahan törmätessään alkaa savuttamaan. Kevyen kranaatinheittimen savuammuksen savutusaika on noin neljä minuuttia. Savuammuksia käytetään omien joukkojen suojaamiseen, vihollisen sokaisemiseen tai harhauttamiseen.
Valaisuammukset räjähtävät aikasytyttimen vaikutuksesta ilmassa valaisten alla olevan alueen 30-40 sekunniksi.
Kuorma-ammus sisältää useita pienempiä tytärammuksia, jotka levittäytyvät laajalle alueelle emoammuksen räjähtäessä laajentaen kranaatin vaikutusalaa.
Käyttö
Kranaatinheittimistön etuna on suuri tulinopeus (esim 120 Krh 92: 12-15 ls/min), aseen suhteellinen keveys tykistöön verrattuna (120 Krh 92: 486 kg kuljetuskunnossa), nopea asemaanmenokyky ja tuliasemasta lähtö. Haittapuolia on lyhyehkö kantama sekä suuresta ampumakulmasta johtuva helppo paikannettavuus vastatykistötutkilla. Koska kranaatinheitin ampuu yläkulmilla, soveltuu se käytettäväksi myös peitteisessä maastossa ja asutuskeskuksissa. Näistä syistä kranaatinheittimet soveltuvat erityisen hyvin jalkaväen välittömään tukemiseen.
Kranaatinheittimet kuuluvat yleensä pataljoonien (81 tai 120mm) ja komppanioiden (60 tai 81mm) kokoonpanoihin. Lisäksi esimerkiksi brittiarmeijalla on ollut jalkaväkijoukkueessa kahden miehen käytettävä pienoiskranaatinheitin (51mm).
Kevyet 81 mm:n kranaatinheittimet ovat suurvalta-armeijoiden mekanisoiduissa yksiköissä pääasiassa poistuneet käytöstä, ja ne on korvattu tehokkaammilla, yleensä ajoneuvoihin asennetuilla 120 mm:n heittimillä. Kevyempiä kranaatinheittimiä (60-81mm) käytetään kevyiden joukkojen, esimerkiksi sissi- ja erikoisjoukkojen tukena.
Heittimistö on siirtymässä yhä enemmän ajoneuvoalustalle Neuvostoliiton Afganistanissa menestyksekkäästi käyttämän 82 mm Vasilek-heitinjärjestelmän innoittamana. Tästä esimerkkinä suomalais-ruotsalainen 120 millimetrin AMOS-kranaatinheitinjärjestelmä, sekä suomessa jo useita vuosia aktiivisessa käytössä ollut kranaatinheittimellä varustettu telakuorma-auto.
Suomessa käytössä olevia perinteisiä raskaita kranaatinheittimiä ovat mm. 120 KRH 92, 120 KRH 92 76, 120 KRH 38 77, 120 KRH 3842 77 ja 120 Krh 85 92.
Aiheesta muualla
- [http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/120krh92.htm 120 KrH 92 kalustoesittely Puolustusvoimain sivulla]
- [http://media.tietotalo.fi/mil/kranaatinheitin_120_256k.wmv Kranaatinheitinryhmä ampuu heittimellä] (streaming wmv)
Luokka:Aseet
ja:%E8%BF%AB%E6%92%83%E7%A0%B2
Venäjän presidenttiTsaari johtuu sanana latinan termistä Caesar. Venäjän hallitsijalle arvonimi otettiin Bysantista, sen jälkeen kun Venäjä julistautui "kolmanneksi Roomaksi" ja Itä-Rooman perinteen jatkajaksi.
Terminä tsaari jäi slaavilaisen kulttuuripiirin sanaksi, kun taas saksalainen kielialue käytti suomen kielen "Keisari"-termiin johtanutta "Kaiser"-muunnosta, ja muissa euroopan kielissä latinan kantasanasta "Imperator" johdettua sanaa.
Pietari I laajennettua ja länsimaistettua Venäjää 1700-luvun alussa Venäjä julistettiin suurvallaksi ja keisarikunnan hallitsija Pietari Suuri Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan Keisariksi "(Vserossijski Imperator)". Arvonimi "Tsaari" säilyi ennallaan, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat mm. Kasanin Tsaari, Astrakanin Tsaari, Siperian Tsaari, Taurian Kersoneson Tsaari muiden arvonimien ohessa. Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä, kun taas Venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari.
Venäjän hallitsijoista onkin syytä puhua Venäjän keisarina Pietari Suuren jälkeen, koska juuri Pietari liitti Venäjän länsimaisuuteen ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallista mukaillun aluehallinnon ja jos ei nimenomaan käsitellä asiaa venäläisen rahvaan näkökulmasta, jolloin "keisari" ja "tsaari"-termin välillä ei ole käytännössä eroa.
Venäjän hallitsijat
Vladimirin ruhtinaat ja suuriruhtinaat
- Andrei I (1168–1175)
- Mikael I (1175–1176)
- Vsevolod III (1176–1212)
- Juri II (1212–1216 ja 1218–1238)
- Konstantin I (1216–1218)
- Jaroslav II (1238–1246)
- Svjatoslav III (1246–1249)
- Andrei II (1249–1252)
- Aleksanteri Nevski (1252–1263)
- Jaroslav III (1263–1271)
- Vasili Jaroslavitš (1272–1277)
- Dimitri Aleksandrovitš (1277–1294)
- Andrei III (1294–1304)
- Mihail Jaroslavitš (1304–1318)
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
- Daniel (1283–1303)
- Juri (1303–1325)
- Iivana I (1325–1341)
- Semjon (1341–1353)
- Iivana II (1353–1359)
- Dimitri (1359–1389)
- Vasili I (1389–1425)
- Vasili II (1425–1462)
- Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen Tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin tyttären
- Vasili III (1505–1533)
Venäjän Tsaarit
- Iivana IV "Julma" (1533–1584)
- Fjodor I (1584–1598)
- Boris Godunov (1598–1605)
- Fjodor II (1605)
- Dimitri II (1605–1606)
- Vasili IV (1606–1610)
- Ladislaus IV Puolalainen (1610–1613, 1634 lopetti virallisesti vaatimuksensa kruunuun)
- Mihail I (1613–1645) – ensimmäinen Romanovin suvusta.
- Aleksei I (1645–1676)
- Fjodor III (1676–1682)
- Iivana V (1682–1696) (Pietari Suuren kanssahallitsija)
Venäjän keisarit
- Pietari Suuri (1682–1725)
- Katariina I (1725–1727)
- Pietari II (1727–1730)
- Anna (1730–1740)
- Iivana VI (1740–1741)
- Elisabet (1741–1762)
- Pietari III (1762)
- Katariina II Suuri (1762–1796)
- Paavali (1796–1801)
- Aleksanteri I (1801–1825)
- Nikolai I (1825–1855)
- Aleksanteri II (1855–1881) – lakkautti maaorjuuden
- Aleksanteri III (1881–1894)
- Nikolai II (1894–1917), luopui kruunusta, jonka jätti veljelleen Mikael Aleksandrovitšille (1917)
Neuvostoliiton johtajat
(Ei aina virallinen valtionpäämies, Neuvostoliiton valtionpäämies ei ollut Neuvostoliiton kommunstisen puolueen pääsihteeri, vaan korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja eli neuvostoparlamentin puhemies. Vasta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen rakoillessa Gorbatšovin aikana perustettiin varsinainen valtiollinen neuvostoparlamentista tai Neuvostoliiton kommunistisesta puolueesta suoraan riippumaton toimeenpanovaltaa edustava presidentin virka.)
- Vladimir Iljitš Lenin (1917–1924)
- Josif Stalin (1924–1953)
- Georgi Malenkov (1953–1955)
- Nikita Hruštšev (1955–1964)
- Leonid Brežnev (1964–1982)
- Juri Andropov (1982–1984)
- Konstantin Tšernenko (1984–1985)
- Mihail Gorbatšov (1985–1991)
Venäjän presidentit
- Boris Jeltsin (1991–1999)
- Vladimir Putin (1999–)
- Mihail II:n asema viimeisenä Venäjän keisarina on ongelmallinen. Nikolai II luopui vallasta vallankumouksellisten painostuksesta ja luovutti kruunun veljelleen Mihailille. Isoveljensä Nikolai II:n tapaan Mihailkin pian luopui kruunusta, mutta sukulaisensa sijasta Venäjän väliaikaisen hallituksen hyväksi. Nikolai II oli joka tapauksessa viimeinen keisarillista Venäjää todella hallinnut hallitsija. Vallankumoukselliset teloittivat Mihail ja Nikolai Romanovin vuonna 1918.
Luokka:Venäjän hallitsijat
Hallitsijat
Luokka:Venäjän historia
1998 Tapahtumia
Tammikuu
- Massiivinen lumimyrsky, jota arveltiin El Niñon aihettamaksi, iski Yhdysvaltain itärannikolle.
- 2. tammikuuta - Venäjällä otettin käyttöön uusi rupla inflaation hillitsemiseksi.
- 6. tammikuuta - Lunar Prospector -luotain laukastiin Kuun kiertoradalle ja se löysi merkkejä vedestä.
- 8. tammikuuta - Kosmologit julkistivat tuloksen, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy.
- 12. tammikuuta - 19 Euroopan maata kielsivät ihmisen kloonauksen.
- 17. tammikuuta - Paula Jones syytti presidentti Bill Clintonia seksuaalisesta ahdistelusta.
- 22. tammikuuta - "Unabomber" Theodore Kaczynski tuomittiin elinkautiseen ilman armahduksen mahdollisuutta.
- 26. tammikuuta - Presidentti Bill Clinton kielsi televisiossa olleensa seksuaalisessa kanssakäymisessä valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa.
- 26. tammikuuta - PC-valmistaja Compaq osti Digital Equipment Corporationin.
- 28. tammikuuta - Ford Motor Company julkisti ostavansa Volvon 6,45 miljardilla dollarilla.
- 28. tammikuuta - Aseistetut sissit pitivät 400 lasta ja opettajaa panttivankina Manilassa, Filippiineillä.
- 29. tammikuuta - Birminghamissä, Alabamassa räjähti pommi aborttiklinikalla surmaten yhden ihmisen ja haavoittaen useita.
Helmikuu
- Yhdysvaltain senaatti määräsi presidentti Bill Clintonin suorittamaan "tarvittavat toimet" Irakin aseohjelmien pysäyttämiseksi.
- 3. helmikuuta - USA:n ilmavoimien lentäjä aiheutti 20 laskettelijan kuoleman Italiassa katkaistuaan hiihtohissin vaijerin koneellaan.
- 4. helmikuuta - Maanjäristys koillisessa Afganistanissa tappoi 5000 ihmistä.
- 6. helmikuuta - Jordanian Abdullah II:sta tuli maansa hallitsija isänsä Jordanian kuningas Husseinin määräyksestä.
- 20. helmikuuta - Irakin presidentti Saddam Hussein neuvotteli YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa, sallien YK:n asetarkastajien paluun Irakiin.
- 23. helmikuuta - Tornadot Floridassa tuhosivat tai vahingoittavat 2600 rakennusta, surmaten 42.
- 23. helmikuuta - Osama bin Laden julisti jihadin juutalaisia ja "ristiretkeläisiä" vastaan.
- 28. helmikuuta - Serbian poliisi alkoi operaation "terroristien" poispyyhkimiseksi Kosovossa.
Maaliskuu
- 2. maaliskuuta - Galileo-luotain havaitsi Jupiterin kuun Europan jääpeitteen alla valtameren.
- 5. maaliskuuta - NASA julkisti Clementine-luotaimen löytäneen Kuusta tarpeeksi vettä ihmisasutuksen tukemiseen ja rakettipolttoaineen valmistamiseen.
- 6. maaliskuuta - Jyväskylän junaturma
- 10. maaliskuuta - Yhdysvaltain joukot Persianlahdella saivat pernarutto-rokotukset.
- 11. maaliskuuta - Tanskan parlamenttivaaleissa pääministeri Poul Nyrup Rasmussen palasi valtaan.
- 23. maaliskuuta - Oscar-palkintojenjakotilaisuudessa elokuva Titanic voitti 11 Oscaria.
- 27. maaliskuuta - Yhdysvalloissa FDA hyväksyi Viagra-lääkkeen miesten impotenssin hoitoon.
Huhtikuu
- huhtikuu - Viulisti Linda Lampenius kohututtuine kuvineen ja haastatteluineen on huhtikuun Playboy -lehdessä
- 5. huhtikuuta - Japanissa Akashi-Kaikyo -silta, joka yhdistää Shikokun ja Honshun saaren, avattiin liikenteelle.
- 6. huhtikuuta - Pakistan testasi keskimatkan ballistista ohjusta, jonka kantomatka ulottuu Intian tärkeimpiin osiin.
- 10. huhtikuuta - Belfatin sopimus solmittiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja tärkeimpien Pohjois-Irlannin puolueiden välillä.
- 25. huhtikuuta - Los Frailes -kaivoksen jätevarasto Andalusiassa, Espanjassa sortui, uhaten Doñanan kansallispuiston ekosysteemiä. Jätevesi ohjattiin Guadalquivir-jokeen, jolloin 100 km² maatalousmaata saastui[http://edition.cnn.com/EARTH/9804/25/spain.disaster.reut/].
Toukokuu
- 7. toukokuuta - Apple Computer julkisti iMac-tietokoneen.
- 7. toukokuuta - Mercedes-Benz osti Chryslerin 40 miljardilla dollarilla ja muodosti DaimlerChryslerin historian suurimmassa fuusiossa.
- 11. toukokuuta - Intia suoritti toisen ydinkokeiden sarjan Rajasthanin aavikolla. (Ensimmäiset kokeet tehtiin 1974)
- 13. toukokuuta - Yhdysvallat ja Japani määräsivät talouspakotteita Intialle sen ydinkokeiden vuoksi.
- 18. toukokuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota nostivat syytteen Microsoftia vastaan monopoliaseman väärinkäytöstä.
- 21. toukokuuta - Indonesia presidentti kenraali Suharto erosi 32-vuoden virkakauden jälkeen ja asetti virkaan Jusuf Habibien.
- 28. toukokuuta - Pakistan vastasi Intian ydinkokeisiin omalla kuuden ydinräjäytyksen sarjallaan, jolloin myös sille asetettiin pakotteita.
- 30. toukokuuta - Maanjäristys iski pohjoiseen Afganistaniin tappaen 5000.
Kesäkuu
- 3. kesäkuuta - Eschedessa, Saksasa ICE-nuolijunan pyörä hajosi 200 km/h vauhdissa, johtaen radaltasyöksymiseen ja 101 ihmisen kuolemaan.
- 5. heinäkuuta - Japani laukaisi luotaimen Marsiin, liittyen Yhdysvaltain ja Venäjän ohella avaruusmahtien joukkoon.
- 12. kesäkuuta - Mikkelissä riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 14. kesäkuuta - Iso-Beltin silta avattiin liikenteelle.
Heinäkuu
- 10. heinäkuuta - Skandaali lasten hyväksikäytöstä katolisessa kirkossa: Dallasin dioneesi suostui 23,4 miljoonan dollarin korvauksiin yhdeksälle entiselle alttaripojalle, jotka väittivät joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteiksi entisen papin, Rudolph Kosin toimesta.
- 17. heinäkuuta - Pietarissa keisari Nikolai II:n jäänteet haudattiin Pietari-Paavalin linnoitukseen 80 vuotta tsaariperheen kuoleman jälkeen.
- 17. heinäkuuta - Merenalaisen määnjäristyksen laukaisema tsunami tuhoasi 10 kylää Papua-Uusi-Guineassa, tappaen ainakin 1500.
Elokuu
- 5. elokuuta - Irak lopetti kaiken yhteistyön YK:n UNSCOM-asetarkastajien kanssa.
- 7. elokuuta - Yhdysvaltain lähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa, Keniassa räjähti pommi, 224 kuoli ja 4500 loukkaantui.
- 15. elokuuta - IRA:n siipi räjäytti pommin Omaghissa, Pohjois-Irlannissa, surmaten 29 ja haavoittaen yli 200 &ndash. Tämä oli vakavin pommi-isku koko Pohjois-Irlannin terrorin aikana.
- 17. elokuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton myönsi nauhoitetussa todistuksessaan harrastaneensa "epäsopivaa fyysista kanssakäymistä" harjoittelija Monica Lewinskyn kanssa. Samana päivänä hän myönsi kansakunnalle johtaneensa ihmisiä harhaan suhteen osalta.
- 20. elokuuta - Kanadan korkein oikeus määräsi, että Quebec ei voi irtautua Kanadasta ilman liittohallituksen lupaa.
- 20. elokuuta - Yhdysvallat laukaisi ohjusiskun Afganistaniin saudimiljonääri Osama bin Ladenin perustamia al-Qaida -leirejä vastaan ja väitettyyn kemiallisten aseiden tehtaaseen Khartoumissa Sudanissa. (al-Shifan lääketehdas tuhoutuu iskussa).
Syyskuu
- 1. syyskuuta - Presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin aloittivat Venäjän talouskriisiä koskevan huippukokouksen Moskovassa.
- 2. syyskuuta - Swissairin MD-11 putoasi lähellä Peggy's Covea, Nova Scotiassa matkalla New York Citystä Geneveen. Kaikki 229 koneessa ollutta kuolivat.
- 2. syyskuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsi Jean-Paul Akayesun, pienen ruandalaisen kaupungin entisen pormestarin syylliseksi kansanmurhaan. Tuomio oli ensimmäinen joka langetettiin sitten vuoden 1948, jolloin kansanmurhat kieltävä laki tuli voimaan.
- 29. syyskuuta - Yhdysvaltain kongressissa säädettiin "Irakin vapautuslaki", joka julistaa Yhdysvaltain haluavan poistaa Saddam Hussein vallasta.
Lokakuu
- 3. lokakuuta - Dingo teki toisen comebackinsa ( 1998-2002 ) esiintymällä tunnetuimmassa kokoonpanossa Helsingin Hartwall-areenalla.
- 7. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Sonny Bono Copyright Term Extension Actin, joka pidentää tekijänoikeutta 20 vuodella.
- 12. lokakuuta - Yhdysvallat kongressi hyväksyi kiistellyn Digital Millennium Copyright Actin.
- 28. lokakuuta - Air Chinan lentäjä Yuan Bin kaappasi koneensa ja lentää Taiwaniin. Turvallisen laskun jälkeen hänet pidätettiin.
- 29. lokakuuta - Apartheid: Etelä-Afrikan totuuskomissio julkisti raporttinsa, jossa se tuomitsi molemmat osapuolet syylliksi rikoksiin.
- 29. lokakuuta - Matkalla Adanasta Ankaraan kurdimilitantti kaappasi Turkin lentoyhtiön koneen ja määräsi sen lentämään Sveitsiin. Kone laskeutuikin Ankaraan lentäjän huijattua kaappaaja sanoen laskeutuvansa Bulgarian Sofiaan polttoainetäydennystä varten.
- 30. lokakuuta - Hondurasissa pyörremysky "Mitch" tappoi 5500.
- 30. lokakuuta - 63 nuorta menehtyi ja 200 loukkaantui tulipalossa juhlapaikan tulipalossa Göteborgissa.
Marraskuu
- 1. marraskuuta - Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustettiin.
- 13. marraskuuta - Presidentti Clinton määräsi ilmaiskuista Irakin. Irak vetäytyi viime hetkellä ja lupasi ehdottoman yhteistyön asetarkastajien kanssa.
- 18. marraskuuta - UNSCOM-tarkastajat palasivat Irakiin.
- 19. marraskuuta - Yhdysvaltain edustajainhuone aloitti viraltapanokuulemiset presidentti Bill Clintonia vastaan Lewinsky-skandaalin vuoksi.
- 20. marraskuuta - Talibanien oikeus julisti Osama bin Ladenin "synnittömäksi mieheksi" osallisuudesta Yhdysvaltain lähetystöjen pommituksiin elokuussa Keniassa ja Tansaniassa.
- 20. marraskuuta - Kansainvälisen avaruusaseman rakennus alkoi.
- 24. marraskuuta - America Online julkisti ostavansa Netscape Communicationsin osakevaihdolla 4,2 miljardilla dollarilla.
- 30. marraskuuta - Deutsche Bank julkisti 10 miljardin kaupan Bankers Trustista, luoden maa | | |
