:: wikimiki.org ::
| Malminkartano |
MalminkartanoMalminkartano (ruots. Malmgård) on kaupunginosa Helsingin luoteisnurkassa Vihdintien itäpuolella, Vantaan rajan tuntumassa. Kaupunginosa on saanut nimensä Etelä-Kaarelan kaupunginosassa sijaitsevan kartanon alueella olleista malmikaivoksista, jotka ovat tosin lopettaneet toimintansa. Paikallisliikenteen käytössä oleva Vantaankosken junarata kulkee Malminkartanon läpi. Malminkartanon junaseisake sijaitsee 220 m pitkässä tunnelissa. Alueella sijaitsee Helsingin korkein paikka, Jätemäkenäkin tunnettu Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki.
Malminkartanon eteläpuolella sen ja Kannelmäen rajana toimii Mätäjoki, joka on paremmassa kunnossa kuin nimestä voisi päätellä.
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
Pääkaupunkiseudun lähiliikennella]]
Malmin asemalla]]
Malmin
Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tarkoittaa VR:n julkista paikallisjunaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Lähiliikenne käyttää pääasiassa sähkömoottorijunia (Sm1, Sm2, Sm4), mutta pääradalla on ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia. Uudet junat hankkii ja niitä hallinnoi Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Tarjouspyynnöt uusista junista lähtivät syyskuussa 2005.
Junavuoroja ajetaan päivittäin keskimäärin 850. YTV-alueella voi käyttää myös YTV:n seutulippuja tai kaupunkien sisäisen liikenteen lippuja, muualla pätee vain VR:n vyöhyketariffi. Junatarjonta on tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1-3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta lähellä Helsinkiä ja vähenee Tikkurilan ja Leppävaaran jälkeen. Lähijunat ovat nopeudessa kilpailukykyisiä auton kanssa, keskinopeus on jopa 85 km/h pysähdyksistä huolimatta.
Kaupunkiradat ovat YTV:n ja VR:n yhteisiä projekteja rakentaa toinen raidepari tiheästi liikennöidyille rataosuuksille pääkaupunkiseudulla, sallien lähiliikenteen erottamisen kaukoliikenteestä. Omilla raiteilla voidaan liikennöidä useammin ja varmemmin, eikä kaukoliikenne häiriinny lähiliikenteestä.
Lähiliikenteen ratoja on kolme. Kaikki radat alkavat Helsingin rautatieasemalta ja jatkavat Pasilan läpi pysähtyen siellä ennen erkaantumistaan eri suuntiin.
Riihimäen rata
Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan läpi Tampereelle. Sähköjunaliikenne alkoi välillä Helsinki–Hiekkaharju 1. syyskuuta 1970, Hiekkaharju–Kerava 1. joulukuuta 1970 ja Kerava–Riihimäki 28. tammikuuta 1972. Riihimäelle menevät aamusta iltaan R- ja H-junat, yksi vuoro tunnissa kumpaakin. Viimeiset vuorot yöllä ja ensimmäiset aamulla ovat kaikilla asemilla pysähtyviä T-junia. Lisäksi ruuhkassa ajetaan kirjaimettomia vaunujunia, jotka eivät pysähdy Tikkurilassa ja joissa eivät kelpaa seutualueen liput. R- ja H-junat noudattavat aamun ruuhkavuoroja lukuun ottamatta vakioaikataulua, jossa R lähtee Helsingistä xx.12 ja H xx.48.
Keravan kaupunkirata
:Pääartikkeli: Keravan kaupunkirata
Keravan kaupunkirata on pääradalta lähiliikenteelle varattu raidepari Helsingin ja Keravan välillä.
Keravan kaupunkiradalla ajavat I- ja K-junat kumpikin ruuhka-aikaan 10 minuutin vuorovälein, päivällä ja illalla 20 min välein ja sunnuntaina puolen päivän jälkeen 30 min välein. Yöllä T-juna liikennöi Riihimäelle asti ja N-juna liikennöi aamuyöllä sekä sunnuntaina puoleen päivään asti Keravalle.
Lahden oikorata
Lahden oikoradalle tulee suunnitelmien mukaan lähiliikennettä 1–2 tunnin välein. Junien tunnus tulee todennäköisesti olemaan Z ja ne pysähtyvät Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä ennen saapumistaan Lahteen.
Karjaan rata
Karjaan rata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin rantarataa Turkuun. Sähköjunaliikenne alkoi Karjaan radalla Helsingistä Kirkkonummelle 26. tammikuuta 1969. Kirkkonummelta Karjaalle ajettiin sähkövetoisesti vasta 1. tammikuuta 1993.
Leppävaaran kaupunkirata
Leppävaaran kaupunkiradalla ajaa A-juna 10–20 minuutin vuorovälein.
- Helsinki–Leppävaara, otettu käyttöön 2. kesäkuuta 2002
- Leppävaara–Espoon keskus, suunnitteilla, rakentaminen alkaa aikaisintaan 2007
Vantaankosken rata
:Pääartikkeli: Vantaankosken rata
Vantaankosken rata kulkee samaa reittiä Pääradan kanssa Helsingistä Pasilaan ja Rantaradan kanssa Helsingistä Huopalahteen. Radalla liikennöi M-juna päiväsaikaan arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälillä ja alkuillasta 15 min välein. Liikenne loppuu arkisin ja sunnuntaisin nykyään säästösyistä aiemmin kuin muilla radoilla jo klo 23.30. Viikonloppuina pe ja la-iltoina ajetaan myös yöllä. Sunnuntai-aamuna vuoroväli on puoli tuntia ja päivällä 15 minuuttia.
Vantaankosken rata tunnetaan myös Martinlaakson radan nimellä, sillä alun perin se ulottui vain Martinlaaksoon asti. Martinlaakson rata oli ensimmäinen kokonaisprojektina tehty rata, jossa rata, asemat ja rakennusten kaavoitus suunniteltiin samalla kertaa. Tämän ansiosta junien käyttö on suosittua ja kävelymatkat lähiöistä asemille ovat lyhyitä.
Linjakartta
- Helsinki–Riihimäki 71 km (54 min)
- Helsinki–Kerava 29 km (23 min)
- Helsinki–Tikkurila 16 km (14 min)
- Helsinki–Karjaa 87 km (1 h 7 min)
- Helsinki–Kirkkonummi 38 km (30 min)
- Helsinki–Leppävaara 11 km (12 min)
- Helsinki–Vantaankoski 15 km (22 min)
Tulevaisuuden suunnitelmia
Kehärata
Suunnitteilla oleva Kehärata (aiemmalta nimeltä Marja-rata) yhdistäisi Vantaankosken ja Hiekkaharjun uudella radalla Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Hankkeen aloittaminen on ajoitettu vuoteen 2008. Pääradasta rata erkanee Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä.
Junaliikenne Nikkilään
YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään. Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus tekee Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä, selvityksen valmistuessa syksyllä asiasta tiedetään enemmän.
Tällä hetkellä tekniset syyt estävät henkilöliikenteen aloittamisen Keravan ja Nikkilän välillä. Rataosuudelta puuttuvat henkilöliikenteen vaatimat turvajärjestelyt. Lisäksi pitäisi poistaa tasoristeyksiä, lisätä turvalaitteita ja rakentaa laitureita. Nykyään rataosuudella kulkee yksi tavarajuna kerrallaan.
Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljyjunaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat. Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pitemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.
Linkit
- [http://www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm VR Lähiliikenne]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/keravankaupunkirata/ Keravan kaupunkirata]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/leppavaara/ Leppävaaran kaupunkirata]
Luokka:Joukkoliikenne
Luokka:Rautatieliikenne
MätäjokiMätäjoki (ruots. Rutiån) on nk. kaupunkipuro, joka sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Mätäjoki on entinen Vantaanjoen pääuoma. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan".
Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita".
Nimi
Mätäjokia on useampia ja nimen etymologia on miellyttävämpi kuin uskoisi. Monissa tapauksissa, kuten myös tässä, Mätäjoen taustalla on sana mätäs. Nimi on yleensä annettu uomalle, jossa voimakas vedenkorkeusvaihtelu saa ajoittain näyttämää mättäitä. Joskus lyhentynyt nimi on kääntynyt ruotsiin juuri mätänä eikä mättäänä.
Lisätietoja
----
- [http://www.helsinki.fi/~oruth/matajoki.html "Mätäjoki - nimeään parempi" (Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen tutkimus]
- [http://www.nic.fi/~matajoki/ Mätäjoen ympäristötaidenäyttely v. 2002]
- [http://personal.inet.fi/taide/viitasusi/matajoki.html Mätäjoki-festarit 1.6.2003]
Luokka:Suomen joet
Luokka:Helsinki
Luokka:Vantaa Select or special committee:Alternative meaning: Select Committee (UK)
A select or special committee of the United States Congress is a Congressional committee appointed to perform a special function that is beyond the authority or capacity of a standing committee. A select committee is usually created by a simple resolution, which outlines its duties and powers, and its Members are appointed under the rules of their respective Houses. A select committee expires on completion of its assigned duties unless it's a Permanent Select committee, such as the U.S. House Permanent Select Committee on Intelligence. Most special committees are investigative in nature rather than legislative.
Category:U.S. Congressional committees
hotels Prague kultura backup software download best online casino hotel kiev
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Wind Dancer (comics)
Wind Dancer is a fictional character, a mutant in the Marvel Universe, one of the student body in the Xavier Institute, and a member of the New Mutants squad therein. Her real name is Sofia Mantega, and she first appeared in New Mutants (volume 2) #1.
Biography
Sofia Mantega was born, and lived most of her life in Ca
|
Wallflower (comics)
Wallflower is a fictional character, a mutant in the Marvel Universe, one of the student body in the Xavier Institute, and a member of the New Mutants squad therein. Her real name is Laurie Collins, and she first appeared in New Mutants (volume 2) #2.
Fictional Biography
Laurie is a second-generation mutant. Her fath
|
Ferrari 600 Imola
The Ferrari 600 Imola (internal code F139) is a forthcoming 2-seat Gran Turismo, to replace the 575M Maranello in 2006. It shares much of its chassis, along with its engine, with the 612 Scaglietti 2+2, though with a shorter wheelbase. It will also be lighter than the 612, though both feature all-aluminium bodywork and chassis. The 600
|
I-195
Interstate 195 is the designation for several Interstate Highways in the United States, all of which are related to Interstate 95:
- Interstate 195 (Florida), a spur in Miami, Florida
- I
|
Kodikkarai
Point Calimere, also called Cape Calimere and Kodikkarai, is a low headland on the Coromandel Coast, in Nagapattinam district, in the state of Tamil Nadu, India. It is the apex of the Cauvery River delta, and marks a nearly right-angle turn in the coastline. There is a Wildlife and Bird Sanctuary
|
Surge (comics)
Surge is a fictional character, a mutant in the Marvel Universe, one of the student body in the Xavier Institute, and a member of the New Mutants squad therein. Her real name is Noriko Ashida, and she first appeared in New Mutants (volume 2) #8.
Character biography
Noriko Ashida was born in
|
Cheung Po Tsai
Cheung Po Tsai (in Cantonese) or Chang Pao Tsai (in Wade-Giles) (張保仔 pinyin zhang1 bao3 zai3) was a 19th century Chinese pirate.
He was kidnapped by pirate Cheng I and his wife Ching Shih at age 15.
He became the pirate's lover and was adopted by the kidnappers as their son.
After Cheng I died, Ching Shih fell into an affair with their adopted son and soon married
|
Charles Trevelyan
Sir Charles Edward Trevelyan (born 1807 in Taunton, Somerset, England - died 1886) was a British civil servant. He is famously referenced in the Irish folk song The Fields of Athenry for his exacerbation of the
John Arbuthnot Fisher, 1st Baron Fisher (January 25 1841 – July 10 1920), commonly known as "Jackie" Fisher, was a British admiral known for his efforts at naval reform. He had a huge influence on the Royal Navy
|
Highrise
A high-rise is a tall building or structure. Normally, the function of the building is added, for example high-rise apartment or high-rise offices.
High-rise buildings first became possible due to the invention of the elevator (also known as the lift in British English) and a cheap building material.
Although the exact definition is imma
|
|
