:: wikimiki.org ::
| Marja |
Marja:Tämä artikkeli kertoo hedelmästä, naisen nimestä katso Marja (etunimi)
Marja (etunimi)
Marja on kasvitieteessä mehevä hedelmä, joka sisältää yleensä useita siemeniä. Gastronomiassa marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä kasvinosaa. Marja on myös naisen etunimi.
Marjoja taloudellisessa mielessä ovat muun muassa mansikka, mustikka, vadelma, lakka ja puolukka.
Kasvitiede
Marja on hedelmä, joka syntyy emiöstä hedelmöityksen jälkeen. Mansikka ei kasvitieteellisesti ole marja vaan paisunut kukkapohjus. Vadelma ja lakka ovat kerrottuja luumarjoja, mutta hedelmiksi luettavia. Mustikka, puolukka ja tomaatti ovat sananmukaisesti marjoja biologiassa.
Luokka:Kasvianatomia
Luokka:Marjat
simple:Berry
Marja (etunimi):Marja-hedelmä: katso Marja (hedelmä)
Marja on naisen etunimi. Nimi kirjoitetaan versaalilla eli isolla alkukirjaimella, vastaavan niminen hedelmä pienellä alkukirjaimella suomen kielen kielioppisäännön mukaan. Suomessa Marjan päivää vietetään 15. elokuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Marjatta, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Marjaana ja Marjukka.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Suomessa on 15.8.2005 mennessä ollut yhteensä 52 262 Marja-nimistä henkilöä. Tilasto alkaa vuodesta 1899. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Hedelmä
Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emiöstä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet. Gastronomiassa hedelmiä ovat suurehkot mehevämaltoiset kasvinosat, joita ei lueta juureksiin eikä vihanneksiin.
Kasvitiede
Hedelmä syntyy kukassa sijaitsevasta emiöstä hedelmöityksen jälkeen. Hedelmä voi olla joko kuiva tai mehevä.
Yleisimpiä hedelmätyyppejä ovat
- kiulukka, ruusun pohjushedelmä
- kota, useasta emilehdestä muodostuva, aukeava hedelmä
- luumarja, hedelmä, jossa mehevä tai kuiva ja kuituinen kerros peittää kovan siemenkuoren, jonka sisällä on itse siemen
- marja, mehevä, yleensä monisiemeninen hedelmä
- palko, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumasta ja selkäsuonesta avautuva hernekasvin hedelmä
- pohjushedelmä, hedelmä, joka sisältää emiön lisäksi kukkapohjusta
- pohjusmarja, marja, joka sisältä emiön lisäksi kukkapohjusta
- pähkinä, kovakuorinen, kuiva ja aukeamaton hedelmä, jossa on sisällä yksi siemen
- pähkylä, pieni pähkinä
- tuppilo, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumaa myöten aukeava kuiva hedelmä
- tuppilokota.
Gastronomia
tuppilokota
Gastronomiassa hedelmän käsite poikkeaa selvästi kasvitieteellisestä määritelmästä. Hedelmiksi luetaan yleensä vain suuret marjat sekä tuppilokotia ympäröivät mehevät kukkapohjukset.
Tavallisimpia gastronomian hedelmiä ovat
- ananas
- appelsiini
- aprikoosi
- banaani
- granaattiomena
- kiivi
- luumu
- mandariini
- mango
- omena
- papaija
- persikka
- päärynä
- ruusukvitteni
- satsuma
- sitruuna
- taateli
- viikuna
- viinirypäle
Luokka:Kasvianatomia
Luokka:Hedelmät
ja:果物
simple:Fruit
zh-cn:水果
zh-tw:水果/繁
GastronomiaRuoanlaitto tarkoittaa ruoan (ravinnon) valmistamista raaka-aineista lähtien.
Käytettävät valmistusmenetelmät sekä raaka-aineet vaihtelevat suuresti eri puolilla maapalloa. Eri menetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä.
Eri maiden ruoanlaittoperinteisiin vaikuttavat sekä luonnontieteelliset että kulttuuriset syyt. Luonnonolosuhteet vaikuttavat eri kasvi- ja eläinlajien menestykseen eri alueilla sekä ruoan säilyvyyteen. Kulttuurisiin seikkoihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi eri uskontojen käsitykset pyhästä ja saastaisuudesta. Näistä meillä tunnetuimpia lienevät Vanhan testamentin puhtaussäädösten määräykset syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta sekä islamin sianlihan syömistä koskeva kielto. Usein myös vegetarismi ja veganismi ovat eettisesti perusteltuja yksilöllisiä ratkaisuja.
Allergiat vaikuttavat usein ruoanlaittoon rajoittamalla mahdollisten käytettävien raaka-aineiden valikoimaa.
Ruoanlaitossa yleensä käytetään apuna kuumuutta. Kuumentaminen (keittämällä, paistamalla tai höyryttämällä) vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä sekä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esim. eräät sienet ja palkokasvit).
Ruonvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla ja suolaamalla raaka-aineita.
Käsitteitä
Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista.
Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.
Eri maiden keittiöt
- Espanjan keittiö
- Italian keittiö
- Japanin keittiö
- Kiinan keittiö
- Ranskan keittiö
- Thaimaan keittiö
- Venäjän keittiö
- Vietnamin keittiö
Ruokavaliot
- Vegaani
- Gluteeniton ruokavalio
- SCD
Katso myös
- pikaruoka
ja:調理
simple:Cooking
Luokka:Ruoka
EtunimiEtunimeä kantaa lähes jokainen ihminen. Yleensä ihmisiä kutsutaan heidän etunimillään tai niistä väännetyillä lempinimillä. Etunimi on yleensä sidonnainen sukupuoleen, mutta joissain tapauksissa miehellä on naisen nimi tai toisinpäin. On olemassa myös joukko neutraaleja etunimiä, joilla on yhtä monta mies- ja naispuolista kantajaa.
Katso myös
- Luettelo suomalaisista miesten etunimistä
- Luettelo suomalaisista naisten etunimistä
- Luettelo suomalaisista neutraaleista etunimistä
Aiheesta muualla
- [https://192.49.222.187/Nimipalvelu Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu]
-
Mustikka
Mustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) kuuluva kanervakasvi (Ericaceae).
Yleiskuvaus
Mustikka on 10 - 50 cm korkea kesävihanta varpu. Marjat ovat tavallisesti harmaansinisen vahan peittämiä, mutta toisinaan näkee myös tummia vahattomia marjoja. Mustikka on tuoreiden kangasmetsien laji. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun ja marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuvasti. Marjominen riippuu suuresti ilmasto-olosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Kukat ovat kellomaisia sinertävän punaisia ja hallanarkoja. Mustikka pudottaa soikeat lehtensä talveksi.
Levinneisyys
Mustikkaa on viljalti Pohjois-Euroopan ja Aasian subtrooppisella ja etenkin subarktisella vyöhykkeellä. Mustikkaa tavataan myös Pohjois-Amerikassa, mutta sen globaalinen lajinmääritys on kesken.
Ravintokäyttö
Mustikan marjoissa on hyvin vähän hedelmähappoja. Sen sijaan niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja. Mustikanlehti on oivallinen teeaines. Mustikoista voi valmistaa myös mustikkapiirakkaa.
Muu hyötykäyttö
Mustikan atsoväriaine on kemiallinen happamuuden osoitin eli pH-indikaattori.
Mustikkaa käytetään myös kasvivärjäyksessä, esim. lihan leimauksessa.
Marjatalous
Mustikka on jo makunsa, värinsä ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi Suomen tärkeimpiä luonnonvientituotteita. Mustikkaa voi Suomessa poimia verottomasti myyntiin. Mustikanpoimintaan on kehitetty erilaisia keruuvälineitä kuten poimureita ja haravia. Mustikkaa on jalostettu myös puutarhakasviksi pensasmuotoisena. Tämän taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen.
Katso myös
- Pensasmustikka
Linkkejä
[http://www.fineli.fi/food.php?foodid=442&lang=fi Mustikan ravintoarvot]
Luokka:Vaccinium
ja:ブルーベリー
Lakka
Lakka (Rubus chamaemorus) on kasvi, joka tunnetaan myös nimillä hilla, suomuurain ja valokki. Nimeä käytetään sekä koko kasvista että sen marjasta.
Lakka on suokasvi, joka tarvitsee kasvualustakseen happaman maaperän (pH 3.5 - 5.0). Sitä tavataan sekä avoimilla että metsäisillä soilla. Kasvi talvehtii hyvin vielä alle 40 asteen pakkasissa. Sen sijaan se on arka kuivuudelle. Esimerkiksi ojitetulla suolla se yleensä lakkaa pian tuottamasta marjoja ja vähitellen häviää.
Lakka kasvaa 10 - 25 senttimetrin korkuiseksi. Suomessa sen valkoiset kukat aukeavat kesäkuussa, ja kullankeltaiset marjat kypsyvät heinä-elokuussa. Lakka on Suomen arvokkaimpia luonnonmarjoja.
Lakka kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla noin 55. leveyspiiriltä pohjoiseen. Euroopassa sen pääasiallista kasvualuetta ovat Skandinavia, Venäjä ja Baltian maat. Lakkaa esiintyy myös Britanniassa, Irlannissa ja pieninä jäänteinä jääkauden ajalta Saksassa. Pohjois-Amerikassa lakkaa tavataan suurimmassa osassa Kanadaa.
Aiheesta muualla
[http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka Yrttitarhan tiedot lakasta]
Luokka:Vatukat
Puolukka
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kanervakasveihin kuuluva varpu. Sillä on punainen marja. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja on kypsä syyskuussa. Puolukka kasvaa koko Suomessa kuten myös yleisenä metsäkasvina koko maapallon pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Siitä voi tehdä muun muassa mehua ja hilloa.
hillo
Puolukka on kuivahkojen kangasmetsien laji yhdessä männyn kanssa. Puolukalla on sienijuuri niin kuin muillakin varvuilla ja puilla, ja sen avulla puolukka laajentaa juuristonsa vettä ja ravinteita imevää pinta-alaa moninkertaisesti. Ilman symbioosia sienten kanssa puolukka ei pystyisi levittäytymään kaikkein karuimmille kasvupaikoille. Puolukkakasvusto saattaa olla satoja vuosia vanha, sillä vaikka maavarren vanhimmat osat lahoavat, kärki jatkaa kasvuaan työntäen pintaan uusia versoja. Puolukan lajinimen vitis-idaea ensimmäinen osa viittaa viiniköynnökseen ja jälkimmäinen Kreetalla sijaitsevaan Ida-vuoreen.
Ravintoainesisältö
Puolukan marjojen energiasisältö (100 g) on 143 kJ, (34 kcal).
100 grammaa tuoreita puolukan marjoja sisältää ravintoaineita keskimäärin:
- valkuaisaineet 0,7 g
- A-vitamiini (RE) 1,5 µg
- B1-vitamiini 0,05 mg
- B2-vitamiini 0,04 mg
- B3-vitamiini eli niasiiniekvivalentti 0,6 mg
- B5-vitamiini eli pantoteenihappo 0,12 mg
- B6-vitamiini 0,01 mg
- B9-vitamiini 0,002 mg
- C-vitamiini 11 mg
- E-vitamiini (alfa-TE) 1,57 mg
- H-vitamiini eli biotiini 2,4 µg
- fosfori 17 mg
- kalium 86 mg
- kalsium 21 mg
- koboltti <0,5 µg
- kromi 2 µg
- kupari 72 µg
- magnesium 8,8 mg
- mangaani 3,5 mg
- molybdeeni <10 µg
- pii 1 mg
- rauta 0,39 mg
- rikki 12 mg
- sinkki 0,18 mg
Puolukan marjojen happopitoisuus on korkea. Kypsissä puolukoissa on runsaasti bentsoehappoa (n. 0,05-0,2%), minkä vuoksi puolukat säilyvät hyvin survoksena ilman sokeria ja säilöntäaineita. Raa´at puolukat pilaantuvat sen sijaan nopeasti, ja ne sisältävät paljon vähemmän hyödyllisiä aineita kuin kypsät.
Luokka:Vaccinium
Luokka:Marjat
ja:コケモモ
Mansikka
Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku.
Yleisimpiä mansikkalajeja
- Fragaria virginiana
- Ahomansikka eli metsämansikka (Fragaria vesca)
- Fragaria chiloensis
- Fragaria daltoniana
- Ukkomansikka (Fragaria moschata)
- Karvamansikka (Fragaria viridis)
Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on saatu risteyttämällä lajit virginiana ja chiloensis.
Aiheesta muualla
- [http://plants.usda.gov/cgi_bin/topics.cgi?earl=plant_profile.cgi&symbol=FRAGA USDA:n sivu Fragaria-suvusta]
-
ja:イチゴ
Tomaatti
Tomaatti (Solanum lycopersicum) on koisokasvien (Solanaceae) -heimoon kuuluva kasvi, joka on lähtöisin Perusta ja Chilestä. Nimitystä tomaatti käytetään sekä koko kasvista että sen syötävästä, voimakasvärisestä (useimmiten punaisesta) hedelmästä. Kasvin nimi on peräisin meksikolaisesta nahuatlin kielestä.
Perun intiaanit käyttivät villitomaattia ravintokasvina jo noin 500 eaa. Kolumbuksen löytöretkien aikoihin tomaatin viljely levisi Väli-Amerikan kautta Meksikoon. Espanjaan ja muualle Eurooppaan tomaatti tuli Kolumbuksen toisen löytöretken tuliaisina vuonna 1498.
Aluksi tätä Perun omenaksi kutsuttua kasvia pidettiin myrkyllisenä, se tuotiinkin vain koristekasviksi. 1700-luvulla espanjalaiset ja vähitellen myös italialaiset alkoivat syödä tomaatteja. New Orleansin kreolit käyttivät tomaatteja 1800-luvun alkupuolella. Ensimmäiset tunnetut ketsuppireseptit ovat amerikkalais-englantilaisen James Measen kirjassa vuodelta 1812 ja lontoolaisen William Kitchinerin kirjassa vuodelta 1816. Suomeen tomaatti tuli vasta 1800-luvun lopulla. Tomaatinviljely yleistyi Suomessa 1930-luvulla.
Katso myös
- Ketsuppi
Aiheesta muualla
- [http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/a1ff882ff15a265ec2256dd7002506a7?OpenDocument Kotimaiset Kasvikset ry – Vuoden 2002 vihannes on tomaatti]
- [http://www.pirkka.fi/ruoka/kokkaajan-opas/vihannekset-ja-sienet/tomaatti.aspx Pirkka.fi: Tomaatti]
Luokka:Vihannekset
Luokka:Koisot
ms:Tomato
ko:토마토
ja:トマト
simple:Tomato
Luokka:MarjatLuokka:Ruoka
Luokka:Kasvit CzarnkówCzarnków - miasto w województwie wielkopolskim położone na skraju Puszczy Noteckiej. Współsiedziba wraz z Trzcianką powiatu czarnkowsko-trzcianeckiego.
Liczba mieszkańców 12 tys. (1998). Ośrodek przemysłu drzewnego (meble, płyty pilśniowe), spożywczego (browar, produkujący jako jeden z nielicznych w kraju piwo niepasteryzowane, mleczarnia), metalowego (kuchenne meble stalowe, wyposażenie statków). Późnogotycki kościół (XVI w), zabytkowe domy. Czarnków położony jest na wzgórzach morenowych, dlatego teren wokół niego bywa nazywany Szwajcarią Czarnkowską. Znajduje się tu jedna z niewielu na nizinach skocznia narciarska.
Pierwsze wzmianki o Czarnkowie pochodzą z XII wieku (kronika Galla Anonima). W XIII wieku - siedziba kasztelanii. W końcu XIII w. Czarnków został nadany przez Władysława Łokietka możnemu rodowi Nałęczów, którzy od nazwy miasta przyjęli nazwisko Czarnkowskich. Nałęczowie na miejscu dawnego grodu lub w jego pobliżu wznieśli zamek, a w miejscu dawnej osady targowej nastąpiła lokacja miasta (prawdopodobnie w I połowie XIV wieku).
Linki zewnętrzne
- [http://www.czarnkow.pl/ Oficjalna strona miasta]
Kategoria:Miasta Polski
Kategoria:powiat czarnkowsko-trzcianecki
slots jastrzbia gra pensjonat spielautomaten wegetarianizm online casinos
|
|
|
|
