:: wikimiki.org ::

Marja-nimi

Marja-nimi

:Marja-hedelmä: katso Marja (hedelmä) Marja on naisen etunimi. Nimi kirjoitetaan versaalilla eli isolla alkukirjaimella, vastaavan niminen hedelmä pienellä alkukirjaimella suomen kielen kielioppisäännön mukaan. Suomessa Marjan päivää vietetään 15. elokuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Marjatta, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Marjaana ja Marjukka. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Suomessa on 15.8.2005 mennessä ollut yhteensä 52 262 Marja-nimistä henkilöä. Tilasto alkaa vuodesta 1899. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.

Marja

:Tämä artikkeli kertoo hedelmästä, naisen nimestä katso Marja (etunimi) Marja (etunimi) Marja on kasvitieteessä mehevä hedelmä, joka sisältää yleensä useita siemeniä. Gastronomiassa marja tarkoittaa pientä, mehevää ja pyöreähköä kasvinosaa. Marja on myös naisen etunimi. Marjoja taloudellisessa mielessä ovat muun muassa mansikka, mustikka, vadelma, lakka ja puolukka.

Kasvitiede

Marja on hedelmä, joka syntyy emiöstä hedelmöityksen jälkeen. Mansikka ei kasvitieteellisesti ole marja vaan paisunut kukkapohjus. Vadelma ja lakka ovat kerrottuja luumarjoja, mutta hedelmiksi luettavia. Mustikka, puolukka ja tomaatti ovat sananmukaisesti marjoja biologiassa. Luokka:Kasvianatomia Luokka:Marjat simple:Berry

Etunimi

Etunimeä kantaa lähes jokainen ihminen. Yleensä ihmisiä kutsutaan heidän etunimillään tai niistä väännetyillä lempinimillä. Etunimi on yleensä sidonnainen sukupuoleen, mutta joissain tapauksissa miehellä on naisen nimi tai toisinpäin. On olemassa myös joukko neutraaleja etunimiä, joilla on yhtä monta mies- ja naispuolista kantajaa.

Katso myös

- Luettelo suomalaisista miesten etunimistä
- Luettelo suomalaisista naisten etunimistä
- Luettelo suomalaisista neutraaleista etunimistä

Aiheesta muualla

- [https://192.49.222.187/Nimipalvelu Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu]
-

Marja

Kasvitiede

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

15. elokuuta

15. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 227. päivä (226. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 138 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna :- suomenruotsalainen kalenteri: Marita, Marianne, Marlene :- ortodoksinen kalenteri: Maria, Mari, Maija, Marja, Marjatta, Meeri :- saamenkielinen kalenteri: Marihttá :- vanhemmissa kalentereissa: Eugenius, Eusebius, Juwenalis, Sigward, Stella, Wolfgang

Tapahtumia

- 1517 - Ensimmäinen eurooppalaisten yhteys Kiinaan. Fernao Pires de Andraden johti seitsemää portugalilaista sotalaivaa tapaamisessa kiinalaisten viranomaisten kanssa Xi Jiang -joen suistossa.
- 1519 - Panama City perustettiin Panamassa.
- 1535 - Asuncion perustettiin Paraguayssa.
- 1620 - Mayflower lähti Southamptonista Englannista purjehdusmatkalle Amerikkaan.
- 1877 - Thomas Edison tallensi ensimmäisen kerran maailmassa ääntä - "Marylla oli pieni karitsa" (Mary Had a Little Lamb).
- 1914 - Panaman kanava avattiin liikenteelle.
- 1920 - Puolan-Neuvostoliiton sota: puolalaiset voittivat Puna-armeijan Varsovan taistelussa.
- 1944 - Toinen maailmansota: Liittoutuneet nousivat maihin eteläisessä Ranskassa (Operaatio Anvil).
- 1945 - Toinen maailmansota: Japani hyväksyi liittoutuneiden asettamat antautumisehdot.
- 1947 - Intia itsenäistyi Britanniasta.
- 1948 - Korean tasavalta (Etelä-Korea) perustettiin Korean niemimaan 38. leveyspiirin eteläpuolelle.
- 1960 - Kongon tasavalta (Brazzaville) julistautui itsenäiseksi Ranskan vallasta.
- 1961 - Berliinin muurin rakentaminen alkoi.
- 1969 - Woodstockin musiikki- ja taidefestivaalin ensimmäinen päivä.
- 1971 - Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon luopui Yhdysvaltain dollarin vaihdettavuudesta kultaan.
- 1973 - Yhdysvallat lopetti Kambodzan pommittamisen.
- 1974 - Yook Young-soo, Etelä-Korean presidentti Park Chung-heen puoliso, sai surmansa Pohjois-Korean vakoojan tekemässä presidentin murhayrityksessä vuotuisen Vapautuspäivän juhlan aikana.
- 1975 - Bangladeshissa sotilasvallankaappaus.
- 1994 - Terrorismi: Ilich Ramirez Sanchez, "Carloksena" tunnettu terroristi saatiin kiinni.
- 1998 - Terrorismi: Omaghissa Pohjois-Irlannissa räjähtänyt pommi oli pahin terroriteko Pohjois-Irlannissa The Troubles -nimellä tunnettuna terroritekojen ajanjaksona.

Syntyneitä

- 1769 - Napoleon Bonaparte, ranskalainen kenraali ja poliitikko, Ranskan keisari († 1821)
- 1785 - Thomas De Quincey, kirjailija († 1859)
- 1858 - E. Nesbit (Edith Nesbit), kirjailija († 1924)
- 1872 - Shri Aurobindo, kirjailija, nationalisti, filosofi ja guru († 1950)
- 1883 - Ivan Meštrović, kroatialainen kuvanveistäjä († 1962)
- 1893 - Leslie Comrie, tähtitieteilijä ja koneellisen laskennan kehittäjä († 1950)
- 1896 - Leon Theremin, venäläinen keksijä (elektronimusiikki-instrumentti theremin)
- 1900 - Jan Brzechwa, puolalainen runoilija († 1966)
- 1925 - Oscar Peterson, kanadalainen jazz-pianisti
- 1932 - Robert L. Forward, fyysikko ja kirjailija
- 1935 - Vernon Jordan Jr., Yhdysvaltain presidentin neuvonantaja
- 1938 - Janusz A. Zajdel, puolalainen tieteiskirjailija
- 1950 - Prinsessa Anne, Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa
- 1950 - Jorma Ollila, Nokia Oyj:n pääjohtaja
- 1972 - Ben Affleck, näyttelijä

Kuolleita

- 778 - Roland, Bretagnen markiisi ja frankkien komentaja Kaarle Suuren aikana. Kuoli taistelussa baskien kanssa (Rolandin laulu)
- 1057 - Macbeth I, Skotlannin kuningas
- 1852 - Johan Gadolin, suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi
- 1935 - Wiley Post, lentäjä, lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri
- 1935 - Will Rogers, humoristi ja näyttelijä
- 1959 - "Blind" Willie McTell (William McTear), sokea blues-laulaja
- 1967 - René Magritte, maalari (surrealisti)
- 1971 - Paul Lukas, Oscar-palkittu näyttelijä
- 1999 - Sir Hugh Casson, arkkitehti ja taiteilija
- 2003 - Gösta Sundqvist, muusikko, Leevi and the Leavingsin solisti

Juhlapäiviä

- Ortodoksinen kirkko: Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen muistopäivä, suuri juhla
- Katolilaisuus: Neitsyt Marian taivaaseenottamisen juhla ("Holy Day of Obligation", "Assumption of Mary"). Jeesuksen äidin, Marian, "kuolinpäivä". Keskiajalla vietettiin Suomessakin. Kansallinen juhlapäivä seuraavissa maissa: ::Belgia, Espanja, Intia, Italia, Itävalta, Kamerun, Kreikka, Kroatia, Kypros, Malta, Norsunluurannikko, Portugali, Puola, Ranska ja Slovenia
- Intia: Itsenäisyyspäivä.
- Italia: Ferragosto.
- Korea: Vapautuksen päivä.
- Muinainen Latvia: Maras. Juhla korkeimman jumalattaren (Maran) kunniaksi. Mara oli jumalan toiset kasvot, maan, naisellisuuden ja talouden jumalatar. ---- Katso myös: kalenteri ~ 14. elokuuta, 16. elokuuta Luokka:Elokuu -08-15 ms:15 Ogos ko:8월 15일 ja:8月15日 simple:August 15 th:15 สิงหาคม

1899

Tapahtumia

- Sortokaudet alkavat Suomessa
- Suomen Työväenpuolue (myöhemmin nimeltään Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) perustetaan
- Haagin kansainvälinen tuomioistuin perustetaan

Syntyneitä

- 13. elokuuta - Alfred Hitchcock, elokuvaohjaaja

Kuolleita

- 17. tammikuuta - Alphonse Gabriel Capone, Al Capone yhdysvaltalainen gangsteri
- 7. maaliskuuta - Juhani Raattamaa, lestadiolainen saarnamies Luokka:1899 ms:1899 ko:1899년 ja:1899年 simple:1899 th:พ.ศ. 2442

Tilasto

Tilasto on taulukkoina tai graafisesti esitetty lukumäärä- ja mittalukutietojen erityisesti valittu kokoelma, jossa tiedot ovat järjestettyinä tavallisesti ajan tai vakiintuneen aluejaon mukaan tai laadullisesti ryhmitettyinä yksikäsitteisiin, toisensa poissulkeviin luokkiin. Tilasto perustuu todellisuutta koskeviin havaintoihin, jotka on hankittu kokonaistutkimuksen tai otannan avulla. Tilaston teoriaa käsittelee todennäköisyyslaskentaan perustuva tilastotiede. Pääosan Suomessa ja muuallakin kerätyistä tilastoista muodostaa ns. virallinen tilasto. Sen kokoaminen voi olla keskitetty yhteen keskusvirastoon, kuten Skandinavian maissa, tai jaettu useiden elinten hoidettavaksi, kuten Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tilastoja tarvitsevat sekä julkinen valta että yksityiset päätöksenteon perustana. Suomessa virallista tilastoa hoitaa keskusvirastona 1865 perustettu Tilastokeskus, minkä lisäksi osia virallisesta tilastosta laativat eräät muut keskusvirastot ja laitokset. Yhdistelmän virallisesta tilastosta sisältää vuosittain julkaistava Suomen tilastollinen vuosikirja. Huomattavia kansainvälisiä tilastojulkaisuja ovat YK:n tilastot, mm. Statistical Yearbook, sekä erityisalojen sarjat ja Unescon julkaisut. Tilastokeskus julkaisee Suomen yhteiskunnallisista tilastoista Tilasto-opasta.

Linkit

- [http://www.stat.fi Tilastokeskus]
- [http://www.stat.fi/tietoaika Tietoaika-lehden tilastot] (käyttäjätunnus tilaaja, salasana fakta)
- [http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A1091350 How To Understand Statistics] Luokka:Tilastotiede

The Holcad

The Holcad is the official student newspaper of Westminster College in New Wilmington, Pa. It is published every Friday except the Fridays immediately before or after breaks and during finals. The Holcad was started in 1884, 32 years after the establishment of the college. It has been published every year since without interruption. The Holcad can be viewed online at http://www.theholcad.com.

What is a 'Holcad'?

\Hol"cad\, n. [Gr. 'olka`s, -a`dos, a ship which is towed, a ship of burden, fr. 'e`lkein to draw. Gf. Hulk.] A large ship of burden, in ancient Greece. --Mitford. Source: Webster's Revised Unabridged Dictionary

Past Editors of the Holcad

2005-2006: Colin Dean and Kathyrn Larson 2004-2005: Megan Sigler 2003-2004: Josh Storey and Megan Sigler

Ci��a zujer spalanie kalorii po�ciel backup software download

:: RELATED NEWS ::

June 13th
June 13 is the 164th day of the year in the Gregorian calendar (165th in leap years), with 201 days remaining.

Events

- 1625 - King Charles I is married to the French princess Henrietta Maria de Read More...

14th June
June 14 is the 165th day of the year in the Gregorian calendar (166th in leap years), with 200 days remaining.

Events

- 1381 - King Richard II of England meets the leaders of Peasants' Revolt.
- 1645 - June 14 is the 165th day of the year in the Gregorian calendar (166th in leap years), with 200 days remaining.

Events

- 1381 - King Richard II of England meets the leaders of Peasants' Revolt.
- 1645 - June 15 is the 166th day of the year in the Gregorian calendar (167th in leap years), with 199 days remaining.

Events

- 763 BC - Assyrians record a solar eclipse that will be used to fix the chronology of

June 15th
June 15 is the 166th day of the year in the Gregorian calendar (167th in leap years), with 199 days remaining.

Events

- 763 BC - Assyrians record a solar eclipse that will be used to fix the chronology of

16th June
June 16 is the 167th day of the year in the Gregorian calendar (168th in leap years), with 198 days remaining.

Events

- 1487 - Battle of Stoke Field, the last dying breath of the Wars of the Roses
- 1586 - June 16 is the 167th day of the year in the Gregorian calendar (168th in leap years), with 198 days remaining.

Events

- 1487 - Battle of Stoke Field, the last dying breath of the Wars of the Roses
- 1586 - June 17 is the 168th day of the year in the Gregorian calendar (169th in leap years), with 197 days remaining.

Events

- 1497 - Battle of Deptford Bridge - Forces under King Henry VII soundly defeat troops led by Michae

June 17th
June 17 is the 168th day of the year in the Gregorian calendar (169th in leap years), with 197 days remaining.

Events

- 1497 - Battle of Deptford Bridge - Forces under King Henry VII soundly defeat troops led by Michae

18th June
June 18 is the 169th day of the year in the Gregorian Calendar (170th in leap years), with 196 days remaining.

Events

- 1178 - Five Canterbury monks see what was possibly the Giordano Bruno crater being formed. It is believed that the current oscillations of the moon's di