:: wikimiki.org ::
| Markus |
MarkusMarkus on suomalainen miehen etunimi.
Nimi Markus tulee roomalaisesta nimestä Marcus, joka todennäköisesti juontuu sodanjumala Marsin nimestä.
Kuuluisia Markuksia
- Marcus Antonius
- Marcus Tullius Cicero
- Markus Drake, poliitikko
- Markus Pöyhönen, juoksija
- Markus Rautio, Markus-setä, satusetä radiossa 30-luvulta 50-luvulle
- Evankelista Markus, Markuksen evankeliumin kirjoittaja
- Marcus Grönholm
Fiktiivisiä Markuksia
Luokka:Nimet
- Salatut elämät sarjan hahmo Markus Ekholm
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
MarkkuMarkku on miehen etunimi. Se on peräisin sodan jumalan nimestä Mars.
Nimipäivä 24.4..
Kuuluisia Markkuja
- Markku Alén, rallikuljettaja
- Markku Aro, (Puputti) muusikko
- Markku Laukkanen, poliitikko
- Markku Pölönen, elokuvaohjaaja
- Markku Tuokko, yleisurheilija
- Markku Veijalainen, toimittaja
Luokka:Nimet
Roomalainen nimiRoomalainen nimi oli antiikissa latinankielinen, vain Rooman valtakunnan kansalaisille kuulunut nimi. Miespuolinen kansalainen sai sen syntyessään tai ulkomaalainen tullessaan kansalaiseksi. Nimi koostui tyypillisesti praenomenista (vastaa likimain etunimeä), nomen gentilestä (eräänlainen klaaninimi) ja cognomenista (eräänlainen liikanimi). Nimeen saattoi kuulua myös toinen cognomen eli agnomen ja adoptiosta kertova osa. Nämä eivät kuitenkaan olleet pakollisia. Naisten nimeämiskäytäntö oli erilainen.
Praenomen
Roomalaisia etunimiä eli praenomeneita oli vain muutama. Nimi useimmiten lyhennettiin kirjoituksessa, ja sitä harvemmin käytettiin paitsi perhepiirissä. Tärkeimmät nimet lyhenteineen olivat Appius (Ap.), Flavius (Fl.), Gaius (C.), Gnaeus (Cn.), Lucius (L), Manius (M'), Marcus (M), Publius (P), Servius (Ser.), Sextus (Sex.), Spurius (Sp.), Titus (T) ja Tiberius (Ti.). Nimen vähäisestä merkityksestä ja ehkä roomalaisten mielikuvituksen köyhyydestä kertovat nimet Primus, Secundus, Tertius, Quintus, Sextus, Septimus, Octavius ja Decimus, jotka ovat järjestyslukuja. Perheen pojat saatettiin yksinkertaisesti numeroida syntymäjärjestyksessä. Tosin on lukuisia esimerkkejä, joissa järjestyslukunimissä syntymisjärjestystä ei noudatettu. Tällöin luku saattoi viitata syntymäkuukauteen.
Nomen gentile, cognomen ja agnomen
Toinen nimi eli nomen gentile kertoi kantajansa gensin, joka oli eräänlainen laajempi suku tai klaani. Esimerkkejä suvuista ovat Claudius, Cornelius, Domitius, Tullius, Julius ja Valerius.
Kolmas nimi eli cognomen, oli eräänlainen liikanimi. Se oli alun perin samannimisten henkilöiden erottamiseen käytetty lempinimi. Kohti tasavallan loppua cognomenista tuli kuitenkin perinnöllinen. Se muodostui eräänlaiseksi sukunimeksi, joka erotti suvun klaanin sisällä.
Toinen liikanimi agnomen tuli tarpeelliseksi, kun cognomenin lisäksi tarvittiin uusi nimi erottautumiseen. Agnomen saattoi olla myös kunnianimi, joka ansaittiin esimerkiksi menestyksekkäästä sotaretkestä. Esimerkkejä agnomeneista ovat Africanus, Caligula, Germanicus ja Nero.
Adoptio ja ulkomaiset nimet
Adoptio oli yleinen tapahtuma roomalaisessa yhteiskunnassa. Myös aikuisia miehiä saatettiin adoptoida toisiin sukuihin. Tällöin adoptoidun nimeksi tuli hänen uuden isänsä nimi ja vanhan suvun nimi diminutiivimuodossa. Esimerkiksi kun Gaius Julius Caesar adoptoi Gaius Octaviuksen, hänestä tuli Gaius Julius Caesar Octavianus.
Ulkomaisen miehen saadessa kansalaisuuden hän tavallisesti säilytti osan aikaisemmasta nimestään. Usein hän valitsi senhetkisen keisarin nomen gentilen, ja lisäsi alkuperäisen nimensä cognomenina. Esimerkiksi alkujaan juutalainen Flavius Josephus valitsi nomen gentile Flaviuksen silloiselta keisarilta ja cognomen Josephuksen alkuperäisestä hepreankielisestä nimestään.
Naisten nimet
Rooman varhaishistoriassa naisilla lienee ollut praenomen ja nomen gentile. Tasavallan aikana praenomenia ei tavallisesti enää annettu, vaan naiset tunnettiin isänsä nomen gentilen feminiinimuodoilla, esimerkiksi Cornelia, Antonia, Livia ja Claudia. Jos tarkempaa tunnistusta tarvittiin perään voitiin liittää naimisissa olevilla naisilla aviomiehen, avioitumattomilla isän nomen gentile genetiivissä. Jos tyttäriä oli kaksi, vanhempaa sanottiin suuremmaksi (maior), nuorempaa pienemmäksi (minor). Jos tyttäriä oli useampia, heidät numeroitiin. Myöhäistasavallassa tyttäret alkoivat omaksua isänsä cognomenin, usein diminutiivissa. Esimerkiksi Marcus Livius Drusuksen tytär oli nimeltään Livia Drusilla. Roomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisuudesta kertoo, että naisten nimet liittyivät aina kiinteästi suvun miespuolisten jäsenten nimiin.
Muuta
Varhaistasavallassa nimeen kuului vain praenomen ja nomen gentile. Tähän voitiin lisätä isän nimi (patronomicus), joskus myös isoisä. Tasavallan aikoina nimeen lisättiin tribus, joka kertoi äänestysalueen.
Roomalaisen nimijärjestelmän sekavuus vaikeuttaa nykyään roomalaisten tunnistamista antiikin lähteistä.
Jokapäiväisessä käytössä ihmisiin viitatiin heidän cognomenillaan tai praenomenin ja nomen gentilen yhdistelmällä. Siis Marcus Tullius Cicero oli joko Cicero tai Marcus Tullius.
Esimerkki
Esimerkki täydellisestä roomalaisesta nimestä: Marcus Aurelius Marci f. Quinti n. tribu Galeria Antoninus Pius, domo Caesaraugusta.
- praenomen: Marcus
- nomen gentile: Aurelius (siis gens on Aurelia)
- patronimicus: Marci f. (Marcuksen poika eli filius)
- isoisä: Quinti n. (Quintuksen pojanpoika eli nepos)
- tribus: Galeria
- cognomen: Antoninus
- agnomen: Pius (tarkoittaa esi-isiä kunnioittavaa tai "vanhurskasta")
- kaupunki: Caesaraugusta (Hispaniassa)
Katso myös
- Rooman valtakunta
- Rooman valtakunnan kulttuuri
Luokka:Rooman valtakunta
Mars (jumala)Mars oli muinaisten roomalaisten sodan jumala. Mars oli roomalaisten vastine kreikkalaisten verenhimoiselle ja julmalle Ares-jumalalle. Mars oli Aresta paljon jalompi ja ystävällisempi jumala. Mars oli ylijumala Juppiterin kanssa roomalaisten suosikkijumala. Roomalaiset uskoivat Rooman perustajien, Romuluksen ja Remuksen, olleen Marsin poikia. Rooman armeijan sotilaat uskoivat Marsin suojelevan heitä ja johdattavan heidät taisteluissa voittoon.
Marsin mukaan on nimetty muun muassa Mars-planeetta.
Katso myös
- Rooman valtakunta
Luokka:Antiikin Rooman jumalat
ja:マルス
simple:Mars (god)
Cicero
Marcus Tullius Cicero (lausutaan [kikeroo]) (3. tammikuuta 106 eaa.–7. joulukuuta 43 eaa.) oli roomalainen poliitikko, puhuja, filosofi ja kirjailija. Häntä pidetään yleisesti latinankielisen proosan mestarina, ja klassinen latina määritellään yleensä hänen ja Julius Caesarin teosten pohjalta. Ciceron teoksia on säilynyt poikkeuksellisen paljon. Hänen vaikutuksensa myöhempään kirjallisuuteen ja kielenkäyttöön lienee ollut suunnaton. Häntä pidetään myös eräänä eurooppalaisen humanismin perustajahahmoista.
Elämä
Cicero syntyi Arpinumissa. Hän sai hyvän koulutuksen Roomassa. Hän oli kvestori Sisiliassa vuonna 75 eaa. Tämän jälkeen hän toimi menestyksekkäästi asianajajana Roomassa. Hän tuli kuuluisaksi korruptoituneen Sisilian maaherran Gaius Verreksen syytöspuheesta. Ciceron edistymistä kuitenkin häiritsi hänen vaatimaton sukutaustansa. Hän oli homo novus (uusi mies, "nousukas"), ensimmäinen senaattiin noussut suvussaan, ja siksi elämänsä loppuun asti jossain määrin ulkopuolinen.
Cicero valittiin vuonna 69 eaa. ediiliksi, 66 eaa. preetoriksi ja 63 eaa. konsuliksi. Konsulivuonnaan hän paljasti senaatissa Catilinan salaliiton tasavallan kaatamiseksi, ja piti useita syytöspuheita tätä vastaan. Näitä puheita on pidetty retoriikan mestariteoksina. Elämään on jäänyt lause "O tempora, o mores!" ("Oi aikoja, oi tapoja!"). Tässä yhteydessä Ciceron aloitteesta senaatti antoi uhkavaatimuksen (senatus consultum ultimum) salaliittolaisia vastaan, jonka jälkeen joitain salaliittolaisia teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Cicero oli henkilökohtaisesti läsnä, kun pyöveli kuristi salaliittolaiset. Catilina kuitenkin pakeni Roomasta. Oikeudenkäynnin unohtaminen raivostutti kansaa, mutta Cicero vastasi pitämällä ehkä maailmanhistorian lyhimmän puheen. Puhe kokonaisuudessaan oli yhden sanan pituinen: "Fuerunt." ("He olivat.").
Cicero palkittiin salaliiton paljastamisesta arvonimellä pater patriae (isänmaan isä). Hän joutui kuitenkin pakenemaan Roomasta 58 eaa., kun kohu kansalaisten tuomitsemisesta ilman oikeudenkäyntiä ei ottanut laantuakseen. Hän sai palata kuitenkin jo noin vuoden kuluttua. Tämän jälkeen hän lähti prokonsuliksi Kilikiaan, jossa saavutti imperaattorin arvonimen. Triumfia hänelle ei toiveista huolimatta myönnetty.
Myöhemmin vuonna 50 eaa. Pompeiuksen ja Caesarin välisessä valtataistelussa Cicero pyrki pysymään puolueettomana, vaikka kannattikin Pompeiusta. Lopulta pitkään epäröityään hän asettui julkisesti tukemaan Pompeiusta. Caesar voitti Pompeiuksen, mutta armahti Ciceron. Caesarin salamurhan 44 eaa. jälkeen Cicero joutui huonoihin väleihin Marcus Antoniuksen kanssa. Hän pyrki lähentymään Octavianusta, joka oli julistettu testamentissa Caesarin perilliseksi. Hän kirjoitti Antoniusta vastaan 14 filippiiniläispuhetta. Tämä osoittautui virheeksi. Octavianus ja Antonius sopivat riitansa, liittoutuivat Lepiduksen kanssa muodostaen toisen triumviraatin, ja osana sopimusta suoritetuissa proskriptioissa Cicero ja hänen veljensä Quintus Tullius Cicero määrättiin menettämään henkensä valtion vihollisina.
Cicero yritti paeta, mutta turhaan. Marcus Antonius antoi naulata hänen irti hakatun päänsä Forum Romanumin puhujanlavaan. Viereen naulattiin Ciceron käsi, joka oli kirjoittanut Antoniuksen vihaamat filippiiniläispuheet. Tarinan mukaan Antoniuksen vaimo Fulvia löi toistuvasti neulalla Ciceron roikkuvaa kieltä kostoksi sen terävyydestä.
Teokset
Forum Romanum
Ciceron kielenkäyttö on kaikkina aikoina herättänyt ihailua. Hänen latinansa on täsmällistä ja viimeisteltyä. Etenkin hänen puheensa ovat rakenteeltaan ilmiömäisiä. Tästä kertoo jotain se, että ennen vuoden 2004 presidentinvaaleja Yhdysvalloissa presidentti Bushin vaalikoneisto pyrki luomaan paineita vastaehdokas John Kerryä kohtaan kutsumalla häntä "parhaaksi puhujaksi sitten Ciceron".
Ciceron filosofisten teosten perusteella hän oli humaani, stoalaisuuteen taipuva ihminen, joka ihaili perinteisiä roomalaisia arvoja ja tasavaltalaisuutta. Cicero ei ollut kuitenkaan demokraatti, vaan kannatti ylimystön valta-asemaa. Hänen kirjeistään välittyy kuva hyvää tarkoittavasta, mutta epätäydellisestä ja inhimillisestä hahmosta, jota kuitenkin piinaavat velvollisuudentunto ja tunteet riittämättömyydestä. Niistä voi lukea toisaalta mielenkiintoisia aikalaiskuvauksia taloremontin edistymisestä, toisaalta isän syvää voimatonta tuskaa tyttärensä kuoleman johdosta.
Ciceron mukaan ihminen, joka nähdään tanssimassa, on joko mielenvikainen tai juovuksissa.
Cicerolta on suomennettu esimerkiksi teokset "Vanhuudesta" (Cato Maior de Senectute), "Ystävyydestä" (Laelius de Amicitia), "Velvollisuuksista" (De Officiis) ja "Laeista" (De Legibus).
Puheet
- Pro Quinctio
- Pro Roscio Amerino
- Pro Roscio Comoedo
- De Lege Agraria contra Rullum
- In Verrem
- De Imperio Cn. Pompei
- Pro Cæcina
- Pro Cluentio
- Pro Rabirio Perduellionis Reo
- In Catilinam I-IV
- Pro Murena
- Pro Sulla
- Pro Flacco
- Pro Archia
- Post Reditum in Senatu
- Post Reditum in Quirites
- De Domo Sua
- De Haruspicum Responsis
- Pro Cn. Plancio
- Pro Sestio
- In Vatinium
- Pro Caelio
- De Provinciis Consularibus
- Pro Balbo
- Pro Milone
- In Pisonem
- Pro Scauro
- Pro Fonteio
- Pro Rabirio Postumo
- Pro Marcello
- Pro Ligario
- Pro Rege Deiotaro
- Orationes Philippicae
Filosofiset kirjoitukset
- de Inventione
- de Optimo Genere Oratorum
- Topica
- de Oratore
- de Fato
- Paradoxa Stoicorum
- De Partitione Oratoria
- Brutus
- Orator
- De Re Publica
- de Consulatu Suo
- de Legibus
- de Finibus
- Tusculanæ Disputationes
- de Natura Deorum
- Academica
- Cato Maior de Senectute
- Laelius de Amicitia
- de Divinatione
- de Officiis
Kirjeenvaihto
- ad Atticum
- ad Familiares
- ad Quintum
- ad Brutum
Aiheesta muualla
- [http://www.utexas.edu/depts/classics/documents/Cic.html The Cicero Homepage]
- [http://www.thelatinlibrary.com/cic.html M. Tulli Ciceronis opera]
- [http://www.iep.utm.edu/c/cicero.htm The Internet Encyclopaedia of Philosophy]
Luokka:Roomalaiset filosofit
Luokka:Roomalaiset kirjailijat
Luokka:Roomalaiset poliitikot
ko:키케로
ja:マルクス・トゥッリウス・キケロ
Markus DrakeMarkus Drake on kansalaisaktivisti ja poliitikko. Hän oli Vihreän liiton kansanedustajaehdokkaana vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.
Drake kannatti mietojen huumeiden laillistamista ja nousi otsikoihin esitettyään tämän mielipiteen TV-lähetyksessä. Myöhemmin lehdistössä kohistiin myös siitä, että Drake oli polttanut kannabista Vihreiden vaaliteltalla Helsingissä. Drake toimi Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajana vuosina 2001-2003 ja toimii maaliskuusta 2005 alkaen Federation of Young European Greens -järjestön tiedottajana.
Drake on kansalaisaktivisti, joka on saanut vahvasti vaikutteita ajatteluunsa Manner-Euroopan autonomeiksi itseään kutsuvilta marxilaishenkisiltä vasemmistoryhmiltä. Näiden ryhmien ajatteluun kuuluu vahvasti postmoderni poliittinen filosofia. Manner-Euroopassa tällaisten ryhmien jäseniä on toisinaan mennyt mukaan parlamenteissa vaikuttaviin puolueisiin. Osmo Soininvaara sanoi, että joukko "anarkisteja" on soluttautunut puolueeseen.
Drake, Markus
Markus (evankelista)
Evankelista Markus oli perimätiedon mukaan apostoli Pietarin opetuslapsi. Pietari kutsuu häntä "pojakseen" Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä. Hänen kirjoittamanaan on perinteisesti pidetty Evankeliumia Markuksen mukaan.
Kerrotaan Markuksen haaksirikkoutuneen kerran Venetsiaan ja saanneen näyn, jossa sanottiin, että täällä jonain päivänä on sinun sielusi lepäävä.Venetsialaiset varastivat hänen ruumiinsa (pyhäinjäänteensä) Bysantista ja toivat Venetsiaan. Venetsialaiset rakensivat Venetsiaan San Marcon kirkon, torin ja kellotornin ja ottivat Markuksen suojeluspyhimyksekseen. Venetsialaiset hyväksyivät pyhän Markuksen tunnuksen (siivekkään leijonan) kaupungin suojelijaksi ja Venetsian lippuun tuli siivekäs leijona.
Luokka:Uuden testamentin henkilöt
ko:마가
ja:マルコ (福音記者)
Marcus GrönholmMarcus Grönholm (s. 5. helmikuuta 1968, Kauniainen - ) on kaksinkertainen ralliautoilun maailmanmestari.
Grönholm aloitti moottoriurheilu-uransa 1981 motocrossista, josta nilkan loukkaantumisen vuoksi siirtyi ralliin 1987. Hänen ensimmäinen MM-rallinsa oli Jyväskylän suurajot vuonna 1989 (sijoitus 23. N-ryhmässä Lancialla). 1994 hän voitti rallin Suomen mestaruuden ja oli Suurajoissa viides Toyotalla.
Vuonna 1999 Grönholm pääsi Peugeotin tehdastalliin, jossa voitti maailmanmestaruudet vuosina 2000 ja 2002 kartturinaan Timo Rautiainen (s. 13. marraskuuta 1964).
Grönholmilla ja hänen vaimollaan Teresalla on kolme lasta.
Saavutukset rallin MM-sarjassa (tilanne 10/2005)
- kaksi maailmanmestaruutta (2000 ja 2002)
- osakilpailuvoittoja: 18
- MM-pisteitä: 392
Grönholm, Marcus
Grönholm, Marcus
Salatut elämätSalatut elämät, kutsumanimeltään Salkkarit on kotimainen, mutta australialaiseen Grundy Televisionin Neighbours-saippuasarjan ohjelmaformaattiin perustuva draamasarja, jonka ensimmäinen osa nähtiin 20. tammikuuta 1999. Sen jälkeen miljoonan katsojan raja on ylitetty useasti ja sarja on saanut vuonna 2001 yleisövenla –palkinnon.
Sarja kertoo helsinkiläisen kerrostalon asukkaiden elämästä. Sarjan tapahtumat lähtivät käyntiin kun naapurin Rouva Puustinen löytyi kuolleena asunnostaan.
Keväällä 2000 sarja herätti laajaa huomiota käsitellessään avoimesti huumeita, nuorten homoseksuaalisuutta, uusperheen seksisuhteita ja aborttia.
Perustietoa
- Tuotantomaa: Suomi
- Tyylilaji: draamasarja
- Tuotannon aloitusvuosi: 1999
- Ensiesitys Suomessa: 20. tammikuuta 1999
- Esityskanava: MTV3
- Jakson pituus: 30 min
- Jaksojen määrä: 27. marraskuuta 2004 tuli täyteen 1000 jaksoa.
Näyttelijät
- Jarmo Koski – Seppo Taalasmaa
- Marja-Liisa Peuhu – Ulla Taalasmaa
- Sanna Luostarinen – Elina Taalasmaa (Ekholm)
- Esko Kovero – Ismo Laitela
- Piitu Uski – Laura Kiviranta
- Eero Tommila – Sauli Kiviranta
- Wilhelmiina Seppä – Oona Kiviranta
- Teemu Lehtilä – Aaro Vaalanne
- Anu Palevaara – Jenni Vainio
- Tuomas Reunanen – Ami Vainio
- Risto Törhönen – Niko Vainio
- Sami Sarjula – Ossi Puolakka
- Janne Vakio – Riku Jääskeläinen
- Timo Jurkka – Lasse Sievinen
- Johanna Nurmimaa – Paula Sievinen
- Jutta Lehtinen – Katri Sievinen
- Sannamaija Pekkarinen – Heli Sievinen
- Emmi Parviainen – Annika Sievinen
- Petra Frey – Irma Halonen
- Julius Pillai – Taneli Halonen
- Joona Mielonen – Ville Kasper Koponen
Sarjan jättäneitä henkilöitä
- Aleksi Sariola – Ken Ojala
- Tommi Taurula – Kari Taalasmaa
- Nora Lähteenmäki – Camilla Mustavaara
- Saija-Reetta Kotirinta – Inka Haapala
- Tuomas Kytömäki – Aleksi Salin
- Pete Lattu – Kalle Laitela
- Tarja Omenainen – Hanna Salin
- Jasper Pääkkönen – Saku Salin
- Venla Saartamo – Miia Laitela
- Kristo Salminen – Toni Veijalainen
- Sami Uotila – Aki Nikkinen
- Andrei Sandberg Markus Ekholm
- Jonna Keskinen – Silja Salin
- Anu Koskinen – Katja Vainio
- Jouko Keskinen – Jukka Salin
- Henna Vänninen – Aamu Korhonen
Aiheesta muualla
- [http://www.mtv3.fi/salatutelamat/ Salatut elämät -sarjan kotisivu]
Luokka:Draamasarjat
Luokka:Saippuasarjat International aidForeign aid, international aid or development assistance are situations in which one country helps another country through some form of donation. Usually this refers to helping out a country that has a special need caused by poverty, underdevelopment, natural disasters, armed conflicts, etc.
The main receivers of foreign aid are developing nations (third world countries), and the main contributors are the industrialized countries.
According to the Final ODA Data for 2004 report from the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD):
- A combined total of $78.568 billion USD, with subsets as follows:
- The G7 countries donated $56.686 billion USD
- The European Union countries combined donated $42.919 billion USD
- The United States donated $18.999 billion USD
- Norway donated $2.200 billion USD, but were the largest contributors as a percentage of GNI at 0.87%
See Also
- External debt
- Faith-Based Foreign Aid
External links
- [http://news.yahoo.com/s/csm/20051107/wl_csm/omeles_1 In Africa, are 'donor darlings' stifling democracy?], Abraham McLaughlin, Christian Science Monitor, November 7, 2005
- [http://www.oecd.org/dataoecd/40/3/35389786.pdf OECD: FINAL ODA DATA FOR 2004 ]
- [http://europa.eu.int/comm/europeaid/index_en.htm EuropAid Co-operation Office]
- [http://www.globalissues.org/TradeRelated/Debt/USAid.asp The US and Foreign Aid Assistance]
- [http://www.usaid.gov/fani/overview/ USAid.gov Overview of US Aid Spending]
- [http://montages.blogspot.com/2004/12/politics-of-aid-hand-that-gives-rules.html "The Politics of Aid: 'The Hand That Gives, Rules'"]
- [http://usinfo.state.gov/usa/infousa/trade/files/98-916.pdf "Foreign Aid: An Introductory Overview of U.S. Programs and Policy", CRS Report for Congress, April 2004]
- [http://www.kakanien.ac.at/beitr/fallstudie/TNarozhna1.pdf Failed Expectations, Or What Is Behind the Marshall Plan for Post-Socialist Reconstruction], by Tanya Narozhna
Category:Development
Sponsored Site anemia narty Venezia alberghi pociel
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Johnny Owen (boxer)/Temp
Johnny Owen (January 7, 1956 - November 4, 1980) was a Welsh boxing champion who died as the result of a bout.
Owen, nicknamed "Matchstick Man" because of his frail appearance, was born in Merthyr Tydfil with the surname "Owens", and took up boxing as a child, turning professional
|
List of tea companies
This is a list of companies that manufacture and/or distribute tea in each of the countries and is not limited to where the tea companies are owned.
Bangladesh
- Ispahani Mirzapur Tea
- Sylhet Tea
- Duncan (brothers)
- H.R.C.
- Elite International
-
|
Kogai kanzashi
Kanzashi are hair ornaments used in traditional Japanese hairstyles. Kanzashi first appeared when women abandoned the tradional taregami hairstyle where the hair was kept straight and long, and adopted coiffured nihongami hairstyles. Kanzashi came into wide use during the Edo period when artisans began to produce more finely crafted pr
|
|
|
World Trade and Convention Centre
You may mean the World Trade Centre, a former business complex in New York City.
----
The World Trade and Convention Centre is a convention centre complex in Halifax, Nova Scotia.
Its connection to the Downtown Halifax Link attaches it to over 1,000 four-diamond guest rooms (within the Casino Nova Scotia Hotel, The Delta Barrington, Prince George Hotel, The Delta Halifax) and over 100,000 sq
|
|
|
