:: wikimiki.org ::

Markus-setä

Markus-setä

Markus-setä eli Markus Rautio (s. 17. toukokuuta 1891, Helsinki, k. 14. helmikuuta 1973) oli Yleisradion toimittaja ja kuuluttaja sekä myöhemmin kuunnelma- ja selostusosaston päällikkö ja pääohjaaja. Parhaiten hänet muistetaan kuitenkin legendaarisista radion lastenohjelmistaan "Lastentunneista", joita lähetettiin vuosina 1926-1956 sekä suomeksi että ruotsiksi.

Triviaa

Ohjelma loppui aina siihen, että Markus-setä kehotti lapsia syömään kaurapuuroa ("Muistakaa, lapset, syödä aamupuuronne!"). Anekdoottina kerrotaan, että kerran studiossa jäi vahingossa mikrofoni auki ohjelman jälkeen ja radiokuuntelijat kuulivat kun kuuluttaja Alexis af Enehjem tokaisi: "Ja nyt Markus-setä lähtee paskalle." Vesa-Matti Loirin televisiossa 1980-luvulla esittämän lapsia inhoavan, mutta palkkansa eteen lastenohjelmaa tekevän, Nasse-setä-hahmon on väitetty perustuvan osin Markus-setään.

Aiheesta muualla

- [http://www.tkk.utu.fi/monimuoto/radio/markus.htm Paavo Oinonen: Markus-setä Topeliuksen jalanjäljillä]
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040206131151642698 Toompean varjossa ja Estonian parrasvalossa] - Markus Rautio (1937)
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040325201027858014 Mikrofoni vierailee tivolissa] - Markus Rautio (1935, katkelma) Luokka:Suomalaiset radiotoimittajat

17. toukokuuta

17. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 137. päivä (138. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 228 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Maila, Mailis, Maili, Rebekka :- suomenruotsalainen kalenteri: Rebecka, Hagar :- ortodoksinen kalenteri: Jussi, Antero :- saamenkielinen kalenteri: Máilá :- vanhemmissa kalentereissa: Antonius, Bruno, Jodocus, Mariamus, Peregrinus, Rebecca, Torpes, Torstanus

Tapahtumia

- 1590 - Tanskan Anne kruunattiin Skotlannin kuningattareksi.
- 1642 - Paul Chomedey, sieur de Maisonneuve (1612—1676) perusti Montréalin nimellä Ville Marie.
- 1673 - Louis Joliet ja Jacques Marquette ryhtyivät tutkimaan Mississippi-jokea.
- 1775 - Yhdysvaltain itsenäisyyssota: Continental Congress kielsi kaupankäynnin Kanadan kanssa.
- 1792 - New Yorkin pörssi perustettiin.
- 1809 - Ranskan keisari Napoleon I ilmoitti Kirkkovaltion liittämisestä Ranskan imperiumiin.
- 1814 - Norja sai oman perustuslain.
- 1814 - Monacon miehittäjä vaihtui: Ranskan tilalle tuli Itävalta.
- 1846 - Adolphe Sax patentoi saksofonin.
- 1865 - Kansainvälinen lennätinliitto ITU (vuodesta 1934 Kansainvälinen televiestintäliitto) perustettiin.
- 1875 - Aristides voitti ensimmäisen Kentucky Derbyn.
- 1900 - Buurisota: brittiläiset joukot vapauttivat Mafekingin.
- 1900 - Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
- 1902 - Arkeologi Spyridon Stais löysi Antikytheran laitteen.
- 1915 - Viimeinen Yhdistyneen kuningaskunnan liberaalipuolueen hallitus (pääministerinä Herbert Henry Asquith) kaatui.
- 1933 - Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin - Norjan kansallissosialistisen puolueen.
- 1940 - Toinen maailmansota: Saksa valloitti Belgian pääkaupungin Brysselin.
- 1943 - Toinen maailmansota: eloonjääneet RAF:n "padonmurtajat" palasivat.
- 1943 - Yhdysvaltain armeija teki sopimuksen Pennsylvanian yliopiston (Moore Schoolin) kanssa kehittääkseen ENIAC-tietokoneen.
- 1944 - Toinen maailmansota: "Tyyppi IX":n, saksalaisen sukellusveneen U-884, neitsytmatka.
- 1967 - Kuuden päivän sota: Egyptin presidentti Abdul Nasser vaati poistamaan YK:n Israelissa olleet rauhanturvajoukot.
- 1969 - Venera-avaruusohjelma: Neuvostoliiton Venera 6 laskeutui Venuksen kaasukehään ja lähetti mittaustietoja ennen murskautumistaan kaasukehän paineesta.
- 1970 - Thor Heyerdahl aloitti Marokosta purjehduksen Ra II -kaislaveneellä tarkoituksenaan ylittää Atlantin valtameri.
- 1973 - Watergate-skandaali: televisioidut kuulustelut alkoivat Yhdysvaltain senaatissa.
- 1974 - Los Angelesissa poliisit hyökkäsivät Symbionese Liberation Armyn päämajaan ja surmasivat kuusi henkilöä, mm. Camilla Hallin.
- 1983 - Libanon, Israel ja Yhdysvallat sopivat Israelin vetäytymisestä Libanonista.
- 1984 - Walesin prinssi Charles kutsui ehdotettua Lontoon National Galleryn lisärakennusta "hirveäksi paiseeksi rakastetun ja tyylikkään ystävämme kasvoilla", mikä synnytti keskustelun brittien kuningasperheen oikeasta roolista ja nykyarkkitehtuurin suunnasta.
- 1987 - Iranin-Irakin sota: USS Stark (FFG-31) sai osuman Irakin Mirage-hävittäjän ohjuksesta. Miehistön jäsenistä 37 sai surmansa ja 21 haavoittui.
- 1995 - Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
- 1999 - Ehud Barak valittiin Israelin pääministeriksi.
- 2004 - Samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin Massachusettsissa Yhdysvalloissa.

Syntyneitä

- 1749 - Edward Jenner, rokotuksen keksijä († 1823)
- 1768 - Walesin prinsessa Caroline Brunswickiläinen († 1821)
- 1842 - August Thyssen, teollisuusmies († 1926)
- 1844 - Julius Wellhausen, saksalainen raamatuntutkija († 1918)
- 1866 - Erik Satie, ranskalainen säveltäjä († 1925)
- 1873 - Henri Barbusse, ranskalainen kirjailija ja lehtimies († 1935)
- 1879 - Simon Petlyura, ukrainalainen itsenäisyystaistelija († 1926)
- 1886 - Espanjan kuningas Alfonso XIII († 1941)
- 1891 - Markus Rautio, radiotoimittaja
- 1898 - Alfred Joseph Casson, maalaustaiteilija († 1992)
- 1900 - Ajatollah Ruhollah Khomeini, iranilainen uskonnollinen johtaja († 1981)
- 1904 - Jean Gabin, näyttelijä († 1976)
- 1906 - Zinka Milanov, kroatialainen oopperalaulaja (sopraano) († 1989)
- 1911 - Maureen O'Sullivan, näyttelijätär († 1998)
- 1935 - Dennis Potter, kirjailija († 1994)
- 1936 - Dennis Hopper, näyttelijä ja ohjaaja
- 1937 - Hazel R. O'Leary, Yhdysvaltain energiaministeri
- 1956 - Sugar Ray Leonard, nyrkkeilijä
- 1957 - Gösta Sundqvist, muusikko ja Leevi and the Leavingsin laulaja († 2003)
- 1959 - Paul Di'Anno, laulaja
- 1959 - Martti Syrjä, laulaja ja sanoittaja ("Eppu Normaali")
- 1961 - Enya, laulaja ja sanoittaja
- 1965 - Trent Reznor, laulaja ja sanoittaja ("Nine Inch Nails")
- 1966 - Qusai Hussein, Saddam Husseinin poika († 2003)
- 1971 - Maxima Zorreguieta Cerruti, Alankomaiden prinssi Willem-Alexanderin vaimo

Kuolleita

- 1510 - Sandro Botticelli, italialainen maalari (Venuksen syntymä) (s. 1445)
- 1575 - Matthew Parker, Canterburyn arkkipiispa (s. 1504)
- 1727 - Venäjän keisarinna Katariina I (s. 1683 tai 1684)
- 1729 - Samuel Clarke, englantilainen filosofi (s. 1675)
- 1765 - Alexis Claude Clairault, ranskalainen matemaatikko (s. 1713)
- 1829 - John Jay, ensimmäinen Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja (s. 1745)
- 1838 - Charles Maurice de Talleyrand, ranskalainen diplomaatti (s. 1754)
- 1839 - Archibald Alison, skotlantilainen kirjailija (s. 1757)
- 1875 - John C. Breckinridge, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1821)
- 1917 - Charles Anthoni Johnson Brooke, Sarawakin hallitsija Malesiassa (s. 1829)
- 1947 - George William Forbes, Uuden-Seelannin pääministeri (s. 1869)
- 2002 - Dave Berg, Mad-sarjakuvalehden sarjakuvataiteilija (s. 1920)

Juhlapäiviä

- Norja: Perustuslain päivä.
- Bahailaisuus: Azaamat (Grandeur) -juhla. Bahaismin kalenterin neljännen kuukauden ensimmäinen päivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 16. toukokuuta, 18. toukokuuta Luokka:Toukokuu -05-17 ko:5월 17일 ja:5月17日 simple:May 17 th:17 พฤษภาคม

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

Vuosi	Asukasta
1810	4 070
1830	11 100
1850	20 700
1880	43 300
1900	93 600
1925	209 800
1950	368 519
1970	523 677
1980	483 675
1990	490 691
2000	551 123
2003	559 716
2004	559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taide korkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)

- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)

- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)

Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit

- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös

- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla

- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

14. helmikuuta

14. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 45. päivä. Vuodesta on jäljellä 320 päivää (karkausvuonna 321). Päivä on vakiintunut ystävänpäiväksi, jolloin lähetetään paljon ystävänpäiväkortteja, sähköposti- ja tekstiviestejä. Mm. Yhdysvalloissa päivää kutsutaan nimellä Valentine's Day. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Voitto, Valentin, Tino :- suomenruotsalainen kalenteri: Valentin :- ortodoksinen kalenteri: Soini, Kiril :- saamenkielinen kalenteri: Vuoitu :- vanhemmissa kalentereissa: Minutius, Sigfrid, Vallentinus, Wallentin

Tapahtumia

- 1076 - Paavi Gregorius VII julisti Henrik IV:n Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijaksi.
- 1779 - Havaijin alkuasukkaat surmasivat James Cookin.
- 1859 - Oregon hyväksyttiin Yhdysvaltain 33:nneksi osavaltioksi.
- 1876 - Alexander Graham Bell haki puhelimen patenttia. Samoin teki Elisha Gray.
- 1879 - Tyynenmeren sota alkoi Chilen asevoimien miehitettyä Bolivian satamakaupungin Antofagastan.
- 1900 - Venäjä vastasi kansainväliseen painostukseen vapauttaa Suomi tiukentamalla keisarillista valtaa maassa.
- 1900 - Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 brittiläistä sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
- 1912 - Arizona hyväksyttiin Yhdysvaltain 48:nneksi osavaltioksi.
- 1918 - Neuvostoliitto otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön (1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan).
- 1924 - IBM (International Business Machines) perustettiin.
- 1945 - Chile, Ecuador, Paraguay ja Peru liittyivät YK:hon.
- 1945 - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt tapasi Saudi-Arabian kuninkaan Ibn Saudin, mikä virallisesti aloitti maiden diplomaattisuhteet.
- 1946 - Englannin pankki kansallistettiin.
- 1946 - ENIAC, ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone paljastettiin Pennsylvanian yliopistossa.
- 1949 - Knesset, Israelin parlamentti, kokoontui ensimmäisen kerran.
- 1950 - Kiina ja Neuvostoliitto solmivat YYA-sopimuksen Japania vastaan.
- 1952 - Talviolympialaiset avattiin Oslossa.
- 1980 - Talviolympialaiset avattiin Lake Placidissa, Yhdysvalloissa.
- 1989 - Iranin johtaja Ajatollah Ruhollah Khomeini määräsi fatwan, mikä kehotti muslimeja tappamaan "Saatanallisten säkeiden" kirjoittajan Salman Rushdien.
- 1989 - Ensimmäinen GPS-satelliittipaikannusjärjestelmän 24:stä satelliitista asetettiin radalleen.

Syntyneitä

- 1483 - Zahir al-Din Mohammed Babur Shah, mogulidynastian perustaja († 1530)
- 1766 - Thomas Malthus, taloustieteilijä († 1834)
- 1869 - Charles Wilson, fyysikko, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saaja († 1959)
- 1895 - Max Horkheimer, saksalainen filosofi ja sosiologi, Frankfurtin koulukunnan perustaja († 1973)
- 1898 - Fritz Zwicky, tähtitieteilijä († 1974)
- 1913 - Jimmy Hoffa, ammattiyhdistysliikejohtaja († 1975 (katosi))
- 1917 - Herbert A. Hauptman, biofyysikko, vuoden 1985 Nobelin kemianpalkinnon saaja
- 1944 - Alan Parker, elokuvaohjaaja
- 1945 - Hans Adam II, Liechtensteinin ruhtinas

Kuolleita

- 1400 - Rikhard II, Englannin kuningas (murhattiin) (s. 1367)
- 1405 - Timur Lenk, mongolien ruhtinas ja valloittaja (s. 1336)
- 1779 - James Cook, brittiläinen merikapteeni ja tutkimusmatkailija (s. 1728)
- 1922 - Heikki Ritavuori, Suomen sisäasiainministeri (murhattiin)
- 1943 - David Hilbert, matemaatikko (s. 1862)
- 1975 - P. G. Wodehouse, kirjailija (Jeeves-kirjat) (s. 1881)
- 1994 - Andrei Chikatilo, ukrainalainen sarjamurhaaja. Tuomittiin 52 hengen murhasta ja raiskauksesta vuosina 1978—1990 (teloitettiin) (s. 1936)
- 2003 - Dolly-lammas, maailman ensimmäinen kloonattu nisäkäs
- 2005 - Rafiq Hariri, entinen Libanonin pääministeri (menehtyi 60-vuotiaana Beirutissa voimakkaassa autopommi-iskussa)

Juhlapäiviä

Suomessa vietetään ystävänpäivää. Englanninkielisessä maailmassa juhla tunnetaan nimellä Valentine's Day. ---- Katso myös: kalenteri ~ 13. helmikuuta, 15. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-14 ms:14 Februari ko:2월 14일 ja:2月14日 simple:February 14 th:14 กุมภาพันธ์

1973

Tapahtumia

- 17. tammikuuta - Ferdinand Marcos julistettiin Filippinien elinikäiseksi presidentiksi.
- 27. tammikuuta - Vietnamin sota: Yhdysvaltain osallistuminen sotaan päättyi rauhansopimukseen.
- 21. helmikuuta - Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, 100 kuoli.
- 7. maaliskuuta - komeetta Kohoutek havaittiin.
- 16. maaliskuuta - Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
- 29. maaliskuuta - Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.
- 16. huhtikuuta - Pioneer 11 -luotain laukaistiin.
- 10. toukokuuta - Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
- 14. toukokuuta - Skylab, ainoa Yhdysvaltain avaruusasema, laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
- 1. kesäkuuta - Kreikassa sotilasjuntta päätti monarkian ja perusti tasavallan.
- 3. kesäkuuta - Tupolev Tu-144 putosi ilmailushowssa Pariisissa, 15 kuolee.
- 5. heinäkuuta - Ruandassa tapahtui veretön vallankaappaus .
- 10. heinäkuuta - Bahama itsenäistyi.
- 20. heinäkuuta - Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
- 5. elokuuta - Musta syyskuu surmasi kolme ja haavoitti 56:a Ateenan lentokentällä.
- 15. elokuuta - Yhdysvallat lopetti Kamputsean pommitukset, päättäen 15 kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
- 11. syyskuuta - Chilen presidentti Salvador Allende tapettiin sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet johtaa maata seuraavat 17 vuotta.
- 15. syyskuuta - Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousee valtaistuimelle.
- 6. lokakuuta - Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä.
- 17. lokakuuta - Öljykriisi: Arabimaat asettivat Israelia tukevat maat boikottiin.
- 20. lokakuuta - Sydneyn oopperatalon avajaiset.
- 11. marraskuuta - Israel ja Egypti allekirjoittavat aselevon.
- 11. marraskuuta - Mariner 10- luotain laukaistiin.
- 13. marraskuuta - Islannin ja Iso-Britannian välinen ns. turskasota päättyi.
- 25. marraskuuta - Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
- 1. joulukuuta - Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
- 3. joulukuuta - Pioneer 10 välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
- 25. joulukuuta - ARPANET kaatui reititystä haittaavan ohjelmointivirheen takia.

Syntyneitä

- 26. helmikuuta - Eric Lindros, jääkiekkoilija
- 28. maaliskuuta - René Hertell, monitaituri
- 4. huhtikuuta - David Blaine, taikuri
- 16. toukokuuta - Tori Spelling, näyttelijä
- 1. kesäkuuta - Heidi Klum, supermalli
- 20. heinäkuuta - Haakon Magnus, Norjan kruununprinssi
- 20. heinäkuuta - Peter Forsberg
- 23. heinäkuuta - Monica Lewinsky, entinen Valkoisen talon harjoittelija
- 6. elokuuta – Asia Carrera
- 7. lokakuuta – Sami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
- 9. marraskuuta – Maija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
- 2. joulukuuta - Monica Seles
- 21. joulukuuta – Marko Yli-Hannuksela, suomalainen painija, maailmanmestari, olympiavoittaja

Kuolleita

- 22. tammikuuta - Lyndon Johnson, Yhdysvaltain presidentti
- 27. maaliskuuta - Timo K. Mukka, kirjailija
- 8. huhtikuuta - Pablo Picasso, taidemaalari
- 29. huhtikuuta - Sammy Babitzin, laulaja
- 20. toukokuuta - Jarno Saarinen, kilpamoottoripyöräilijä
- 1. elokuuta - Walter Ulbricht, Itä-Saksan johtaja
- 20. heinäkuuta - Bruce Lee, näyttelijä ja itämaisten taistelulajien ekspertti
- 6. elokuuta - Fulgencio Batista, Kuuban presidentti
- 2. syyskuuta - J. R. R. Tolkien, kirjailija
- 11. syyskuuta - Salvador Allende, Chilen presidentti
- 15. syyskuuta - Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas
- 23. syyskuuta - Pablo Neruda, runoilija
- 2. lokakuuta – Paavo Nurmi, suomalainen juoksija
- 11. marraskuuta - Artturi Ilmari Virtanen, biokemisti ja Nobel-voittaja
- 1. joulukuuta - David Ben Gurion, israelilainen valtiomies als:1973 ko:1973년 ja:1973年 simple:1973 th:พ.ศ. 2516

Yleisradio

:Tämä artikkeli kertoo Suomen Yleisradiosta, yleisradiosta katso yleisradiotoiminta Yleisradio Oy eli YLE on suomalainen, eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen televisio- ja radiopalveluiden tarjoaja. 99,98 % YLEstä on valtion omistuksessa. YLEn rahoituksesta koostuu 90 % tv-maksutuotoista, loppuosa koostuu kaupallisten yhtiöiden maksamasta julkisen palvelun maksusta ja myyntivoitoista. O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926 ja yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa samana vuonna 9. syyskuuta. Yleisradiotoimintaa jatkamaan perustettiin vuonna 1934 uusi valtiojohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1994 voimaan astuneen lain mukaan Yleisradio Oy, ruotsiksi Rundradion Ab). Aluksi yhtiöllä oli pelkästään radiotoimintaa, mutta nykyään luonnollisesti myös televisiolähetyksiä. Yleisradio Oy tarjoaa sekä alueellisia että valtakunnallisia julkisen palvelun televisio- ja radiokanavia sekä digitaalisena että analogisena maanpäällisessä verkossa (verkon omistaa YLEn entinen tytäryhtiö Digita Oy, joka on maaliskuussa 2005 siirtynyt kokonaan ranskalaisen TDF:n omistukseen) ja paikallisissa kaapeliverkoissa, jotka on lailla velvoitettu välittämään ns. must-carry-kanavia, joihin kaikki YLEn televisiokanavatkin kuuluvat. Vuoden 2005 alussa alkoi myös YLEn tv-kanavien satelliittijakelu yhteistyössä Canal+:n kanssa. Yleisradio Oy:n suurimmat toimipisteet sijaitsevat Helsingin Pasilassa ja Tampereen Tohlopissa. Pienempiä tuotantoyksiköitä löytyy ympäri maata. YLEllä on viisi televisiokanavaa, 13 radiokanavaa, 25 maakunta- ja alueradiota, teksti-tv ja www.yle.fi-sivusto. YLE tarjoaa elämyksiä, uutisia, viihdettä, opetusta ja tietoa sekä palveluja erityis- ja eri kieliryhmille.

Muita valtiollisia medioita

Lähes kaikilla valtioilla on omaa yleisradiotoimintaa. Britannialla on British Broadcasting Corporation (BBC), Kiinalla Xinhua, Italiassa Radiotelevisione Italiana (RAI) ja Venäjällä ITV. Varsinkin valtioissa, joissa ihmisoikeudet eivät ole kunnossa, valtion suoraan hallinnoimia tai poliittisten edustajien omistamia medioita kritisoidaan yksipuolisesta tiedonvälityksestä. Demokraattisissa valtioissa julkisen palvelun radio ja televisio taas hoitaa sivistystehtävää, jota voittoa tavoittelevat yhtiöt eivät ottaisi merkittävässä määrin hoitaakseen. Esimerkkejä tästä ovat koulu- ja opetuspalvelu, orkestereiden ja kuorojen ylläpito, kuunnelmatuotanto ja kansainväliset hankkeet kuten urheilukilpailujen ja vaikkapa Euroviisujen välittäminen. Ks. erillinen artikkeli valtion mediamonopolit

YLEn kanavat

- Televisiokanavat:
- YLE TV1
- YLE TV2
- YLE Teema
- YLE24
- YLE FST
- TV Finland
- Radiokanavat:
- YLE Radio 1
- YleX
- YLE Radio Suomi
- Etelä-Karjalan Radio
- Etelä-Savon Radio
- Radio Häme
- Radio Itä-Uusimaa
- Kainuun Radio
- Radio Keski-Pohjanmaa
- Radio Keski-Suomi
- Kymenlaakson Radio
- Lapin Radio
- Radio Perämeri
- Ylen Läntinen
- Tampereen Radio
- Pohjanmaan Radio
- Pohjois-Karjalan Radio
- Oulu Radio
- Radio Savo
- Lahden Radio
- Ylen aikainen
- Satakunnan Radio
- Turun Radio
- Saamen Radio (Samí Radio)
- YleQ
- YLE Radio Peili
- YLE Radio Finland
- YLE Radio Vega
- YLE Radio Extrem
- Ylen Klassinen
- YLE Foorumi
- Radio Aurora
- YLE Kantti
- YLE Masto

Katso myös

- Aarre Elo
- Eino S. Repo
- Erkki Toivanen

Radiolähetykset Internetissä

- [http://www.yle.fi/peili/peili.ram Radio Peili, Real Audio, 22 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/peili/peili.asx Radio Peili, Media Player, 32 kBit/s]
- [http://ra.yle.fi/ramgen/live/multifoorumi.rm Multifoorumi, Real Audio, 21 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/multifoorumi.asx Multifoorumi, Media Player, 48 kBit/s]
- [http://194.252.88.2/ramgen/live/multifoorumi/arkki.rm YLE Arkki, Real Audio, 22 kBit/s]
- [http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki.asx YLE Arkki, Media Player, 32 kBit/s] Luokka:Viestintäyhtiöt Luokka:Televisioyhtiöt Luokka:Yleisradio Oy

1926

Tapahtumia

- 8. tammikuuta - Abdul-Aziz ibn Saudista tuli Hejazin kuningas (kts. Saudi-Arabia).
- 7. huhtikuuta - Epäonnistunut murhayritys Benito Mussolinia vastaan.
- 9. toukokuuta - Sotatilalaki Britanniassa yleislakon vuoksi.
- 9. toukokuuta - Ranskan laivasto pommitti Damaskosta mellakoiden vuoksi.
- 9. toukokuuta - Amiraali Richard E. Byrd ja Floyd Bennett ilmoittivat lentäneensä pohjoisnavan yli (myöhemmän tutkimuksen mukaan tätä ei tapahtunut).
- 12. toukokuuta - Sotilasvallankaappaus Puolassa Józef Piłsudskin johdolla. Piłsudski nousi diktaattoriksi.
- 12. toukokuuta - Roald Amundsen lensi pohjoisnavan yli.
- 28. toukokuuta - Manuel Gomes da Costan sotilasvallankaappaus Portugalissa.
- 29. toukokuuta - Suomen Yleisradio perustetaan
- 9. heinäkuuta - Kenraali Antonio Carmonan vallankaappaus Portugalissa.
- 21. elokuuta - Kreikassa Georgios Konfylis syöksi Theodoros Pangalosin vallasta.
- 23. lokakuuta - Italiassa kiellettiin naisilta julkiset virat.
- 8. syyskuuta - Saksa liittyi Kansainliittoon.
- 9. syyskuuta - Suomen Yleisradion lähetykset radiossa alkavat
- 11. syyskuuta - Espanja erosi Kansainliitosta.
- 25. marraskuuta - Italia otti jälleen käyttöön kuolemanrangaistuksen.
- 27. marraskuuta - Vesuviuksen purkaus
- 25. joulukuuta - Hirohito nousi Japanin 124. keisariksi ja sai nimen Shōwa (昭和天皇), valistunut rauha.
- Kansainliitto tuomitsi orjuuden.

Syntyneitä

- 11. helmikuuta - Leslie Nielsen, näyttelijä
- 28. helmikuuta - Svetlana Josifovna Stalina, myöhemmin Svetlana Allilujeva
- 6. maaliskuuta - Alan Greenspan, ekonomisti, Yhdysvaltain keskuspankin johtaja 1997 lähtien
- 16. maaliskuuta - Jerry Lewis, koomikko
- 23. maaliskuuta - Dario Fo, kirjailija, Nobel-voittaja 1997
- 30. maaliskuuta - Ingvar Kamprad ruotsalainen IKEAn perustaja
- 2. huhtikuuta - Jack Brabham, autourheilija
- 21. huhtikuuta - Elizabeth Alexandra Mary (Elisabet II)
- 29. toukokuuta - Miles Davis, jazztrumpetisti
- 1. kesäkuuta - Norma Jeane Mortensen (Marilyn Monroe), näyttelijä
- 1. kesäkuuta - Andy Griffith, näyttelijä
- 3. kesäkuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 14. kesäkuuta - Hermann Kant, kirjailija
- 28. kesäkuuta - Mel Brooks, elokuvaohjaaja
- 29. kesäkuuta - Taisto Sinisalo, poliitikko
- 9. huhtikuuta - Hugh Hefner, Playboy-konsernin perustaja
- 13. elokuuta - Fidel Castro, Kuuban vallankumouksellinen
- 15. lokakuuta - Michel Foucault, ranskalainen filosofi ja tieteenhistorioitsija
- 18. lokakuuta - Chuck Berry, rock-muusikko
- 25. lokakuuta - Anita Välkki, oopperalaulaja
- 23. syyskuuta - John Coltrane, jazz-saksofonisti

Kuolleita

- 4. huhtikuuta - August Thyssen, teollisuusmies
- 25. toukokuuta - Simon Petljura, Ukrainan itsenäisyystaistelija, salamurha Pariisissa.
- 10. kesäkuuta - Antoni Gaudí, katalonialainen arkkitehti
- 23. elokuuta - Rudolph Valentino, näyttelijä
- 7. lokakuuta - Hjalmar Westring, ruotsalainen valtiomies
- 31. lokakuuta - Harry Houdini (Erich Weiss), kahlekuningas
- 5. joulukuuta - Claude Monet, impressionisti
- 25. joulukuuta - Japanin keisari Taisho (大正天皇) Luokka:1926 ms:1926 ko:1926년 ja:1926年 simple:1926 th:พ.ศ. 2469

1956

Tapahtumia

- 16. tammikuuta - Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
- 26. tammikuuta - Britannia kielsi heroiinin.
- 26. tammikuuta - Neuvostoliitto luovutti Porkkalan takaisin Suomelle.
- 15. helmikuuta - Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
- 2. maaliskuuta - Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
- 9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
- 20. maaliskuuta - Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
- 23. maaliskuuta - Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
- 7. huhtikuuta - Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
- 19. huhtikuuta - Grace Kelly nai Monacon ruhtinaan Rainier III:n.
- 21. toukokuuta - Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikiniatollin.
- 14. kesäkuuta - Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat "under God" ("Jumalan alaisuudessa") Yhdysvaltain valaan.
- 18. kesäkuuta - Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
- 28. kesäkuuta - MP Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
- 28. kesäkuuta - Mellakat Poznanissa Puolassa murskataan kovin ottein.
- 29. kesäkuuta - Marilyn Monroe nai Arthur Millerin.
- 10. heinäkuuta - Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen.
- 25. heinäkuuta - Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
- 26. heinäkuuta - Egyptin Gamal Nasser kansallisti Suezin kanavan käynnistäen kansainvälisen vastalauseiden aallon.
- 30. heinäkuuta - Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen "In God We Trust" ("Jumalaan me luotamme") ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.
- 17. lokakuuta - Englannin kuningatar kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman kaikkein ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
- 23. lokakuuta - Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
- 29. lokakuuta - Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
- 29. lokakuuta - Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
- 31. lokakuuta - Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptiin pommitukset.
- 4. marraskuuta - Neuvostoliiton lisäjoukkoja Unkariin, tulitaukoon 10. marraskuuta asti 7000 sotilasta ja 25000–50000 kapinoijaa sai surmansa.
- 6. marraskuuta - Yhdysvaltain publikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle demokraattihaastaja Adlai E. Stevensonia vastaan.
- 7. marraskuuta - Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään välittömästi Egyptistä.
- 14. marraskuuta - Taistelut päättyivät Unkarissa.
- 23. marraskuuta - Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
- 2. joulukuuta - Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
- 12. joulukuuta - Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
- SAK järjesti yleislakon.
- Kuopion Saturnus perustetaan.

Syntyneitä

- 3. tammikuuta - Mel Gibson, näyttelijä
- 17. tammikuuta - Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
- 21. tammikuuta - Geena Davis, näyttelijä
- 31. tammikuuta - Johnny Rotten, muusikko (Sex Pistols)
- 29. helmikuuta - Kari Eloranta, jääkiekkoilija
- 1. maaliskuuta - Jonttu Virta, muusikko (Dingo)
- 18. maaliskuuta - Ingemar Stenmark
- 22. maaliskuuta - Lena Olin, näyttelijä
- 23. maaliskuuta - José Manuel Durão Barroso, portugalilainen politiikko
- 24. maaliskuuta - Steve Ballmer, Microsoftin pääjohtaja
- 4. huhtikuuta - David E. Kelley, käsikirjoittaja ja tv-tuottaja
- 13. huhtikuuta - Lars von Trier, elokuvaohjaaja
- 29. huhtikuuta - Aileen Wuornos, sarjamurhaaja
- 7. toukokuuta - Jan Peter Balkenende, Hollannin pääministeri 2002-
- 17. toukokuuta - Sugar Ray Leonard, nyrkkeilijä
- 19. toukokuuta - James Gosling, Java-kielen isä
- 6. kesäkuuta - Björn Borg, tennistähti
- 9. heinäkuuta - Tom Hanks, näyttelijä
- 6. syyskuuta - Sakari Kuosmanen, muusikko ja laulaja
- 26. syyskuuta - Linda Hamilton, näyttelijä
- 18. lokakuuta - Martina Navratilova, tennistähti

Kuolleita

- 31. tammikuuta - A. A. Milne, Nalle Puhin kirjoittaja
- 14. maaliskuuta - Lars Sonck, arkkitehti
- 16. elokuuta - Bela Lugosi, näyttelijä
- 25. lokakuuta - Risto Ryti, Suomen presidentti
- 14. joulukuuta - Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti ms:1956 ko:1956년 ja:1956年 simple:1956 th:พ.ศ. 2499

Vesa-Matti Loiri

Vesa-Matti Loiri (s. 4. tammikuuta 1945, Helsinki) on televisiossa, teatterissa ja elokuvissa esiintynyt näyttelijä, muusikko ja koomikko. Loiri näytteli ensimmäisen elokuvaroolinsa 17-vuotiaana Mikko Niskasen nuorisokuvauksessa Pojat (1962). Pian tämän jälkeen Loiri aloitti pitkäkestoisen yhteistyön Spede Pasasen kanssa. Hän esiintyi Pasasen tv-sarjoissa kuten Spedevisio ja Spede Show sekä elokuvissa, joista ensimmäinen oli Noin 7 veljestä (1968). Kansansuosikiksi Loiri nousi esittämällään Uuno Turhapuro -hahmolla, joka syntyi Speden tv-ohjelmissa ja nähtiin ensimmäistä kertaa valkokankaalla elokuvassa Uuno Turhapuro vuonna 1973 . Loiri esitti Uunoa kolmen vuosikymmenen aikana yhdeksässätoista elokuvassa, joista viimeinen oli Uuno Turhapuro - This Is My Life (2005). Loiri tunnetaan kameleonttimaisena muuntautujana, jonka komediahahmoihin kuuluvat Uunon lisäksi esimerkiksi Jean-Pierre Kusela, Nasse-setä ja Tyyne. Spede-tuotantojen lisäksi hän on näytellyt myös vakavissa elokuvissa. Tärkeisiin draamarooleihin kuuluvat Poikien ohella roolit Jaakko Pakkasvirran Ulvovassa myllärissä (1982) ja Aleksi Mäkelän Pahoissa pojissa (2003). 1980-luvun lopulla Loirilla oli oma televisiosarjansa Vesku Show. Laulajana Loiri on tulkinnut muun muassa Perttu Hietasen säveltämiä ja Taisto Wesslinin sovittamia Eino Leinon runoja. Kuuluisa on myös Loirin "hienostunut" tulkinta kappaleesta "Naurava Kulkuri". Loiri soittaa myös huilua. Vuonna 1980 hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa kappaleella "Huilumies". Urheilulajeista Loiri on harrastanut muun muassa nyrkkeilyä, jalkapalloa ja biljardia. Hän on myös kaatumisen Suomen mestari. Loirin kaatumisen voi nähdä esimerkiksi elokuvan Uuno armeijan leivissä kohtauksessa, jossa Uuno pelaa tennistä Olli Rahnastoa vastaan. Loiri, Vesa-Matti Loiri, Vesa-Matti Loiri, Vesa-Matti Loiri, Vesa-Matti

Nasse-setä

Nasse-setä oli Spede Show- ja Vesku Show -televisiosarjoissa 1980-luvulla esiintynyt, Vesa-Matti Loirin näyttelemä sketsihahmo. Nasse-setä oli television lastenohjelman juontaja joka vihasi lapsia ja oli lähes aina humalassa. Hänen tunnusmerkkejään olivat pingispallosta tehty klovninnenä ja kellastunut ylioppilaslakki. Nasse-setä haukkui jokaisessa sketsissään lapsikatsojiaan ja toisteli vakiohokemaansa "nyt Nasse-setä on hyvin hyvin vihainen", mistä tuli aikansa lentävä lause. Vakiotemppuihin kuului myös kyykistyminen pöydän taakse tupakalle kesken lähetyksen. Nasse-setä esiintyy myös Uuno Turhapuro -elokuvissa Uuno Epsanjassa (1985) ja Uuno Turhapuro - This Is My Life (2004). Vuoden 2004 Turhapuro-elokuvassa Nasse-sedän esiintyminen on arkistomateriaalia. Luokka:Spede Pasanen Luokka:Televisio

Luokka:Suomalaiset radiotoimittajat

Luokka:Radiotoimittajat Radiotoimittajat

Template:Pròiseactan Eile

Wikipedia is a free encyclopedia hosted by the non-profit Wikimedia Foundation, which operates several other multilingual and free-content projects:

gry zr�czno�ciowe zak�ady bukmacherskie gry strategiczne Doda i Virgin penisy

:: RELATED NEWS ::

Volapuk
:For the ASCII transliteration of the Cyrillic alphabet, see Volapuk encoding. Volapük is a constructed language, created in 1879-1880 by Johann Martin Schleyer, a

Acronyms as words in article titles

Avoid the use of acronyms in page naming unless the term you are naming is almost exclusively known only by its acronyms and is widely known and used in that form (NASA, Wikipedia:Naming conventions (capitalization) Convention: Unless the term you wish to create a page for is a proper noun, do not capitalize second and subsequent words. When you create a link with the first letter of the link uncapitalized, like this, the first letter of the target page is automatically capitalized by the software. So