Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Martti Oiva Kalevi Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (s. 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa) oli Suomen 10. tasavallan presidentti, vuodesta 1994 vuoteen 2000. Ahtisaari oli ensimmäinen presidentti, joka valittiin toimeensa suoralla, kaksivaiheisella kansanvaalilla. Martti Ahtisaari varttui Kuopiossa ja Oulussa, missä hän opiskeli kansakoulun opettajaksi. Toimittuaan opettajana Suomessa ja Pakistanissa, hän siirtyi ulkoministeriön tehtäviin 1965, ja 1973 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Tansaniaan, Sambiaan, Somaliaan ja Mosambikiin. Vuodesta 1977 eteenpäin hän toimi mm. YK:n edustajana Namibiassa, josta sai kunniakansalaisuuden vuonna 1992, sekä ulkoministeriön tehtävissä. Presidenttiehdokkaaksi Ahtisaari tuli keskeisimmän poliittisen kentän ulkopuolelta. Ahtisaari oli ollut sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen, mutta ei ollut istunut kansanedustajana tai ministerinä. Vuonna 1994 Suomi oli kuitenkin pahasti laman kourima, ja politiikassa ryvettymätön Ahtisaari voitti intensiivisen kampanjan jälkeen vaalit selvällä 250 000 äänen enemmistöllä vastaehdokkaaseen Elisabeth Rehniin nähden. Presidenttikaudellaan Ahtisaari tuli tunnetuksi muun muassa maakuntamatkoistaan sekä monista ulkomaanmatkoistaan. Ahtisaaren kauden ehdoton huippukohta oli merkittävä osuus Kosovon kriisin sovittelijana keväällä 1999. Ahtisaari ei pyrkinyt uudelle kaudelle vuoden 2000 vaaleissa. Presidenttikautensa jälkeen hän on toiminut jälleen merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä, mm. Pohjois-Irlannissa ja Irakissa. Vuonna 2005 Ahtisaaren välittämät neuvottelut Acehin itsenäisyysliikkeen (Gerakan Aceh Merdeka) ja Indonesian hallituksen välisissä neuvotteluissa johtivat rauhansopimukseen osapuolien välillä, ja yli 30 vuotta kestäneiden vihamielisyyksien raukeamiseen. Rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15.8.2005. Saman vuoden elokuussa Ahtisaarta ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tunnustuksena "työstään kansainvälisenä rauhanneuvottelijana ja ansioistaan rauhan, vapauden ja demokratian luomisessa" Ahtisaari sai lisäksi ulkoministeri Condoleezza Ricen allekirjoittaman harvinaisen kunniakirjan. Ahtisaari on tähän mennessä ainoa tuon tunnustuksen saanut suomalainen. Saamansa toimeksiannot hän on pääasiassa hoitanut johtamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta. YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti 1. marraskuuta 2005 Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovoon, ja 11. marraskuuta 2005 YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti hänen nimityksensä. Ahtisaari on hallitusjäsenenä muun muassa Elcoteq Networkissa ja UPM-Kymmenessä. Hänellä on kunniatohtorin arvonimiä Yhdysvalloista, Suomesta, Thaimaasta, Argentiinasta, Venäjältä, Ukrainasta ja Namibiasta.

Katso myös


- Bilderberg-ryhmä

Linkit


- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&zz=zet5rr342uu5556v&-max=2147483647&-recid=32976&-find= Ahtisaaren elämäkerta Kansallisbiografiassa]
- [http://www.valtioneuvosto.fi/tpk/index.html Martti Ahtisaaren sivut Tasavallan presidentin kanslian sivuilla]
- [http://www.ahtisaari.fi/ CMI - presidentti Ahtisaaren toimisto] Ahtisaari Luokka:Suurlähettiläät

23. kesäkuuta

23. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 174. päivä (175. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 191 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Aatto, Aatu, Aadolf :- suomenruotsalainen kalenteri: Adolf :- ortodoksinen kalenteri: Ahri, Aura :- saamenkielinen kalenteri: Ádo :- vanhemmissa kalentereissa: Adolph, Basilius, Beata, Ediltrud, Giurdo, Leonardius, Leonhard, Virgina

Tapahtumia


- 1713 - Ranskalaisten asuttaman Pohjois-Amerikan ("Acadia") asukkaille annettiin vuosi aikaa vannoa uskollisuutta Isolle-Britannialle tai muuten he joutuisivat jättämään Nova Scotian Kanadassa.
- 1858 - Edgardo Mortara kidnapattiin.
- 1887 - Banff National Park, Kanadan ensimmäinen kansallispuisto perustettiin.
- 1894 - Kansainvälinen Olympiakomitea (The International Olympic Committee) perustettiin Sorbonnessa Pariisissa paroni Pierre de Coubertinin aloitteesta.
- 1985 - Ilmailu: Air Indian Boeing 747 -lentokone syöksyi Atlanttiin Irlannin eteläpuolella. 329 ihmistä sai surmansa.
- 1991 - Tietokonepeli Sonic the Hedgehog julkaistiin Sega Genesikselle Pohjois-Amerikassa.
- 1992 - Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.

Syntyneitä


- 1433 - Bretagnen herttua Francis II
- 1534 - Oda Nobunaga, japanilainen daimio (sotaherra) († 1582)
- 1763 - Josephine de Beauharnais, Ranskan keisarinna († 1814)
- 1894 - Alfred Kinsey, amerikkalainen eläintieteilijä ja ihmisen seksuaalisuuden tutkija ("Kinseyn raportit") († 1956)
- 1894 - Edvard VIII, Ison-Britannian kuningas ja Windsorin herttua († 1972)
- 1910 - Jean Anouilh, draamakirjailija († 1987)
- 1912 - Alan Turing, matemaatikko († 1954)
- 1927 - Bob Fosse, amerikkalainen koreografi ja elokuvaohjaaja († 1987)
- 1937 - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 1940 - Lord Irvine of Lairg, brittiläinen lakimies ja oikeusministeri ("Lord Chancellor")
- 1940 - Wilma Rudolph, amerikkalainen pikajuoksija († 1994)
- 1948 - Darhyl S. Ramsey, amerikkalainen kirjailija ja musiikkikasvatuksen professori
- 1964 - Joss Whedon, tuottaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja (tv-sarjojen Buffy vampyyrintappaja, Angel ja Firefly luoja)
- 1972 - Zinedine Zidane, ranskalainen jalkapalloilija

Kuolleita


- 1733 - Johann Jakob Scheuchzer, sveitsiläinen lääkäri, matemaatikko ja maantieteilijä (s. 1672)
- 1980 - Clyfford Still, taidemaalari
- 1980 - Sanjay Gandhi, intialainen poliitikko
- 1995 - Anatoli Tarasov, jääkiekkovalmentaja
- 1995 - Jonas Salk, poliorokotteen keksijä
- 1998 - Maureen O'Sullivan, näyttelijätär

Juhlapäiviä


- Muinainen Latvia: Jani. Vietettiin kesäpäivänseisauksen aikaan (vastaa juhannusta). ---- Katso myös: kalenteri ~ 22. kesäkuuta, 24. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-23 ms:23 Jun ko:6월 23일 ja:6月23日 simple:June 23 th:23 มิถุนายน

1937

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
- 23. tammikuuta - 17 kommunistijohtajaa syytettiin Moskovassa osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
- 31. tammikuuta - Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta.
- 8. helmikuuta - Falangistit valtasivat Málagan.
- 16. helmikuuta - Wallace Carothers sai patentin nylonille.
- 10. maaliskuuta - Paavi Pius XI:n natsismin tuomitseva ensyklika julkaistiin Saksassa.
- 1. huhtikuuta - Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
- 26. huhtikuuta - Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
- 1. toukokuuta - Yleislakko Pariisissa.
- 6. toukokuuta - Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa, Yhdysvalloissa.
- 27. toukokuuta - Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
- 1. heinäkuuta - Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
- 7. heinäkuuta - Kiinan—Japanin sota (1937—1945) alkoi — Marco Polon sillan välikohtaus
- 21. heinäkuuta - Éamon de Valera valittiin Éiren presidentiksi.
- 28. heinäkuuta - IRA:n pommi-isku kuningasta vastaan Belfastissa.
- 6. elokuuta - Falangistit tulittavat tykein Madridia.
- 21. syyskuuta - George Allen & Unwin, Ltd. julkaisi J. R. R. Tolkienin Hobitin.
- 21. lokakuuta - Falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
- 5. marraskuuta - Tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 teloitettiin.
- 9. marraskuuta - Japanilaiset valtasivat Shanghain.
- 13. joulukuuta - Nanjingin taistelu päättyi. Valtauksen jälkeisessä joukkomurhassa teloitettiin 250 000 siviiliä ja vankia kolmen kuukauden aikana.
- Tiettävästi viimeinen pussihukka kuoli Hobartin eläintarhassa. Laji kuoli sukupuuttoon.

Syntyneitä


- 6. tammikuuta - Harri Holkeri, valtioneuvos
- 21. helmikuuta - Harald V, Norjan kuningas 1991–
- 6. maaliskuuta - Valentina Tereškova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 30. maaliskuuta - Warren Beatty, näyttelijä/ohjaaja
- 5. huhtikuuta - Colin Powell, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 22. huhtikuuta - Jack Nicholson, näyttelijä
- 28. huhtikuuta - Saddam Hussein, Irakin entinen presidentti
- 15. toukokuuta - Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. kesäkuuta - Martti Ahtisaari, Suomen presidentti
- 12. heinäkuuta - Bill Cosby, näyttelijä
- 8. elokuuta - Dustin Hoffman, näyttelijä
- 18. elokuuta - Robert Redford, näyttelijä
- 15. syyskuuta - Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti
- 30. marraskuuta - Ridley Scott, elokuvaohjaaja
- 21. joulukuuta - Jane Fonda, näyttelijä
- 31. joulukuuta - Anthony Hopkins, näyttelijä

Kuolleita


- 15. maaliskuuta - H. P. Lovecraft, kirjailija
- 17. maaliskuuta - Austen Chamberlain, brittiläinen valtiomies
- 21. huhtikuuta - Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
- 23. toukokuuta - John D. Rockefeller, teollisuusmies
- 28. toukokuuta - Alfred Adler, psykologi
- 2. heinäkuuta - Amelia Earhart, lentäjä (katosi)
- 20. heinäkuuta - Guglielmo Marconi, keksijä (s. 1874)
- 19. lokakuuta - Ernest Rutherford, ydinfysiikan isä, Nobel-voittaja 1908
- 15. marraskuuta - Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari.
- 21. joulukuuta - Frank B. Kellogg, Yhdysvaltain ulkoministeri, Nobelin rauhanpalkinto 1929 Luokka:1937 ms:1937 ko:1937년 ja:1937年 simple:1937 th:พ.ศ. 2480

Viipuri

Viipuri (ven. Вы́борг, Vyborg, ruots. Viborg) on kaupunki Neuvostoliitolle luovutetulla alueella, Venäjällä, Suomenlahden rannikolla, Kannaksella. Viipurin pääkatu on Lenina prospekt, entiseltä nimeltään Torkkelinkatu.

Historia

Viipurin perusti traditionaalisen näkemyksen mukaisesti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten ja karjalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja valtakunnan alueita itään laajentavan kolmannen ristiretken aikana. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 kaupungista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Suuren pohjan sodan (isovihan) jälkeen vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venäjä sai Viipurin Ruotsilta ja se liitettiin Tsaarin Venäjään. Venäjän vallattua lopun Suomen, nk. Uuden Suomen, Ruotsilta Suomen sodassa 1808, koko Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Vuonna 1812 Viipurin asukkaista 44% oli suomenkielisiä, 14% ruotsinkielisiä ja 12% saksalaisia ja loput venäläisiä. Siviilielämässä saksalaisilla oli määräävin asema. [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/viipuri/viipurihist.htm] Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Viipuri oli Suomen sisällissodassa ensin punaisten puolella, kunnes valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Ennen talvisotaa Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki (80 000 asukasta) ja Helsingin ohella kansainvälisin. Se oli myös Viipurin läänin hallintokaupunki. Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin, mutta Puna-armeija ei saanut sitä vallattua. Moskovan rauhansopimuksessa se kuitenkin jäi muun luovutetun Karjalan alueen kanssa Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhotun kaupungin huomattavan nopeassa ajassa jälleen asuinkelpoiseksi. Kaupunki menetettiin jälleen 20. kesäkuuta 1944. Jatkosodan jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.

Nykytila

Nykyään Viipuri on suosittu turistikohde suomalaisten keskuudessa ja sinne pääsee helposti linja-autolla tai Saimaan kanavaa pitkin. Kaupungissa asuu 78 800 (2004) asukasta. Kaupungissa on vanhoja suomalaisia rakennuksia, jotka ovat luhistumispisteessä tai rapistuvat kuten Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Kaupungin luonteeseen on vaikuttanut sen sijainti rajan lähellä - asukkaina on enimmäkseen rajavirkailijoita ja teollisuuden palveluksessa työskenteleviä. Teollisuuslaitoksia Viipurissa toimiikin yli 20. Varsinkin kauppatorin ja -hallin eteen pysähtyneitä linja-autojen turisteja on takavuosina ryöstetty ja huijattu, ja mm. passeja on ryöstön jälkeen myyty takaisin omistajilleen. Sen seurauksena suomalaisturistien määrä on vähentynyt (tilanne kesällä 2005), vaikka alue on puhdistettu rikollisista. Viipurissa on vuoden 2005 aikana avattu sushi-ravintola, hypermarket Karusel, ja pitkään työn alla ollut ns. Lallukan talon remontti on saatu loppusuoralle. Katuverkostoa on myös uusittu.

Nähtävyyksiä

Viipurin keskeisin nähtävyys on 1200-luvun lopulta peräisin oleva Viipurin linna. Kaupunkia on myös ainoana suomalaisena kaupunkina ympäröinyt kaupunginmuuri, joka purettiin 1800-luvulla. Muurista on jäänteenä Keskiajan lopulta peräisin oleva ns. Raatitorni ja hiukan myöhempää perua oleva Pyöreä torni eli Pässinlinna, joka on ollut ravintolakäytössä jo vuodesta 1923. Torkkeli Knuutinpojan torilla sijaitseva Viipurin raatihuone on nykyään asumiskäytössä. Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Torilla sijaitsee myös vanha päävartiorakennus sekä Weckrothin kauppiassuvun nykyään autiona oleva asuintalo. Talon ostaneen rakennusfirman on määrä entisöidä rakennus vuoteen 2008 mennessä. Viipurissa on säilynyt yli 200 suomalaista julkista ja asuinrakennusta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä on Monrepos'n puisto, jota on 2000-luvulla hieman kunnostettu suomalaisten aloitteesta.

Linkkejä


- [http://www.vyborg.ru Viipurin kaupungin kotisivut] Virallinen sivusto
- [http://www.viipurikeskus.fi Viipuri-keskuksen sivut]
- [http://www.viipuri.net Wiipuri-Yhdistys ry:n sivut]
- [http://www.vanhaviipuri.com www.vanhaviipuri.com] - sisältää kuvia Luokka:Karjalankannas Luokka:Viipuri Luokka:Leningradin alueen kaupungit Luokka:Suomen entiset kunnat ko:비보르크

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät


- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5  % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös


- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla


- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet


- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Suomen presidentti

Suomen tasavallan presidentti on kansan valitsema Suomen valtion keulahahmo. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Vielä joitakin vuosia sitten presidentti oli myös evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja. Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä. Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa. Vanhan perustuslain (1919-2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000. Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä. Tästä huolimatta jotkut tasavallan presidentit ovat käyttäneet asemaansa oman puolueen etujen ajamiseen. Suomen tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.

Suomen tasavallan presidentit

Katso myös: Suomen hallitsijat # Kaarlo Juho Ståhlberg (1865-1952), tasavallan presidentti (1919-1925) # Lauri Kristian Relander (1883-1942), tasavallan presidentti (1925-1931) # Pehr Evind Svinhufvud (1861-1944), tasavallan presidentti (1931-1937) # Kyösti Kallio (1873-1940), tasavallan presidentti (1937-1940) # Risto Heikki Ryti (1889-1956), tasavallan presidentti (1940-1944) # Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), tasavallan presidentti (1944-1946) # Juho Kusti Paasikivi (1870-1956), tasavallan presidentti (1946-1956) # Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986), tasavallan presidentti (1956-1982) # Mauno Henrik Koivisto (syntynyt 1923), tasavallan presidentti (1982-1994) # Martti Oiva Kalevi Ahtisaari (syntynyt 1937), tasavallan presidentti (1994-2000) # Tarja Kaarina Halonen (syntynyt 1943), tasavallan presidentti (vuodesta 2000) Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi Mannerheimin erottua vuonna 1946. Toisen maailmansodan kestäessä, 1940 (Ryti, vain kolmeksi vuodeksi) ja 1943 (Ryti) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Risto Rytin erottua 1944 marsalkka Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi, ja vuonna 1973 Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljäksi vuodeksi (1974-78). ImageSize = width:800 height:100 PlotArea = width:800 height:80 left:0 bottom:20 DateFormat = yyyy Period = from:1919 till:2006 TimeAxis = orientation:horizontal ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920 # there is no automatic collision detection, # so shift texts up or down manually to avoid overlap Define $dy = 20 # shift text to up side of bar Colors= id:lightgrey value:gray(0.9) PlotData= bar:Leaders color:lightgrey width:65 mark:(line,white) align:left fontsize:S from:1919 till:1925 shift:(-21,$dy) text:K. J. ~Ståhlberg from:1925 till:1931 shift:(-23,$dy) text:L. K. ~Relander~ from:1931 till:1937 shift:(-27,$dy) text:P. E. ~Svinhufvud from:1937 till:1941 shift:(-14,$dy) text:Kyösti~Kallio~ from:1941 till:1944 shift:(-13,$dy) text:Risto~Ryti from:1944 till:1946 shift:( -9,9) text:C. G. E.~Mannerheim~ from:1946 till:1956 shift:(-35,$dy) text:J. K. Paasikivi from:1956 till:1982 shift:(-38,$dy) text:Urho Kekkonen from:1982 till:1994 shift:(-35,$dy) text:Mauno Koivisto from:1994 till:2000 shift:(-21,$dy) text:Martti~Ahtisaari~ from:2000 till:end shift:(-21,$dy) text:Tarja~Halonen Tasavallan presidentti myöntää korkeimmat arvonimet lukuunottamatta juuri presidentin arvoa, joka tulkitaan myönnetyksi suoraan kansalta. Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.

Katso myös


- Suomen presidentinvaali

Aiheesta muualla


- [http://www.presidentti.fi/ Virallinen kotisivu] Presidentti

1994

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta - USA:n, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA voimaan.
- 16. tammikuuta - Suomessa ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
- 17. tammikuuta - Raju maanjäristys Los Angelesissa tappoi 50 ihmistä 17. tammikuuta. Noin 3 000 ihmistä loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.

Helmikuu


- 6. helmikuuta - Martti Ahtisaari valitaan Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
- Ennätysmäisen voimakas kylmyysaalto iskee Yhdysvaltoihin. Ainakin 140 ihmistä kuolee erilaisista kovaan pakkaseen ja runsaaseen lumentuloon liittyvistä syistä.
- Helsingin suurpommituksista tulee kuluneeksi 50 vuotta.
- Riitta Uosukainen valitaan eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi.

Maaliskuu


- 4. maaliskuuta - Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
- 13. maaliskuuta - Linux 1.0 julkaistaan.
- 17. maaliskuuta - Lahden 43 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyy vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
- Oikeisto voittaa Italian parlamenttivaalit. Yhtenä voittajista on Silvio Berlusconi.

Huhtikuu


- 6. huhtikuuta - Ruandan presidentti Habyarimanajaa kuljettanut kone ammutaan alas Kigalissa.
- 7. huhtikuuta - Hutut aloittavat Tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
- 8. huhtikuuta - Yhdysvaltalainen rockmuusikko Kurt Cobain löydetään kuolleena kotoaan.
- 26. huhtikuuta - Etelä-Afrikassa ensimmäiset monirotuiset vaalit.
- Jokerit voittaa jääkiekon suomenmestaruuden.

Toukokuu


- 1. toukokuuta - Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna kuolee ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
- 6. toukokuuta - Englannin kanaalin alittava Britannian ja Ranskan välinen kanaalin tunneli avataan.
- 9. toukokuuta - Nelson Mandelasta tulee Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.

Kesäkuu


- 2. kesäkuuta - Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkaa Helsingissä Kalastajatorpalla.
- 11. kesäkuuta - Ruotsin vuosisadan pahin veriteko Falunissa. Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampuu seitsemän ihmistä.
- 12. kesäkuuta - Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhataan kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytetään murhista, mutta hänet vapautetaan myöhemmin.

Heinäkuu


- 8. heinäkuuta - Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuolee sydänkohtaukseen.
- 16.-22. heinäkuuta - Suuresta komeetasta Shoemaker-Levy 9:stä hajonneet kappalaleet törmäävät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
- 25. heinäkuuta - Israel ja Jordania antavat Washingtonin julistuksen, joka päättää maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. (Rauhansopimus 26. lokakuuta)
- Brasilia voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden.

Elokuu


- 15. elokuuta - terroristi "Shakaali" (Ilich Ramirez Sanchez) pidätetään Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
- Helsingissä yleisurheilun EM-kisat.
- Yhdysvalloissa Saugertiesin kaupungissa järjestetään legendaarisen Woodstock 1969 -konsertin muistolle Woodstock 1994 -konsertti.
- Maanjäristys Algeriassa vaatii 171 uhria.
- Kahdentoista hengen joukko tekee Helsingissä benji-hypyn maailmanennätyksen suorittamalla yhteishypyn saman köyden varassa.
- Pyhän Laurin kirkko Vantaalla viettää 500-vuotisjuhliansa.
- Sauli Niinistö valitaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi.
- Konsta Hietanen voittaa Tenavatähti-kilpailun.

Syyskuu


- 8. syyskuuta - 132 kuolee lento-onnettomuudessa Pittsburghissa, Yhdysvalloissa Boeing 737 koneen pudotessa.
- 19. syyskuuta - Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäyttää sotilasjuntan syrjäyttäminen ja palauttaa valtaan demokraattisesti valitin presidentti Jean-Bertrand Aristiden
- 28. syyskuuta - Autolautta Estonia uppoaa Itämerellä.

Lokakuu


- 16. lokakuuta - Suomessa järjestetään kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta saa 56,9% äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
- 21. lokakuuta - USA ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupaa jäädytttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorit. Vastineeksi USA lupaa toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesi(ydin)reaktoria. Sopimusta täytäntöönpanemaan USA perustaa vuonna 1995 KEDO nimisen kansainvälisen järjestön.
- 29. lokakuuta 26-vuotias mies tulittaa kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.
- Neljäkymmentäkahdeksan Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydetään kuolleena Sveitsistä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
- Norjassa kaksi 6-vuotiasta pahoinpitelee 5-vuotiaan tytön tajuttomaksi. Tyttö paleltuu kuoliaaksi. Tapahtuma synnytti Norjassa keskustelun TV-väkivallasta. Poikien iän vuoksi tapauksessa ei ryhdytty oikeustoimiin vaan tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten käsiteltäväksi.
- Äärioikeistolainen Vapauspuolue menestyy hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa.

Marraskuu


- 3. marraskuuta - Red Hat Linux 1.0 julkaistaan.
- 13. marraskuuta - Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyy kyllä-äänten voittoon. Kyllä 52,2% - Ei 46,8% - Tyhjiä n. 1%.
- 28. marraskuuta - Ei-äänet voittavat Norjan EU-kansanäänestyksessä.
- Michael Schumacherista tulee ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
- Eduskunta hyväksyy Suomen EU-jäsenyyden. Jaa 152 - Ei 45 - Tyhjiä 1 - Poissa 1.
- Puolueet valitsevat Suomen ensimmäiset 16 edustajaa EU-parlamenttiin.

Joulukuu


- 11. joulukuuta - Venäjän presidentti Boris Jeltsin määrää joukot Tšetšeniaan.
- 19. joulukuuta - Meksikon peson päästäminen kellumaan johtaa talouskriisiin, peson arvo romahtaa 3:1 suhteesta dollariin 10:1 suhteeseen. USA pelastaa lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
- Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuolee neljä ja loukkaantuu 21. Ampujat aloittivat tulituksen kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon.
- Air Francen matkustajakoneen kaappaus päättyy tulitaisteluun Marseillen lentokentällä Ranskassa kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen. Kaikki neljä kaapparia kuolee ja 13 matkustajaa, kolme miehistön jäsentä ja yhdeksän poliisia loukkaantuu.

Muuta


- Linux 1.0 julkaistaan.
- MS-DOSin viimeinen versio, 6.22 julkaistaan
- Dingon ensilevytyksestä 10 vuotta, jonka kunniaksi julkaistaan albumi uusia kappaleita. Kesän jälkeen Dingo jää jälleen telakalle.

Syntyneitä


- 23. helmikuuta - Dakota Fanning, näyttelijätär

Kuolleita


- 26. helmikuuta - Bill Hicks, amerikkalainen stand-up-koomikko
- 9. maaliskuuta - Charles Bukowski, kirjailija ja runoilija
- 5. huhtikuuta - Kurt Cobain, Nirvanan laulaja, tekee itsemurhan.
- 22. huhtikuuta - Richard Nixon, Yhdysvaltain 37. presidentti
- 30. huhtikuuta - Roland Ratzenberger, Formula 1-kuljettaja
- 1. toukokuuta - Ayrton Senna, kilpa-ajaja.
- 19. toukokuuta - Jacques Ellul, ranskalainen teknologian filosofi ja teologi.
- 23. toukokuuta - George de Godzinsky - säveltäjä ja kapelimestari (s. 1914)
- 29. toukokuuta - Erich Honecker, Itä-Saksan entinen johtaja, maanpaossa Chilessä.
- 8. heinäkuuta - Kim Il Sung - Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja
- 19. elokuuta - Linus Pauling, kemisti, Nobelin palkinto kemiassa 1954 ja rauhanpalkinto 1962.
- 20. lokakuuta - Burt Lancaster, näyttelijä. Luokka:1990-luku Luokka:1994 als:1994 zh-min-nan:1994 nî ko:1994년 ja:1994年 simple:1994 th:พ.ศ. 2537

Kuopio

Kuopio on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu yli 90 000 asukasta ja sen pinta-ala on 1 730 km² josta 805 km² on vesistöjä ja metsää puolet. Suurin osa vesialueesta on Kuopiota ympäröivää Kallavesi-järveä. Rantaviivan pituus on 2 490 km. Kuopio on tällä hetkellä Suomen 8. suurin kaupunki ja Itä-Suomen läänin suurin kaupunki. Jos mukaan lasketaan koko kiinteästi yhteen sulautunut Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula), asukasmäärä on noin 120000. Väestötiheys on vain 52 asukasta/km², mutta kaupungin keskustaajama (noin 80 000 as.) on erityisen tiheästi asutettu. Joidenkin tietojen mukaan Kuopion keskusta on Helsingin jälkeen Suomen tiheimmin rakennettu.

Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle n. 8000 eKr. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet vuonna 1653, mutta jo 1670-luvulla kaupunki kuihtui tavalliseksi kirkonkyläksi. Nykyinen Kuopion kaupunki on perustettu vuonna 1775. Perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775, jolloin kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi. 1800-luvulla kaupungin kehitykseen vaikutti paremmat liikenneyhteydet: Saimaan kanavan avautuminen 1856 ja Savon radan valmistuminen 1889. Lisäksi vuonna 1858 Kuopion saama oikeus suoraan ulkomaankauppaan. Kaupunkiin alkoi syntyä puutavarakaupan ympärille teollisuutta: sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta esim. voi oli merkittävä vientituote. Kuopion koululaitoksen historia on pitkä, ensimmäinen triviaalikoulu perustettiin Kuopioon jo 1788 ja lukio 1844. 1800-luvun lopulla perustettiin myös teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu. Toisen maailmansodan jälkeen kaupungin väkiluku kasvoi huomattavasti, syynä mm. Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. 1960-luvulla aloitettiin ensimmäinen varsinaisen lähiö, Puijonlaakso. Sittemmin uudet alueet kasvoivat kukin vuorollaan: 1960-luvulla Puijonlaakso ja Tiihotar (osana Saarijärveä); 1970-luvulla Saarijärvi, Kelloniemi ja Levänen; 1980-luvulla Jynkkä(?) ja Neulamäki. Suuren Petosen alueen rakentaminen alkoi 1986. Nyt on vuorossa Saaristokaupunki. Rajuimman muutoksen on kokenut Kuopion ruutukeskustan alue, joka oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Muutama vanha rakennus on säilytetty, mm. korttelimuseo. Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun perustamisesta Kuopioon ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1972. Uusi korkeakoulu toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia kaupungin kehitykseen. Pääosa Kuopion maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin 1969 ja Riistaveden kunta 1973. Viimeisin liitos oli kun Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin 1. tammikuuta 2005.

Kaupunginosat


- [http://www.servia.fi/~kuopionk Kuopion kaupunginosat ja maaseutukylät ]

Kylät

Hakkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Julkula, Jynkkä, Jännevirta, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala, Vaajasalo, Vehmasmäki, Väänälänranta

Kulttuuri ja nähtävyydet

Tunnetuksi Kuopio on tehnyt itseään mm. kalakukolla, savon murteella sekä Puijolla. Kuopiolaisiin on kansatieteellisessä mielessä liitetty määrite "lupsakkuus", hyvätahtoisuutta, leikkimielisyyttä ja elämästä nautiskelua. Kuopiolaisia on myös pidetty "vääräleukaisina", jotka hakevat aina vaihtoehtoisia kielellisiä ilmaisuja sanomalleen. Kuopion tori on kaupungin ehdoton keskipiste. Sen ympärille ovat keskittyneet mm. pankit, tavaratalot ja kauppakeskukset. Itse torilla myydään jos jonkinlaista tavaraa, etenkin markkina-aikaan, mutta tunnetuimmat tuotteet lienevät [http://www.saunalahti.fi/kalakukk/main.htm Hanna Partasen] kalakukot ja lihapiirakat. Torin laidalla sijaitsevan kauppahallin yksi tunnetuimmista tuotteista, etenkin paikallisten keskuudessa, lienee jo kahden sukupolven ajan leivottu Kotileipomo Hiltusen ohrarieska. Huomattavia rakennuksia: tuomiokirkko (P.W.Palmroth, 1815), Lyseo (C.L.Engel, 1826), Kauppahalli (J.V.Strömberg, 1902), kaupungintalo (F.A.Sjöström&J.Stenbäck, 1885), lääninhallitus (C.Kiseleff, 1883), ortod. Pyhän Nikolauksen kirkko (A.Isaksson, 1904), Männistön vanha kirkko (A.Koponen, 1912), Rautatieasema (J.Ungern, 1932), Kaupunginteatteri (H.Stenroos ja R-V.Luukkonen, 1963), Puijon torni (S.Ruotsalainen, 1963), Yliopisto (J.Katainen, 1978 ja 1981), Musiikkikeskus (E.Malmivaara ja R.Savolainen, 1985), Pelastusopisto (M.Heikkinen ja M.Komonen, 1992), Männistön Pyhän Johanneksen kirkko (J.Leiviskä ja P.Kivisalo, 1992). On lisäksi huomattava, että 1950-luvulla Kuopion ydinkeskusta oli lähellä saada kaunistuksekseen Alvar Aallon suunnitteleman konsertti- ja teatteritalon. Aallon työnimi "Yksi taso" voitti suvereenisti konsertti- ja teatteritalon suunnittelemiseksi järjestetyn arkkitehtikilpailun, mutta talo jäi rakentamatta mm. sille osoitetun liian pienen tonttitilan takia. Kulttuurilaitoksia: Kaupunginteatteri, Kaupunginorkesteri, Musiikkikeskus. Museoita: Taidemuseo, Kuopion museo, VB-valokuvakeskus, Kulttuurihistoriallinen museo (Pohjois-Savon maakuntamuseo), J.V.Snellmanin kotimuseo, Korttelimuseo, Luonnontieteellinen museo, Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Lisäksi automuseo, sotaveteraanimuseo, terveysalan oppilaitosmuseo, pelastuslaitoksen palomuseo. Kirkkoja: Tuomiokirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Pyhän Johanneksen kirkko, Alavan kirkko, Puijon kirkko, Kallaveden kirkko, Riistaveden kirkko, Vehmersalmen kirkko. Urheilupyhättöjä: Keskuskentän jalkapallostadion, Kuopio-halli, Niiralan jääkiekkohalli, Puijo, Väinölänniemi Tunnettuja Kuopiossa järjestettäviä tapahtumia ovat mm. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Puijon mäkihyppykilpailut sekä Kuopion kansainväliset viinijuhlat. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic valitsi Kuopion vuoden 2005 Popcityksi.

Liikenne

Kuopiosta pääsee autolla erisuuntiin valtatietä 5 (Helsinki, Lahti, Mikkeli ja Iisalmi, Kajaani, Kuusamo..), valtatietä 9 (Jyväskylä, Tampere, Turku) ja valtatie 17 (Joensuu). Lisäksi Siilinjärveltä kantatie 77 Pohjanmaalle. Linja-autoliikennettä eri puolille Suomea. Tieliikennettä varten on valtatie 5 rakennettu moottoritieksi kaupungin etelärajalta Vehmasmäestä aina Siilinjärven puolelle saakka. Poikkeuksena Kallansillat, missä siltaa joudutaan avaamaan laivaliikenteelle ja liikenneruuhkat ovat siksi usein valtavat. Ensimmäinen osa moottoritietä, keskustasta Päivärantaan valmistui 1968, ja viimeisin pätkä Hiltulanlahti-Vehmasmäki on vuodelta 2000. Rautatieliikennettä palvelee Savon rata, jolla suorat yhteydet Helsinkiin ja Ouluun. Lisäksi hyvät vaihtoyhteydet Pieksämäen kautta länteen ja itään (Jyväskylä, Tampere, Turku, Joensuu). Pendolino-junilla pääsee Helsinkiin/Helsingistä kahta reittiä, joko Tampereen tai Kouvolan kautta. Kuopion lentoasema (Rissala) sijaitsee 14 km päässä Siilinjärvellä. Kuopiossa on matkustajasatama, josta kesäisin liikennettä Heinävedelle ja Savonlinnaan. Lisäksi öljysatama ja kaksi kuivalastisatamaa. Paikallista linja-autoliikennettä hoitaa Kuopion liikenne. Etäisyyksiä maanteitse

- Hankoon 491 km
- Helsinkiin 382 km
- Hämeenlinnaan 328 km
- Iisalmeen 80 km
- Imatralle 240 km
- Ivaloon 779 km
- Joensuuhun 136 km
- Jyväskylään 144 km
- Kajaaniin 169 km
- Kemiin 392 km
- Kilpisjärvelle 877 km
- Kokkolaan 310 km
- Kotkaan 338 km
- Kouvolaan 282 km
- Kuusamoon 415 km
- Lahteen 280 km
- Lappeenrantaan 277 km
- Mikkeliin 164 km
- Nuorgamiin 987 km
- Ouluun 284 km
- Poriin 407 km
- Raaheen 283 km
- Raumalle 437 km
- Rovaniemelle 491 km
- Saloon 441 km
- Savonlinnaan 161 km
- Seinäjoelle 317 km
- Tampereelle 293 km
- Turkuun 449 km
- Vaalimaalle 339 km
- Vaasaan 375 km
- Varkauteen 76 km

Elinkeinoelämä

Työpaikkoja yhteensä 42 379 (1.1.2005). Työpaikat toimialoittain: Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 40,1%; Rahoitustoiminta, palvelut liike-elämälle 17,3%; Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,6%; Teollisuus, energia- ja vesihuolto 11,8%; Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,8%; Rakentaminen 5,9%; Maa- ja metsätalous 2,3%. Kuopion suurimmat työnantajat 1.1.2005 (työntekijämäärä): Kuopion kaupunki (6 154), Kuopion yliopistollinen sairaala KYS (4 071), Kuopion yliopisto (1 619), Niuvanniemen sairaala (621), Savon koulutuskuntayhtymä (615), Osuuskauppa Peeässä (556), ISS Palvelut Oy (529), Suomen Posti Oyj (493), Atria Oy (325), Fenestra Oy Kuopion tehdas (318).

Koulutus

Kuopio on aina ollut ja on edelleen koulukaupunki. Kaupungissa on 32 peruskoulua ja 6 lukiota, aikuislukio sekä kansalaisopisto. Tärkeimmät ammatillisen ja korkeakoulutuksen oppilaitokset ovat Kuopion yliopisto ja Sibelius-Akatemian Kuopion osasto, Pelastusopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto. Lisäksi koulutusta tarjoaa mm. Kuopion talouskoulu, Kuopion konservatorio, Pohjois-Savon opisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Hallinto

Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2004 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 16 paikkaa (-10)
- SDP 15 paikkaa (-1)
- Kokoomus 12 paikkaa (-2)
- Vasemmistoliitto 7 paikkaa (-2)
- Vihreä liitto 6 paikkaa (-2)
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa (-2)
- Perussuomalaiset menettivät molemmat valtuustopaikkansa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irja Sokka (sd.). Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen (kesk.) Kaupunginjohtaja Petteri Paronen, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen. Kuopiolaisia kansanedustajia: Markku Rossi (kesk.), Erkki Virtanen (vas.).

Ystävyyskaupungit


- Jönköping, Ruotsi
- Bodö, Norja
- Svendborg, Tanska
- Pitkäranta, Venäjä
- Pihkova, Venäjä
- Castrop-Rauxel, Saksa
- Gera, Saksa
- Besancon, Ranska
- Opole, Puola
- Györ, Unkari
- Craiova, Romania
- Minneapolis, USA
- Winnipeg, Kanada

Tunnettuja kuopiolaisia ja Kuopiossa vaikuttaneita


- Juhani Aho
- Martti Ahtisaari
- Minna Canth
- Heikki Juhani Grann (Juhan af Grann)
- Pekka Halonen
- Maria Jotuni
- Pekka Kejonen
- Hannes Kolehmainen
- Lasse Lehtinen
- Paavo Lipponen
- Rauni Mollberg
- Hanna Partanen
- Pertti "Spede" Pasanen
- Simo Puupponen "Aapeli"
- Wille Riekkinen
- Juho Rissanen
- Johan Vilhelm Snellman
- Toivo "Topi" Tuomainen
- Jouko Tyyri
- Jenni Vartiainen
- Fridolf Weurlander
- von Wright -veljekset, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand

Katso myös


- Kuopion koulukunta
- Puijo
- Veljmies-patsas

Aiheesta muualla


- [http://www.kuopio.fi Kuopion kaupunki]
- [http://www.uku.fi Kuopion yliopisto]
- [http://www.kyy.fi Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, KYY]
- [http://www.pelastusopisto.fi Pelastusopisto]
- [http://www.sakky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto]
- [http://www.savonia-amk.fi Savonia-ammattikorkeakoulu]
- [http://www.savotta.savonia-amk.fi/ Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAVOTTA]
- [http://www.hytti.uku.fi/~jumykkan/kuopio.htm Kuopio-linkit]
- [http://192.49.229.35/K2004/s/tulos/kutulos_kuopio.html Oikeusministeriön sivu Kuopion vuoden 2004 kunnallisvaaleista]
- [http://www.kuopio.fi/net.nsf/TD/081105140152559?OpenDocument Alvar Aallon suunnitelma konsertti- ja teatteritalosta, "Yksi taso"]
- Luokka:Suomen kaupungit luokka:Savo

Oulu

Oulu (ruotsiksi Uleåborg) on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Oulu on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 126 862 ihmistä (30.9.2004) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 384,99 km², josta 11,89 km² on sisävesiä (1.1.2004). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus.

Historia

Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Se aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti saamenkielisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludwig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu viettää 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta. Pohjoismaiden Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi. Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä, nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun. Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä. Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö. Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta. Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään. Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.

Palvelut

Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat:
- Perusasteella 13 000 opiskelijaa
- Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 12 500 opiskelijaa
- Oulun seudun ammattikorkeakoulussa 7 300 opiskelijaa
- Oulun yliopistossa 15 000 opiskelijaa Oulussa toimii myös yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta, Oulun yliopistollinen sairaala, OYS.

Tutustumiskohteita

Oulun yliopistollinen sairaala
- Tiedekeskus Tietomaa
- Rotuaari
- suolamakasiinit
- Hupisaarten kaupunginpuisto
- Oulun tuomiokirkko
- F. M. Franzénin muistopatsas
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Arktinen galleria
- Teknologiakylä
- Toripolliisi -patsas
- Oulun Kauppahalli

Museot


- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulun taidemuseo
- Oulun Automuseo
- Pateniemen sahan museo
- Turkansaaren ulkomuseo
- Merimiehenkotimuseo (Pikisaari)
- Eläinmuseo

Muuta

Pikisaari
- Oulun kaupunginteatteri
- Oulun musiikkikeskus
- Oulun yliopisto
- Kylpylähotelli Eden
- Ouluhalli ja Raksilan urheilukeskus
- Nallikarin virkistysalue
- Äimäraution siirtolapuutarha
- Markkuun ryhmäpuutarha
- Merikosken kalatie
- Formula-Center
- Vauhtipuisto
- Ponipiha
- kiertoajelut ja Junabussi Potnapekka

Tapahtumia


- Oulun Tervahiihto
- Oulu Horse Show
- American Car Show
- Korttelihaipakka
- Qstock
- Oulun musiikkivideofestivaalit ja Ilmakitaransoiton MM-kisat
- Valkosipuliyö Lisäksi Oulussa järjestetään vuosittain useita erilaisia taiteiden ja tieteiden näyttelyjä sekä teematapahtumia.

Liikenne

Ilmakitaransoiton MM-kisat Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75. Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa. Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähk