Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Mecklenburg-Vorpommern

Mecklenburg-Vorpommern

Mecklenburg-Vorpommern on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Itämeren rannikolla. Lännessä sen rajanaapuri on Schleswig-Holstein, lounaassa Niedersachsen (Ala-Saksi), etelässä Brandenburg ja idässä Puola. Osavaltioon kuuluu myös saaria Itämerellä, merkittävimpinä Rügen, Hiddensee, Usedom ja Poel. Osavaltiossa pinta-ala on 23 170 km², mutta siellä on vain 1,7 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä yhden harvimmin asutuista osavaltiosta. Pääkaupunki on Schwerin, mutta satamakaupunki Rostock on asukasluvultaan lähes kaksi kertaa suurempi. Itämeren rannat ja saaret houkuttelevat monia turisteja vuosittain, kuten myös sisämaan järvet. Suurimmat kaupungit ovat Rostock, Greifswald, Stralsund, Schwerin, Neubrandenburg ja Güstrow. Kaikkien asukasluku on alle 200 000. Vanha Pommeri, johon kuului Stettin (nykyään Szczecin) ja alueet Oderjoen itäpuolella (Itä-Pommeri, Hinterpommern) kuuluu nykyään Puolaan. Länsi-Pommeri (Vorpommern) oli Ruotsin hallussa Westfalenin rauhasta 1648, kunnes se liitettiin Preussiin 1720 ja 1815. Länsi-Pommerin länsipuolelle sijaitseva Mecklenburg oli ruhtinaskunta vuodesta 1348 lähtien, mutta jaettiin 1600-luvulla. Mecklenburg-Schwerin ja Mecklenburg-Strelitz muodostettiin suuriruhtinaskunniksi 1815, mutta ne saivat tasavaltalaiset hallitukset 1918. Ne liitettiin lyhyeksi aikaa Länsi-Pommeriin 1947–1952 ja ovat olleet nykyisen osavaltion osa Saksojen yhdistymisestä vuodesta 1990. Osavaltio on jaettu 12 piiriin (Kreise) ja kuuteen itsenäiseen kaupunkiin. Vuoden 2008 alusta osavaltio järjestetään uudelleen viiteen piiriin. Hallituspuolueet ovat SPD ja PDS ja ministeripresidentti Harald Ringstorff (SPD, 1998–) Luokka:Saksan osavaltiot als:Mecklenburg-Vorpommern ko:메클렌부르크포어포메른 주 ja:メクレンブルク＝フォアポンメルン州 simple:Mecklenburg-Western Pomerania

Saksa

Saksan liittotasavalta (Bundesrepublik Deutschland) on noin 82 miljoonalla asukkaallaan Länsi-Euroopan suurin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan naapurimaita ovat Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioita ja sijaitsee lähes sen keskellä.

Historia

Saksa ja saksalaisuus lähti kehittymään Kaarle Suuren valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojat Lothar ja Ludvig Saksalainen saivat Verdunin sopimuksella hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen. Tästä kehittyi Pyhä roomalainen keisarikunta, jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi. Keisarikunnan yhtenäisyys oli kuitenkin rajallista; se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten ristiretkien, kaupankäynnin ja hansaliiton mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle. Ensimmäinen valtakunta kukistui Napoleonin edessä 1806. Vuonna 1815 Wienin kongressin jälkeen perustettiin Saksan liitto, johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja Preussin johtamina. 18. tammikuuta 1871 Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin keisariksi Versailles'ssa Ranskan häviön jälkeen ja perustettiin toinen Saksan keisarikunta. Samana vuonna nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi Otto von Bismarck. Keisarikunta kesti ensimmäisen maailmansodan loppuun 9. marraskuuta 1918 asti, jolloin Vilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi (Weimarin tasavalta). Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun 1932 Adolf Hitlerin NSDAP-puolue sai vaalivoiton ja 1933 siitä tuli ainoa puolue. Saksasta tuli kansallissosialistinen. Vuonna 1939 Saksa julisti sodan Puolalle ja aloitti toisen maailmansodan. Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui. Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) ja USA:n, Ranskan ja Yhdistyneiden kuningaskuntien vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD). Ne yhdistyivät jälleen vuonna 1990 DDR:n lakatessa olemasta ja siitä muodostettujen uusien osavaltioiden liittyessä Saksan liittotasavaltaan ja samalla Euroopan unioniin.

Saksan historia -artikkelit


- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
- Saksan liitto (1815–1866)
- Saksan keisarikunta (1871–1918)
- Weimarin tasavalta (1919–1933)
- Kansallissosialistinen Saksa (1933–1945)
- Saksan demokraattinen tasavalta (1949–1990)

Politiikka

Saksa on liittovaltio. Se koostuu laajaa autonomista päätösvaltaa käyttävistä osavaltioista (Bundesländer) sekä Hampurin ja Bremenin vapaakaupungeista. Muodollinen valtion pää on liittopresidentti. Presidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita presidentti viiden vuoden välein. Saksan parlamentti, eli liittopäivät (Bundestag) on kokoontunut vuodesta 1999 jälleen valtiopäivätalossa Berliinissä. Edustajat valitaan neljän vuoden välein, puolet edustajista valitaan tietystä vaalipiiristä, ja puolet puolueiden listoilta. Tämän lisäksi puolueiden on ylitettävä 5 % äänikynnys, tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2002 vaaleissa valittiin 603 edustajaa. Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta liittokanslerin, joka on käytännössä suurimman puolueen puheenjohtaja. Liittokansleri nimittää ministerit, tähän hän ei tarvitse liittopäivien hyväksyntää. Ministerien määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Päinvastoin kun useimmissa parlamentaarisissa järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa. Saksassa on myös liittoneuvosto (Bundesrat), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan aivan oma instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa. Puoluejärjestelmältään Saksassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, joka kuitenkin on toistaiseksi ollut selkeän kaksinapainen. Sosiaalidemokraatit (SPD) ja Kristillisdemokraatit (CDU/CSU, missä CDU edustaa lähinnä protestantteja, ja CSU on Baijerin katolilaisten puolue) vuorottelevat vallassa ja käyttävät apupuolueita – SPD Vihreitä (Die Grünen) ja CDU Liberaaleja (FDP). Osavaltio- ja paikallistasolla erilaisetkin liittoumat ovat olleet mahdollisia. 23. toukokuuta 2004 järjestetyissä presidentinvaaleissa valittiin Johannes Raun seuraajaksi Horst Köhler (CDU/CSU) 604 äänellä. Vastaehdokas, sosiaalidemokraattien Gesine Schwan sai 1205-jäsenisessä liittokokouksessa 589 ääntä. Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU/CSU sai Bundestagin vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, die Linke (entinen PDS) 54 ja Vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien Angela Merkelillä on parempi mahdollisuus kanslerin toimeen.

Osavaltiot

Saksan osat Saksan 16 osavaltiota ovat: #Baden-Württemberg #Baijeri (vapaavaltio) #Berliini #Brandenburg #Bremen (vapaakaupunki) #Hampuri (vapaakaupunki) #Hessen #Mecklenburg-Vorpommern #Niedersachsen #Nordrhein-Westfalen #Rheinland-Pfalz #Saarland #Sachsen (vapaavaltio) #Sachsen-Anhalt #Schleswig-Holstein #Thüringen Saksan maantieteellisistä alueista ja vanhoista maakunnista käytetään nykyisinkin suomalaistettuja nimiasuja, etenkin nimiä Saksi, Ala-Saksi, Etu-Pommeri ja Reininmaa. Osavaltioiden virallisissa nimissä on kuitenkin selkeintä pysytellä saksalaisissa asuissa. Poikkeuksena ovat yksinkertaiset ja täysin vakiintuneet Baijeri, Berliini ja Hampuri. Osavaltiot on edelleen jaettu 438 piiriin (Kreise).

Maantiede

Saksan maantiede Saksan ulottuu Itämeren ja Pohjanmeren rannoilta Alpeilla asti (korkein huippu Zugspitze 2962 m), maan keskiosat ovat metsäistä ylänköä. Maata halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein, Tonava ja Elbe. Ilmasto on leuto ja merellinen, kosteat, pilviset ja viileät talvet ja kesät. Föhn-tuulet Alpeilta voivat nostaa lämpötilaa 30 °C tunneissa. Saksan Pääkaupunki on Berliini, mutta taloudellinen keskus Frankfurt am Main.

Talous

Saksan talous on maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Saksa on suurin teollisuusmaa Euroopassa. Korkea työttömyys on ollut ongelma jo vuosia, ja sitä myötä kohonneet sosiaalimenot. Saksan yhdistyminen on maksanut jo 1500 miljardia euroa, eikä talous ole parantunut idässä 50 miljardin vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta (4 % lännen BKT:sta). Vienti tuo joka kolmanneksen kansatulosta. Suurimmat vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, kemikaalit, metallit, ruokatuotteet ja tekstiilit.

Väestöjakauma

Saksassa on 7,3 miljoonaa ulkomaalaista, sisältäen pakolaiset, vierastyöläiset ja heidän perheensä. 2/3 heistä on ollut maassa yli 8 vuotta ja 1/5 on syntynyt Saksassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuosina, 2003 hakijoita oli 50 000. Saksassa on 50 000 hengen tanskalainen vähemmistö Schleswigissa lähellä Tanskan rajaa, ja pieni sorbin kieltä puhuva vähemmistö, 40 000 Saksissa ja 20 000 Brandenburgissa. Friisin kieltä puhuu 12 000. Ala-saksa on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Vähemmistökielet ovat Euroopan neuvoston suojelemia. Maahanmuuttajista merkittävimmät ryhmät ovat turkkilaiset ja kurdit (1,9 miljoonaa). Pienempiä ryhmiä ovat italialaiset (0,6 miljoonaa), serbit (0,6 miljoonaa), kreikkalaiset (0,4 miljoonaa), puolalaiset (0,3 miljoonaa) ja kroaatit (0,2 miljoonaa) (luvut vuodelta 2002). Saksalaiset paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueilta (yhteensä 1,7 miljoonaa vuosina 1980—1999), Puolasta (0,7 miljoonaa) ja Romaniasta (0,3 miljoonaa) saavat automaattisesti kansalaisuuden, eivätkä siten näy tilastoissa.

Kulttuuri

Saksan kieli oli ennen lingua franca keski-, itä-, ja Pohjois-Euroopassa ja on edelleen opetelluin vieras kieli englannin jälkeen Euroopassa. Monet historialliset henkilöt, jotka eivät varsinaisesti olleet saksalaisia, elivät saksalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ja jättivät siihen jälkensä, kuten: Wolfgang Amadeus Mozart, Franz Kafka ja Stefan Zweig. Säveltäjiä: Beethoven, Bach, Brahms, Schumann ja Wagner Runoilijoita: Goethe, Schiller ja Heine Filosofeja: Gottfried Wilhelm Leibniz, Kant, Hegel, Marx, Arthur Schopenhauer, Nietzsche ja Martin Heidegger Teologeja: Martin Luther, Albert Schweitzer Kirjailijoita: Hermann Hesse, Thomas Mann, Heinrich Böll ja Günter Grass Tiedemiehiä: Johannes Kepler, Ernst Haeckel, Albert Einstein, Max Born, Max Planck, Werner Heisenberg, Heinrich Rudolf Hertz ja Robert Bunsen Keksijöitä: Johann Gutenberg, Nikolaus August Otto, Werner von Siemens, Wernher von Braun, Gottlieb Daimler, Carl Benz, Rudolf Diesel ja Carl von Linde Taiteilijoita, kuten renensanssin Albrecht Dürer, surrealisti Max Ernst, ekspressionisti Franz Marc, konseptitaitelija Joseph Beuys ja neo-ekspressionisti Georg Baselitz.

Merkittävimmät luonnonvarat


- rautamalmi
- kivihiili
- kupari
- ligniitti
- potaska
- uraani
- maakaasu
- nikkeli
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kulkuneuvot
- kemikaalit

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=51.138001,9.052734&spn=6.122846,16.215820&z=11&t=h&hl=en Saksa Google Mapsissa] Luokka:Saksa fiu-vro:S'aksamaa als:Deutschland roa-rup:Ghirmânii ms:Jerman zh-min-nan:Tek-kok ko:독일 ja:ドイツ simple:Germany th:สหพันธ์สาธารณรัฐเยอรมนี

Schleswig-Holstein

Schleswig-Holstein on Saksan pohjoisin osavaltio, joka sijaitsee Jyllannin niemimaan eteläosassa. Schleswig-Holsteinin pääkaupunki on Kiel. Asukkaita osavaltiossa on 2,8 miljoonaa (1999).

Sijainti

Osavaltio sijaitsee Tanskan rajalla, Pohjanmeren ja Itämeren välissä. Meret yhdistävä Kielin kanava kulkee Schleswig-Holsteinin lävitse. Tämän vuoksi osavaltio on Saksan laivastolle ja sitä myöten itse valtiolle geopoliittisesti erittäin tärkeä.

Historia

Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, valtasivat alueen ja jakoivat sen. Preussi valtasi koko alueen Itävallalta vain kahta vuotta myöhemmin vuonna 1866, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa. Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansainäänestysten perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä, silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä. Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa. Luokka: Saksan osavaltiot als:Schleswig-Holstein ko:슐레스비히홀슈타인 주 ja:シュレースヴィヒ＝ホルシュタイン州 simple:Schleswig-Holstein

Niedersachsen

Ala-Saksi (Niedersachsen) on Saksan osavaltio maan pohjoisosassa, Pohjanmeren rannikolla. Sen rajanaapureina ovat lännessä Belgia ja Nordrhein-Westfalen, etelässä Hessen ja Thüringen, idässä Saksi-Anhalt, Brandenburg ja Mecklenburg-Vorpommern sekä pohjoisessa Hampuri ja Schleswig-Holstein. Bremenin hansakaupungin alueet ovat kokonaan Ala-Saksin sisällä. Osavaltion pinta-ala on 47 618 km² ja siellä on lähes kahdeksan miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Hannover. Muita suuria kaupunkeja ovat Braunschweig, Osnabrück, Oldenburg, Meppen ja Göttingen. Luoteisosa Ala-Saksia Pohjanmeren rannikolla on Itä-Friisinmaata (Ostfriesland). Siihen kuuluu seitsemän saarta, Itä-Friisein saaret. Kaakkoisosa osavaltiota on nimeltään Emsland, harvaanasuttu alue, joka oli muinoin soiden peitossa. Pohjoisosa Ala-Saksia on tasaista, mutta etelässä kulkee kaksi vuorijonoa: Weserbergland ja Harz. Suurimmat kaupungit sijaitsevat keskellä osavaltiota. Koillisosa osavaltiosta tunnetaan nimellä Lüneburger Heide, Lüneburgerin nummi. Alue rikastui keskiajalla suolakaupalla. Pohjoisessa Elbe erottaa Ala-Saksin Hampurista, Schleswig-Holsteinista, Mecklenburg-Vorpommernista ja Brandenburgista. Elben etelärannalla Hampurin liepeillä olevaa aluetta kutsutaan nimellä Altes Land (alasaksaksi Olland, Hollannista 1100-luvulla saapuneiden siirtolaisten mukaan), ja se tunnetaan tuhansista hedelmäpuistaan. Osavaltio on jaettu 38 piiriin (Kreise) ja kahdeksaan itsenäiseen kaupunkiin. Hallituspuolueet ovat CDU ja FDP ja ministeripresidentti Christian Wulff (CDU, 2003–) Luokka:Saksan osavaltiot als:Niedersachsen ko:니더작센 주 ja:ニーダーザクセン州 simple:Lower Saxony

Brandenburg

Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan. Berliini itsessään ei ole osa Brandenburgia. Se perustettiin Saksojen yhdistyessä 1990. Pinta-ala on 29,475 km² ja väkiluku 2,6 miljoonaa ihmistä. Osavaltion pääkaupunki on Potsdam. Osavaltio on jaettu neljääntoista vyöhykkeeseen:
- Barnim
- Dahme-Spreewald
- Elbe-Elster
- Havelland
- Märkisch-Oderland
- Oberhavel
- Oberspreewald-Lausitz
- Oder-Spree
- Ostprignitz-Ruppin
- Potsdam-Mittelmark
- Prignitz
- Spree-Neiße
- Teltow-Fläming
- Uckermark

Historia

Historiallisesti Brandenburg oli puoli-itsenäinen ruhtinaskunta ja myöhemmin yhdistyneen Saksan ydinalue. Siihen kuuluivat pääkaupunki Berliini ja Brandenburgin–Preussin kuninkaat hallitsivat keisareina. Brandenburgissa asui ensin germaaneja, sitten se osittain slaavilaistui. Kristinusko ja saksalaisuus sai Brandenburgissa pysyvän jalansijan vasta Albrekt I Karhun toimesta, joka 1150 perusti Brandenburgin rajakreivikunnan. 1356 Brandenburgin rajakreivi sai vaaliruhtinaan arvon. Tämä oikeutti kulloisenkin rajakreivin osallistumaan keisarinvaaliin. 1411 se joutui Hohenzollerneille, jotka kohottivat sen mahtavaksi valtioksi. Johan Sigismund peri 1614 Kleven herttuakunnan ja sai 1618 Itä-Preussin Puolan alaisena herttuakuntana. Fredrik Vilhelm ("suuri vaaliruhtinas") sai Westfalenin rauhassa 1648 Taka-Pommerin ja 4 hiippakuntaa, mm. Magdeburgin, sekä vapautti Itä-Preussin Puolan yliherruudesta. Hänen seuraajansa Fredrik otti itselleen Preussin kuninkaan nimen 1701. Potsdam Ennen toista maailmansotaa Brandenburg oli Preussin maakunta Puolan rajalla, kooltaan 39,037 km², n. 2,5 miljoonaa asukasta Suur-Berliinin alue poisluettuna. Brandenburg on myös nimenä tuttu Berliinissä sijaitsevasta Brandenburgin portista (Brandenburg Tor). Portin kuva koristaa Saksassa lyötyjen 50, 20 ja 10 sentin eurokolikoiden kruunapuolta. Osavaltiossa on myös saman niminen kaupunki: Brandenburg an der Havel (75 145 asukasta 1.6.2004) Luokka:Saksan osavaltiot ko:브란덴부르크 주 ja:ブランデンブルク州 simple:Brandenburg

Puola

Puola on yksi Keski- ja Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Sen rajanaapureita ovat lännessä Saksa, Tšekki, etelässä Slovakia kaakossa Ukraina ja idässä Valko-Venäjä, Liettua ja Venäjän Kaliningradin alue. Puola on Itämeren rannikolla, sitä vastapäätä ovat Tanskan Bornholm ja Ruotsi.

Historia

Puolan historia
Puola muodostui yhtenäiseksi valtioksi jo 1000-luvulla. Vuosisatojen ajan se oli yksi Itä-Euroopan suurvalloista. Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569 perustettiin Puola-Liettuan tasavalta. Maan sisäinen hajanaisuus ja keskusvallan (kruunun) heikkous johtivat kuitenkin 1700-luvun lopulla Puolan jakoihin, joissa Venäjä, Preussi ja Itävalta jakoivat maan keskenään. Napoleon muodosti Puolasta uudelleen itsenäisen valtion, mutta Napoleonin kaaduttua Puola menetti jälleen itsenäisyytensä. Puola itsenäistyi taas ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan uudelleen 1939. Toisessa maailmansodassa maa kärsi pahasti saksalaismiehityksestä. Sodan jälkeen voittajavallat siirsivät Puolan rajoja länteen. Kylmän sodan aikana Puola oli käytännössä Neuvostoliiton valvonnassa. Vuosina 1981-82 maassa oli sotatila, kun kommunistit yrittivät – huonolla menestyksellä – pitää kirkon ja ammattiyhdistysliikkeen, kuten Lech Wałęsan Solidaarisuus-liikkeen, ympärille keskittyneen vastarinnan aisoissa. Solidaarisuus sai maanvyörymävoiton osittain vapaissa parlamenttivaaleissa kesäkuussa 1989 ja joulukuussa 1990 Lech Wałęsa nousi maan presidentiksi. 1990-luvun alun uudistuksiin liittyvän taloudellisen šokin jälkeen maan talous on lähtenyt nousuun. Puola liittyi NATOon 1999 ja on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Politiikka

Puolan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1997. Hallituksen keskuksena on ministerineuvosto, jota johtaa pääministeri. Presidentti nimittää hallituksen pääministerin ehdotuksen mukaan, tyypillisesti alahuoneen enemmistökoalition jäsenistä. Presidentti valitaan kansanvaalilla viisivuotiskaudeksi, ja hän toimii valtion päänä. Kansa valitsee myös parlamentin eli kansalliskokouksen (Zgromadzenie Narodowe), jossa on 460-jäseninen alahuone (Sejm), ja 100-jäseninen ylähuone, senaatti (Senat). Parlamentin jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla nelivuotiskausiksi. Puolueilla on 5 % äänikynnys, tämä ei kuitenkaan koske kansallisten vähemmistöjen puolueita. Korkeimmat oikeusinstituutiot ovat korkein oikeus (Sąd Najwyższy), jonka jäsenet valitsee presidentti kansalliskokouksen suosituksen perusteella, ja perustuslaillinen oikeus (Trybunał Konstytucyjny) jonka tuomarit valitsee alahuone yhdeksänvuotiskausille. Alahuone asettaa myös (senaatin hyväksynnällä) asiamiehen (Rzecznik Praw Obywatelskich) valvomaan kansalaisoikeuksien toteutumista. Edelliset parlamenttivaalit pidettiin syyskuussa 2001. Puoluekenttää hallitsee demokraattinen vasemmistoliitto (Sojusz Lewicy Demokratycznej) joka sai vaaleissa 1999 200 alahuoneen 460:sta paikasta ja 75 senaatin 100:sta paikasta. Muu poliittinen kenttä on varsin hajanaista. SLD muodosti hallituksen maaseudunpuolueen (Polskie Stronnictwo Ludowe) kanssa, mutta PSL lähti hallituksesta maaliskuussa 2003. SLD:n kannatus on kuitenkin tippunut mielipidekyselyissä kymmenen prosentin alle, ja europarlamenttivaaleissa 2004 se sai enää 9 % äänistä ja viisi Puolan 54 paikasta. Loikkausten jälkeen sillä on enää 161 edustajan ryhmä parlamentissa ja on epävarmaa ylittääkö se enää seuraavissa vaaleissa keväällä 2005 äänikynnystä.

Osat

Puola on jaettu hallinnollisesti kuuteentoista lääniin eli voivodikuntaan: (województwa, yksikkö - województwo) Puolan osat]
- Masovian lääni (Mazowieckie)
- Sleesian lääni (Śląskie)
- Iso-Puolan lääni (Wielkopolskie)
- Ala-Sleesian lääni (Dolnośląskie)
- Pommerin lääni (Pomorskie)
- Vähä-Puolan lääni (Małopolskie)
- Lodzin lääni (Łódzkie)
- Kujavia-Pommerin lääni (Kujawsko-Pomorskie)
- Länsi-Pommerin lääni (Zachodniopomorskie)
- Lublinin lääni (Lubelskie)
- Ala-Karpaattien lääni (Podkarpackie)
- Swietokrzyskin lääni, Pyhänristinvuorten alue (Świętokrzyskie)
- Lubuszin lääni (Lubuskie)
- Ermlannin-Masurian lääni (Warmińsko-Mazurskie)
- Opolen lääni (Opolskie)
- Podlasian lääni (Podlaskie)

Maantiede

Puolan osat Puolan maantiede
Puola on yksi Itä-Euroopan suurimmista valtiosta. Väkiluku on 38,6 miljoonaa ja pinta-ala 312 685 neliökilometriä (hieman Suomea pienempi). Puolan pääkaupunki on Varsova, muita suuria kaupunkeja ovat mm. Lodz, Krakova, Wroclaw, Gdansk, Poznan ja Katowice. Naapurimaat ovat Saksa, Tšekki, Valko-Venäjä, Slovakia, Ukraina, Liettua ja Venäjä. Puola sijaitsee lähes kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan tasangolla, maan keskimääräinen korkeus merenpinnasta on vain 173 metriä. Sudeetit ja Karpaatit muodostavat kuitenkin maan etelärajan. Karpaatteihin kuuluvassa Tatravuoristossa sijaitsee Puolan korkein huippu, 2499 metrin Rysy. Tasankoa halkovat monet suuret joet, kuten Veiksel (Wisła, engl. Vistula, saks. die Weichsel), Oder (Odra), Warta ja läntinen Bug. Tasaisessa maassa on myös oli 9300 järveä, etupäässä maan pohjoisosissa. Mazury on suurin järvialue ja suosittu turistikohde.

Talous

Puolan talous on kasvanut merkittävästi maan Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1. toukokuuta 2004. Vuodelle 2004 ennustetaan 5,5 % kasvua, jo helmikuussa teollisuustuotanto kasvoi 18 % vuosivauhtia. Maatalous on edelleen tehotonta ja arkoihin alueisiin, kuten hiilentuotantoon ei ole puututtu. Maatalous työllistää edelleen 27,5 % työvoimasta, mutta tuo vain 3,8 % BKT:stä. Puolassa on edelleen kaksi miljoonaa yksityistä maatilaa, jotka käsittävät 90 % viljelyalasta. Keskimääräinen tilakoko on vain kahdeksan hehtaaria. Puolalainen teollisuus tuottaa: elektroniikkaa, autoja, busseja (Jelcz SA, Autosan, Solaris Bus & Coach), helikoptereita (PZL Świdnik), lentokoneita, sotakalustoa (mukaanlukien panssarivaunuja - PT-91 ym), lääkkeitä, kemiallisia tuotteita, maataloustuotteita ym.

Väestöjakauma

Puolan väestöjakauma]] Puolassa puhutaan lähes yksinomaan puolaa (96,7 %). Noin 95 % väestöstä on katolisia, tosin vain 75 % tunnustautuu uskontoa harjoittaviksi. Jäljelle jäävään viiteen prosenttiin kuuluu mm. kreikkalais-ortodokseja ja protestantteja. Ennen toista maailmansotaa Puolassa asui yli kaksi miljoonaa juutalaista, runsas miljoona sekä saksalaisia että valkovenäläisiä ja lähes neljä miljoonaa ukrainalaista. Toisen maailmansodan jälkeisessa rajojen siirrossa voittajatkin suorittivat puolalaisten laajamittaisia joukkosiirtoja.

Kulttuuri

Katso: Puolan kirjallisuus

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- rikki
- kupari
- maakaasu
- hopea
- lyijy

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- rauta
- terästuotteet

Tunnettuja puolalaisia

terästuotteet maissa]]
- Frédéric Chopin (Fryderyk Chopin) (säveltäjä, 1810–1849)
- Nikolaus Kopernikus (tähtitieteilijä, 1473–1543)
- paavi Johannes Paavali II (Karol Józef Wojtyła, 1920–2005)
- Adam Małysz (mäkihyppääjä, 1977-)
- Maria Curie-Skłodowska (tiedenainen, 1867–1934)
- Stanisław Lem (tieteiskirjailija, 1921–)
- Adam Mickiewicz (1798–1855)
- Lech Wałęsa

Puolalainen ruoka

Puolalainen keittiö on tyypiltään itä-eurooppalainen ja perinteinen. Se on saanut vaikutteita sekä naapurimaidensa että juutalaisesta ruokatraditiosta vuosisatojen kuluessa. Puola on myös maantieteellisesti suuri maa, joten ruokaperinteet vaihtelevat jonkin verran eri puolilla maata. Puolalaiseen ateriaan kuuluu erottamattomana osana keitto. Tunnetuimmat ovat zurek eli hapanjauhokeitto, kermainen sienikeitto, kanasta tai naudanlihasta tehty lihaliemi, flaki eli lehmänmahakeitto, tomaattikeitto ja barszcz eli punajuurikeitto. Joidenkin keittojen kanssa tarjotaan kotonatehtyä täytettyä pastaa tai keitettyä perunaa. Kylminä alkupaloina syödään hyytelöityä kalaa tai lihaa, lihaleikkeleitä, kotitekoista maksapasteijaa, silliä, savustettua ankeriasta, täytettyjä kananmunia, juuresraasteita, tomaattia, kurkkua ja majoneesisalaatteja. Lämpimänä alkupalana tarjotaan omenan ja sipulin kanssa paistettua kananmaksaa tai lihalla täytettyä kotitekoista pastaa. Pääruokana syödään lihaa; kanaa, kalkkunaa, possua, lammasta tai nautaa. Juhlaruokana tarjotaan omenoilla täytettyä, paistettua ankkaa karpalohyytelön kanssa. Kalaruokiin kuuluvat paistetut lohi, turska, kuha ja taimen. Kalaruokia tarjotaan erityisesti paaston aikaan. Talviaikaan kuuluu bigos, pitkään uunissa haudutettu kaalipata, jossa on myös makkaraa, naudan ja sianlihaa, sipulia ja sieniä. Jouluaaton ruokapöytään kuuluu hyytelöity karppi. Pääruoan kanssa tarjotaan keitettyjä perunoita, riisiä, tattaria, hapankaalia ja erilaisia taikinasta tehtyjä makaroninkaltaisia lisäkkeitä. Ruoan kanssa tajotaan myös tummaa ja vaaleaa leipää sekä voita. Ruoan mausteina käytetään suolaa, maustepippuria, meiramia tilliä, persiljaa ja piparjuurta, sitruunaa ja etikkaa. Jälkiruokana on jäätelöä, hedelmäsalaattia, Charlotka-omenaleivosta, täytekakkuja, joissa on paksut kerrokset vanukkaita ja hyytelöitä. Myös mansikoilla tai mustikoilla täytettyä makeaa pastaa tarjotaan sokerin kanssa jälkiruoaksi. Pullataikinasta tehty leivonnainen, jossa on täytteenä unikonsiemenistä tehtyä massaa tarjotaan juhlaleivonnaisena. Ruokajuomana tarjotaan viiniä, vettä, teetä tai vahvempia alkoholijuomia. Ruoka on aina kauniisti katettu ja pöytä koristeltu. Kukat, pellavainen valkoinen tai käsin kirjottu pöytäliina ja kankaiset servietit kuuluvat kattaukseen. Puolassa tee haudutetaan teelehdistä ja tarjotaan sokerin ja sitruunan kera. Kahvi turkkilaiseen tapaan tehdään näin: jauhettu kahvi laitetaan lasin pohjalle, siihen lisätään keitetty vesi, sokeri ja kerma, sekoitetaan, annetaan laskeutua ja juodaan.

Katso myös


- Puolan autoteollisuus

Linkit


- [http://maps.google.com/maps?ll=52.106505,19.423828&spn=5.993775,16.215820&z=11&t=h&hl=en Puola Google Mapsissa]
- [http://www.puola.fi/ Puolan valtion matkailutoimisto]
- [http://www.poland-tourism.pl Puola] Luokka:Puola als:Polen ms:Poland zh-min-nan:Polska ko:폴란드 ja:ポーランド simple:Poland th:ประเทศโปแลนด์ fiu-vro:Poola

Rostock

Rostock on Itämeren rannalla sijaitseva satamakaupunki pohjoisessa Saksassa. Se on Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion suurin kaupunki. Rostock sijaitsee keskellä Mecklenburgin pohjoisrannikkoa Warnow-joen ympärillä. Keskiajalla Rostock kuului Hansaliittoon. Rostockin vuonna 1419 perustettu yliopisto oli Pohjois-Euroopan ensimmäinen yliopisto. Rostock on Turun ystävyyskaupunki. ystävyyskaupunki ystävyyskaupunki

Nähtävyyksiä


- Yliopistoaukio ja Elämänhalun suihkulähde (Universitätsplatz und Brunnen der Lebensfreude)
- Jalankulkualue Kröpeliner Straße
- Pyhän Marian kirkko (Marienkirche), jossa astronominen kello vuodelta 1472
- Pyhän Nikolain kirkko (Nikolaikirche) 1300-luvulta
- Kaupungintalo (vanhimmat osat vuodelta 1290)
- Keskiaikainen kaupunginmuuri, jossa neljä jäljellä olevaa kaupunginporttia Luokka:Saksan kaupungit ja:ロストック

Szczecin

Szczecin, saksaksi Stettin, on kaupunki Puolan Länsi-Pommerissa samannimisen haffin rannalla. Itse kaupunki on perustettu 1243, mutta paikalla tiedetään olleen asutusta jo ainakin 700-luvulla. Kaupungissa on sekä preussilaista että slaavilaista vaikutusta. Kaupunki kuului Ruotsin suurvallalle 1648 - 1720 välisen ajan. Asukasluvuksi arvioidaan vuonna 2005 413 638. Ruotsi Luokka:Puolan kaupungit ko:슈체친 ja:シュチェチン

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat


- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

1648

Tapahtumia


- Kolmikymmenvuotinen sota päättyy Westfalenin rauhaan

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku ko:1648년

Preussi

Preussi (saksaksi Preußen, puolaksi Prusy, liettuaksi Prusai) oli Saksalaisen ritarikunnan 1200-luvulla ns. Riminin kultaisen bullan rohkaisemana valloittama alue, josta tuli Puolan alainen herttuakunta. Vuonna 1618 muodostettiin Brandenburg-Preussin kuningaskunta. Preussin kuningaskunta siitä tuli 1701. 1700-luvun lopulta lähtien suuresti laajentunut Preussi hallitsi Pohjois-Saksaa poliittisesti ja taloudellisesti, ja oli väkiluvultaan suurin alue. Saksan yhdistyttyä 1871 Preussi oli Saksan suurin ja vaikutusvaltaisin osavaltio. Toisen maailmansodan jälkeen Preussi jaettiin Puolan, Neuvostoliiton ja molempien Saksojen kesken.

Historia

Preussi on myös muinainen 1600-luvulla sukupuuttoon kuollut balttilainen kieli, jonka puhujia kutsutaan preusseiksi, ja joilta maan nimi saatiin. Heidät kukisti 1283 saksalainen ritarikunta, joka valloitti maan ja käännytti asukkaat kristinuskoon. Preussit hävitettiin osittain sukupuuttoon ja alueelle muutti saksalaisia uudisasukkaita. Länsi-Preussi joutui Puolalle vuonna 1466, Itä-Preussin ritarikunta sai pitää, mutta osana Puolaa. kieli Suurmestari Albrekt muutti alueensa protestanttiseksi Itä-Preussin herttuakunnaksi vuonna 1525. Vuonna 1618 Itä-Preussin peri Brandenburgin vaaliruhtinas Johann Sigismund Hohenzollern, jolloin Preussista tuli Brandenburg-Preussin kuningaskunta. Vuonna 1657 onnistui Fredrik Vilhelmin vapauttaa Itä-Preussi Puolan lääniherruudesta (lopullisesti 1660). Vuonna 1701 Brandenburgin vaaliruhtinas julistautui Preussin kuninkaaksi. kieli Preussin ensimmäisen kuninkaan Fredrik I:n seuraaja Fredrik Vilhelm I (hallitsi 1713–1740) pani kuntoon sotalaitoksen ja valtion raha-asiat ja valloitti Ruotsilta osan Etu-Pommeria. Fredrik II Suuren hallitusaikana (1740–1786) Preussi kohosi suurvallaksi. Itävallan perintösodassa se valloitti Sleesian ja puolustautui seitsenvuotisessa sodassa menestyksellisesti ylivoimaa vastaan. Puolan ensimmäisessä jaossa Preussi sai Länsi-Preussin ja samaten seuraavissa jaoissa Fredrik Vilhelm II:n aikana (1786-1797) laajoja alueita. Fredrik Vilhelm III (1797–1840) oltuaan ensin puolueeton julisti 1806 Ranskaa vastaan sodan, jossa Preussi kärsi Jenan ja Auerstädtin tappiot, ja Napoleon marssi Berliiniin. Tilsitin rauhassa 1807 Preussi luovutti Elben länsipuoliset alueet ja Puolalta sen toisessa 1793 ja kolmannessa 1795 jaossa hankkimat alueet. Tappion jälkeen sotalaitos uudistettiin, maaorjuus lakkautettiin ja kunnallinen itsehallinto perustettiin. Uudistustyö, jonka johdossa olivat von Stein, von Scharnhorst ja von Gneisenau, ja Fichten isänmaallinen herätystoiminta aiheuttivat Preussissa kansallisen innostuksen ja voimakkaan vapauden vaatimuksen, joka levisi koko Saksaan. Vuoden 1813 yleisessä aseisiin nousussa Napoleonia vastaan oli Preussilla ja sen Blücherin komentamalla armeijalla johtoasema. Wienin kongressin jälkeen Preussi kuului Pyhään Allianssiin. Fredrik Vilhelm IV:n aikana (1840–1861) helmikuun vallankumous aiheutti 1848 levottomuuksia Berliinissä. Vasta 1850 kuningas antoi Preussille perustuslain. Vilhelm I:n hallitsijakausi (hallitsi 1861–1888) alkoi vapaamielisenä hallitsijana, mutta joutui pian kiistaan valtiopäivien kanssa, jotka eivät myöntäneet varoja armeijan uudistamiseen. Kuningas otti pääministerikseen Otto von Bismarckin, joka ilman edustajakamarin suostumusta hankki varat mainittuun uudistukseen päämääränään Saksan yhdistäminen Preussin johdolla. Vuonna 1864 Preussi liittoutui Itävaltan kanssa Tanskaa vastaan, joka sodassa menetti Lauenburgin, Slesvigin ja Holsteinin. Saaliista syntyi voittajien kesken sota 1866. Itävallan oli Prahan rauhassa 1866 erottava Saksan liitosta ja suostuttava siihen, että Slesvig ja Holstein sekä Itävaltaa sodassa auttaneet Hannoverin kuningaskunta, Hessen-Kasselin vaaliruhtinaskunta, Nassau ja Frankfurt am Main liitettiin Preussiin. Frankfurt am Main Mainin pohjoispuoliset valtiot yhtyivät Preussin johtamaksi Pohjois-Saksan liitoksi, ja Preussi teki Etelä-Saksan valtioiden kanssa puolustus- ja hyökkäysliiton. Ranskan-Preussin sodassa 1870–1871 Etelä-Saksan valtiot yhtyivät Pohjois-Saksan kera Preussin johtamaksi Saksan valtakunnaksi. Preussin kuninkaasta Vilhelm I:stä tuli Saksan keisari. Preussilla oli Saksan keisarikunnassa muita osavaltioita korkeampi asema: hallitsija esiintyi arvonimellä "Saksan keisari ja Preussin kuningas", Saksan valtakunnankansleri oli säännönmukaisesti myös Preussin pääministeri ja valtakunnan hallinto hoidettiin Preussin ministeriöiden kautta. Vuoteen 1918 mennessä, jolloin Preussista tuli tasavalta, oli se verraten vanhoillisesti hallittu valtio. 1918 viimeinen Saksan keisari ja Preussin kuningas Vilhelm II luopui kruunusta ja Preussista tehtiin tasavalta. Kansallissosialistit saivat 1932 vallan Preussissa ja sen pääministeriksi nimitettiin Hermann Göring. Vuonna 1945 neuvostojoukot miehittivät koko Itä- ja Keski-Saksan (mukaan lukien Berliinin). Oder-Neisse-linjan itäpuolelle jääneet alueet, Sleesia, Pommeri, Itä-Brandenburg ja Itä-Preussi (lukuun ottamatta pohjoisinta osaa) jäivät Puolalle. Königsberg, nykyisin Kaliningrad, siirtyi Neuvostoliiton hallintaan ja nykyään alue on erillään emomaastaan Venäjästä. Arviolta kymmenen miljoonaa saksalaista pakeni tai karkoitettiin näiltä aluelta saksalaisten joukkomuuton aikana. Karkoitukset yhdessä Itä-Saksan kommunistien valtiollistamisen kanssa tuhosivat ylhäisön ja merkitsi Preussin loppua sosiaalisena ja poliittisena kokonaisuutena. Liittoutuneiden valvontakomissio lakkautti 1947 Preussin valtion ja pilkkoi sen alueen osavaltioiksi, yhtenä syynä se, että Preussi oli muodostunut saksalaisen militarismin symboliksi. Luokka:Keski-Euroopan historia Luokka:Euroopan entiset valtiot ja:プロイセン simple:Prussia

1815

Tapahtumia


- 18. kesäkuuta - Napoleon Bonaparte julistautuu uudelleen Ranskan keisariksi.
- Napoleon Bonaparten satapäiväinen keisarikunta Ranskassa

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 21. elokuuta – Carl Johan Adlercreutz, Suomen sodan (1808–1809) maineikas sotapäällikkö. Luokka:1800-luku ms:1815 ko:1815년 simple:1815 th:พ.ศ. 2358

1815

Tapahtumia


- 18. kesäkuuta - Napoleon Bonaparte julistautuu uudelleen Ranskan keisariksi.
- Napoleon Bonaparten satapäiväinen keisarikunta Ranskassa

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 21. elokuuta – Carl Johan Adlercreutz, Suomen sodan (1808–1809) maineikas sotapäällikkö. Luokka:1800-luku ms:1815 ko:1815년 simple:1815 th:พ.ศ. 2358

1990

Tapahtumia

Tammikuu


- 3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
- 7. tammikuuta – Pisan kalteva torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
- 10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
- 11. tammikuuta – 200 000 osoitti mieltään Liettuassa.
- 31. tammikuuta – 1. McDonald's avattiin Moskovassa, Neuvostoliitossa.

Helmikuu


- 2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti F.W. de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
- 7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
- 11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Cape Townissa.
- 12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman eniten myynyt videopeli julkaistiin Nintendo Entertainment System -pelikonsolille.
- 26. helmikuuta – Sandinistat hävisivät Nicaraguan vaalit.
- 27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine 940 hPa (mb).

Maaliskuu


- 11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
- 11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttina sitten vuoden 1973.
- 15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
- 18. maaliskuuta – 12 maalausta, arvoltaan 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa, Massachusettsissa. Maalauksia ei ole löydetty.
- 21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.

Huhtikuu


- 24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.

Toukokuu


- 22. toukokuuta – Jemen yhdistyi.
- 22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.

Kesäkuu


- 12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
- 16. heinäkuuta – Filippiineillä 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1600.

Heinäkuu


- 21. heinäkuuta – Pink Floyd konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
- 22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.

Elokuu


- 2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
- 6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.

Syyskuu


- 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan.

Lokakuu


- 3. lokakuuta – Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
- 8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
- 15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Marraskuu


- 11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
- 12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi[http://www.w3.org/Proposal].
- 13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
- 14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neiße-linjalle.
- 15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
- 22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
- 27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virassa.
- 29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, jos Irak ei vetäydy ajoissa valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.

Joulukuu


- 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metriä Englannin kanaalin alla.
- 2. joulukuuta – Helmut Kohl valitaan vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
- 3. joulukuuta – Mary Robinsonista ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
- 16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristidesta Haitin presidentti, kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyy.

Syntyneitä


- 15. huhtikuuta - Emma Watson, näyttelijä
- 20. joulukuuta – JoJo, laulaja

Kuolleita


- 9. tammikuuta – Kenraaliluutnantti Bazilio Olara Okello, joka johti kaappausta Apolo Milton Oboten hallitusta vastaan, kuolee sairaalassa Khartoumissa, Sudanissa.
- 19. tammikuuta – Herbert Wehner, saksalainen poliitikko
- 26. tammikuuta – Higashikuni Naruhiko, Japanin pääministeri
- 23. helmikuuta – Jose Napoleon Duarte, El Salvadorin presidentti
- 7. huhtikuuta - Kristian Gestrin, varatuomari, pankinjohtaja, ministeri
- 15. huhtikuuta – Greta Garbo, filmitähti
- 16. toukokuuta – Jim Henson, Muppettien luoja
- 16. toukokuuta – Sammy Davis, Jr., koomikko, näyttelijä, muusikko.
- 22. toukokuuta – Rocky Graziano, nyrkkeilijä
- 29. heinäkuuta – Bruno Kreisky, Itävallan liittokansleri (s. 1911)
- 27. elokuuta – Stevie Ray Vaughan, kitaristi
- 7. syyskuuta - Ahti Karjalainen, poliitikko, pääjohtaja
- 14. lokakuuta – Leonard Bernstein, säveltäjä
- 23. lokakuuta – Louis Althusser, filosofi
- 29. lokakuuta – Juha Vainio, säveltäjä, sanoittaja, laulaja, muusikko (s. 10.5.1938)
- 26. joulukuuta – Cisse Häkkinen, muusikko
- 31. joulukuuta – Vasili Lazarev, kosmonautti als:1990 ko:1990년 ja:1990年 simple:1990 th:พ.ศ. 2533

2008

Ennustettuja tapahtumia


- MESSENGER-luotain lentää Merkuriuksen ohi tammikuussa ja lokakuussa.
- Vuosaaren satama valmistuu.
- Freedom Tower valmistuu New Yorkiin.
- Eurooppalainen satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo on toimintavalmis.
- Pekingin olympialaiset Kiinassa.
- Jean-Philippe Zoppinin kelluvan lomakylän rakentaminen alkaa.
- Kalasataman metroasema avataan
- E18 Moottoritie Helsinki-Turku valmistuu. Luokka:2000-vuosikymmen ko:2008년 ja:2008年 simple:2008

1998

Tapahtumia

Tammikuu


- Massiivinen lumimyrsky, jota arveltiin El Niñon aihettamaksi, iski Yhdysvaltain itärannikolle.
- 2. tammikuuta - Venäjällä otettin käyttöön uusi rupla inflaation hillitsemiseksi.
- 6. tammikuuta - Lunar Prospector -luotain laukastiin Kuun kiertoradalle ja se löysi merkkejä vedestä.
- 8. tammikuuta - Kosmologit julkistivat tuloksen, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy.
- 12. tammikuuta - 19 Euroopan maata kielsivät ihmisen kloonauksen.
- 17. tammikuuta - Paula Jones syytti presidentti Bill Clintonia seksuaalisesta ahdistelusta.
- 22. tammikuuta - "Unabomber" Theodore Kaczynski tuomittiin elinkautiseen ilman armahduksen mahdollisuutta.
- 26. tammikuuta - Presidentti Bill Clinton kielsi televisiossa olleensa seksuaalisessa kanssakäymisessä valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa.
- 26. tammikuuta - PC-valmistaja Compaq osti Digital Equipment Corporationin.
- 28. tammikuuta - Ford Motor Company julkisti ostavansa Volvon 6,45 miljardilla dollarilla.
- 28. tammikuuta - Aseistetut sissit pitivät 400 lasta ja opettajaa panttivankina Manilassa, Filippiineillä.
- 29. tammikuuta - Birminghamissä, Alabamassa räjähti pommi aborttiklinikalla surmaten yhden ihmisen ja haavoittaen useita.

Helmikuu


- Yhdysvaltain senaatti määräsi presidentti Bill Clintonin suorittamaan "tarvittavat toimet" Irakin aseohjelmien pysäyttämiseksi.
- 3. helmikuuta - USA:n ilmavoimien lentäjä aiheutti 20 laskettelijan kuoleman Italiassa katkaistuaan hiihtohissin vaijerin koneellaan.
- 4. helmikuuta - Maanjäristys koillisessa Afganistanissa tappoi 5000 ihmistä.
- 6. helmikuuta - Jordanian Abdullah II:sta tuli maansa hallitsija isänsä Jordanian kuningas Husseinin määräyksestä.
- 20. helmikuuta - Irakin presidentti Saddam Hussein neuvotteli YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa, sallien YK:n asetarkastajien paluun Irakiin.
- 23. helmikuuta - Tornadot Floridassa tuhosivat tai vahingoittavat 2600 rakennusta, surmaten 42.
- 23. helmikuuta - Osama bin Laden julisti jihadin juutalaisia ja "ristiretkeläisiä" vastaan.
- 28. helmikuuta - Serbian poliisi alkoi operaation "terroristien" poispyyhkimiseksi Kosovossa.

Maaliskuu


- 2. maaliskuuta - Galileo-luotain havaitsi Jupiterin kuun Europan jääpeitteen alla valtameren.
- 5. maaliskuuta - NASA julkisti Clementine-luotaimen löytäneen Kuusta tarpeeksi vettä ihmisasutuksen tukemiseen ja rakettipolttoaineen valmistamiseen.
- 6. maaliskuuta - Jyväskylän junaturma
- 10. maaliskuuta - Yhdysvaltain joukot Persianlahdella saivat pernarutto-rokotukset.
- 11. maaliskuuta - Tanskan parlamenttivaaleissa pääministeri Poul Nyrup Rasmussen palasi valtaan.
- 23. maaliskuuta - Oscar-palkintojenjakotilaisuudessa elokuva Titanic voitti 11 Oscaria.
- 27. maaliskuuta - Yhdysvalloissa FDA hyväksyi Viagra-lääkkeen miesten impotenssin hoitoon.

Huhtikuu


- huhtikuu - Viulisti Linda Lampenius kohututtuine kuvineen ja haastatteluineen on huhtikuun Playboy -lehdessä
- 5. huhtikuuta - Japanissa Akashi-Kaikyo -silta, joka yhdistää Shikokun ja Honshun saaren, avattiin liikenteelle.
- 6. huhtikuuta - Pakistan testasi keskimatkan ballistista ohjusta, jonka kantomatka ulottuu Intian tärkeimpiin osiin.
- 10. huhtikuuta - Belfatin sopimus solmittiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja tärkeimpien Pohjois-Irlannin puolueiden välillä.
- 25. huhtikuuta - Los Frailes -kaivoksen jätevarasto Andalusiassa, Espanjassa sortui, uhaten Doñanan kansallispuiston ekosysteemiä. Jätevesi ohjattiin Guadalquivir-jokeen, jolloin 100 km² maatalousmaata saastui[http://edition.cnn.com/EARTH/9804/25/spain.disaster.reut/].

Toukokuu


- 7. toukokuuta - Apple Computer julkisti iMac-tietokoneen.
- 7. toukokuuta - Mercedes-Benz osti Chryslerin 40 miljardilla dollarilla ja muodosti DaimlerChryslerin historian suurimmassa fuusiossa.
- 11. toukokuuta - Intia suoritti toisen ydinkokeiden sarjan Rajasthanin aavikolla. (Ensimmäiset kokeet tehtiin 1974)
- 13. toukokuuta - Yhdysvallat ja Japani määräsivät talouspakotteita Intialle sen ydinkokeiden vuoksi.
- 18. toukokuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota nostivat syytteen Microsoftia vastaan monopoliaseman väärinkäytöstä.
- 21. toukokuuta - Indonesia presidentti kenraali Suharto erosi 32-vuoden virkakauden jälkeen ja asetti virkaan Jusuf Habibien.
- 28. toukokuuta - Pakistan vastasi Intian ydinkokeisiin omalla kuuden ydinräjäytyksen sarjallaan, jolloin myös sille asetettiin pakotteita.
- 30. toukokuuta - Maanjäristys iski pohjoiseen Afganistaniin tappaen 5000.

Kesäkuu


- 3. kesäkuuta - Eschedessa, Saksasa ICE-nuolijunan pyörä hajosi 200 km/h vauhdissa, johtaen radaltasyöksymiseen ja 101 ihmisen kuolemaan.
- 5. heinäkuuta - Japani laukaisi luotaimen Marsiin, liittyen Yhdysvaltain ja Venäjän ohella avaruusmahtien joukkoon.
- 12. kesäkuuta - Mikkelissä riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 14. kesäkuuta - Iso-Beltin silta avattiin liikenteelle.

Heinäkuu


- 10. heinäkuuta - Skandaali lasten hyväksikäytöstä katolisessa kirkossa: Dallasin dioneesi suostui 23,4 miljoonan dollarin korvauksiin yhdeksälle entiselle alttaripojalle, jotka väittivät joutuneensa seksuaalisen ahdistelun kohteiksi entisen papin, Rudolph Kosin toimesta.
- 17. heinäkuuta - Pietarissa keisari Nikolai II:n jäänteet haudattiin Pietari-Paavalin linnoitukseen 80 vuotta tsaariperheen kuoleman jälkeen.
- 17. heinäkuuta - Merenalaisen määnjäristyksen laukaisema tsunami tuhoasi 10 kylää Papua-Uusi-Guineassa, tappaen ainakin 1500.

Elokuu


- 5. elokuuta - Irak lopetti kaiken yhteistyön YK:n UNSCOM-asetarkastajien kanssa.
- 7. elokuuta - Yhdysvaltain lähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa, Keniassa räjähti pommi, 224 kuoli ja 4500 loukkaantui.
- 15. elokuuta - IRA:n siipi räjäytti pommin Omaghissa, Pohjois-Irlannissa, surmaten 29 ja haavoittaen yli 200 &ndash. Tämä oli vakavin pommi-isku koko Pohjois-Irlannin terrorin aikana.
- 17. elokuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton myönsi nauhoitetussa todistuksessaan harrastaneensa "epäsopivaa fyysista kanssakäymistä" harjoittelija Monica Lewinskyn kanssa. Samana päivänä hän myönsi kansakunnalle johtaneensa ihmisiä harhaan suhteen osalta.
- 20. elokuuta - Kanadan korkein oikeus määräsi, että Quebec ei voi irtautua Kanadasta ilman liittohallituksen lupaa.
- 20. elokuuta - Yhdysvallat laukaisi ohjusiskun Afganistaniin saudimiljonääri Osama bin Ladenin perustamia al-Qaida -leirejä vastaan ja väitettyyn kemiallisten aseiden tehtaaseen Khartoumissa Sudanissa. (al-Shifan lääketehdas tuhoutuu iskussa).

Syyskuu


- 1. syyskuuta - Presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin aloittivat Venäjän talouskriisiä koskevan huippukokouksen Moskovassa.
- 2. syyskuuta - Swissairin MD-11 putoasi lähellä Peggy's Covea, Nova Scotiassa matkalla New York Citystä Geneveen. Kaikki 229 koneessa ollutta kuolivat.
- 2. syyskuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsi Jean-Paul Akayesun, pienen ruandalaisen kaupungin entisen pormestarin syylliseksi kansanmurhaan. Tuomio oli ensimmäinen joka langetettiin sitten vuoden 1948, jolloin kansanmurhat kieltävä laki tuli voimaan.
- 29. syyskuuta - Yhdysvaltain kongressissa säädettiin "Irakin vapautuslaki", joka julistaa Yhdysvaltain haluavan poistaa Saddam Hussein vallasta.

Lokakuu


- 3. lokakuuta - Dingo teki toisen comebackinsa ( 1998-2002 ) esiintymällä tunnetuimmassa kokoonpanossa Helsingin Hartwall-areenalla.
- 7. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Sonny Bono Copyright Term Extension Actin, joka pidentää tekijänoikeutta 20 vuodella.
- 12. lokakuuta - Yhdysvallat kongressi hyväksyi kiistellyn Digital Millennium Copyright Actin.
- 28. lokakuuta - Air Chinan lentäjä Yuan Bin kaappasi koneensa ja lentää Taiwaniin. Turvallisen laskun jälkeen hänet pidätettiin.
- 29. lokakuuta - Apartheid: Etelä-Afrikan totuuskomissio julkisti raporttinsa, jossa se tuomitsi molemmat osapuolet syylliksi rikoksiin.
- 29. lokakuuta - Matkalla Adanasta Ankaraan kurdimilitantti kaappasi Turkin lentoyhtiön koneen ja määräsi sen lentämään Sveitsiin. Kone laskeutuikin Ankaraan lentäjän huijattua kaappaaja sanoen laskeutuvansa Bulgarian Sofiaan polttoainetäydennystä varten.
- 30. lokakuuta - Hondurasissa pyörremysky "Mitch" tappoi 5500.
- 30. lokakuuta - 63 nuorta menehtyi ja 200 loukkaantui tulipalossa juhlapaikan tulipalossa Göteborgissa.

Marraskuu


- 1. marraskuuta - Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustettiin.
- 13. marraskuuta - Presidentti Clinton määräsi ilmaiskuista Irakin. Irak vetäytyi viime hetkellä ja lupasi ehdottoman yhteistyön asetarkastajien kanssa.
- 18. marraskuuta - UNSCOM-tarkastajat palasivat Irakiin.
- 19. marraskuuta - Yhdysvaltain edustajainhuone aloitti viraltapanokuulemiset presidentti Bill Clintonia vastaan Lewinsky-skandaalin vuoksi.
- 20. marraskuuta - Talibanien oikeus julisti Osama bin Ladenin "synnittömäksi mieheksi" osallisuudesta Yhdysvaltain lähetystöjen pommituksiin elokuussa Keniassa ja Tansaniassa.
- 20. marraskuuta - Kansainvälisen avaruusaseman rakennus alkoi.
- 24. marraskuuta - America Online julkisti ostavansa Netscape Communicationsin osakevaihdolla 4,2 miljardilla dollarilla.
- 30. marraskuuta - Deutsche Bank julkisti 10 miljardin kaupan Bankers Trustista, luoden maailman suurimman rahoituslaitoksen.

Joulukuu


- 1. joulukuuta - Exxon julkisti 73,7 miljardin kaupan Mobilin ostamisesta, joka luo Exxon-Mobilin, maailman suurimman yhtiön.
- 6. joulukuuta - Hugo Chávez Frías valittiin Venezuelan presidentiksi vaaleilla.
- 16. joulukuuta - Presidentti Clinton määräsi Yhdysvaltain ja Britannian ilmaiskuja Irakin. Asetarkastajat vetäytyivät maasta.
- 19. joulukuuta - Irakin varapresidentti Taha Yassin Ramadan julisti Irakin kieltäytyvän yhteistyöstä YK:n kanssa ja asetarkastusten olevan ohi.
- 21. joulukuuta - YK:n turvallisuusneuvoston maat Ranska, Saksa ja Venäjä ehdottivat Irakin talouspakotteiden purkamista. USA sanoo vetoavansa ehdotuksen.
- 26. joulukuuta - Irak ilmoitti tulittavansa USA:n ja Britannian koneita, jos ne tunkeutuvat sen ilmatilaan valvoessaan lentokieltoa.
- 29. joulukuuta - Puna-Khmeerien johtajat pyysivät anteeksi kansanmurhaa Kamputseassa, joka johti yli miljoonan kansalaisen surmaan 1970-luvulla.

Syntyneitä


- 8. elokuuta - Yorkin prinsessa Beatrice

Kuolleita


- 5. tammikuuta - Sonny Bono, laulaja, näyttelijä, edustajainhuoneen jäsen
- 16. tammikuuta - Matti Kuusi, akateemikko
- 17. tammikuuta - Helvi Hämäläinen, kirjailija
- 19. tammikuuta - Carl Perkins, muusikko
- 6. helmikuuta - Falco (Johann Hölzl), laulaja
- 8. helmikuuta - Halldór Laxness, kirjailija
- 15. maaliskuuta - Benjamin Spock, lääkäri, kirjailija, olympiakultamitalisti
- 6. huhtikuuta - Tammy Wynette, country-muusikko
- 15. huhtikuuta - Pol Pot, Kamputsean diktaattori
- 14. toukokuuta - Frank Sinatra, laulaja, näyttelijä
- 15. toukokuuta - Jorma Reini, suomalainen AY-johtaja.
- 21. syyskuuta - Florence Griffith-Joyner, pikajuoksija
-