Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Memel

Memel

Klaipėda (Saksaksi Memel tai Memelburg; Puolaksi: Kłajpeda) on Liettuan ainut satama Itämerellä. Kaupungissa on 194 400 asukasta (2002), väkiluku on laskenut 202 900:sta vuodelta 1989. Nykyisin Klaipeda on tärkeä lauttasatama, sieltä on yhteyksiä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Se sijaitsee lähellä Niemenjoen suuta. Klaipedasta löytyy samanlaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suosittut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat läheltä Klaipedaa.

Historiaa

Klaipedan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi. Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252 — kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgillle annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919 asti, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla, Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919 Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen. Versaillesin rauhan jälkeen se erotettiin Saksasta ja oli Ranskan miehitysvallan alaisena. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät. Natsien valtaannousun jälkeen ja saatuaan hallintaansa Itävallan, sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944 ja 1945, asukkaat pakenivat taisteluista. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljellejääneistä asukkaista karkoitettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.

Klaipedassa syntyneitä ihmisiä


- Simon Dach (1605 - 1659), runoilija.
- Michael Wohlfahrt (1687 - 1741), Yhdysvalloissa elänyt uskonnollinen johtaja.
- Friedrich Wilhelm Argelander (1799 - 1875), astronomi.
- George Adomeit (1879 - 1967), yhdysvaltalainen maalari. Luokka:Liettuan kaupungit als:Klaipeda ms:Klaipėda ko:클라이페다 ja:クライペダ th:ไคลเพดา

Puolan kieli

Puola on slaavilaisiin kieliin kuuluva Puolan virallinen kieli. Sillä on puhujia noin 46 miljoonaa, joista noin 500 000 asuu Saksassa, Unkarissa tai Yhdysvalloissa. Pienempiä puolalaisvähemmistöjä on käytännöllisesti katsoen kaikkialla maailmassa, sillä puolalaiset ovat jo vuosisatoja olleet yksi maailman maastamuuttavaisimmista kansoista - tähän on ollut syynä niin poliittinen vaino kuin taloudellinenkin ahdinko.

Puolan kielen aakkoset ja ääntäminen

Puolan kielen ääntämisessä suurin vaikeus ulkomaalaiselle lienevät erittäin voimakkaasti palatalisoituneet konsonantit, jotka kirjoitetaan konsonantin edessä ja sanan lopussa akuutilla aksentilla varustettuina (ć, ń, ś, ź), mutta vokaalien edessä tämä liudennus ilmaistaan kirjoittamalla aksentittoman konsonanttimerkin ja vokaalikirjaimen väliin i-kirjain, joka on pelkkä liudennusmerkki. Jos seuraava vokaali onkin oikeasti [i], tällöin erillistä liudennus-i:tä ei tietenkään tarvita.

Kirjain kirjaimelta

:A a [a] :Ą ą on periaatteessa nasaalinen [õ], mutta käytännössä se äännetään aitona nasaalivokaalina vain sanan lopussa sekä sibilanttien edessä. Muuten sillä on taipumus hajota vokaaliksi ja seuraavan konsonantin artikulaatiokohtaan parhaiten sopivaksi nasaalikonsonantiksi, esim, mąka [moŋka], dąb [domp]. Kannattaa panna merkille, että tämä ei siis ole nasaalinen [a]- vaan nasaalinen [o]-vokaali. :B b [b]. Jos tätä seuraa vokaalia edeltävä i (biały, bielić ym.), se liudentuu, jolloin i-kirjain on pelkkä liudennusmerkki. Luonnollisesti se liudentuu myös silloin, kun seuraava vokaali on i: bitwa[b'itfa]. :C c [ts]. Yhdistelmä Cz cz äännetään [ʧ]. Ci, ci äännetään vokaalin edessä [ʨ], konsonantin edessä [ʨi]. :Ć ć on samoin [ʨ], mutta tätä kirjainta käytetään vain sanan lopussa ja konsonantin edessä. Jos ć-kirjaimeen loppuviin sanoihin lisätään vokaalipitoisia päätteitä, tämä kirjain muuttuu c:ksi, mutta äännetään yhä samana äänteenä, esim. solidarność ("solidaarisuus", nominatiivimuoto), mutta solidarności (saman sanan genetiivi- ja prepositionaalimuoto), solidarnością (saman sanan instrumentaalimuoto). :Ch ch on saksan ach-äänne eli [χ], myös silloin kun sitä edeltää etuvokaali. :D d [d]. Huomaa, että ć-kirjaimella kirjoitetun affrikaatan [ʨ] soinnillinen vastine [ʥ] kirjoitetaan puolan oikeinkirjoituksen yleisten periaatteiden mukaan dzi (muun vokaalin kuin i:n edessä), dz (i:n edessä) tai dź (sanan lopussa ja konsonantin edessä). :E e [e]. Puolan e-äänne on aika avoin, lähinnä [ɛ]. Suomalaisen korvissa se kuulostaa selvästi ä-mäiseltä. :Ę ę on edellisen nasalisoitu muoto, mutta sekin äännetään aitona nasaalivokaalina vain jos seuraava konsonantti on sibilantti. (Toisin kuin ą, ę on taipuvainen menettämään nasaalisuutensa sanan lopussa. Sen ääntäminen selkeästi nasaalisena esim. sanassa proszę "olkaa hyvä" ei todellakaan kuulu luontevaan arkipuheeseen.) :F f [f] :G g [g] :H h äännetään luontevimmin kuten ch, siis [χ]. Muunlaisia ääntämyksiä esiintyy yksinomaan kielirajan läheisyydessä valkovenäjän, tšekin ja slovakin vaikutuksesta. :I i [i]. Tämä liudentaa tai pehmentää edellä olevan konsonantin - kuten edellä on selvitetty, se on pelkkä liudennusmerkki, jos sitä edeltää konsonantti- ja seuraa vokaalikirjain. :J j [j] :K k [k]. Puolassa k:n ja g:n oppositio on selvästi soinnittomuus- ja soinnillisuusoppositio, eikä k:ta aspiroida kuten saksassa. :L l [l]. Alkujaan tämä oli ns. pehmeä l (liudentunut, palatalisoitunut), mutta nykypuolassa sen liudentumista ei tarvitse erityisesti korostaa, vrt. seur. :Ł ł [w]. Alkujaan tämä oli ns. kova (velarisoitunut) l-äänne, mutta nykypuolassa se äännetään aivan kuten lyhyt tavua muodostamaton u, ts. [w]-äänteenä. Tämän vuoksi kirjoittamiseen harjaantumattomat puolalaiset saattavat kirjoittaa esim. sellaisen lainasanan kuin pauza (tauko, paussi) muodossa pałza. Alkuperäinen kovan ja pehmeän l:n oppositio on olemassa enää vain ukrainasta, valkovenäjästä tai liettuasta vaikutteita saaneissa rajaseutu- ja diasporamurteissa. :M m [m] :N n [n]. Seuraavan i:n edellä tämäkin on tietysti palataalinen [ɲ], ja sitä koskevat tavanomaiset säännöt, eli silloin kun [ɲ]-äänne esiintyy sanan lopussa tai konsonantin edessä, se kirjoitetaan erillisellä kirjaimella: :Ń ń [ɲ]. :O o [o]. Puolan o-vokaali on aika avoin, lähinnä [ɔ]. :Ó ó [u]. Puolassa on alun perin esiintynyt samanlaisia vokaalien pituuseroja kuin tšekissä, ja niitä on myös merkitty kirjoituksessa akuuteilla aksenteilla. Puolan kirjakielestä pituuserot ovat hävinneet, ja ainoa jälki niistä on se, että alkuperäinen pitkä [o:], joka nyt on muuttunut [u]:ksi, kirjoitetaan tällä kirjaimella. Tavallisesti ó-kirjaimella kirjoitettu [u] on kieliopillisessa yhteydessä johonkin o:n sisältävään vartaloon - esim. woda "vesi", josta diminutiivimuoto wódka "viina, votka" - mutta mitenkään välttämätöntä tämä ei ole, sillä esimerkiksi sanassa góra "vuori", jonka ó-kirjain ei missään kieliopillisessa muodossa muutu tavalliseksi o:ksi, kirjoitustapa on yksinomaan kielihistoriallinen (vrt. esim. venäjän гора). :P p [p] :R r [r] :Rz rz [ʒ] äännetään tarkalleen samalla tavalla kuin pisteellinen ż. Tšekin ř-kirjaimella kirjoitettava äänne puolassa on toki historiallisesti esiintynyt, mutta nyttemmin se lienee hävinnyt murteistakin, joten kirjoitustapa rz on kokonaan kielihistoriallinen. Tavallisesti se esiintyy toki kieliopillisessa tai sananjohdollisessa yhteydessä [r]-äänteen sisältäviin sanavartaloihin, esim. góra "vuori" [gura], josta prepositionaalimuoto na górze [na guʒɛ] "vuorella". Joskus harvoin rz äännetään kuten r ja z, mutta tämä rajoittuu todellakin vain muutamaan sanaan (sanavartalosta marz- "palella" johdetut sanat). :S s [s]. Silloin kun tätä kirjainta seuraa i-kirjain, ääntäminen on edellä esitettyjen sääntöjen mukaan palatalisoitunut (pehmentynyt): [ç]. Konsonanttien edellä ja sanan lopussa tämä palataalinen äänne kirjoitetaan tietenkin... :Ś ś. :Sz sz äännetään meille tutumpana postalveolaarisena "kovana suhuässänä" [ʃ], jolle olemme tšekin kielestä lainanneet kirjaimen š. :T t [t] :U u [u]. On edelleenkin muistettava, että ó ja u äännetään puolan normitetussa kirjakielessä aivan samalla tavalla. :W w [v]. Puolassa ei esiinny, eikä tarvita, v-kirjainta kieleen mukautumattomien lainasanojen ulkopuolella. Jos esimerkiksi sanaan diva "diiva" aletaan liittää puolalaisia taivutuspäätteitä, myös v-kirjain on vaihdettava w:ksi: mówiliśmy o tej wielkiej diwie "puhuimme tästä suuresta diivasta". :X x [ks] ei ole käytössä nykypuolassa, vrt. esim. Aleksander Wielki "Aleksanteri Suuri". Joskus kuitenkin näkee sanaa książę "ruhtinas, prinssi" kirjoitettavan muodossa xiążę. :Y y [ɪ] esiintyy ainoastaan liudentumattomien (mutta kylläkin ns. historiallisesti pehmeiden) konsonanttien jäljessä. (Historiallisesti pehmeitä konsonantteja ovat postalveolaariset ns. suhuässät, joita merkitään kirjainyhdistelmillä cz, sz, rz sekä kirjaimella ż. Näiden jäljessä kirjoitetaan aina y, mutta esim. sellainen historiallinen sukunimi kuin Staszic osoittaa, että kielen aiemmissa historiallisissa kehitysvaiheissa ei aina ollut näin.) Tällä kirjaimella kirjoitettava äänne ei missään tapauksessa eroa tavallisesta i:stä ääntämiseltään niin selkeästi kuin esim. venäjän ы-vokaali, ja on kyseenalaista, onko se oikeastaan eri foneemi vai ainoastaan kovien konsonanttien jäljessä esiintyvä allofoni. :Z z [z]. Tätä voidaan myös käyttää palataalisen äänteen merkitsemiseen puolan oikeinkirjoituksen yleisten sääntöjen mukaan, ts. jos sitä seuraa i-kirjain. :Ż ż [ʒ] on sz:n soinnillinen vastine, joka esimerkiksi tšekissä ja joskus suomessakin kirjoitetaan ž-kirjaimella. Kuten edellä jo tuli todettua, rz äännetään aivan samalla tavalla. :Ź ź on hyvin palataalinen z-äänne, joka kirjoitettaneen IPA-aakkosilla oikeimmin merkillä [ʝ], jos kohta oppikirjat suosivat jostain syystä symbolia [ʐ]. Tätäkin kirjainta käytetään yksinomaan sanan lopussa ja konsonanttien edellä, muualla sen korvaavat zi ja z puolan oikeinkirjoituksen yleissääntöjen mukaan.

Paino

Paino on puolassa yleensä toiseksi viimeisellä tavulla (penultimalla), olipa tämä tavu sitten osa sanavartaloa tai osa päätettä. Tästä tärkein poikkeus ovat verbien preteriti- ja konditionaalimuodot, joiden persoonapäätteet ovat historiallisesti katsoen olla-verbin enkliittisiä muotoja ja voivat edelleenkin irrota verbistä ja siirtyä esim. sivulauseen aloittavan konjunktion perään. Siksi persoonapäätteitä ei lasketa mukaan määritettäessä sitä tavua, joka painon sijoittamisen kannalta on toiseksi viimeinen. Eräät klassisista kielistä lainatut substantiivit (uniwersytet, matematyka, fizyka...) saavat painon kolmanneksi viimeiselle tavulle yksikön nominatiivimuodossa. Jos niihin kuitenkin aletaan lisätä sanaa pidentäviä taivutuspäätteitä, paino siirtyy välittömästi toiseksi viimeiselle tavulle. Myös nominatiivissa näillä sanoilla on voimakas pyrkimys mukautua yleissääntöön, eikä niiden painotusta toiseksi viimeiseltä tavulta voida pitää virheenä, vaikka se kuuluukin lähinnä arkikieleen. Sanan ensimmäisellä tavulla on puolassa aika voimakas sivupaino. Itse asiassa puolassa on nykyään olemassa selvä tendenssi jättää penultimapaino sivupainoksi ja painottaa enemmän ensimmäistä tavua, tosin tämä yleensä muodolliseen ja valmisteltuun puheeseen, kaiutinkuulutuksiin ym. liittyvä tapa kuulostanee useimmista puolalaisista vieläkin teennäiseltä "lentokenttäpuheelta".

Puolan lähimmät sukukielet

Puola kuuluu slaavilaisten kielten länsislaavilaiseen haaraan samoin kuin tšekki, slovakki, yläsorbi ja alasorbi. Länsislaavilaisten kielten joukossa puola kuuluu omaan, ns. lehiittiseen alaryhmäänsä yhdessä Gdańskin kaupungin länsipuolisella maaseudulla ja pikkukaupungeissa puhutun kašubin kielen kanssa. Kašubi eroaa puolasta riittävän paljon, jotta sitä voidaan pitää eri kielenä, mutta erityinen kašubinkielinen kirjallisuus on lähinnä murrekirjallisuutta, eivätkä kašubit pidä itseään erillisenä kansana. Lehiittinen, mutta puolasta eronnut, hyvin pieni kieli oli myös slovintsi eli Leba-kašubi, jota puhuttiin parissa kylässä Pommerissa ennen toista maailmansotaa. Koska slovintsin kielen puhujat pitivät itseään etnisinä saksalaisina, he muuttivat kaikki Saksaan alueen jouduttua Puolalle, jolloin kieli unohtui. Tällaisia saksalaisina itseään pitäviä, mutta slaavilaista murretta puhuvia ihmisryhmiä tunnetaan muualtakin saksan ja slaavilaisten kielten rajoilta, esimerkiksi Sleesiasta. Kaukaisempaa sukua puolalle ovat itäslaavilaiset kielet, kuten venäjä. Ukrainan ja valkovenäjän sanasto on kuitenkin kehittynyt jossain määrin puolalaisten mallien mukaan, vrt. esim. puolan przebudowa = "jälleenrakennus", ukr. перебудова/perebudova, mutta ven. перестройка/perestrojka

Puolan murteet

Puolan tärkeimmät murteet ovat isopuolalaiset (Poznańin ympäristössä puhutut), vähäpuolalaiset (keskuspaikka Krakova) ja masovialaiset (Varsovan ympäristö) murteet. Näillä kolmella murteella on kullakin vuorollaan ollut tilaisuutensa vaikuttaa kirjakielen kehitykseen, koska pääkaupunkina on ollut ensin Poznańin lähellä sijaitseva Gniezno, sittemmin Varsova ja Krakova. Marginaalisempia ovat Sleesian ja Masurian alueiden murteet, joissa saksalaisvaikutus on ollut muita murteita voimakkaampaa, koska alueet ovat pitkään kuuluneet saksankielisiin maihin ja olleet erillään puolankielisestä kirjallisesta sivistyksestä. Ns, kresowe dialekty eli itäisten rajaseutujen murteet, jotka ovat kehittyneet voimakkaassa vuorovaikutuksessa liettuan, valkovenäjän ja ukrainan kielten kanssa, ovat nykyään häviämässä sukupuuttoon niiden puhujien jouduttua toisen maailmansodan myötä tapahtuneiden rajansiirtojen jälkeen muuttamaan Puolan Saksalta saamille uusille alueille. Näillä alueilla puhutuista kielimuodoista puolalainen dialektografia käyttää mielellään nimitystä nowe dialekty mieszane, uudet sekamurteet. Käytännössä uudet sekamurteet ovat kohtalaisen lähellä yleiskieltä. Puolan tärkein murreraja kuuluu ns. masuroivien ja masuroimattomien murteiden välillä - ensin mainittuihin kuuluvat ennen kaikkea Masurian ja Masovian murteet. Masurointi tarkoittaa, että oikeinkirjoituksen /sz/, /cz/ ja /ż/, jotka normatiivisessa puolan kielessä tulisi ääntää [š], [tš] ja [ž], äännetäänkin [s], [ts] ja [z], kuten oikeinkirjoituksen /s/, /c/ ja /z/. Kirjakielessä masurointia ei hyväksytä mahdollisesti yksittäisiä murteista lainattuja sanoja ja paikannimiä lukuun ottamatta. Puolaan, kuten venäjään, kuuluu myös omintakeinen rikollisten slangi, puolalaiselta nimeltään grypsera. Grypseralle on ominaista runsas venäläisten, saksalaisten, ukrainalaisten ja jiddišinkielisten lainasanojen määrä. Grypsera on ennen muuta alamaailman salakieltä, mutta sillä on ollut voimakas vaikutus puolan slangiin, erityisesti nuorison kieleen. Grypseran nimi tulee saksan puhekielen sanasta Grips = "älli, hiffaaminen".

Puolan kielen historia

Puolan kirjakielen muinaispuolalainen kausi alkaa ensimmäisistä, sisällöltään uskonnollisista puolankielisistä teksteistä 1300-luvulta. Ilmeisesti puolalaisella uskonnollisella kirjallisuudella ei ollut yhteyttä Kyrilloksen ja Metodiuksen alulle panemaan kirkkoslaavilaiseen traditioon: kirkollisena sivistyskielenä Puolassa käytettiin latinaa, ei kirkkoslaavia. Oikeinkirjoitus noissa vanhoissa teksteissä oli todella sotkuinen, ja tolkkua tilanteeseen tuli vasta 1500-luvulla, jolloin puolan kirjoitusjärjestelmä standardoitiin pitkälti vanhan tšekin mallien mukaan. 1600-luvulla puola omaksui valtavasti latinalaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja tšekkiläisiä vaikutteita, koska yläluokka ihannoi näitä kieliä ja piti niiden taitoa arvostettavana.Toisaalta Puola-Liettuan kaksoisvaltakunnan itäosissa, missä itäslaavilaiset (ukrainalaiset ja valkovenäläiset) murteet olivat yleisin puhekieli, puola oli nimenomaan yläluokan kieli. Idän aatelisto käytti puolaa sivistyskielenään, mutta toi siihen paljon uusia aineksia itäslaavilaisista murteista. 1700-luvulla puola alkoi syrjäyttää latinaa ylimmän sivistyskielen ja kirkkokielen asemasta. Puolankielinen kirjallisuus kehittyi, eikä edes Puolan joutuminen vieraiden valloittajien käsiin voinut kääntää suuntaa. Vaikka erityisesti venäläiset vallanpitäjät koettivat tukahduttaa kieltä ankarin sensuurilaein, puolan kieli itse asiassa sai yhä enemmän merkitystä puolalaisten identiteetin ilmaisijana - tätä kuvaa sanonta ojczyzna-polszczyzna ("isänmaa - puolan kieli"). Latina jätti toki jälkensä virkakieleen, mutta kaunokirjallisuuden kieli kansanomaistui 1800-1900-luvun mittaan. Sanavarastosta koetettiin karsia törkeimpiä saksalaisuuksia, mutta usein ne jäivät osaksi elävää kansankieltä - hauska esimerkki on substantiivi wihajster, joka tarkoittaa lähinnä "vekotin, kapistus, vehje, vimpain" sekä unohtuneen nimen paikalla "(herra tai rouva) se ja se" - se tulee tietenkin saksan kielen sanoista wie heißt er? "mikä hänen nimensä on?" Venäjän vaikutus jäi lopultakin melko vähäiseksi rajoittuen lähinnä kirosanastoon.

Muiden kielten vaikutus puolaan

Vaikka puola ei suhtaudukaan vierasperäisiin lainasanoihin aivan niin myönteisesti kuin venäjä - esimerkiksi luonnontieteiden terminologia on puolassa käännetty omalle kielelle (pochodna = derivaatta, dwutlenek węgla = hiilidioksidi, rozdzielczość = näyttöresoluutio), puolaan on itse asiassa omaksuttu lainasanoja hyvin monelta taholta. Latinan vaikutus oli tietenkin katolisen maan oloissa väistämätön, ja monia latinalaisia lainoja ei enää vierasperäisiksi tunnistakaan (esim. przywilej = etuoikeus, privilegio). Saksalla oli erittäin tärkeä merkitys kaupan ja käsityöläisyyden kielenä, ja myös kaupunkiorganisaation sanasto oli saksalaista: malarz = maalari, murarz = muurari, hochsztapler = huijari, väärinpeluri, ratusz = raatihuone, burmistrz = pormestari, handel = kauppa, makler = meklari. Puolan kirjakielen kehittyessä myös tšekillä, joka silloin oli jo sivistyskieli, oli oma vaikutuksensa. Tšekkiläisperäinen muoto on esimerkiksi sellaisilla sanoilla kuin brama = portti ja hańba = häpeä (sanojen alkuperäinen puolalainen muoto lienee ollut
- broma ja
- gańba). Ranska ja Italia ovat olleet puolalaisille merkittäviä kulttuurisia esikuvia. Myös näiden maiden kielistä on omaksuttu lainavaikutteita ja käännöslainoja: ra. cordone sanitaire = puol. kordon sanitarny "suojavyöhyke", ra. raison d'état, pu. racja stanu "maan etu". Ranskalaisen Pathéphone-tuotemerkin muistoksi vanhanaikaista levysoitinta, grammaria, kutsutaan puolalaisessa kansanomaisessa puhekielessä edelleenkin nimellä patefon. Englannin vaikutus on nykyään tietysti suhteellisen merkittävää, joskaan ei niin voimakasta kuin esimerkiksi venäjässä. Tärkein syypää lienee se ihmekone, joka puolaksikin tunnetaan sanalla komputer.

Puolan kirjallisuus

Puolan kirjallisuus on alkanut jo keskiajalla, ennen muuta uskonnollisesta kirjallisuudesta. Varsinaisen maailmallisen kaunokirjallisuuden aikaa oli renessanssi. Todella merkittäväksi puolalainen kirjallisuus nousi kuitenkin romantiikan aikana, kun puolalaiset kamppailivat menetetyn itsenäisyytensä puolesta - tällöin syntyi mm. kansalliseepos, Adam Mickiewiczin Pan Tadeusz. Reaktio romantiikalle oli ns. positivismi, jota kai pikemminkin pitäisi kutsua utilitarismiksi: sen tavoitteena oli maan ja kansan kehittäminen, sivistäminen ja nykyaikaistaminen rauhanomaisin keinoin. Kirjallisuuden kehitys on Puolan itsenäistyttyä jatkunut eloisana. Natsimiehityskään ei pystynyt nujertamaan puolalaisia kirjailijoita, jos kohta sen uhriksi joutui suuri joukko merkittäviä, erityisesti toki juutalaissyntyisiä kirjailijoita. Kommunistiaikana taas puolalaisessa kirjallisuudessa korostuivat sellaiset lajityypit, joihin ei sisältynyt kovin poliittisia implikaatioita: kommunismin utooppisilla haaveilla oli ainakin sikäli myönteistä ja hedelmällistä merkitystä, että ne inspiroivat Stanisław Lemin kaltaisen merkittävän fantasiakirjailijan uralleen. Nobelin kirjallisuuspalkinnon on saanut neljä puolalaista kirjailijaa: Władysław Stanisław Reymont, Henryk Sienkiewicz, Czesław Miłosz ja Wisława Szymborska.

Linkkejä


- [http://www.101languages.net/polish/ Polish 101] Polish for beginners and travelers
- Wikipedia. Strona główna Puolankielinen Wikipedia
- [http://monika.univ.gda.pl/~literat/books.htm Wirtualna Biblioteka Literatury Polskiej] Puolan koko klassinen kirjallisuus netissä. Kirjailijoiden elämäkertatiedot myös englanniksi. Luokka:Puola ko:폴란드어 ja:ポーランド語 th:ภาษาโปแลนด์

Liettua

Liettua on valtio Itämeren rannalla Euroopassa. Se on yksi Baltian maista. Liettuan rajanaapureita ovat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Kaliningradin läänin kautta Venäjä. Liettuan pääkaupunki on Vilna. Liettuan asukasluku on noin 3,5 miljoonaa ja pinta-ala on 65 200 km² eli noin yksi viidesosa Suomen pinta-alasta. Liettua on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Historia

Liettua oli olemassa jo keskiajalla, ja se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1009. Saksalaiset yrittivät käännyttää pakanalliset liettualaiset kristinuskoon 1200-luvulla, mutta tuloksetta. Liettuasta tuli ajan myötä ruhtinaskunta, joka kattoi suuria osia Itä-Euroopasta. Siitä tuli lopulta kristitty valtio, kun se rauhanomaisesti yhdistyi Puolan kanssa, muodostaen Puola-Liettuan 1300-luvulla. Tämä liitto säilyi Puolan jakamiseen asti vuoteen 1795, kun Liettua liitettiin Venäjään. Helmikuussa 1918 aikaisempaa pienempi Liettuan kuningaskunta itsenäistyi Venäjän vallankumouksen jälkeen. Liettuasta tuli jo marraskuussa tasavalta, sen jälkeen kun Saksa koki tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valloitti Liettuan. Kommunistihallinnon romahdettua Liettua julistautui taas itsenäiseksi 11. maaliskuuta, 1990, ollen ensimmäinen Neuvostotasavalta, joka näin teki. Liettua on tämän jälkeen lähentynyt Länsi-Eurooppaa kohti, ja siitä tuli Euroopan unionin ja NATO:n jäsen vuonna 2004.

Politiikka

Liettuan presidentti on valtionpäämies, ja hänet valitaan vaaleissa viiden vuoden kaudeksi. Presidentti toimii myös armeijan ylipäällikkönä ja johtaa ulkopolitiikkaa. Hän nimittää myös pääministerin, jonka eduskunnan on myös hyväksyttävä. Presidentti nimittää pääministerin esityksen pohjalta muut ministerit, johtavat virkamiehet, tuomarit ja perustuslakituomioistuimen jäsenet. Lietualla on yksikamarinen eduskunta, Seimas, johon valitaan 141 jäsentä neljän vuoden kaudeksi. Puolueilta vaaditaan 5 % maan kaikista äänistä, että ne saavat ehdokkaansa eduskuntaan. 2004

Läänit

Liettua jaetaan 10:een lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka ovat nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu 56:een kuntaan.
- Alytus
- Kaunas
- Klaipeda
- Marijampole
- Panevezys
- Siauliai
- Taurage
- Telsiai
- Utena
- Vilna

Maantiede

Vilna Pääartikkeli: Liettuan maantiede

Väestöjakauma

Yli 80 % Liettuan väestöstä on etnisesti liettualaisia ja puhuvat liettuan kieltä, joka on ainoa virallinen kieli. Vähemmistöihin kuuluvat venäläiset (8 %), puolalaiset (7 %) ja valko-venäläiset (1,5 %). Suurin osa liettualaisista on katolilaisia, loput ovat ortodokseja, protestantteja ja juutalaisia.

Merkittävimmät luonnonvarat


- turve
- meripihka

Merkittävimmät vientituotteet


- liha
- koneet
- maito

Aiheesta muualla


- [http://www.donelaitis.fi/liettua/index.htm Donelaitis-seura - Liettuan ystävyysseura]
- [http://www.liettua.fi Liettuan matkaneuvonta Helsingissä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=55.316643,23.884277&spn=2.776036,8.107910&z=10&t=h&hl=en Liettua Google Mapsissa] Luokka:Liettua Luokka:Entiset neuvostotasavallat fiu-vro:Leedu als:Litauen roa-rup:Litva ms:Lithuania zh-min-nan:Lietuva ko:리투아니아 ja:リトアニア simple:Lithuania th:ประเทศลิทัวเนีย

Satama

Satama on vesistön varrella oleva paikka joka on rakennettu vesialusten, kuten laivojen ja veneiden lastin purkamista ja lastaamista, matkustajien ottamista ja jättämistä sekä rantautumista varten. Satamat antavat myös aluksille suojaa merenkäyntiä vastaan.

Suomalaisia merkittäviä satamia


- Helsinki, noin puolet maan tuonnista tätä kautta
- Kotka, syväsatama, Suomen suurimpia vientisatamia
- Turku, huomattava tuonti- ja talvisatama, merkittävää matkustajaliikennettä
- Hamina, suurimpia vientisatamia – varsinkin puutavaran ja paperin vientiä
- Sköldvik, öljysatama, liikenteeltään maan vilkkain
- Naantali, Tupavuoren syväsatama maan tärkeimpiä tuontisatamia
- Hanko, maan ainoa vapaasatama

Ulkomaiset suurimmat satamat

Hanko Maailman isoimmat satamat ja tavaramäärät (2003): # Rotterdam, Hollanti, 327.8 # Singapore, Singapore, 320.5 # Shanghai, Kiina, 315.4 # Kwai Chung, Hong Kong, 205.8 # Ningbo, Zhejiang, Kiina, 185.2 # Guangzhou, Guangdong, Kiina, 171.1 # Tianjin, Kiina, 161.8 # Nagoya, Japani 153.2 # Antwerp, Belgia, 142.9 # Qingdao, Shandong, Kiina, 140.9 Lähde: [http://www.portofrotterdam.com/abouttheport/images/29_56582.pdf World's Major Ports 2000 - 2003, by metric tons and by TEUs, Port of Rotterdam], p.4 (pdf format, 2.2Mb)

Satamatyyppejä


- luonnonsatama, vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka
- retkisatama, hoidettu vapaasti virkistyskäytössä oleva rantautumispaikka
- palvelusatama, rantautuminen aluksen huolto, elintarvike-, vesi- ja polttoainevarastojen täydennystä varten
- vierassatama
- suojasatama, rantautuminen kovan merenkäynnin tai muun veneilyn jatkamista estävän syyn vuoksi Luokka:Rakennukset ja rakennelmat Luokka:Vesiliikenne ja:港湾

Itämeri

Itämeri on meri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Baltian maiden ja Venäjän välissä. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. Itämeren keskisyvyys on 55 metriä ja syvin kohta 450 metriä. Itämeren suolapitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin valtamerten, joten se ei ole varsinainen meri vaan murtovesiallas. 6000–4000 vuotta sitten Tanskan salmet olivat syvemmät ja leveämmät kuin nykyisin, jolloin Itämeren suolapitoisuus oli kahdeksankertainen nykyiseen verrattuna. Tuota merellistä ajanjaksoa kutsutaan Litorinameren kaudeksi. Itämeren suurimpia saaria ovat Ruotsiin kuuluvat Gotlanti ja Öölanti, Suomeen kuuluva itsehallintoalue Ahvenanmaa sekä Viroon kuuluvat Saarenmaa ja Hiidenmaa. Ruotsista lainattu nimi (Östersjön) on suomalaisittain hieman harhaanjohtava, sillä Itämeri sijaitsee Suomen länsi- ja eteläpuolella. Vironkielinen nimi merelle onkin "Länsimeri" (Läänemeri). Englannin kielessä ja useimmissa muissa Itämerestä kaukana puhutuissa kielissä Itämeri puolestaan tunnetaan paremmin yksilöivänä "Baltian merenä" (Baltic Sea). Itämeri jaetaan tyypillisesti tarkempiin alueisiin:
- Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä Ahvenanmaasta pohjoiseen.
  - Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa (salmi) Vaasan ja Uumajan välissä.
  - Selkämeri (Raumanmeri) on Ahvenanmaan ja Merenkurkun välinen osa.
  - Perämeri on Pohjanlahden pohjoisin perukka Merenkurkun takana.
  - Ahvenanmeri sijaitsee Ahvenanmaan tuntumassa sen etelä- ja länsipuolella.
  - Saaristomeri, saaristo Hankoniemen ja Ahvenanmaan välissä, rajoittuu etelässä Pohjois-Itämereen ja pohjoisessa Selkämereen.
- Suomenlahti sijaitsee Suomen ja Viron välissä.
- Riianlahti sijaitsee Saarenmaan ja Riian välissä.
- Pohjois-Itämeri sijaitsee Ahvenanmerestä ja Saaristomerestä etelään. Ilmatieteen laitoksen sille määrittämä pohjoisraja on 59° 50' N.
- Etelä-Itämeri sijaitsee leveysasteesta 58° 20' N etelään.

Itämeren biologia

Itämeren vesi on liian suolaista monille makeanveden lajeille, mutta ei kyllin suolaista valtamerieläimille. Lisäksi Itämeri on geologisesti hyvin nuori, joten vain harvat lajit ovat ehtineet sopeutua elämään siellä. Erityisesti pohjaeläimistö on niukkaa, ja uudet lajit voivat levitä räjähdymäisesti laajoille alueille. Monet Itämereen sopeutuneet valtamerilajit ovat pienikokoisia Pohjanmeressä eläviin verrattuna, esimerkkeinä mainittakoon silakka (kääpiömuoto sillistä) ja sinisimpukka, jotka ovat kooltaa ehkä viidesosan valtameressä elävistä.

Itämeren ympäristöongelmia

Nykyään Itämeri on pahasti rehevöitynyt, mitä todistavat runsaat jokakesäiset leväkukinnot ja veden lisääntynyt sameus. Tärkeimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden ravinnepäästöt. Myös kalankasvatuksella ja asutuskeskuksilla on merkitystä ravinnelähteinä, joskin asutusten osalta jätevesien puhdistus on parantanut tilannetta. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttuvat hajotessaan runsaasti happea, ja pohjan hapettomat alueet ovat laajentuneet. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita veteen, mikä rehevöittää merta entisestään ja johtaa noidankehään. Nykyään pahin happikatoalue on Gotlannin ja Öölannin itäpuolella olevassa syvänteessä. Aiemmin Itämeren eläimistöä on vaivannut ympäristömyrkkyjen kuten DDT:n, PCB:n ja elohopean kertyminen. Nämä aineet rikastuvat ravintoketjun huipulle, ja pahimmin kärsivät petokaloja syövät petoeläimet kuten merikotka ja hylkeet. Myrkyt häiritsivät lisääntymistä: hylkeet tulivat hedelmättömiksi ja lintujen munankuoret heikkenivät niin, etteivät ne kestäneet hautovan emon painoa. Sittemmin näiden myrkkyjen päästöt ovat vähentyneet (DDT:n osalta loppuneet kokonaan), minkä johdosta hylje- ja merikotkakannat elpyneet.

Itämeren esivaiheet

Itämeren tunnetuin muinaishistoria liittyy vahvasti jääkauden päättymiseen ja maankohoamiseen. Ennen viimeistä suurta jääkautta niin sanotulla Eemin interglasiaalikaudella noin 125 000 vuotta sitten on Itämeren altaan vaiheilla lainehtinut Eemmeri. Tästä on muistutuksena sekä Ruotsissa että Suomessa esiintyviä suolavesitaskuja paikoissa, joiden ei tiedetä jääkauden sulamisen aikaan olleen merenpinnan alapuolella. Jääkauden aikaisten interstadiaalikausien lämpimähköjen jaksojen tilanteesta on vain vähän tietoa, mutta jääpeite lienee sulanut osittain Itämeren seudulle asti. Tarkemmin Itämeren kehitystä voidaan hahmottaa vasta viime mannerjäätikön sulamisen alusta lähtien. Itämeri oli vuoroin meri, vuoroin valtavan suuri järvi. Jäätikön sulaminen aukaisi järvelle ja mereen vieville salmille tilaa ja maankohoaminen puolestaan sulki salmia. Mannerjää alkoi sulaa noin 12 000 vuotta sitten, jolloin muodostui Baltian jääjärvi, makean veden allas Salpausselkien jäärajasta pitkälle Keski-Eurooppaan. Seuraava Yoldiameri oli yhteydessä Atlantin valtamereen Ruotsin suurten järvien tasolta ja osittain myös Vienanmereen. Tanskan salmet olivat vielä kiinni. Ruotsin maaperän kohotessa meriyhteydet umpeutuivat, ja Itämeren kohdalle kehittyi lyhyehköksi ajaksi makeavetinen Ancylusjärvi. Tanskan salmien avauduttua oli Litorinameren vuoro; tämä on nyttemmin kutistunut ja makeutunut Itämereksi samalla kun Laatokka on irtautunut omaksi järvekseen. Itämeren vaiheiden synty:
- Baltian jääjärvi 13000 eaa
- Yoldiameri 10300 eaa
- Ancylusjärvi 9500 eaa
- Mastogloiameri 8500 eaa
- Litorinameri 7500 eaa
- Itämeri eli Post-Litorinameri 4000 eaa Lisäksi erotellaan joissain yhteyksissä Echineismeri (7300–6800 eaa).

Aiheesta muualla


- [http://www.fmi.fi/saa/index_5.html Ilmatieteen laitos: Merisäätiedotusten ennustusalueet]
- [http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta.html Merentutkimuslaitoksen Itämeriportaali] Luokka:Itämeri ko:발트 해 ja:バルト海 simple:Baltic Sea th:ทะเลบอลติก

2002

Tapahtumia

Tammikuu


- 1. tammikuuta - Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana Euroopan unionissa.
- 5. tammikuuta - Charles Bishop, 15-vuotias lennonopiskelija, törmäsi koneellaan Tampassa, Floridassa rakennukseen, mikä herätti pelkoa uusista terrori-iskuista.
- 9. tammikuuta - Yhdysvaltain oikeusministeriö ilmoitti, että se aloittaa rikostutkinnan Enronin konkurssista.
- 10. tammikuuta - Enrique Bolaños aloitti viisivuotisen kautensa Nicaraguan presidenttinä.
- 16. tammikuuta - YK:n turvallisuusneuvosto päätti asettaa asevientikiellon ja jäädyttää kaikki Osama bin Ladenin, Al-Qaidan ja Talibanin varat.
- 17. tammikuuta - Dingo hajosi jäsenten välisten riitojen vuoksi.
- 17. tammikuuta - Nyiragongo-vuoren purkaus Kongon demokraattisessa tasavallassa pakotti 400 000 ihmisen evakuointiin.
- 22. tammikuuta - AOL Time Warner nosti kanteen Microsoftia vastaan, syyttäen tätä monopoliasemansa väärinkäytöstä ja oman Internet-selaimensa tukemisesta.
- 22. tammikuuta - Kmartista tuli Yhdysvaltain historian suurin yhtiö joka haki konkurssisuojaa.
- 27. tammikuuta - Räjähdykset asevarastolla Lagosissa, Nigeriassa tappoivat 1000.

Helmikuu


- 8. helmikuuta–24. helmikuuta - 2002 talviolympialaiset Salt Lake Cityssa, Utahissa.
- 12. helmikuuta - Entisen Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin oikeudenkäynti alkoi YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.
- 19. helmikuuta - NASA:n Mars Odyssey -luotain alkoi Mars-planeetan pinnan kartoittamisen.
- 20. helmikuuta - Reqa Al-Gharbiyassa, Egyptissä tulipalo junassa tappoi 370.
- 27. helmikuuta - 59 Hindupyhiinvaeltajaa kuoli Intiassa muslimijengin poltettua junan Godhrass. Seuraavissa levottomuuksissa muun muassa Ahmedabadissa kuoli satoja.
- 28. helmikuuta - Suomen markka ei ole enää käypää rahaa.

Maaliskuu


- 1.-19. maaliskuuta - USA:n operaatio Anaconda taliban-taistelijoita vastaan itäisessä Afganistanissa. USA väitti surmanneensa 500 talibania 11 miehen menetyksillä.
- 1. maaliskuuta - Avaruussukkula Columbia lähti lennolle tarkoituksenaan huoltaa Hubble-avaruusteleskooppia.
- 25. maaliskuuta - 6,1 richterin maanjäristys Hindu kush -vuoristossa, Afganistanissa tappoi 1000.

Huhtikuu


- 2. huhtikuuta - Israelin joukot saartoivat palestiinalaistaistelijat Syntymäkirkkoon Beetlehemissa. 38-päiväinen saarto alkaa.
- 17. huhtikuuta - Neljä kanadalaista sotilasta kuoli Afganistanissa USA:n F-16 -hävittäjien tulessa.
- 18. huhtikuuta - Uusi hyönteisten suku, Mantophasmatodea, löydettin.
- 30. huhtikuuta - Pakistanissa kansanäänestys kannatti sotilasvallan jatkamista.
- 30. huhtikuuta - Maailman ensimmäinen ydinvoimala sammutettiin Obninskissa 48 vuoden miltei yhtäjaksoisen käytön jälkeen.

Toukokuu


- 9. toukokuuta - Syntymäkirkon piiritys päättyi Israelin suostuessa karkoittamaan 13 epäiltyä.
- 9. toukokuuta - Kaspijskissa, Venäjällä, kauko-ohjattu pommi räjähti paraatin aikana, surmaten 43 ja haavoittaen 130.
- 12. toukokuuta - Entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui viisipäiväisellä vierailulle Kuubaan. Hän on ensimmäinen maassa vieraillut Yhdysvaltain presidentti sitten vuoden 1959 Kuuban vallankumouksen.
- 20. toukokuuta - Itä-Timorin itsenäisyys palasi voimaan.
- 23. toukokuuta - Ensimmäiset euroviisut Virossa. Voittajana Latvian Maria N kappaleella I wanna.
- 26. toukokuuta - Mars Odyssey löysi vettä Marsista.
- 31. toukokuuta–30. kesäkuuta - 17. jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Kesäkuu


- 3. kesäkuuta- Lontoossa kuningatar Elisabet II juhli 50:ta vallassaolovuottaan.
- 4. kesäkuuta - Neptunuksen takainen kohde 50000 Quaoar löydettiin.
- 5. kesäkuuta - Mozilla 1.0 selain julkaistiin.
- 14. kesäkuuta - 20 kuoli ja 50 loukkaantui autopommin räjähdettyä USA:n lähetystön edessä Karachiissa, Pakistanissa.
- 18. kesäkuuta - Arizonassa paikallisten sytyttämä metsäpalo poltti 1,872 km² lähellä Mogollon-vajoamaa.

Heinäkuu


- 5. heinäkuuta - Irak hylkäsi jälleen YK:n asetarkastusehdotukset.
- 5. heinäkuuta - Rajuilma "Unto" riehui Itä-Suomessa.
- 13. heinäkuuta–5. syyskuuta - Salamaniskusta alkanut maastopalo polttu Oregonissa ja Etelä-Kaliforniassa 2,022 km².
- 14. heinäkuuta - Bastiljin valtauksen muistopäivän juhlinnassa Jacques Chirac vältti murhayrityksen vahingoittumattomana.
- 18. heinäkuuta - Työläisperheestä kotoisin olevan professori ja maan ydinohjelman isä Abdul Kalam valittiin 90% äänivyöryllä Intian presidentiksi.
- 21. heinäkuuta - Telealan jätti WorldCom jätti konkurssisuoja-anomuksensa Yhdysvalloissa, suurimpana niin tehneenä yhtiönä.
- 27. heinäkuuta - Ukrainassa ilmailunäytöksessä Suhoi Su-27 -hävittäjä putosi yleisön joukkoon. 78 sai surmansa ja 100 loukkaantui.

Elokuu


- 2. elokuuta - Irak kutsui Hans Blixin neuvottelemaan aseriisuntakysymyksistä. YK:n pääsihteeri hylkäsi Irakin esityksen ja vaati asetarkastuksen jatkamista YK:n päätöslauselmien mukaan.
- 6. elokuuta - Markiisi de la Fayettesta (1757–1834) tuli Yhdysvaltain kunniakansalainen.

Syyskuu

Yhdysvaltain
- 5. syyskuuta - Autopommi tappoi 30 Afganistanissa ja presidentti Hamid Karzain murhayritys epäonnistui.
- 6. syyskuuta - Suomenkielinen Wikipedia perustettiin (ensimmäinen etusivun versio).
- 7. syyskuuta – Maolaisten kapinallisten hyökkäys Nepalissa.
- 11. syyskuuta – Venäjän presidentti Vladimir Putin lähetti kirjeen YK:lle, jossa hän vakuutti, että Venäjä vetää joukkonsa Tšetšeniasta.
- 12. syyskuuta - Yhdysvaltain presidentti George W. Bush piti puheen YK:ssa ja haastoi muut maat mukaan vastustamaan Irakin vakavaa ja kasvavaa uhkaa.
- 14. syyskuuta - Tim Montgomery juoksi uuden 100 metrin maailmanennätyksen, 9,78 sekuntia.
- 15. syyskuuta - Ruotsin valtiopäivävaaleissa pääministeri Göran Persson ja sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jäivät valtaan.
- 16. syyskuuta – Sri Lankan hallitus aloitti Thaimaassa Norjan johdolla järjestetyt rauhanneuvoneuvottelut tamilisissien kanssa.
- 23. syyskuuta – Tšetšeenien kapinallisjoukko otti panttivangeikseen teatterin Moskovassa, vaatien Venäjän joukkojen vetäytymistä Tšetšeniasta.
- 26. syyskuuta – Venäjän erikoisjoukot hyökkäsivät tšetšeenien kaappaamaan teatteriin ja ratkaisivat panttivankidraaman, joskin 129 panttivankia kuoli.

Lokakuu


- 2. lokakuuta - Yhdysvaltain kongressin päätös salli presidentille asevoimien käytön, missä hän näkee parhaaksi ja tarpeelliseksi.
- 7. lokakuuta - Quaoarin löytö julkistettiin.
- 11. lokakuuta - Myyrmannin räjähdys: kemian opiskelija Petri Gerdt räjäytti omatekoisen pommin Vantaalla Myyrmannin ostoskeskuksessa. 7 kuoli, mukaan lukien hän itse.
- 12. lokakuuta - Kaksi pommi-iskua yökerhoissa Kutalla ja Balilla surmasivat 202.
- 16. lokakuuta - Presidentti George W. Bush allekirjoitti päätöksen sodasta Irakia vastaan.
- 24. lokakuuta - John Allen Muhammad, Washingtonin tarkka-ampuja pidätettiin hänen murhattuaan 10 ihmistä

Marraskuu


- 8. marraskuuta - YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi Irakia vakavilla seuraamuksilla, jos se ei suostu aseriisuntaan. Irak suostui päätökseen 13. marraskuuta.
- 13. marraskuuta - Öljytankkeri Prestige uppoasi Galician rannikolla ja aiheutti vakavan öljyonnettomuuden.
- 14. marraskuuta - Argentiina laiminlöi 805 miljoonan dollarin maksunsa Maailmanpankille.
- 15. marraskuuta - Hu Jintaosta tulu Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri.
- 18. marraskuuta - Hans Blixin johtamat asetarkastajat saapuivat Irakiin.
- 21. marraskuuta - NATO kutsui Bulgarian, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian, Slovakian ja Slovenian jäsenmaikseen.
- 21. marraskuuta - Hänen kuninkaallinen korkeutensa, prinsessa Anne tuomittiin 500 punnan sakkoihin hänen koiransa hyökättyä lasten kimppuun Windsorin puistossa, Lontoossa.
- 22. marraskuuta - Nigeriassa yli 100 ihmistä tapettiin hyökkäyksessä Miss Maailma -kilpailuja vastaan.
- 28. marraskuuta – Mombasassa, Keniassa oleva israelilaisia turisteja majoittava hotelli joutui hyökkäyksen kohteeksi. 18 kuolia. Samaan aikaan Tel Aviviin matkalla oleva lentokone oli vähällä joutua ohjushyökkäyksen uhriksi Mombasan lentokentältä noustessaan.

Joulukuu


- 4. joulukuuta - Täydellinen auringonpimennys
- 13. joulukuuta - Euroopan unioni ilmoitti 10 uuden jäsenmaan: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros liittyivän siihen 1. toukokuuta 2004.
- 17. joulukuuta – Kongon hallitus allekirjoitti Pretoriassa rauhansopimuksen kapinallisten joukkojen kanssa.
- 21. joulukuuta – Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n ydinasekontrollijärjestelmä purettiin Pohjois-Koreassa ja kymmenen päivää myöhemmin IAEA:n asiantuntijat ajettiin pois maasta.

Tuntematon päivämäärä


- Maailman suurin BBS, MBnet, lakkautettiin

Syntyneitä


- 1. syyskuuta - Romeo Beckham, David ja Victoria Beckhamin poika.

Kuolleita


- 2. tammikuuta - Armi Aavikko (43), Miss Suomi 1977 ja laulaja
- 3. tammikuuta - Freddy Heineken, entinen Heineken-oluttehtaan johtaja.
- 17. tammikuuta - Camilo Jose Cela (85), Espanjalainen kirjailija, Nobelvoittaja 1989.
- 19. tammikuuta - Martti Miettunen, valtioneuvos
- 28. tammikuuta - Astrid Lindgren (94), Ruotsalainen lastenkirjailija (Peppi Pitkätossu, Ronja, ryövärintytär, Veljeni leijonanmieli)
- 9. helmikuuta - Yhdistyneen kuningaskunnan Prinsessa Margaret (71)
- 19. helmikuuta - Jorma Kurvinen, kirjailija (mm. Susikoira Roi -kirjat)
- 11. maaliskuuta - James Tobin, taloustieteilijä
- 13. maaliskuuta - Hans-Georg Gadamer (102), filosofi (s. 1900)
- 14. maaliskuuta - Cherry Wilder, kirjailija
- 26. maaliskuuta - Taisto Sinisalo, poliitikko
- 27. maaliskuuta - Dudley Moore, koomikko, näyttelijä
- 27. maaliskuuta - Billy Wilder (96), käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 30. maaliskuuta - Kuningataräiti Elisabet (101)
- 18. huhtikuuta - Thor Heyerdahl (87), Norjalainen tutkimusmatkailuja (Kon-Tiki)
- 23. huhtikuuta - Linda Lovelace (53), pornotähti
- 6. toukokuuta - Pim Fortuyn, hollantilainen poliitikko, oikeistopopulisti
- 10. kesäkuuta - John Gotti (61), Mafiapäällikkö
- 27. kesäkuuta - John Entwistle, The Who- yhtyeen basisti
- 6. heinäkuuta - John Frankenheimer, elokuvaohjaaja
- 18. syyskuuta - Bob Hayes, pikajuoksija, olympia-voittaja Tokio 1964
- 6. elokuuta - Edsger Dijkstra, tietojenkäsittelyn teoreetikko
- 13. lokakuuta - Stephen Ambrose, historioitsija
- 25. lokakuuta - Richard Harris, irlantilainen näyttelijä
- 31. lokakuuta - Ilmatieteen Laitos kirjaa etelärannikolla lokakuun 2002 ennätyskylmäksi.
- 22. joulukuuta - Joe Strummer, The Clash-yhtyeen laulaja

Nobelin palkinnot


- Rauha: Jimmy Carter, USA:n 39. presidentti
- Kirjallisuus: Imre Kertész
- Kemia:
  - John B. Fenn ja Koichi Tanaka
  - Kurt Wüthrich
- Fysiikka:
  - Raymond Davis Jr. ja Masatoshi Koshiba
- Lääketiede:
  - Sydney Brenner, H. Robert Horvitz ja John E. Sulston Luokka:2000-vuosikymmen Luokka:2002 als:2002 ms:2002 zh-min-nan:2002 nî ko:2002년 ja:2002年 simple:2002 th:พ.ศ. 2545

1989

Tapahtumia


- 7. tammikuuta - Akihitosta tulee Japanin keisari Hirohiton kuoltua
- 10. tammikuuta - Kuuban joukot alkavat vetäytyä Angolasta
- 20. tammikuuta - George H. W. Bush Ronald Reaganin seuraajana Yhdysvaltain presidentiksi
- 30. tammikuuta - Yhdysvaltain lähetystö evakuoidaan Kabulissa, Afganistanissa
- 2. helmikuuta - Afganistanin sisällissota: Viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtevät Kabulista päättäen Neuvostoliiton miehityksen
- 3. helmikuuta - Pieter Botha eroaa terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta
- 14. helmikuuta - Iranin johtaja Ajatollah Ruhollah Khomeini kehoittaa muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien
- 14. helmikuuta - Ensimmäinen Global Positioning System -järjestelmän 24:stä satelliitista laukaistaan kiertoradalle
- 15. helmikuuta - Neuvostoliiton viimeiset joukot jättävät Afganistanin
- 24. helmikuuta - Ajatollah Ruhollah Khomeini lupaa 3 miljoonaa dollaria Salman Rushdie surmaajalle
- 24. helmikuuta - United Airlinesin Boeing 747:n katto repeää matkalla Havaiji–Uusi-Seelanti ja 9 imeytyy ilmavirran mukana koneesta
- 2. maaliskuuta - 12 Euroopan yhteisön maata kieltävät kloorifluorihiilivetyjen (Freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä
- 3. maaliskuuta - Veikko "Jammu" Siltavuori kaappaa ja murhaa kaksi 8-vuotiasta tyttöä Myllypurossa Helsingissä
- 14. maaliskuuta - Presidentti George H. W. Bush kieltää rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin
- 23. maaliskuuta - Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittavat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa
- 24. maaliskuuta - Exxon Valdez -tankkerista vuotaa 240000 tynnyriä öljyä Alaskassa Prinssi Williamin salmessa
- 7. huhtikuuta - Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets uppoaa Barentsinmerellä
- 15. huhtikuuta - Hillsboroughin jalkapallokentällä Englannissa tuomari keskeyttää Liverpoolin ja Nottingham Forestin pelin kuuden minuutin jälkeen. Raivostuneet fanit ryntäävät kentälle ja väentungoksessa 96 kuolee
- 30. toukokuuta - Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoitajat pystyttävät kymmenmetrisen "Demokratian jumalatar" -patsaan
- 3. kesäkuuta - Ajatollah Khomeini kuolee
- 4. kesäkuuta - Tiananmenin aukion miehenosoituksen tukahduttaminen muuttuu verilöylyksi Pekingissa
- 4. kesäkuuta - Puolassa Solidaarisuus voittaa ensimmäisen vapaat vaalit sodan jälkeen
- 4. kesäkuuta - Ufassa, Neuvostoliitossa 645 kuolee kun toisiaan ohittavat junat räjäyttävät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun
- 7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljetaan kansanäänestyksellä Yhdysvalloissa
- 2. heinäkuuta - Andreas Papandreou eroo Kreikan pääministeri tehtävistä; uuden hallituksen muodostaa Tzannis Tzannetakis
- 23. elokuuta - Kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisovat Vilnan–-Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä
- 26. elokuuta - Voyager 2 avaruusluotain lentää Neptunuksen ohi
- 9. syyskuuta - Leipzigssa, Itä-Saksassa mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia
- 10. syyskuuta - Unkarin hallitus avaa maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille
- 25. syyskuuta - Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98% kemiallisista aseistaan
- 17. lokakuuta - 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 kuolee
- 18. lokakuuta - NASAn Galileo-luotain laukaistaan kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantiksesta
- 18. lokakuuta - Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirretään syrjään
- 18. lokakuuta - Uusi perustuslaki muuttaa Unkarin parlamentaariseksi demokratiaksi
- 23. lokakuuta - Wärtsilä Meriteollisuus tekee Suomen suurimman konkurssin
- 7. marraskuuta - Meriteollisuuden raunioille perustetaan uusi telakkayhtiö Masa-Yards
- 7. marraskuuta - Namibian ensimmäiset vaalit voittaa vapautusliike SWAPO
- 9. marraskuuta - Kylmä sota päättyy kommunistinen Itä-Saksa avaa Berliinin muurin ja sallii kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen; seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä muuria alas
- 10. marraskuuta - Bulgarian komministisen puoleen johtaja Todor Žhivkov eroaa ja pääministeri Petre Mladenov seuraa häntä, muuttaen puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi
- 17. marraskuuta - Samettivallankumous alkaa Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahduttaa rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa
- 20. marraskuuta - Prahassa mielenosoittajien määrä nousee puoleen miljoonaan
- 22. marraskuuta - Beirutissa pommi surmaa presidentti Rene Moawadin
- 24. marraskuuta - Tšekkoslovakian puoluejohtaja Milos Jakeš eroaa
- 28. marraskuuta - Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määrää pidettäväksi monipuoluevaalit
- 30. marraskuuta - Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuolee Punaisen armeijakunnan pommi-iskussa
- 1. joulukuuta - Itä-Saksan parlamentti peruttaa kommunistisen puoleen johtavan aseman; kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea eroavat
- 3. joulukuuta - Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antavat julistukset, jossa he toteavat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä
- 6. joulukuuta - Marc Lépine, anti-feministi, ampuu 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa
- 7. joulukuuta - Liettua lakkauttaa kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana
- 10. joulukuuta - Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák eroaa
- 14. joulukuuta - Chilessa järjestetään ensimmäiset vapaa vaalit 16 vuoteen
- 17. joulukuuta - Brasiliassa järjestetään ensimmäiset vapaa vaalit 29 vuoteen; Fernando Collor de Mello voittaa
- 19. joulukuuta - EY ja EFTA päättävät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskevat neuvottelut
- 20. joulukuuta - Yhdysvallat hyökkää Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan
- 22. joulukuuta - Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta Romanian presidentti; Nicolae Ceauşescun valta päättyy
- 25. joulukuuta - Nicolae Ceauşescu ja hänen vaimonsa Elena teloitetaan
- 29. joulukuuta - Václav Havel valitaan vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi

Tuntematon päivämäärä

Syntyneitä


- 23. huhtikuuta - Nicole Vaidišová, tennispelaaja
- 23. heinäkuuta - Daniel Radcliffe, Harry Potter elokuvan pääroolin näyttelijä

Kuolleita


- 7. tammikuuta - Hirohito, Japanin keisari.
- 23. tammikuuta - Salvador Dalí, taiteilija
- 24. tammikuuta - Ted Bundy, sarjamurhaaja (sähkötuolissa)
- 22. helmikuuta - Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
- 28. huhtikuuta - Esa Pakarinen, näyttelijä ja muusikko
- 30. huhtikuuta - Sergio Leone, elokuvaohjaaja
- 3. kesäkuuta - Ajatollah Khomeini, Iranin hengellinen johtaja
- 4. kesäkuuta - Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä
- 22. heinäkuuta - Martti Talvela, oopperalaulaja
- 28. heinäkuuta - Asko Raivio, laulaja ja lauluntekijä (Kaseva-yhtye)
- 26. syyskuuta - Kaj Franck, muotoilija
- 28. syyskuuta - Ferdinand Marcos, Filippiinien syrjäytetty johtaja
- 6. lokakuuta - Bette Davis, näyttelijä
- 11. lokakuuta - M. King Hubbert, geofyysikko
- 4. marraskuuta - Väinö Heikki Vainio, kirjailija
- 5. marraskuuta - Vladimir Horowitz, pianisti
- 18. marraskuuta - Edvin Laine, elokuvaohjaaja
- 6. joulukuuta – Marc Lépine, massamurhaaja
- 19. joulukuuta - Henry Theel - laulaja
- 22. joulukuuta - Samuel Beckett, kirjailija, kirjallisuuden Nobel-voittaja (1969)
- 25. joulukuuta - Nicolae Ceauşescu, Romanian entinen johtaja (teloitettu) Luokka:1980-luku Luokka:1989 als:1989 zh-min-nan:1989 nî ko:1989년 ja:1989年 simple:1989 th:พ.ศ. 2532

Ruotsi

Ruotsi on pohjoismainen perustuslaillinen monarkia. Sillä on yhteinen maaraja Suomen lisäksi Norjan kanssa.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia Ruotsin nykyisistä kieliryhmistä vanhin ovat mahdollisesti saamelaiset. Kuitenkin myös indoeurooppalainen kielimuoto, josta ruotsin kieli vähitellen on kehittynyt, levisi maahan jo kivikaudella. 800- ja 900-lukujen aikana eteläisessä Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonosoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla. Suomesta tuli osa Ruotsia joskus 1100- ja 1200-luvun aikana. Suomea kutsuttiin 1300- ja 1400-luvuilla ruotsalaisissa asiakirjoissa Itämaaksi. Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsi taisteli päästäkseen irti Tanskan vallasta. Ruotsi erosi unionista vuonna 1521 ja erosta tuli lopullinen kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas 1523. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin ansiosta. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin Suuressa Pohjan sodassa. Suomen sodassa vuonna 1808 Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta. Ruotsi oli puolueeton ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Kylmän sodan aikana Ruotsi pysyi myös puolueettomana. Ruotsi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttävät yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruotsiksi riksdag) sekä pääministerin johtama hallitus. Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä)
- Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraattinen puolue) (144)
- Moderata samlingspartiet (Kokoomuspuolue) (55)
- Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue) (48)
- Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (33)
- Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (30)
- Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
- Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue) (17) Ruotsissa on Sosiaalidemokraattisen puolueen muodostama vähemmistöhallitus, jota tukevat Vasemmistopuolue ja Ympäristöpuolue. Pääministeri on Göran Persson.

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet) joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut epävarmemmaksi, mikä on johtanut hyvinvointivaltion rahoituskriisiin, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953-1961. Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki. Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1.1.1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan union jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3% ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä. euro

Läänit

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun). Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Göötanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).
- Blekingen lääni
- Gotlannin lääni
- Gävleborgin lääni
- Hallannin lääni
- Jämtlannin lääni
- Jönköpingin lääni
- Kalmarin lääni
- Kronobergin lääni
- Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
- Skoonen lääni
- Södermanlannin lääni
- Taalainmaan lääni
- Tukholman lääni
- Upsalan lääni
- Värmlannin lääni
- Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
- Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
- Västmanlannin lääni
- Länsi-Göötanmaan lääni
- Örebron lääni
- Itä-Göötanmaan lääni

Maantiede

Ruotsin maantiede Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (450 000 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi. Ruotsin pääkaupunki on Tukholma. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Malmö, Göteborg, Uppsala, Haaparanta, Luulaja ja Uumaja. Katso Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole Suomen tapaan lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romaani ja jiddish. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokkmokkin ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Vähemmistökielillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin ruotsilla Suomessa. Romaanilla ja jiddishillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa asuu suuri määrä ulkomaalaissyntyisiä maan vapaamielisen pakolaisten vastaanoton ja 1960- 1980-luvulle vallinneen aktiivisen siirtotyöläispolitiikan ansiosta. Suurin osa ruotsalaisista on luterilaisia. Vielä muutamia vuosia sitten luterilaiseen kirkkoon kuuluminen oli pakollista, ja sen lisäksi sai kuulua johonkin muuhun uskontokuntaan. Ruotsalaiset ovat yleisesti ottaen huomattavasti suomalaisia vähemmän uskonnollisia.

Talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen samoin kuin Suomen. Volvo, Saab, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja ja omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle muun muassa Wallenberg-suvulle. Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen ja tämä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen.

Merkittävimmät luonnonvarat


- sinkki
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- hopea
- uraani
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- paperituotteet

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Ruotsi Google Mapsissa] Luokka:Ruotsi als:Schweden ms:Sweden zh-min-nan:Sverige [[got:

Saksa

Saksan liittotasavalta (Bundesrepublik Deutschland) on noin 82 miljoonalla asukkaallaan Länsi-Euroopan suurin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan naapurimaita ovat Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioita ja sijaitsee lähes sen keskellä.

Historia

Saksa ja saksalaisuus lähti kehittymään Kaarle Suuren valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojat Lothar ja Ludvig Saksalainen saivat Verdunin sopimuksella hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen. Tästä kehittyi Pyhä roomalainen keisarikunta, jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi. Keisarikunnan yhtenäisyys oli kuitenkin rajallista; se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten ristiretkien, kaupankäynnin ja hansaliiton mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle. Ensimmäinen valtakunta kukistui Napoleonin edessä 1806. Vuonna 1815 Wienin kongressin jälkeen perustettiin Saksan liitto, johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja Preussin johtamina. 18. tammikuuta 1871 Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin keisariksi Versailles'ssa Ranskan häviön jälkeen ja perustettiin toinen Saksan keisarikunta. Samana vuonna nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi Otto von Bismarck. Keisarikunta kesti ensimmäisen maailmansodan loppuun 9. marraskuuta 1918 asti, jolloin Vilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi (Weimarin tasavalta). Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun 1932 Adolf Hitlerin NSDAP-puolue sai vaalivoiton ja 1933 siitä tuli ainoa puolue. Saksasta tuli kansallissosialistinen. Vuonna 1939 Saksa julisti sodan Puolalle ja aloitti toisen maailmansodan. Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui. Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) ja USA:n, Ranskan ja Yhdistyneiden kuningaskuntien vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD). Ne yhdistyivät jälleen vuonna 1990 DDR:n lakatessa olemasta ja siitä muodostettujen uusien osavaltioiden liittyessä Saksan liittotasavaltaan ja samalla Euroopan unioniin.

Saksan historia -artikkelit


- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
- Saksan liitto (1815–1866)
- Saksan keisarikunta (1871–1918)
- Weimarin tasavalta (1919–1933)
- Kansallissosialistinen Saksa (1933–1945)
- Saksan demokraattinen tasavalta (1949–1990)

Politiikka

Saksa on liittovaltio. Se koostuu laajaa autonomista päätösvaltaa käyttävistä osavaltioista (Bundesländer) sekä Hampurin ja Bremenin vapaakaupungeista. Muodollinen valtion pää on liittopresidentti. Presidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita presidentti viiden vuoden välein. Saksan parlamentti, eli liittopäivät (Bundestag) on kokoontunut vuodesta 1999 jälleen valtiopäivätalossa Berliinissä. Edustajat valitaan neljän vuoden välein, puolet edustajista valitaan tietystä vaalipiiristä, ja puolet puolueiden listoilta. Tämän lisäksi puolueiden on ylitettävä 5 % äänikynnys, tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2002 vaaleissa valittiin 603 edustajaa. Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta liittokanslerin, joka on käytännössä suurimman puolueen puheenjohtaja. Liittokansleri nimittää ministerit, tähän hän ei tarvitse liittopäivien hyväksyntää. Ministerien määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Päinvastoin kun useimmissa parlamentaarisissa järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa. Saksassa on myös liittoneuvosto (Bundesrat), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan aivan oma instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa. Puoluejärjestelmältään Saksassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, joka kuitenkin on toistaiseksi ollut selkeän kaksinapainen. Sosiaalidemokraatit (SPD) ja Kristillisdemokraatit (CDU/CSU, missä CDU edustaa lähinnä protestantteja, ja CSU on Baijerin katolilaisten puolue) vuorottelevat vallassa ja käyttävät apupuolueita – SPD Vihreitä (Die Grünen) ja CDU Liberaaleja (FDP). Osavaltio- ja paikallistasolla erilaisetkin liittoumat ovat olleet mahdollisia. 23. toukokuuta 2004 järjestetyissä presidentinvaaleissa valittiin Johannes Raun seuraajaksi Horst Köhler (CDU/CSU) 604 äänellä. Vastaehdokas, sosiaalidemokraattien Gesine Schwan sai 1205-jäsenisessä liittokokouksessa 589 ääntä. Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU/CSU sai Bundestagin vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, die Linke (entinen PDS) 54 ja Vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien Angela Merkelillä on parempi mahdollisuus kanslerin toimeen.

Osavaltiot

Saksan osat Saksan 16 osavaltiota ovat: #Baden-Württemberg #Baijeri (vapaavaltio) #Berliini #Brandenburg #Bremen (vapaakaupunki) #Hampuri (vapaakaupunki) #Hessen #Mecklenburg-Vorpommern #Niedersachsen #Nordrhein-Westfalen #Rheinland-Pfalz #Saarland #Sachsen (vapaavaltio) #Sachsen-Anhalt #Schleswig-Holstein #Thüringen Saksan maantieteellisistä alueista ja vanhoista maakunnista käytetään nykyisinkin suomalaistettuja nimiasuja, etenkin nimiä Saksi, Ala-Saksi, Etu-Pommeri ja Reininmaa. Osavaltioiden virallisissa nimissä on kuitenkin selkeintä pysytellä saksalaisissa asuissa. Poikkeuksena ovat yksinkertaiset ja täysin vakiintuneet Baijeri, Berliini ja Hampuri. Osavaltiot on edelleen jaettu 438 piiriin (Kreise).

Maantiede

Saksan maantiede Saksan ulottuu Itämeren ja Pohjanmeren rannoilta Alpeilla asti (korkein huippu Zugspitze 2962 m), maan keskiosat ovat metsäistä ylänköä. Maata halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein, Tonava ja Elbe. Ilmasto on leuto ja merellinen, kosteat, pilviset ja viileät talvet ja kesät. Föhn-tuulet Alpeilta voivat nostaa lämpötilaa 30 °C tunneissa. Saksan Pääkaupunki on Berliini, mutta taloudellinen keskus Frankfurt am Main.

Talous

Saksan talous on maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Saksa on suurin teollisuusmaa Euroopassa. Korkea työttömyys on ollut ongelma jo vuosia, ja sitä myötä kohonneet sosiaalimenot. Saksan yhdistyminen on maksanut jo 1500 miljardia euroa, eikä talous ole parantunut idässä 50 miljardin vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta (4 % lännen BKT:sta). Vienti tuo joka kolmanneksen kansatulosta. Suurimmat vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, kemikaalit, metallit,