:: wikimiki.org ::
| Merenkurkku |
MerenkurkkuMerenkurkku (ruots. Norra Kvarken) on Pohjanlahden kapein osa, joka jää Selkämeren ja Perämeren väliin, suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalla. Leveydeltään se on noin 70 - 80 km.
Merenkurkun alueella maa kohoaa 8-9 mm vuodessa.
Merenkurkun saaristo
- Pinta-ala: 326 300 ha
- Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari, Maksamaa, Vöyri
- Asukkaita: 2500
- Saaria: 6550
- Saarista Raippaluoto on Suomen kahdeksanneksi suurin saari
Luokka:Merenkurkku
PohjanlahtiPohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaasta pohjoiseen. Se muodostaa Itämeren pohjoisimman osan.
Pohjanlahti jaetaan usein seuraaviin osa-alueisiin:
- Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalla.
- Selkämeri (Raumanmeri) on Ahvenanmaan ja Merenkurkun välinen osa.
- Perämeri on Pohjanlahden pohjoisin perukka Merenkurkun takana.
Luokka:Pohjanlahti
SelkämeriSelkämeri (aikaisemmin Raumanmeri) on Pohjanlahden eteläosan nimitys. Etelässä se rajoituu Ahvenanmaahan ja Ahvenanmereen ja pohjoisessa Merenkurkkuun. Selkämeri jakaantuu Suomen ja Ruotsin kesken, mutta keskellä Selkämerta on myös huomattavan suuri kansainvälinen vesialue. Saaria on vain rannikkoalueilla, kauempana rannikosta niitä ei ole.
Raumanmerestä Selkämereksi
Aiemmin Rauman edustalla ollut Pohjanlahden eteläinen osa tunnettiin Raumanmerenä. Vielä 1800-luvulle saakka nimi Raumanmeri säilyi, mutta 1900-luvun alussa sen rinnalle alkoi nousta nykyinen Selkämeri -nimitys. Aluksi nimi Selkämeri mainittiin kartoissa ja kirjoissa vain suluissa, mutta pian Selkämeri vakiintui viralliseksi nimeksi.
Ramalla nimenmuutosta vastaan protestoitiin. Vuonna 1933 kaupunginhallitus lähetti Suomen Maantieteelliselle seuralle pyynnön puuttua asiaan. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja vielä vuonna 1944 kaupunginhallitus osoitti valituksen suoraan Valtioneuvostolle. Tämäkään ei johtanut mihinkään. Nimi Raumanmeri kuitenkin elää vielä nykyäänkin.
Luokka:Pohjanlahti
Vaasa
Vaasa (ruots. Vasa) on Suomen länsirannikolla sijaitseva kaupunki Länsi-Suomen läänissä ja Pohjanmaan maakunnassa.
Kaupungin asukasluku on 57 030 henkeä (2004) (2003: 56 953), joista suomenkielisiä 71,5 % (71,8 %) ja ruotsinkielisiä 24,9 % (25,0 %) sekä muita 3,6 % (3,2 %).
Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä.
Historia
Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.
1611
Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.
Triviaalikoulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustetiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.
Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi:
kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina
1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (pituusaste N63° 06', leveysaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.
Vaasa toimi valkoisen Suomen pääkaupunkina 29.1.–3.5. Suomen sisällissodan aikana Vaasan senaatin alaisuudessa. Valkoisen armeijan päämaja oli myös sodan alkuvaiheessa Vaasassa. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.
Kaupunginosat
Korkeakoulut ja yliopistot
Vaasan asukkaista noin 11 000 eli lähes joka viides opiskelee yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
- Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
- Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
- Svenska handelshögskolan
- Svenska yrkeshögskolan
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasan yliopisto
- Åbo Akademi
Linkkejä
- [http://www.vaasa.fi Vaasan kaupungin kotisivu]
- [http://www.vaasalaisia.info Vaasalaisia-blogi ja keskustelu]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Vaasa
Uumaja
Uumaja (ruotsiksi Umeå) on kunta ja Västerbottenin läänin pääkaupunki Ruotsin länsirannikolla merenkurkun tienoilla. Kunnan pinta-ala on 2 317 km² ja asukkaita on 105 000 (2001). Lentoasema sijaitsee n. 3 km keskustasta etelään. Sieltä on lentoyhteys mm. Vaasaan ja Tukholmaan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lisäksi lauttaliikenne Vaasaan ja Pietarsaareen lähtee lauttasatamasta (Hillskär), joka on n. 15 km keskustasta etelään.
Historia
Uumaja on saannut nimensä Uumajajoen mukaan, jossa sana Uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 Ison Vihan aikana, uudelleen se paloi 1888.
Nähtävyyksiä
Keskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat mm. tiilikirkko (1894) ja lääninhallitus (1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (1508), ja Västerbottenin museo Gammlia. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmö -saaren luonnonsuojelualue ja Stornorrforsin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvon autokoritehdas.
Kesäisin kaupungissa pidetään kamarimusiikkifestivaalit ja jazzfestivaalit.
Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: Uumajan yliopisto (Umeå universitet) (perustettu 1963) sekä Svenska landsbruksuniversitet i Umeå.
Uumajan suomalaiset
Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa
[http://www.uumajalaiset.nu/ Uumajan suomalaisten kotisivu]
Aiheesta muualla
[http://www.umeå.se Uumajan kunnan kotisivu]
Luokka:Ruotsin kaupungit
KorsnäsKorsnäs eli suomeksi Ristitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 237 ihmistä. Sen pinta-ala on 234,34 km², josta 4,14 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,6741 asukasta/km².
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen: 95,7 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä. Korsnäs on Suomen ja mahdollisesti koko maailman toiseksi ruotsinkielisin kunta (Hammarlandissa on ruotsinkielisten osuus 96,0 %).
Kylät
Edsvik, Harrström, Korsbäck, Korsnäs, Moikipää, Taklax, Träskböle, Töjby, Överträsk
Muuta
Kunnassa sijaitsee Moikipään (ruots. Molpe) kylä, joka oli aikaisemmin suomenkielinen, kalastuksestaan tunnettu asutuskeskus.
Aikaisemmin kunnan suomenkielisenä nimenä on käytetty Ristitaipale.
Aiheesta muualla
- [http://www.korsnas.fi/ Korsnäsin kunnan kotisivu]
Vaasa
Vaasa (ruots. Vasa) on Suomen länsirannikolla sijaitseva kaupunki Länsi-Suomen läänissä ja Pohjanmaan maakunnassa.
Kaupungin asukasluku on 57 030 henkeä (2004) (2003: 56 953), joista suomenkielisiä 71,5 % (71,8 %) ja ruotsinkielisiä 24,9 % (25,0 %) sekä muita 3,6 % (3,2 %).
Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä.
Historia
Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.
1611
Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.
Triviaalikoulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustetiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.
Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi:
kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina
1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (pituusaste N63° 06', leveysaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.
Vaasa toimi valkoisen Suomen pääkaupunkina 29.1.–3.5. Suomen sisällissodan aikana Vaasan senaatin alaisuudessa. Valkoisen armeijan päämaja oli myös sodan alkuvaiheessa Vaasassa. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.
Kaupunginosat
Korkeakoulut ja yliopistot
Vaasan asukkaista noin 11 000 eli lähes joka viides opiskelee yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
- Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
- Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
- Svenska handelshögskolan
- Svenska yrkeshögskolan
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasan yliopisto
- Åbo Akademi
Linkkejä
- [http://www.vaasa.fi Vaasan kaupungin kotisivu]
- [http://www.vaasalaisia.info Vaasalaisia-blogi ja keskustelu]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Vaasa
Mustasaari
Mustasaari (ruotsinkielinen nimi: Korsholm) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vaasan kaupunki perustettiin aikoinaan Mustasaareen, ja nykyään Mustasaari ympäröi kaupungin. Kunnassa asuu 17240 ihmistä (31.12.2004) ja sen pinta-ala on 846,7 km², josta 18,05 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 20,8 asukasta/km².
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 72 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 26 prosenttia puhuu suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä keskustataajama Sepänkylä ja etelän Tuovila, joissa on suomenkieliset peruskoulut. Muualla kunnassa enemmistö on ruotsinkielinen.
Kylät
Aniksor (Anixor), Brändövik, Böle, Björköby, Iskmo, Jungsund, Helsingby, Kalvholm, Karkkimala (Karkmo), Karperö, Koivulahti (Kvevlax), Koskö, Kuni, Köklot, Martoinen (Martois), Miekka, Munsmo, Norra Vallgrund, Panike, Petsmo, Raippaluoto (Replot), Rimal, Runsor, Singsby, Sepänkylä (Smedsby), Sulva (Solf), Söderudden, Södra Vallgrund, Taurila (Staversby), Tuovila (Toby), Tölby, Vassor, Veikkaala (Veikars), Vikby, Vistan, Voitila (Voitby), Västervik, Västerhankmo, Österhankmo
Muuta
Suomenkielisiä lähiöitä ovat Sepänkylä ja Tuovila. Politiikassa erikoisuutena on Mustasaaren Suomenkielisten Kunnallisjärjestö eli MSK, joka kilpailee puolueiden kanssa valtuustopaikoista. Suurin osa valtuustostahan on RKP:tä.
RKP
Nykyinen Mustasaaren kunta muodostettiin vuonna 1973 vanhan Mustasaaren pitäjän alueella olleista Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Björköbyn kunnista ja mantereen puoleisesta osasta Sulvan kuntaa. Sundomin kylä Solvan kunnasta liittyi samalla Vaasan kaupunkiin. Vaakunassa on siksi viisi toisiinsa kiedottua nauhaa.
Luokka:Mustasaari
VöyriVöyri (ruotsinkielinen nimi: Vörå) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3566 ihmistä ja sen pinta-ala on 427,5 km² josta 2,38 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,30 asukasta/km².
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 85 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 14 prosenttia puhuu suomea.
Kyliä
Antiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovjoki, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipelto (Reipelt), Rökiö, Tukkur (Tuckur)
Luokka:MerenkurkkuLuokka:Pohjanlahti César RitzCésar Ritz (23 février 1850 – 26 octobre 1918) est un hôtelier et entrepreneur suisse. Il naquit à Niederwald, village du Haut-Valais dans une famille de bergers et débuta sa carrière dans un restaurant parisien qui dut fermer suite à la guerre de 1870. Après avoir exercé la fonction de maître d'hôtel au grand hôtel parisien le Splendide, il devint en 1878 le jeune directeur du grand hôtel de Lucerne, fonction qu’il tint de 1877 à 1887 en parallèle de celle de directeur du Grand hôtel de Monaco. Pionnier du développement de la grande hôtellerie de luxe, il sut séduire la clientèle aisée et acquit rapidement une réputation de bon goût et d'élégance.
En 1887 il ouvrit avec le grand cuisinier Auguste Escoffier un restaurant à Baden-Baden, puis fut attiré à Londres par un riche investisseur afin de devenir le premier manager de l'hôtel Savoy, poste qu’il occupa de 1889 a 1897.
En 1897 il fonda le célèbre hôtel Ritz, place Vendôme à Paris, puis en 1906 celui de Londres. Ceux-ci devinrent dès lors, les lieux de rencontre privilégiés de la bonne société de l'époque.
César Ritz décéda en Suisse, à Küssnacht et est enterré dans son village natal.
César Ritz a laissé sa marque dans l’histoire de l'hôtellerie tant et si bien qu’en anglais le mot “ritzy” est un adjectif qui désigne le nec plus ultra en matière d'élégance.
Liens externes
- [http://www.caesar-ritz.ch/ Site consacré à la vie du restaurateur]
Ritz, César
Ritz, César
hostel krakow kaway sylwester hotel madrid hotel madrid
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Deformacja tektoniczna
Dyslokacja tektoniczna, deformacja tektoniczna - proces przemieszczania mas skalnych w obrębie skorupy ziemskiej, zachodzący pod wpływem ruchów tektonicznych wzdłuż pewnej powierzchni lub wąskiej strefy.
Rodzaje dyslokacji:
- fleksura (wygięcie warstw),
- uskok (zerwanie ciągłości warstw).
Niekiedy określa się tak struktury powstałe w wyniku takiego właśnie przemieszczen
|
|
Zamróz
Zamróz, wietrzenie mrozowe, dezintegracja mrozowa, gelifrakcja, geliwacja, kongelacja - rodzaj wietrzenia fizycznego, polegający na rozsadzaniu lub rozkruszaniu skał w wyniku działania ciśnienia wytworzonego przez wielokrotnie zamarzającą i rozmarzającą wodę znajdującą się w szczelinach, porach skał.
Wietrzenie to jest tym bardziej efektywne, im częściej temperatura przechodzi prze
|
Krowa
Krowa - potoczne miano samicy bydła domowego.
Określeniem tym nazywa się też czasem samice innych dużych ssaków, np. karmiące samice wielorybów. Odpowiednio młode ssące wieloryby nazywa się wówczas cielakami. W niektórych krajach samice bydła są uważane za święte.
W języku polskim nazwanie kogoś krową uważane jest za obraźliwe: epitet ten stosowany jest najczęściej do
|
Nekromata
Nekromanta - postać, zwykle negatywna, będąca mostem między światem żywych i umarłych. Rodzaj czarodzieja (maga, czarnoksiężnika), mający zdolność wskrzeszania dusz, ożywiania umarłych, bądź też tworzenia nieumarłych (ang. undead) - szkieletów, zombie, ghuli i innych istot z martwego ciała lub kości ludzi bądź zwierząt - i ich kontrolowania.
|
Gelifrakcja
Zamróz, wietrzenie mrozowe, dezintegracja mrozowa, gelifrakcja, geliwacja, kongelacja - rodzaj wietrzenia fizycznego, polegający na rozsadzaniu lub rozkruszaniu skał w wyniku działania ciśnienia wytworzonego przez wielokrotnie zamarzającą i rozmarzającą wodę znajdującą się w szczelinach, porach skał.
Wietrzenie to jest tym bardziej efektywne, im częściej temperatura przechodzi prze
|
Dezintegracja mrozowa
Zamróz, wietrzenie mrozowe, dezintegracja mrozowa, gelifrakcja, geliwacja, kongelacja - rodzaj wietrzenia fizycznego, polegający na rozsadzaniu lub rozkruszaniu skał w wyniku działania ciśnienia wytworzonego przez wielokrotnie zamarzającą i rozmarzającą wodę znajdującą się w szczelinach, porach skał.
Wietrzenie to jest tym bardziej efektywne, im częściej temperatura przechodzi prze
|
Geliwacja
Zamróz, wietrzenie mrozowe, dezintegracja mrozowa, gelifrakcja, geliwacja, kongelacja - rodzaj wietrzenia fizycznego, polegający na rozsadzaniu lub rozkruszaniu skał w wyniku działania ciśnienia wytworzonego przez wielokrotnie zamarzającą i rozmarzającą wodę znajdującą się w szczelinach, porach skał.
Wietrzenie to jest tym bardziej efektywne, im częściej temperatura przechodzi prze
|
|
