:: wikimiki.org ::

Michelangelo

Michelangelo

Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (s. 6. maaliskuuta 1475, Arezzo - k. 18. helmikuuta 1564) oli taiteen täysrenessanssin aikaa edustava italialainen yleisnero: taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja runoilija. Michelangelo oli taiteilijapersoonaltaan voimakas, ja hänen tuotantoaan pidetään melko paatoksellisena. Michelangelon kuuluisimmat työt ovat Vatikaanin Sikstuksen kappelin katon ja alttaripäädyn freskot, Rooman Pietarinkirkossa oleva veistos Pietà sekä Firenzessä olevat Medicien hautakappelin veistokset ja Daavid-patsas. Michelangelo on myös suunnitellut Pietarinkirkon kupolin.

Elämä ja teokset

Nuoruus Firenzessä

Michelangelo syntyi Toscanassa lähellä Aruzzoa 1475. Hänen isänsä omisti marmorilouhoksen ja pienen maalaistalon Sitteignanossa. Michelangelo asui suuren osan elämästään Firenzessä, kunnes muutti Roomaan. Isänsä toiveista huolimatta Michelangelo meni kuvanveistäjän oppiin 1488. Hänen opettajansa, Domenico Ghirlandaio, huomasi nuoren Michelangelon lahjat ja suositteli tätä Lorenzo il Magnificolle, Firenzen hallitsijalle. 1490–1492 Michelangelo tutustui Lorenzon hovissa useisiin oppineisiin ja taiteilijoihin, mikä muokkasi hänen käsityksiään niin taiteesta, politiikasta kuin seksuaalisuudestakin.

Venetsia ja Bologna (1494-1496)

Lorenzon kuoleman jälkeen hänen poikansa Piero de'Medici ei halunnut enää jatkaa Michelangelon taiteellisen työn tukemista. Tällöin Michelangelo lähti Firenzestä, asui kolme vuotta Bolognassa ja muutti sitten Roomaan 1496. Antiikin Rooman veistotaiteen innoittamana hän veisti Bacchus- ja Pietá-teokset.

Firenze (1501-1505)

Neljä vuotta myöhemmin Michelangelo palasi Firenzeen veistämään Daavid-patsasta. Patsaalla oli valtava symboliarvo pienelle Firenzen ruhtinaskunnalle, joka taisteli isompiansa vastaan.

Rooma ja Bologna (1505–1516)

Vastavihitty paavi Julius II kutsui Michelangelon jälleen Roomaan 1503 rakentamaan paavin hautakammiota. Vähän väliä paavi kuitenkin halusi keskeyttää hautakammion rakennustyöt ja tilasi muita töitä. Kuuluisin näistä tehtävistä oli Vatikaanin Sikstuksen kappelin freskot, joiden maalaamiseen kului neljä vuotta (1508–1512). Tämän ja muiden keskeytysten takia hautakammion rakentamiseen meni 40 vuotta, eikä se silti koskaan valmistunut. 1512

Firenze (1516–1532)

Paavi Julius II:n seuraaja, Medici-sukuinen Leo X, tilasi Michelangelolta Firenzen San Lorenzon kirkon ulkokuoren uusimisen. Michelangelo piirsi julkisivua kolme vuotta, ja yritti samalla avata uutta marmorikaivosta työn toteuttamista varten. Tilaajalla oli rahahuolia eikä työ edistynyt, ja Michelangelo turhautui. Noloina Medicit tilasivat toisen työn, oman sukunsa hautakammion. Jälkipolvien onneksi tämän työn, joka työllisti Michelangeloa pääosan 1520- ja 1530-luvuista, toteuttaminen onnistui paremmin. Vaikka siitäkään ei tullut täysin valmista, se on kuitenkin paras esimerkki Michelangelon tavasta yhdistää lahjansa arkkitehtinä ja kuvanveistäjänä. 1527 Firenzen kansa nousi kapinaan, syrjäytti Medicit ja perusti tasavallan. Michelangelo auttoi rakkaan, piiritetyn, kaupunkinsa linnoitustöissä. Pitkällisen piirityksen jälkeen Medicit kaappasivat vallan takaisin 1530. Michelangelo lähti kaupungista ja jätti oppilaansa viimeistelemään hautakappelia.

Rooma (1534-1564)

Paavi Paavali III tilasi Viimeisen tuomion Sikstuksen kappelin alttariseinälle. Michelangelo työskenteli sen parissa 1534–1541. Vanhetessaan Michelangelo tuli kiivasluonteiseksi ja oikulliseksi. Vaikka hänen maineensa kasvoi kasvamistaan ja paavit ja ruhtinaat kilpailivat hänen töistään, hän vetäytyi yhä enemmän yksinäisyyteensä. Hänen kirjoittamansa runot todistavat, että häntä vaivasivat epäilyt taiteen synnillisyydestä. Vuonna 1546 Michelangelo nimitettiin Vatikaanin Pietarinkirkon pääarkkitehdiksi. Hänen ylpeää riippumattomuuttaan kuvaa se, että hän kieltäytyi ottamasta maksua Pietarinkirkon kupolin suunnittelusta. Hän piti tätä työtä Jumalan kunniaksi tehtynä palveluksena, jota ei saanut tahrata maallisilla palkkioilla. Kun hän 1564 kuoli 89-vuotiaana, hänet haudattiin omasta pyynnöstään Santa Crocen kirkkoon Firenzeen. 1564 Michelangelon elämän tärkeimpiä ihmisiä olivat kaunis nuori roomalainen aatelismies Tommaso Cavalieri, josta hän teki lukuisia piirroksia ja veistoksia, ja jolle hän omisti kirjoittamiaan sonetteja, sekä leskeksi jäänyt markiisitar Vittoria Colonna. Sivistynyt markiisitar kirjoitti itsekin runoja ja tunsi monia aikansa kuuluisia henkilöitä. Vittoria Colonna tutustutti uskonasioista kiinnostuneen Michelangelon hengelliseen liikkeeseen, joka pyrki uudistamaan Italian katolisuutta. Taiteilija lahjoitti Vittoria Colonnalle useita uskonnollisaiheisia töitään.

Tyyli ja taidekäsitys

katolisuutta Michelangelon luonto-suhde oli tyystin erilainen kuin aikalaisella Leonardo da Vincillä. Michelangelolle taide lähti sisäisestä inspiraatiosta ja kulttuurista, ei luonnon ihmeiden jäljentämisestä. Hän näki luonnon vihollisena, joka oli voitettava. Keskustelussa portugalilaisen Francisco da Olandan kanssa hän totesi: "Hyvä maalaus on musiikkia, se on sävel, ja vain hyvin älykäs ihminen pystyy käsittämään kuinka valtavan vaikeaa sen luominen on". Leonardon tavoin Michelangelo teki omia tutkimuksiaan ihmisen anatomiasta, leikkeli ruumiita ja piirsi elävää mallia, kunnes ihmisruumiissa ei tuntunut olevan hänelle mitään salaisuuksia. Hän perehtyi muinaisen antiikin kuvanveistäjien teoksiin ja oppi kuinka he olivat esittäneet kauniin ihmisvartalon liikkeitä, lihaksia ja jänteitä. Asennot ja näkökulmat, joita monet hänen aikalaisensa olisivat välttäneet sijoittamasta kuviinsa, peläten, etteivät olisi pystyneet esittämään niitä virheettömästi, kiihottivat Michelangelon taiteellista kunnianhimoa. Michelangelo usein kuvaili, miten patsas on kiven sisällä ja hänen oli vain naputeltava se sieltä esiin. Tämä näkyy keskeneräisissä töissä, joista jotkut näyttävät todella siltä, kuin patsaan hahmo taistelisi itse itseään irti emokivestä. Pian Michelangelon kuoltua hänen töidensä liian yksityiskohtaisia sukupuolielimiä alettiin peitellä. Viimeistä tuomiota pidettiin aivan liian riettaana, ja monille patsaille tehtiin viikunanlehdestä "alushousut". Koko "viikunanlehti"-käsite lähti nimenomaan Michelangelon töiden sensuroinnista, ja vielä tänäkin päivänä Lontoon Viktoria ja Albert-museossa olevan Daavid-kopion intiimit osat peitetään kuninkaallisten vierailujen ajaksi.

Luettelo tärkeimmistä töistä

- Porras Madonna - Madonna della Scala, marmoriveistos, Firenze, n. 1489–1492
- Kentaurien taistelu, marmoriveistos, Firenze, n. 1492
- Santo Spiriton krusifiksi, Firenze, 1492
- Kynttilänjalkaa kantava enkeli, marmoriveistos, Bologna, 1494–1495
- Pietà-veistos, marmoria, Pietarinkirkko, Rooma, n. 1497 - ?
- Bacchus-veistos, 1497–1498
- Daavid-patsas, marmoria, 1501–1503
- Maria, lapsi ja Johannes Kastaja - Tondo Pitti, marmoriveistos, Firenze, 1504-1505
- Brüggen madonna ja lapsi, Notre Dame, Brügge, 1504–1505
- Pyhä perhe ja Johannes Kastaja - Tondo Doni, paneelimaalaus, Firenze, 1504-1506
- Sikstuksen kappelin kattomaalaukset, n. 1508–1512 :Aatamin luominen, fresko :Paratiisista karkotus, fresko
- Kristus-patsas, S. Maria sopra Minerva -kirkko, 1519–1520
- Sikstuksen kappelin alttariseinä, n. 1534–1541 :Viimeinen tuomio, fresko
- Pietarinkirkon rakentamisen loppuunsaattaminen (mm. kirkon kupoli)
- Pietà-veistos Firenzen tuomiokirkko, keskenjäänyt
- paavi Julius II:n hautamuistomerkki Orjat, keskenjäänyt :Kuoleva orja-veistos, 1513 - lahjoitettu Frans I:lle 1546
- Mooses-patsas, San Pietro in Vincoli -kirkko, n. 1513 (?)
- Medici-suvun hautamuistomerkit, keskenjääneitä :Aamu; Päivä; Ilta; Yö
- San Lorenzon kirkon julkisivu-suunnittelu, Firenze, keskenjäänyt, 1516-1520

Michelangelon teosten valokuvia

kuva:Michelangelo_Buonarroti_011.jpg|Sikstuksen kappelin fresko Viimeinen tuomio. kuva:Last judgement.jpg|Viimeinen tuomio. Yksityiskohta. kuva:Michelangelo Buonarroti 012.jpg|Sikstuksen kappelin maalauksia. kuva:Creation of Adam.jpg|Aatamin luominen. kuva:Creation of the Sun and Moon face detail.jpg|Auringon ja Kuun luominen. Yksityiskohta. kuva:Michelangelo Buonarroti 046.jpg|Pyhä perhe. kuva:Madonna michelangelo.jpg|Madonna ja lapsi. kuva:Michelangelo Petersdom Pieta.JPG|Pietà: Pietarinkirkko – Neitsyt Marian sylissä kuollut Jeesus. kuva:Michelangelo Pieta Firenze.jpg|Pietà: Firenze. kuva:Moises.jpg|Mooses. kuva:Moises3.jpg|Mooses. kuva:Michelangelos David.jpg|Daavid.
- [http://www.scultura-italiana.com/Galleria/Michelangelo/index.html Michelangelon veistosten kuvat]

Kirjallisuutta

- E. H. Gombrich: Maailman taiteen historia
- Alexandra Grömling: Michelangelo Buonarroti, elämä ja tuotanto. 1999 Könemann
- H. D. Molesworth: Euroopan veistotaidetta romaniikasta Rodiniin. (suom. Raija Mattila, Pekka Suhonen). Helsinki, Otava. (European Sculpture from Romanesque to Rodin, Thames and Hudson 1965)
- Irving Stone: Michelangelo. (suom. Eila Pennanen ja Juhani Jaskari). Porvoo 1963, WSOY.
- Margaretta Salinger: Michelangelo - Viimeinen tuomio. WSOY. Pieni taidekirjasto nro 26. Michelangelo Luokka:Kuvanveistäjät Luokka:Arkkitehdit Luokka:Renessanssi ko:미켈란젤로 ja:ミケランジェロ・ブオナローティ simple:Michelangelo Buonarroti th:มีเกลันเจโล บัวนาร์โรตี

6. maaliskuuta

6. maaliskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 65. päivä (66. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 300 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Tarmo :- suomenruotsalainen kalenteri: Rudolf, Rolf :- ortodoksinen kalenteri: Heikki, Teuvo, Kosti, Kyösti, Viljo :- saamenkielinen kalenteri: Rolfa, Dárbmu :- vanhemmissa kalentereissa: Basilius, Damianus, Ebba, Fridericus, Fulgentius, Pertti, Quatember, Ruudolf, Victoria, Victorin

Tapahtumia

- 1447 - Nikolaus V paaviksi.
- 1521 - Fernao de Magalhães löysi Guamin ensimmäisenä eurooppalaisena.
- 1645 - Ruotsin marsalkka Lennart Torstensson voitti katolisen armeijan Jankaun taistelussa Prahan lähellä.
- 1836 - Alamon taistelu: 4 000 meksikolaisen sotilaan piirittämää Alamon linnoitusta puolustaneet 139 vapaaehtoista teksasilaista kukistuivat 13 päivän piirityksen jälkeen ja linnoitus valloitettiin.
- 1853 - Giuseppe Verdin ooppera La Traviata sai ensi-illan Venetsiassa.
- 1869 - Dmitri Mendelejev esitteli ensimmäisen alkuaineiden jaksollisen järjestelmän Venäjän kemialliselle seuralle.
- 1899 - Bayer rekisteröi aspiriinin [http://www.student.oulu.fi/~mirjak/mol/asp.html] tuotemerkikseen [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tm.html] Aspirin-nimellä.
- 1900 - Hiilikaivosonnettomuuden jälkeen 50 kaivostyöläistä jäi loukkuun Länsi-Virginiassa.
- 1940 - Talvisota: Suomi ja Neuvostoliitto sopivat tulitauosta. Talvisota loppui Moskovan rauhaan 12. maaliskuuta.
- 1987 - Brittiläinen autolautta M/S Herald of Free Enterprise kaatui noin 90 sekunnin kuluttua belgialaisesta Zeebruggen satamasta lähtönsä jälkeen. Autolautta oli Englannin kanaalin kautta matkalla Doveriin, Englantiin. 193 henkeä sai surmansa.
- 1998 - Jyväskylän junaturma.

Syntyneitä

- 1475 - Michelangelo, italialainen kuvanveistäjä, taidemaalari, arkkitehti ja runoilija († 1564)
- 1619 - Cyrano de Bergerac, ranskalainen sotilas ja runoilija († 1655)
- 1806 - Elizabeth Barrett Browning, englantilainen runoilija († 1861)
- 1926 - Alan Greenspan, yhdysvaltalainen taloustieteilijä
- 1926 - Andrzej Wajda, puolalainen elokuvaohjaaja
- 1927 - Gordon Cooper, astronautti († 2004)
- 1928 - Gabriel García Márquez, kolumbialainen kirjailija (Sadan vuoden yksinäisyys)
- 1937 - Valentina Tereshkova, ensimmäinen naiskosmonautti
- 1944 - Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
- 1944 - Mary Wilson, laulaja ("Supremes"-yhtye)
- 1946 - David Gilmour, muusikko ("Pink Floyd")
- 1972 - Shaquille O'Neal, koripalloilija

Kuolleita

- 1836 - Davy Crockett, Villin lännen sankari (s. 1786)
- 1888 - Louisa May Alcott, kirjailija (s. 1832)
- 1899 - Victoria Kaiulani, Havaijin kuningaskunnan prinsessa (s. 1875)
- 1900 - Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
- 1932 - John Philip Sousa, orkesterinjohtaja, kapellimestari ja säveltäjä (marssimusiikkia) (s. 1854)
- 1967 - Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä (s. 1882)
- 1982 - Ayn Rand, kirjailija (s. 1905)
- 1986 - Georgia O'Keeffe, taiteilija (s. 1887)

Juhlapäiviä

- Ghana: Itsenäisyyspäivä. ---- Katso myös: kalenteri ~ 5. maaliskuuta, 7. maaliskuuta Luokka:Maaliskuu -03-06 ko:3월 6일 ja:3月6日 simple:March 6 th:6 มีนาคม

18. helmikuuta

18. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 49. päivä. Vuodesta on jäljellä 316 päivää (karkausvuonna 317). ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Kaino :- suomenruotsalainen kalenteri: Tyra :- ortodoksinen kalenteri: Leo :- saamenkielinen kalenteri: Gáktu :- vanhemmissa kalentereissa: Concordia, Frida, Konkordia, Polykron, Rusko, Tyyra

Tapahtumia

- 1885 - Mark Twainin "Huckleberry Finn" julkaistiin.
- 1929 - Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
- 1930 - Clyde Tombaugh löysi Pluton.
- 1938 - Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1480 Aunuksen.
- 1965 - Gambia julistautui itsenäiseksi Isosta-Britanniasta.
- 2005 - Suomen vanhin asukas Hilda Häkkinen täytti 111 vuotta.

Syntyneitä

- 1745 - Alessandro Volta, fyysikko († 1827)
- 1848 - Louis Comfort Tiffany, lasitaiteilija († 1933)
- 1898 - Enzo Ferrari († 1988)
- 1932 - Milos Forman, elokuvaohjaaja
- 1933 - Yoko Ono, laulaja, John Lennonin vaimo
- 1954 - John Travolta, näyttelijä
- 1964 - Matt Dillon, näyttelijä

Kuolleita

- 1546 - Martti Luther, saksalainen uskonpuhdistaja
- 1564 - Michelangelo (Michelangelo Buonarroti), italialainen taiteilija (s. 1475)
- 1946 - Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
- 1967 - J. Robert Oppenheimer, fyysikko (s. 1904) ---- Katso myös: kalenteri ~ 17. helmikuuta, 19. helmikuuta Luokka:Helmikuu -02-18 ms:18 Februari ko:2월 18일 ja:2月18日 simple:February 18 th:18 กุมภาพันธ์

Renessanssi

, Kraków]] Renessanssi tarkoittaa uudelleen syntymistä. 1800-luvulla se levisi länsieurooppalaiseen kielenkäyttöön. Sana renaissance on alun perin ranskalaisen Jules Michelet’n 1820- ja 1830-luvuilla käyttämä (käännöksenä italian sanalle rinascimento) ja sveitsiläisen Jacob Burckhardtin edelleen 1860-luvulla levittämä ilmaisu, joka sananmukaisesti tarkoittaa (antiikin kulttuurin) uudelleensyntymistä. Kyse on (kuva)taiteellisesta, kirjallisesta, yhteiskunnallisesta ja tieteellistä kulttuuri-ilmiöstä, jonka usein katsotaan alkaneen 1300-luvulla Italian kaupunkivaltioissa ja levinneen muualle Eurooppaan 1500-luvun tietämillä. Periferiset alueet, kuten Skandinavian, se saavutti vasta paljon myöhemmin. Käsitteen renessanssi täsmällinen määrittely ja rajanveto humanismiin on hankalaa. Joskus ilmaisua renessanssi käytetään myös puhtaasti periodi-ilmaisuna, synonyyminä uuden ajan alulle. Renessanssin ajattelulle on tyypillistä antiikin arvojen ja sekä kirjallisuutta että kuvataiteita koskevien kauneuskäsitysten ihailu, mutta kuitenkin uudelle ajalle tyypillisen "suodattimen" läpi katsottuna. Monet keskiajalla unohduksissa olleet antiikin kirjailijat ja filosofit löydettiin uudelleen. Jo kadonneeksi luultuja tekstejä käännettiin paitsi arabeilta, jotka olivat kääntäneet keskiajalla kreikkalaisia teoksia arabiaksi, myös suoraan nyt länteen tuoduista kreikankielisistä käsikirjoituksista. Konstantinopolin valloituksen (1453) jälkeen länteen oli saapunut kreikantaitoisia oppineita, mikä laajensi myös humanistien kielitaitoa. Kirjoitetun tekstin ja uusien aatteiden leviämiseen vaikuttivat huomattavasti Gutenbergin kehittämät kirjapainotaitoon liittyvät parannukset (irtokirjasimet). Renessanssiin voidaan liittää myös muita kuin tiukkaan ottaen kulttuurisia ilmiöitä. Italialaisessa kaupunkivaltioissa kehittyi renessanssin aikana myös orastava varhaiskapitalismi. Keskiajan kirkko oli suhtautunut voitontavoitteluun suhteellisen nuivasti, koska koronkiskonta toiselta kristityltä oli synti. Aktiiviseen voitontavoitteluun siirryttäessä tuotto oli suuri ja italialaiset kauppakaupungit saavuttivatkin taloudellisen kukoistuksen renessanssin aikana. Renessanssi nivoutuu keskeisesti ns. uuteen aikaan, joka toi mukanaan yhteiskunnallisena muutoksena keskitetyt valtiot entisten feodaalivaltioiden tilalle. Keskiajan historian tutkijat ovat korostaneet klassisen humanismin ja renessanssien olevan toistuvia kulttuuri-ilmiöitä myös keskiajan kuluessa. Laajimmin hyväksytyksi ovat tulleet ajatus ns. karolinkisesta renessanssista sekä Charles Homer Haskinsin teesi niin sanotusta 1100-luvun renessanssista. Näille molemmille periodeille leimallista oli entistä voimakkaampi kiinnostus klassista, erityisesti latinankielistä kirjallisuutta kohtaan. Ilmaisua renessanssi käytetään nykyään kuvaannollisesti myös laajemmassa merkityksessä: lähes mikä tahansa kulttuuri-ilmiö tai -tyyli voi kokea renessanssin.

Suomenkielistä kirjallisuutta

- Burckhardt, Jacob: Italian renessanssin sivistys. Suom. A. A. Koskenjaakko. WSOY 1956, Porvoo (saksankielinen alkuteos 1860).

Renessanssiajan merkittäviä henkilöitä

- Francesco Petrarca
- François Rabelais
- Giovanni Boccaccio
- Leonardo da Vinci
- Michelangelo
- Niccolò Machiavelli
- William Shakespeare

Katso myös

- Humanismi
- Kiinan renessanssi
- Renessanssifilosofia
- Renessanssimusiikki Luokka:Kulttuurihistoria
- ko:르네상스 ja:ルネサンス

Taidemaalari

Taidemaalari on maalaustaiteen harjoittaja. Hän kuuluu laajempaan kuvataiteilijoiden luokkaan, mutta erotuksena esim. kuvanveistäjistä tai taidegraafikoista taidemaalari luo kaksiulotteisia taideteoksia eli maalauksia maalaamalla tasaista pintaa maalilla eli värillisellä emulsiolla. Nimike taidemaalari on kehitetty erottamaan taiteilijat maalareista, jotka tekevät samantapaisia toimintoja, mutta joiden tavoitteena ei ole varsinainen luova työ.

Kuuluisia maalareita

- Francis Bacon, (1909-1992)
- Akseli Gallen-Kallela, (1865–1931)
- Albert Edelfelt, (1854–1905)
- Pekka Halonen, (1865–1933)
- Paul Cézanne, (1839-1906)
- Salvador Dalí, (1904-1989)
- Vincent van Gogh (1853-1890)
- Michelangelo Buonarroti, (1475-1564)
- Amedeo Modigliani, (1884-1920)
- Claude Monet, (1840-1926)
- Pablo Picasso, (1881-1973)
- Jackson Pollock, (1912-1956)
- Rembrandt, (1606-1669)
- Pierre-Auguste Renoir, (1841-1919)
- Peter Paul Rubens, (1577-1640)
- Leonardo da Vinci, (1452-1519)
- Ferdinand von Wright, (1822-1906) Luokka:Taiteilijat Luokka:Maalaustaide ja:画家

Runoilija

Runoilijat ovat runojen kirjoittajia. Runoilijoita pidetään usein mielikuvituksellisina ajattelijoina tai kirjoittajina. Suomalaisia runoilijoita ovat mm. J. L. Runeberg, Eino Leino ja Saima Harmaja, mutta myös monet muut ovat tehneet runoja. Luokka:Runous

Vatikaani

Vatikaanivaltio on sekä asukasluvultaan että pinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen valtio. Se sijaitsee Italiassa, Rooman kaupungin keskellä. Sen päämies on paavi ja pinta-alaltaan se on vain 0,44 neliökilometrin kokoinen.

Historia

:katso myös: Kirkkovaltio 1300-luvulle saakka paavillinen hallinto sijaitsi Lateraanipalatsissa. Vatikaani (mons vaticanus) tarkoitti Tiber-joen oikealla puolella sijaitsevaa kukkulaa, jolla antiikin aikana sijaitsi keisari Neron rakennuttama sirkus. Sirkuksen pohjoispuolella sijaitsi pieni hautausmaa, jonne oletettavasti apostoli Pietari on haudattu. Pian alueelle rakennettiin ensimmäinen kirkko, ja 300-luvulla suurempi Pietarinkirkko. Näin Vatikaanista tuli keskeinen pyhiinvaelluskohde. Seuraavina vuosisatoina alueelle rakennettiin lisää rakennuksia, jotka tarjosivat pyhiinvaeltajille majapaikan. 800-luvulla, paavi Leo IV rakennutti alueen suojaksi linnoituslaitteet (civitas leonina). Paavin katedraalikirkkona pysyi kuitenkin edelleen Lateraanikirkko. Rooman valtakunnan romahdettua paavit perustivat oman kirkkovaltion ns. Konstantinuksen lahjakirjaan vedoten. 751 tämä oikeus vahvistettiin. Vuonna 1377 skisman päätyttyä ja paavien palattua Avignonista Roomaan Vatikaanista tuli paavillisen hallinnon, kuurian, kirkkovaltion sekä koko katolisen kirkon keskus. Skisman jälkeen uutta kirkollista yhtenäisyyttä pyrittiin korostamaan suuriluonteisilla, vuosisatoja kestäneillä rakennushankkeilla. Esimerkiksi Pietarinkirkko korvattiin uudella, entistä suuremmalla kirkolla. Kirkkovaltio laajeni samanaikaisesti. 1800-luvulle saakka se kattoi nykyisen Keski-Italian. 1798 Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta se julistettiin kuitenkin tasavallaksi, jonka alueet liitettiin 1808 Italian kuningaskuntaan. Wienin kongressissa kirkkovaltio perustettiin jälleen uudestaan. Italian yhdistymisvaiheessa kuningas Viktor Emanuel II miehitti kirkkovaltion. Vatikaanin asema jäi aluksi epäselväksi, kuitenkin käytännössä kirkko hallitsi aluetta edelleen. Siten 1870 alkaen loputkin kirkkohallinnolliset elimet keskittyivät Vatikaaniin. Vasta vuoden 1929 Lateraanisopimuksen myötä Italia tunnusti Vatikaanivaltion jälleen itsenäiseksi valtioksi. Nykyään se kattaa ainoastaan muurein ympäröidyn alueen Pietarinkirkon ympärillä.

Politiikka

Vatikaanivaltion ja paavin virallinen armeija on Sveitsiläiskaarti. Se vastaa myös paavin turvallisuudesta ja Vatikaanivaltioon pääsystä.

Merkittävimmät vientituotteet

- Raamatut

Katso myös

- Pyhä istuin Luokka:Vatikaanivaltio als:Vatikan ms:Kota Vatican zh-min-nan:Vaticano ko:바티칸 시국 ja:バチカン simple:Vatican City th:นครรัฐวาติกัน

Sikstuksen kappeli

Sikstuksen kappelin Vatikaanissa, rakennutti Paavi Sixtus IV , vuosina 1475-1483. Se on osa Vatikaanin Palatsia, joka on katolisen kirkon päämiehen, paavin asuinsija.

Kappelin historia

Kappeli on suorakulmion muotoinen, 40,93 metriä pitkä ja 13,42 metriä leveä. Sen mittasuhteet on otettu Raamatussa kuvatusta Jerusalemin temppelistä. Alkuperäinen arkkitehtuurinen suunnitelma oli Baccio Pontellin, itse kappelin rakennusta ohjasi Giovannino de Dolci. Ensimmäinen messu kappelissa pidettiin 9. elokuuta, 1483. Kappelin pyhä sali oli tarkoitettu kardinaalien kokouksiin ja sitä käytetään tänäkin päivänä paavia valittaessa. Vuosina 1481–1483 Sixtus tilasi kappeliin freskot sen ajan suurimmilta italialaisilta taidemaalareilta, mm. Botticellilta, Peruginolta ja Ghirlandaiolta, joka oli Michelangelon ensimmäinen opettaja. Nämä maalasivat sivuseinille sarjat Mooseksen ja Kristuksen elämästä ja niiden ylle, ikkunoiden väliin kuvia merkittävistä paaveista. Paavi Leo X tilasi taidemaalari Rafaelin suunnittelemaan kappelin sivuseinille seinävaattet, jotka esittivät kohtauksia evankeliumista ja apostolien töistä. Paavi Julius II tilasi Michelangelolta kattoholvin maalauksen vuonna 1508, ja tämä lopetti työn vuonna 1512. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin Paavi Paavali III tilasi häneltä alttarin yläpuolella olevan freskon Viimeinen Tuomio, jonka Michelangelo maalasi vuosina 1535-1541. Kappeli restauroitiin vuosina 1981-1994, koska pöly ja noki olivat vuosisatojen mittaan lianneet maalaukset. Puhdistuksen jälkeen freskot saivat alkuperäisen väriloistonsa takaisin. Nykyään kappeliin on asennettu ilmastointilaite joka suodattaa ulkoa tulevan epäpuhtaan ilman. Sikstuksen kappeli on yksi länsimaiden tunnetuimmista kirkkorakennuksista,lähes yksinomaan maalaustensa ansiosta.

Freskot

Paavali III Paavali III Paavali III Vaikka Michelangelo ei pitänytkään itseään taidemaalarina, vaan kuvanveistäjänä, hän antautui työlleen täysin voimin ja lopulta jopa laajensi paavin suunnittelemaa kuvaohjelmaa. Hänen ehdotuksensa käsitti yli 300 hahmoa ja oli alkuperäistä suunnitelmaa paljon mittavampi. Apostolien asemesta hän maalasi seitsemän profeettaa ja viisi sibyllaa istumassa kivipenkeillä lukemassa kirjoja tai kirjoittamassa näkyjään muistiin. Näiden rinnalla, katon keskiosassa, on kuvaus yhdeksästä Vanhan Testamentin kertomuksesta. Kappelin kuuluisimmat freskot ovat epäilemättä Michelangelon Luomiskertomus ja Viimeinen tuomio. Viisi katon keskellä olevista yhdeksästä maalauksesta kuvaa luomiskertomusta: Valon ja pimeän erotus, Auringon ja kuun luominen, Taivaan ja veden erotus ja kahdessa erillisessä kuvakentässä Aatamin ja Eevan luominen. Jumalan kuva esiintyy näissä freskoissa sellaisena kuin se on elänyt ihmisten mielissä sukupolvesta toiseen. Hänellä on vakaa katse, ryppyinen otsa ja tuulessa liehuva harmaa tukka ja parta. Lyhennetyn perspektiivin ansiosta hän näyttää joissain kuvissa tulevan taivaasta suoraan katsojaa kohti. Tunnetuin ja vaikuttavin luomiskertomuksen kuvista on Aatamin luominen. Kukaan taiteilija ei aikaisemmin ollut pystynyt ilmaisemaan luomismysteeriota niin vaikuttavasti kuin Michelangelo, jonka freskossa Jumala antaa ihmiselle elämän koskettamalla tätä sormenpäällä. Aatami makaa maassa kauniina ja voimakkaana, ja Jumala lähestyy enkelien kannattamana, kääriytyneenä laajaan viittaan kuin purjehtien avaruudessa. Aatami näyttää heräävän syvästä unesta katsoen hartaana Jumalan isällisiä kasvoja. Hän jaksaa vaivoin nostaa kättään ja ojentaa etusormeaan. Käsien kosketus on kuvan sommittelun keskipiste ja siihen on keskitetty koko maalauksen jännitys ja energia. Tätä Michelangelon sommittelua pidetään yhtenä taidehistorian suurimmista saavutuksista ja se on eräs tunnetuimmista kuvataiteen teoksista. Paratiisista karkotuksessa Michelangelo ilmaisi tapahtumien dramatiikan karun pelkistetyssä maisemassa. Aatamin ja Eevan vartalot ovat pelokkaasti kyyryssä ja heidän kasvoillaan on kärsivän vääristynyt ilme. Nainen ei ole tässä esitetty yksin syylliseksi vaan kummatkin näyttävät jakavan syyllisyytensä. Paratiisia esittävässä kuvassa Aatami ja Eeva ovat kehystetty heitä ympäröivään tilaan, mutta karkotuksen jälkeen he näyttävät joutuneen uhkaavan äärettömään ympäristöön. Viimeinen tuomio on alttariseinällä oleva jättiläismäinen fresko, jossa on yli 390 ihmishahmoa. Michelangelo ei tehnyt kuvaan kehystä, joten teos on kuin osa kappelin seinien ulkopuolelle jatkuvaa laajaa kokonaisuutta. Jeesus on valtaistuimellaan pyhimysten keskellä ratkaisemassa elävien ja kuolleitten kohtalon. Maria on painautunut häntä vasten. Pelastetut nousevat alhaalta haudoistaan enkelten tukemina taivaaseen. Alhaalla oikealla näkyvät kadotukseen tuomitut matkalla manalaan, jossa heitä odottavat pelottavat paholaiset. Michelangelo oli tässä kuvauksessaan selvästi saanut vaikutteita Danten Jumalaisen näytelmän Helvetistä. Trenton kirkolliskokouksessa tehdyllä päätöksellä eräs Michelangelon oppilas määrättiin peittämään freskon hahmojen alastomuus. Onneksi tämä teki työnsä niin varovasti, ettei Michelangelon teos kärsinyt korvaamatonta vahinkoa. Pelkästään fyysisenä suorituksena näiden jättiläismäisten freskojen maalaaminen kappelin kattoon ja seiniin, niiden yksityiskohtainen luonnosteleminen ja kattopintaan siirtäminen on käsittämätön työ. Michelangelon ideoiden runsaus ja näkemyksen suuruus ovat antaneet jälkipolville käsityksen hänen neroudestaan. Lähteet:
- en.wikipedia.org
- E.H.Gombrich: Maailman taiteen historia
- Alexandra Grömling: Michelangelo Buonarroti, elämä ja tuotanto Luokka:Renessanssi Luokka:Vatikaanivaltio Luokka:Vatikaanin kirkot ja:システィーナ礼拝堂

Fresko

sta löydetty fresko n. vuodelta 40 - 30 eaa.]] (1508-1512)]] Fresko on muraali eli seinämaalaus, jossa väri levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle johon se kuivuessaan kiinnittyy. Se on yksi vanhimmista ja kestävimmistä maalaustaiteen menetelmistä. Sana fresko tulee italian sanasta "fresco", tuore. Freskomaalarin on työskenneltävä tuoreella eli märällä seinäpinnalla. Laastin ja maalin kuivuttua hiilidioksidi reagoi kalkin kanssa muodostaen kalsiumkarbonaattia. Kalsiumkarbonaatti kiteytyy seinäpintaan. Kuivuttuaan värit ovat kiinnittyneet tiukasti seinään. Voidakseen maalata kuivuvaa laastia kosteana, taiteilijan on maalattava hyvin nopeasti ja tarkasti. Hän saa levittää kalkkilaastia kerralla vain sen verran, kun pystyy yhdessä päivässä maalaamaan. Tällaisten päiväurakoiden rajat erottuvat tarkkaan katsoessa maalauksissa näkyvinä laastisaumoina. Sikstuksen kappelin kattomaalauspintojen suuresta koosta on päätelty miten uskomattoman nopeasti Michelangelo maalasi. Freskojen valmistelussa aloitetaan yleensä karkeasta laastikerroksesta. Sen päälle levitettävään sileään kerrokseen maalataan kuva. Taiteilija siirtää kostealle pinnalle etukäteen valmistamansa, suurikokoiselle paperiarkille tai kartongille tekemänsä lopullisen kokoisen piirroksen. Piirroksen on oltava tarkoin harkittu ja valmis etukäteen, koska toisin kuin useimmissa maalaustekniikoissa, freskomaalauksessa on vaikea tehdä muutoksia jälkeenpäin. Perinteisesti taiteilija asetti kartongin seinälle ja sirotteli piirroksen reijitettyihin ääriviivoihin hiilijauhetta, jotta ääriviivat jäisivät seinään. Nykyään piirroksen siirtämiseen seinälle voidaan käyttää heijastinta. Kemialliselta koostumukseltaan freskoihin sopivia värejä ovat esimerkiksi kadmiumpunainen, musta kobolttioksidi ja mangaanimusta. Väripigmentit on jauhettava hienoksi ja sekoitettava oikeaan vesimäärään. Tämän hoitavat yleensä taiteilijan apulaiset. Mikroskoopilla katsottuna freskon väripinta näyttää hyvin pienistä mosaiikkimuruista kootulta. Freskoon voidaan jälkeenpäin tehdä muutoksia tai lisäyksiä ainoastaan kuivalle laastille "al secco" (italiaksi secco, kuiva). Sekkomaalaus ei ole yhtä pitkäikäinen, kuin märälle pinnalle maalattu fresko. Siinä käytettiin kiinnitysaineena usein munaa. Freskotekniikkaa on käytetty tuhansien vuosien ajan eri sivilisaatioissa. Egyptiläiset hautamaalaukset olivat yleensä sekkomaalauksia, kun taas Rooman ja Pompejin seinämaalaukset olivat freskoja. Erikoisen suosituksi freskomaalaus tuli Italiassa Renessanssin aikaan. Lähteet:
- http://en.wikipedia.org/wiki/Fresco
- http://www.muralist.org/fresco/
- Grömling,A.:Michelangelo Buonarroti Luokka:Maalaustaide ko:프레스코 ja:フレスコ

Rooma

::Rooma voi merkitä myös Rooman valtakuntaa, joka perustettiin 700-luvulla eaa ja kukistui lopullisesti vasta 1453. 1453 Rooman kaupunki (italiaksi, latinaksi Roma) on Italian länsirannikolla, Tiber-joen varrella sijaitseva Italian pääkaupunki. Kaupunki on lähes 3000 vuoden ikäinen, ja sillä on mahtava historia Rooman kuningaskunnan, Rooman tasavallan ja Rooman keisarikunnan pääkaupunkina. Roomassa on useita mahtavia rakennuksia, kuten Colosseum, jossa käytiin aikanaan gladiaattoritaisteluita. Roomassa on 2 546 804 asukasta (2004) ja metropolialueella asuu kaikkiaan 3,3 miljoonaa. Rooman valtakunnan kulta-aikana Roomassa oli yli miljoona asukasta.

Historia

Tarun mukaan Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. veljekset Romulus ja Remus. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Perinteiset kaupungin seitsemän kukkulaa ovat Collis Palatinus (Palatium), Collis Aventinus, Collis Capitolinus (Capitolium), Collis Quirinalis, Collis Viminalis, Collis Esquilinus ja Collis Caelius. Vatikaanivaltion sijaintipaikka, Collis Vaticanus, on Tiber-joen länsipuolella, eikä kuulu seitsemään kukkulaan. Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen Ostrogootit hallitsivat kaupunkia Ravennasta. Itä-Rooma valloitti kaupunkin takaisin 536, mutta 546 goottikuningas Totila valloitti ja tuhosi sen. Bysantin kenraali Belisarius valloitti kaupungin jälleen takaisin, ja gootit taas 549. Belisariuksen seuraaja Narses sai viimein kaupunkin 552. Gootteja seurasivat lombardien valloitukset. Vuodesta 754 vuoteen 1870 Roomaa hallitsi kirkkovaltio, jonka jälkeen Italian yhdistyessä Roomasta tuli sen pääkaupunki. Paavi sai oman valtionsa Rooman kaupungissa jälleen 1929. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet valloittivat Rooman 4. kesäkuuta 1944.

Asukasmäärän kehitys

1944

Urheilu

Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin olympialaiset.

Aiheesta muualla

- [http://www.comune.roma.it Rooman viralliset verkkosivut]
- [http://wikitravel.org/en/Rome Rooma Wikitravelissa] Luokka:Rooma als:Rom ko:로마 ja:ローマ simple:Rome

Pietarinkirkko

Pietarinkirkko on Vatikaanin pääkirkko (Rooman arkkihiippakunnan ja siten paavin tuomiokirkkona toimii kuitenkin Lateraanikirkko) ja yksi Kristikunnan pyhimmistä paikoista. Sitä pidetään maailman suurimpana koskaan rakennettuna kirkkorakennuksena. Pietarinkirkon pinta-ala on 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Pietarinkirkon rakennustyöt alkoivat 1506 ja päättyivät 1626. Perimätiedon mukaan Pietarinkirkko on rakennettu sille paikalle, missä apostoli Pietari ristiinnaulittiin, ja johon hänet on haudattu. Pyhää Pietaria pidetään Rooman ensimmäisenä piispana ja paavina. Pietarin hauta on Pietarinkirkon pääalttarin alla. Kirkkoon on haudattu myös useita muita paaveja sekä kuningatar Kristiina.

Historia

Kristiina Pietarinkirkko sijaitsee luultavasti samalla paikalla, jossa oli joskus keisari Neron sirkus. Myöhemmin paikalla oli hautausmaa. Kun Konstantinus Suuri oli hyväksynyt kristinuskon virallisesti, hän rakennutti sinne vuonna 324 suuren basilikan. Vanhaa basilikaa päätettiin 1400-luvun puolivälissä laajentaa. Paavi Nikolaus V pyysi arkkitehti Bernardo Rossellinon työhön. Suunnitelmista luovuttiin kuitenkin pian. Paavi Sixtus IV rakennutti lähistölle 1400-luvun lopussa Sikstuksen kappelin. Paavi Julius II aloitti lopulta vuonna 1506 nykyisen Pietarinkirkon rakennustyöt. Ne saatiin päätökseen vuonna 1615 paavi Paavali V:n aikana. Donato Bramante oli uuden kirkon ensimmäinen pääarkkitehti. Monet renessanssin kuuluisimmista taiteilijoista osallistuivat kirkon rakennustöihin. Michelangelo oli jonkin aikaa pääarkkitehti ja suunnitteli kirkon kupolin. Julius II:n kuoleman jälkeen rakennustyöt keskeytettiin, kunnes paavi Paavali III pyysi Michelangeloa suunnittelemaan kirkon muutkin osat. Michelangelon kuoleman jälkeen hänen oppilaansa Giacomo della Porta jatkoi kesken jäänyttä työtä. Carlo Maderno tuli pääarkkitehdiksi myöhemmin, ja hän suunnitteli Pietarinkirkon fasadin.

Sisätilat

Carlo Maderno Pietarinkirkon pääalttari on Berninin sunnitteleman valtavan baldakiinin alla. Vain paavi saa pitää alttarilla messun. Kirkossa on myös Michelangelon mestariteos, vuonna 1499 valmistunut veistos Pietà, joka esittää neitsyt Mariaa sylissään kuollut Jeesus. Jeesus Luokka:Vatikaanivaltio Luokka:Vatikaanin kirkot ja:サン・ピエトロ大聖堂

Firenze

Firenze on kaupunki Toscanassa Keski-Italiassa, Arno-joen varrella. 380 000 asukasta (1998). Firenzessä on laajaa silkki- ja taideteollisuutta, ja huomattavasti taidemuseoita, kirjastoja ja historiallisia rakennuksia, joista moni on peräisin varhaisrenessanssin kaudelta. Varhaisrenessanssi on lähtöisin Firenzestä. Firenzessä on muun muassa huomattava tuomiokirkko, sekä San Lorenzon kirkko Michelangelon tekemine hautamuistomerkkeineen, raatihuone Palazzo Vecchio, Palazzo Medici, Palazzo Pitti ja Palazzo Strozzi. Firenzen Uffizi kuuluu maailman merkittävimpiin taidemuseoihin. Firenzen Accademia dell' Arte del Disegno-museossa on lisäksi Michelangelon Daavid-patsas.

Historia

Roomalaiset perustivat Florentian eli Firenzen vuonna 59 eaa. Firenze nousi lähialueensa keskukseksi, ja 300-luvulla kaupunki sai oman piispansa. Rooman valtakunnan hajottua visigootit, ostrogootit ja langobardit hävittivät vuorotellen Firenzeä. Kaarle Suuri liitti Firenzen perustamaansa Toscanan rajakreivikuntaan. Myöhemmin Firenze liitettiin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Keskiajan loppupuoli oli Firenzen suuruuden aikaa. Kaupungin taloudellinen kukoistus alkoi jo 1100-luvulla. 1200- ja 1300-luvun taistelujen jälkeen vallassa oli Medicien suku, jonka kuuluisimpia edustajia on Lorenzo "Il Magnifico" de'Medici, joka hallitsi kaupunkia käytännössä yksinvaltiaana, vaikka virallisesti hänellä ei ollut mitään muodollista asemaa. Vuodesta 1434 kaupunkia hallittiin itsevaltaisesti. Firenze oli renessanssin huomattavin keskus. Vuonna 1569 Firenze liitettiin Toscanan suurherttuakuntaan, joka puolestaan vuonna 1860 liitettiin itsenäiseen Italiaan. Firenzestä tuli Italian pääkaupunki vuosiksi 1865–1867. Kun toinen maailmansota alkoi, Firenze kärsi paljon tuhoja.

Aiheesta muualla

- [http://www.compart-multimedia.com/virtuale/us/florence/florence_italy.htm Florence: Virtual travel in the city of Renaissance] (English/Italian) Luokka:Italian kaupungit ko:피렌체 ja:フィレンツェ

Daavid-patsas

Daavid-patsas on italialaisen taidemaalarin ja kuvanveistäjän Michelangelo Buonarrottin veistämä suuri marmoripatsas, joka valmistui vuonna 1504. Sen veistäminen aloitettiin vuonna 1501, mutta marmorikappale, josta patsas veistettin, irroitettiin miltei vuosikymmenen ennen Michelangelon syntymää. Daavid on 5,17 metriä korkea ja esittää Raamatun kohtausta, jossa Daavid valmistautuu surmaamaan Goljatin. (Jotkut historioitsijat kuitenkin uskovat, että Daavid oli patsaan mallina toimineen miehen nimi, eikä raamatullisen henkilön.) Patsasta pidetään yhtenä Michelangelon ja renessanssiajan merkittävimmistä taideteoksista. Daavidin asento perustuu Michelangelon tekemiin tutkimuksiin ihmisen anatomiasta. Se oli aikoinaan ja on nykyisinkin vaikuttava ilmestys. Kaikki mittasuhteet eivät kuitenkaan ole oikein, sillä pää ja ylävartalo ovat suurempia kuin alavartalo. On kuitenkin väitetty, että kyseessä on tarkoituksellinen "virhe", ja että normaalia suurempi ylävartalo luo vaikuttavamman elämyksen, kun suurikokoista veistosta katsellaan alaviistosta. (Patsaassa on myös toinen virhe, nimittäin patsaalla on esinahka, vaikka Daavid oli juutalainen) juutalainen Daavid-patsas sijaitsee Firenzen kaupungissa Italiassa. Aluksi se sijaitsi Piazza Signoriassa, mutta siirrettiin suojaan vuonna 1873 Accademia dell' Arte del Disegno-museoon. Piazza Signoriaan laitettiin patsaan kopio vuonna 1910. Daavid-patsaasta on tehty myös muita kopiota, joita sijaitsee esimerkiksi Lontoossa ja Los Angelesissa. Vuonna 1991 eräs mies vaurioitti patsasta vasaralla. Hän onnistui vahingoittamaan vasemman jalan varpaita, mutta tuhot korjattiin myöhemmin. 2003 patsasta kokeiltiin puhdistaa vedellä. Aiemmin patsas oli puhdistettu vuonna 1843. Stanfordin yliopistolla on projekti, jossa on digitoitu Michelangelon teoksia. Myös Daavid-patsaasta on tehty kolmiulotteinen tietokonemalli, jota voi vapaasti katsella Internetissä. Linkit malliin ja sen katseluun tarvittavaan ohjelmaan löytyvät [http://graphics.stanford.edu/projects/mich/ The Digital Michelangelo Project -sivulta]. Luokka:Patsaat

Toscana

Toscana on alue Keski-Italiassa. Sen naapureina ovat etelässä Latium, idässä Umbria ja pohjoisessa Emilia-Romagna ja Liguria. Toscanan länsipuolella on Ligurian meri. Toscanaa pidetään yleisesti yhtenä Italian kauneimmista alueista. Toscanassa asuu 3 600 000 asukasta ja sen pääkaupunki on Firenze.

Turismi

Italian renessanssi sai alkunsa Toscanasta. Toscanan ainutlaatuinen taideperinne pitää sisällään arkkitehtuuria, maalaustaidetta ja kuvanveistoa, ja teoksia on kerätty kymmeniin kuuluisiin museoihin, kuten Uffizi-galleriaan Firenzessä. Alue on kuuluisa myös viineistään, joista kuuluisimmat ovat Chianti, Morellino di Scansano ja Brunello di Montalcino. Toscanan merkittävimmät turistikohteet ovat Firenze, Pisa, Lucca, Maremma ja Crete Senesi. Muita turismin kohteita on mm. maatilamatkailu sekä runsaat 120 luonnonsuojelualuetta.
- [http://www.europe-hotel-in.com/villaflorence.htm Hotel Toscana] Luokka:Italian alueet ko:토스카나 주 ja:トスカーナ州

1475

Tapahtumia

Syntyneitä

- 6. maaliskuuta - Michelangelo, italialainen kuvanveistäjä, maalari, arkkitehti ja runoilija.

Kuolleita

- Luokka:1400-luku ko:1475년 simple:1475

Rooma

Historia

Asukasmäärän kehitys

1944

Urheilu

Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin olympialaiset.

Aiheesta muualla

- [http://www.comune.roma.it Rooman viralliset verkkosivut]
- [http://wikitravel.org/en/Rome Rooma Wikitravelissa] Luokka:Rooma als:Rom ko:로마 ja:ローマ simple:Rome

Domenico Ghirlandaio

Domenico Ghirlandaio (1449–1494) oli firenzeläinen renessanssiajan taidemaalari ja Botticellin ja Filippino Lippin aikalainen. Ghirlandaio johti suurta ja menestyvää työpajaa. Hän oli myös Michelangelon mestari ja opettaja. Ghirlandaio, Domenico ja:ドメニコ・ギルランダイオ

1492

Tapahtumia

- Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan.
- Espanja valloittaa Granadan. Muslimien valta Pyreneiden niemimaalla päättyy.

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1400-luku

1496

Tapahtumia

- Dominikaanisen tasavallan nykyinen pääkaupunki Santo Domingo perustetaan

Syntyneitä

- 12. toukokuuta - Kustaa Vaasa, Ruotsin kuningas, reformaation toteuttaja Ruotsissa
- Hernando de Soto, espanjalainen löytöretkeilijä, joka löysi Mississippi-joen

Kuolleita

- Luokka:1400-luku ko:1496년

Kuvanveisto

Kuvanveisto on mitä tahansa taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa. Erilaisia materiaaleja joita voidaan muotoilla ovat mm. kivi, marmori, metalli, muovi, paperimassa, puu ja savi. Myös erityisesti hiekka ja lumi ovat suosittuja materiaaleja kierrätettävyytensä ja ilmaisuutensa vuoksi. Joan Miró on jopa esittänyt, että joskus voitaisiin muotoilla kaasuja. Joitakin kuvanveiston lajeja:
- Reliefi
- Patsas
- Mobiili Luokka:Harrastukset Luokka:Kuvanveistotaide ja:彫刻 simple:Sculpting

Paavi

Paavi (lat. papa) on Rooman piispa ja katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja. Arvonimi paavi on lyhempi muoto täydellisestä arvonimestä: Rooman piispa, Jeesuksen Kristuksen sijainen, apostolien ruhtinaan seuraaja, yleismaailmallisen kirkon ylin paimen, lännen patriarkka, Italian priimas, Rooman provinssin arkkipiispa ja metropoliitta, Vatikaanivaltion hallitsija, Jumalan palvelijoiden palvelija. Nykyinen paavi on Benedictus XVI.

Paaviuden historia

Katolisessa opissa Rooman piispojen erityisasema perustellaan apostoli Pietarin asemalla, vaikka Pyhä Pietari (noin 33–67) ei ollut varsinaisesti sen paremmin piispa kuin paavikaan. 100-luvun lopulta alkaen Rooman piispat alkoivat vaatia erityisasemaa kirkossa. Vaatimukset voimistuvat myöhäisantiikin aikana. Vasta varhaiskeskiajalla Rooman piispat alkavat saavuttaa vakiintuneempaa erityisasemaa kirkollishallinnossa, vaikka ylin päätösvalta säilyikin kirkolliskokouksilla. Kirkon valta kasvoi maaomistusten myötä. Lopulta paavi johti suuren osan nykyistä Italiaa käsittänyttä kirkkovaltiota. 1000-luvulle asti paavien nimittämisestä vastasivat maalliset johtajat, minkä takia paavit olivat usein poliittisia pelinappuloita maallisissa politiikassa. Nykyään paavin kirkollinen hallinto, Pyhä istuin (latinaksi Sancta Sedes) on oikeudellinen entiteetti, joka hallitsee Vatikaanivaltiota, joka puolestaan on itsenäisenä valtiona mukana kansainvälisissa sopimuksissa.

Sanan juuret

Sana paavi perustuu alun perin kreikan sanaan "pappas" (isä), josta syntyi latinankielinen muoto "papa". Sana on tullut suomeen ruotsin kautta ("påve"). Kreikassa ja Venäjällä pappeja kutsutaan edelleen sanalla "pappas" ja sana on sukua myös suomen sanalle "pappi".

Paavin kuolema

Venäjällä Paavi voi erota, mutta tätä tapahtuu erittäin harvoin. Edellinen eroaja oli Gregorius XII vuonna 1409. Tiettyjen katolilaisten näkemysten mukaan eroaminen on vaarallista, koska se mahdollistaa vastapaavien nousun. Yleensä paavi vaihtuu vain edellisen paavin kuoltua. Paavin kuolemaa koskevat määräykset ovat tarkat ja muotoutuneet vuosisatojen saatossa. Kun paavi kuolee, kokoontuvat hänen lähimmät avustajansa paavin huoneeseen. Eräs korkea virkamies, camerlengo, kopauttaa pienellä hopeavasaralla paavia otsaan ja kutsuu häntä kolmesti kastenimellä. Mikäli paavi ei reagoi, camerlengo kirjoittaa kuolintodistuksen. Paavin sormus, Pietariin viittaava kalastajan sormus, poistetaan hänen sormestaan. Seuraavaksi paavin asunto tyhjennetään ja sinetöidään. Tällä keskiaikaan johtavalla perinteellä pyritään estämään ketään muuta esittämästä paavia. Kenelläkään ei ole asiaa asuntoon ennen uuden paavin valintaa. Rooman kirkonkellot soivat kuoleman merkiksi ja Pietarinkirkon edessä luetaan rukouksia. Vatikaaniin johtavat pronssiovet suljetaan, eikä niitä avata ennen uuden paavin valintaa. Perinteisesti kuolleeksi julistaminen on tapahtunut sen suuremmitta seremonioitta, esimerkiksi Johannes Paavali I:n kuoleman jälkeen Vatikaani lähetti selkeän ja yksinkertaisen lehdistötiedotteen: "Pope dead" (paavi kuollut). Johannes Paavali II:n kuolemasta kerrottiin toimittajille lähetetyllä tekstiviestillä ja sähköpostilla. Paavin kuollessa katolinen kirkko siirtyy sedisvakanssiin (lat. sede vacante, vapaa istuin), jota usein sanotaan hieman epätarkasti interregnumiksi (latinaa: kuninkaiden välissä). Pyhän istuimen ollessa tyhjillään useat Vatikaanin korkea-arvoiset virkamiehet menettävät virkansa automaattisesti. Valta siirtyy muodollisesti kardinaalikollegiolle, ja uuden paavin valintaa aletaan valmistella. Paavin kuoltua camerlengo murtaa paavillisen lyijysinetin ja hävittää kultaisen kalastajansormuksen todistajien läsnä ollessa. Johannes Paavali II kuoltua tämä rituaali tapahtui reilun viikon kuluttua hautajaisista. Paavin ruumis viedään näytille Pietarinkirkkoon. Hautajaiset pidetään yleensä 4–6 päivän kuluttua. Virallinen suruaika kestää yhdeksän päivää. Suruaika päättyy messuun.

Paavin valinta

Vuodesta 1059 lähtien, investituurariidan seurauksena, paavin valinnan ovat suorittaneet kardinaalikollegion kardinaalit. Nykyään 80 vuotta täyttäneillä kardinaaleilla ei ole äänioikeutta paavinvaalissa. Paaviksi voidaan teoriassa valita kuka tahansa kastettu katolinen mies, mutta käytännössä valinta on suoritettu kardinaalikollegion keskuudesta. Vaali on täysin salainen. Alun alkaen tarkoituksena oli pakottaa kardinaalit tekemään päätöksensä nopeasti, mutta myöhemmin havaittiin, että tämä käytäntö toisaalta myös vähensi ulkopuolista painostusta ja siten hidasti äänestystä. Salainen ja suljettu konklaavi vahvistettiin vuonna 1274. Paavinvaali on usein arvaamaton ja lopputulosta voi olla vaikea ennustaa. Ennakkosuosikin asema ei ole vaalissa aina helppo. Esimerkiksi Johannes Paavali II oli kompromissiehdokas, joka valittiin, kun muista ehdokkaista ei päästy yksimielisyyteen. Vatikaanissa on uudesta paavista kaksi sanontaa: "Se, joka menee konklaaviin paavina, tulee ulos kardinaalina." ja "Lihavan paavin jälkeen tulee aina laiha paavi.". Camerlengo on monilta osin vastuussa vaalin käytännönjärjestelyistä.

Esivalmistelut

Uuden paavin valinta aloitetaan 15–20 päivää edellisen kuoleman jälkeen Sikstuksen kappelissa. Viiveen tarkoitus on ollut antaa kardinaaleille aikaa matkustaa Roomaan. Ennen varsinaista vaalia pidetään valmistelevia kokouksia. Kirkon mukaan kardinaaleja ohjaa valinnassa Pyhä Henki ja kaikenlainen kampanjointi onkin periaatteessa kielletty. Valinta on kuitenkin luonteeltaan poliittinen, ja ehdokkaiden kannattajat yrittävät parhaansa oman suosikkinsa aseman parantamiseksi.

Vaali

Pyhä Henki Valinnan suorittaa konklaaviksi nimetty kardinaalien kokous. Konklaavi tulee latinan sanoista cum clavi, joka tarkoittaa "avaimen kanssa" (edelleen conclave: huone, kamari), ja se viittaa siihen, että kardinaalit eristetään vaalin ajaksi. Vaali voi periaatteessa kestää miten kauan tahansa. 1900-luvulla vaalit ovat kestäneet alle kuusi päivää ja näistä vaaleista kaksi on saatu päätökseen jo toisena päivänä. Vuoden 2005 konklaavi päättyi toisena päivänä. Pisin tunnettu vaali kesti lähes kolme vuotta. Rooma on kesäaikaan kuuma, ja usein vanhemmat kardinaalit ovat kuolleet kesken prosessin. Saatavilla saakin olla kardinaalien lisäksi kaksi lääkäriä. Tämän lisäksi on myös joukko pappeja, jotka voivat antaa kardinaaleille ripin ja taloudenhoidosta vastaavia henkilöitä. Kardinaalit majoittuvat erilliseen rakennukseen Vatikaanissa. Ensimmäinen päivä aloitetaan messulla, jonka jälkeen kardinaalit siirtyvät Sikstuksen kappeliin. Nykyään kappeli jopa tarkastetaan vakoilulaitteiden varalta. Vuonna 2005 kappeliin oli rakennettu kaksoislattia, joka kätki alleen vakoilua estävää tekniikkaa. Annetaan komento "Extra omnes!" ("Kaikki ulos!"), ja vain kardinaalit jäävät kappeliin. Konklaavin jäsenet vannovat valalla pitävänsä tapahtumat salassa. Valan rikkoneita uhkaa erottaminen kirkosta. Äänestys voi alkaa. Ensimmäisenä päivänä voidaan pitää yksi äänestys iltapäivällä. Tämän jälkeen äänestyksiä on kaksi päivässä, aamulla ja iltapäivällä. Joka kerta äänestään kahdesti, joten äänestyksiä on neljä päivässä. Äänestyspaperi on nelikulmion muotoinen. Siinä lukee "Eligio in Summum Pontificem" ("Valitsen ylimmäksi pontifexiksi"). Kardinaalit kirjoittavat paperiin ehdokkaansa nimen. Nimi tulee kirjoittaa niin, ettei äänen antajaa voi tunnistaa. Paperi taitetaan kahdesti. Kardinaalit kantavat äänensä, pitäen paperia selvästi näkyvillä, alttarilla olevaan uurnaan, joka on peitetty hopealautasella. Antaessaan äänensä he kutsuvat Kristusta todistamaan toimitusta. Ääni laitetaan aluksi lautaselle, josta se tiputetaan uurnaan. Kun äänet on annettu, ne sekoitetaan ja lasketaan. Laskettaessa huudetaan jokaisen ääniä saaneen nimi. Äänestyspaperit lävistetään eligio-sanan kohdalta ja sijoitetaan naruun. Äänestys vaati perinteisesti kahdenkolmasosan määräenemmistön – vuoden 1996 muutoksen (Universi Domini Gregis) jälkeen yksinkertainen enemmistö riittää, mikäli 12 päivän kuluessa ei ole muuten onnistuttu valinnassa. Camerlengo kutsuu tällöin kardinaalit luokseen ja kysyy miten he haluavat edetä. Jos yli puolet kardinaaleista niin haluaa, kahden kolmasosan vaatimuksesta luovutaan. Kardinaalit voivat myös rajoittaa ehdokkaiden määrän kahteen suosituimpaan. Tämä mahdollistaa tilanteen, jossa enemmistön saaneen ehdokkaan kannattajat voivat viivytystaktiikalla varmistaa ehdokkaansa valinnan. Äänestystä rytmitetään rukoustauoilla ja keskusteluilla. Ensimmäinen äänestyssessio kestää kolme päivää ja sitä seuraava tauko maksimissaan päivän.

1900-luvun konklaavit

- 1903 – 7 äänestystä, kesto 4 päivää, paaviksi Pius X
- 1914 – 10 äänestystä, kesto 3 päivää, paaviksi Benedictus XV
- 1922 – 14 äänestystä, kesto 5 päivää, paaviksi Pius XI
- 1939 – 3 äänestystä, kesto 2 päivää, paaviksi Pius XII
- 1958 – 11 äänestystä, kesto 4 päivää, paaviksi Johannes XXIII
- 1963 – 6 äänestystä, kesto 3 päivää, paaviksi Paavali VI
- 1978 – 4 äänestystä, kesto 2 päivää, paaviksi Johannes Paavali I
- 1978 – 8 äänestystä, kesto 3 päivää, paaviksi Johannes Paavali II

2000-luvun konklaavit

- 2005 – 4 äänestystä, kesto 2 päivää, paaviksi Benedictus XVI

Habemus papam!

Kun äänestystulos on tarkistettu, äänestysliput poltetaan, jolloin valkoinen savu (fumata bianca) merkitsee uuden paavin valintaa. Uuden paavin valinnasta kerrottiin vuonna 2005 ensimmäinen kerran myös Rooman kirkkojen kelloja soittamalla. Jos äänestys ei tuottanut tulosta, lippujen sekaan lisättiin aiemmin märkää heinää, jolloin musta savu (fumata nera) kertoo valinnan toistaiseksi epäonnistuneen. Vuodesta 1958 on oikeanvärisen savun saavuttamiseksi käytetty kemikaaleja. Tosin vuoden 1978 molempien paavinvaalien yhteydessä savu oli lähinnä harmaata (kun kemikaalien lisäämisessä oli tehty virhe), eikä kukaan osannut oikein sanoa mitä se tarkoitti. Sama ongelma toistui osittain myös 2005. Kun päätös on tehty, valitulta kysytään suostumus paavin tehtävään. Paavin seuraajan ensimmäisiin tehtäviin kuuluu uuden nimensä valitseminen. Nimen valinnalla uusi paavi voi esimerkiksi osoittaa kunnioitustaan aikaisemmille paaveille. Paavi voi valita kutsumanimekseen myös ristimänimensä latinankielisen version tai jonkun pyhimysnimen. Uskonnollisista nimistä sellaisia, joita Paavi ei voi itselleen valita, on oikeastaan vain Pietari, sillä Pietari oli "ensimmäinen paavi" ja hänen pyhyyttään halutaan kunnioittaa. Nimen valinnan jälkeen uutta paavia pyydetään ilmoittamaan uusi nimensä. Muut kardinaalit osoittavat alamaisuutensa uudelle paaville. Paavi puetaan paavinviittoihin, joita on etukäteen valmisteltu eri kokoisia. Seuraavaksi valinta ilmoitetaan Pietarinkirkon parvekkeelta odottavalle väkijoukolle. Ilmoitus tehdään latinaksi perinteisin sanoin. :Annuntio vobis gaudium magnum. Habemus Papam: :Eminentissimum ac Reverendissimum Dominum, Dominum (latinankielinen etunimi), :Sanctae Romanae Ecclesiae Cardinalem (sukunimi), :qui sibi nomen imposuit (valittu nimi ja järjestysluku). eli suomeksi :Ilmoitan teille suuren ilon. Meillä on paavi: :Mitä korkea-arvoisin ja kunnioitetuin herra, herra (latinankielinen etunimi), :Pyhän roomalaisen kirkon kardinaali (sukunimi), :joka ottaa nimen (valittu nimi ja järjestysluku). Paavi saapuu nyt ensi kerran tervehtimään uskovia. Hän antaa tässä yhteydessä perinteisen "Urbi et orbi" ("Kaupungille ja maailmalle") -siunauksen.

Paaviuden perustelu ja paavin asema

Katolinen kirkko perustelee paaviutta Raamatulla. Se lainaa kantansa tueksi useita Raamatun jakeita, tärkeimpänä Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus sanoo Pietarille, että hän rakentaa kirkkonsa kalliolle (Pietarin nimi tarkoittaa kalliota). Paavin asema on dogmaattinen. Se on määritelty pitkän ajan kuluessa. Paaviin liitetään seuraavia ominaisuuksia:

Oppi erehtymättömyydestä uskonnollisissa asioissa

Ensimmäinen Vatikaanin ekumeeninen konsiili päätti paavi Pius IX:n johdolla vuonna 1870, että paavi on erehtymätön niissä asioissa, mitkä hän on lausunut ex cathedra (suomeksi piispanistuimelta, merkityksessä "virallisesti"). Tämä perustuu kolmeen ensimmäisen paavin, Pietarin, aseman määrittävään Raamatun kohtaan (Matteus 16:18-19, Luukas 22:31-32 ja Johannes 21: 15-17). Ex cathedra -tilanteessa paavin täytyy olla määrittämässä uskon tai moraalin kysymystä virallisessa asemassaan universaalin kirkon johtajana, ei pelkästään oman, yksityisen teologin asemassaan. Kirkon mukaan paavi on tässä tilanteessa Pyhän Hengen suojaama tekemästä virheitä. Käytännössä monet paavit ovat oikeudestaan huolimatta välttäneet antamasta lausuntoja ex cathedra, koska tämä sitoisi myös heidän seuraajiaan teologisesti tai seuraajien olisi joko uudelleen tulkittava edeltäjiensä päätöksiä tai mahdollisesti jopa tehtävä vastakkaisia päätöksiä, mikä heikentäisi katolisen kirkon perinteen uskottavuutta raamatuntulkinnan rinnalla. On erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä paavin tekemistä päätöksistä kuuluvat erehtymättömyyden piiriin. On kuitenkin yleisesti hyväksyttyä, että paavi Pius IX:n vuonna 1854 julistama dogmi Neitsyt Marian perisynnittömästä sikiämisestä ja paavi Pius XII:n vuonna 1950 julistama dogmi Neitsyt Marian ottamisesta taivaaseen olivat erehtymättömiä lausuntoja. Monet pitävät paavin erehtymättömyyden tapauksina esimerkiksi aiempia kristologisia lausuntoja, itse vuoden 1870 dogmaattista määrittelyä erehtymättömyydestä, paavi Leo XIII:n julistusta anglikaanisen kirkkokunnan pappisvihkimyksen mitättömyydestä vuodelta 1896 ja paavi Johannes Paavali II:n julistusta naispappeuden mahdottomuudesta vuodelta 1994.

Paavin arvomerkit ja tunnukset

1994
- Triregnum, paavillinen kolmikerroksinen tiara. Hiljattain hallinneet paavit eivät ole käyttäneet tätä.
- Paavinsauva. Sauva, jonka päässä on krusifiksi.
- Pallium. Kangasnauha.
- Taivaan valtakunnan avaimet. Kultaisen ja hopeisen avaimen kuva.
- Anulus piscatoris eli kalastajansormus. Kultainen sormus, johon on kaiverrettu paavin nimi. Kuva Pietarista veneessä heittämässä verkkojaan veteen.
- Umbracullum. Kulta-punaraitainen päivänsuoja.
- Sedia gestatoria. Kahdentoista miehen (palafrenieri) kantama kantotuoli. Perässä kaksi avustajaa, jotka kantoivat strutsinsulista tehtyjä huiskuja (flabella). Ei enää käytössä, paavi liikkuu nykyisin autolla.
- Vatikaanin vaakuna. Vaakunassa mainitut avaimet, niitä sitova nauha, triregnum ja kangastupsut.
- Vatikaanivaltion lippu. Virallisesti ei paavin vaan valtion.

Paaviuteen liittyviä myyttejä ja legendoja

Paavin asemaan liittyy lukuisia myyttejä ja legendoja.

Vicarius Filii Dei

Suositun myytin mukaan paavin tiarassa lukee Vicarius Filii Dei ("Jumalan pojan sijainen"), josta numeroarvoiksi muuttamalla saadaan Ilmestyskirjan pedon luku 666. Tällaista tiaraa ei kuitenkaan ole olemassa eikä paavin arvonimiin kuulu Vicarius Filii Dei, lähin niistä on Vicarius Christi ("Kristuksen sijainen"). Lisäksi tekstin numeroarvoiksi muuttaminen on lähes mielivaltainen prosessi.

Paavi Johanna

Väitetään, että eräs paaveista olisi valintansa jälkeen paljastunut naiseksi. Paavi Johannan valtakausi sijoitetaan useimmissa tarinoissa välille 855–858. Tarina on mahdollisesti ollut satiiri, josta tuli myöhemmin legenda ja joidenkin mielestä totta. Historiantutkijat yleisesti eivät usko paavi Johannan olleen historiallinen henkilö. Ensimmäiset maininnat Johannasta ovat peräisin vasta 1200-luvulta.

Jeesuksen asiakirjat

Useita Jeesukseen suoraan liittyviä ja jopa hänen itsensä kirjoittamia dokumentteja väitetään olevan piiloitettu Vatikaaniin. Eräs näistä olisi Pontius Pilatuksen kirjoittama teloitusmääräys ja toinen Jeesuksen kirje apostoleille, jossa hän kertoo palaamisensa päivämäärän.

Muita paaveja

Vastapaavi on paaviksi julistautunut, mutta ei virallisesti tunnustettu paavi. Jesuiittojen johtajaa sanotaan "mustaksi paaviksi", koska jesuiittojen asu on musta kaapu. Historiallisista syistä koptilaisen kirkon johtajaa kutsutaan joskus koptilaiseksi paaviksi ja Aleksandrian ortodoksisen kirkon johtajaa Aleksandrian paaviksi.

Katso myös

- Luettelo paaveista
- Vastapaavi
- als:Papst ms:Paus (Katholik) ko:교황 ja:ローマ教皇 simple:Pope th:พระสันตะปาปา

1503

Tapahtumia

- Leonardo da Vinci aloitti Mona Lisan maalamisen. Teos valmistui kolme tai neljä vuotta myöhemmin.
- 10. toukokuuta - Kristoffer Kolumbus löysi Caymansaaret.
- 23. heinäkuuta - Kiertoratalaskelmat osoittivat, että tuona päivänä Pluto siirtyi Neptunuksen radan ulkopuolelle 233 vuodeksi.

Syntyneitä

- 14. joulukuuta - Nostradamus, ennustaja

Kuolleita

- 18. elokuuta - paavi Aleksanteri VI (s. 1431)
- 18. lokakuuta - paavi Pius III (s. 1439) Luokka:1500-luku ko:1503년 simple:1503

1508

----

Tapahtumia

Syntyneitä

- Fernando Álvarez de Toledo, Alban herttua

Kuolleita

- ko:1508년

1512

Tapahtumia

- moderni Espanja syntyi, kun maa yhdistyi
- 19. huhtikuuta: viides lateraanikonsiili avattiin

Syntyneitä

Kuolleita

- Luokka:1500-luku

Leo X

Paavi Leo X (1475–1521, oikealta nimeltään Giovanni dei Medici) oli paavina 1513–1521. Leo oli oikea renessanssiruhtinas, nautinnonhaluinen ja hienosti sivistynyt. Hän koetti turhaan vastustaa Ranskan vaikutusvaltaa Italiassa. Leo X:n aikana alkoi uskonpuhdistus. Hän lähetti Lutherille pannauhkauksen (1520). Leo, 10 ko:교황 레오 10세 ja:レオ10世 (ローマ教皇)

Partido Galeguista (1978)

Este artigo trata do Partido Galeguista fundado en 1978. Para outras organizacións políticas co mesmo nome, visita a páxina Partido Galeguista. ---- O Partido Galeguista foi un partido galego fundado en 1978, reclamándose herdeiro histórico do Partido Galeguista da II República.

Historia

Tralo fracaso electoral da coalición do Partido Popular Galego e o Partido Galego Social Demócrata, deciden refundar o Partido Galeguista convocando unha Asemblea Constituínte en novembro de 1978.
Para as eleccións xerais e autonómicas de 1979 integrouse en Unidade Galega e pediu o voto positivo no referendo do Estatuto de 1980.
No Congreso de xuño de 1981 o PG vira á dereita elixe como presidente a Álvarez Gándara e expulsa ao sector encabezado por Luís Sobrado. Nas eleccións autonómicas de 1981 preséntase en solitario e obtén 32.623 votos (3'23%), e nas municipais de 1983 só obtén 10.752 votos.
No Congreso extrarodinario de febreiro de 1984 a maioría dos militantes liderados polo seu secretario xeral, Xosé Henrique Rodríguez Peña deciden integrarse en Coalición Galega, o que supón a saída do histórico Manuel Beiras que funda o Partido Galeguista (Nacionalista) Category:Partidos políticos

encyklopedia madrid accommodation darmowe statystyki rozst�py Casino

:: RELATED NEWS ::

Nuenen Gerwen en Nederwetten
Nuenen, Gerwen en Nederwetten är en kommun i provinsen Noord-Brabant i Nederländerna. Kommunens totala area är 34,11 km² (där 0,23 km² är vatten) och invånarantalet är på 23 208 invånare (2005).

Extern länk

- [http://www.nuenen.nl/ Officiell Webbplats] Kategori:Nederländernas kommuner

Kultur

I Étampes finns många äldre kyrkor bl.a. Notre-Dame i unggotisk stil från omkring 1020, berömt för sitt klocktorn och po