:: wikimiki.org ::

Michiganjärvi

Michiganjärvi

] Michiganjärvi on yksi viidestä Pohjois-Amerikan Suuresta järvestä. Sitä ympäröi myötäpäivässä etelästä alkaen Indianan, Illinoisin, Wisconsinin ja Michiganin osavaltiot. Michiganjärvi on ainoa Suurista järvistä joka on kokonaisuudessaan Yhdysvaltojen rajojen sisäpuolella, kaikki muut järvet ulottuvat myös Kanadan puolelle. Sen pinta-ala on 57 750 km², ollen näin Yhdysvaltojen suurin makean veden järvi ja maailman viidenneksi suurin järvi. Järven syvin kohta on 281 m ja se sisältää 4 918 km³ vettä. Järven pinta on 176 metriä merenpinnan yläpuolella, saman verran kuin Huronjärvellä, jonka Mackinac-salmi yhdistää Michiganjärveen. Aikaisemmin Michiganjärveä kutsuttiin toisinaan Illinoisjärveksi. Järven eteläranta on erittäin teollistunutta aluetta. Noin 12 miljoonaa ihmistä asuu järven rannoilla. Michiganjärven rannat, erityisesti Michiganissa ja Indianassa, ovat tunnettuja kauneudestaan. Luokka:Suuret järvet luokka:järvet zh-min-nan:Michigan Ô· ja:ミシガン湖 simple:Lake Michigan

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan. Luokka:Mantereet zh-min-nan:Pak Bí-chiu ko:북아메리카 ja:北アメリカ simple:North America th:ทวีปอเมริกาเหนือ

Indiana

Indiana on Yhdysvaltojen 19. osavaltio ja sen lyhenne kansallisessa postiliikenteessä on IN. Yhdysvaltoihin kyseinen osavaltio liittyi vuonna 1816. Pohjoisessa osavaltio rajoittuu Michigan-järveen, idässä Ohioon, etelässä Kentuckyyn (rajajokena Ohio-joki) ja lännessä Illinoisiin. Liki 800 km pitkä Wabash-joki jakaa osavaltion kahtia koillis-lounas-suunnassa. Osavaltion kuvernööri on 2004 valittu demokraatti Mitch Daniels. Noin 86% Indianan asukkaista on valkoihoisia, mustia on hiukan yli kahdeksan prosenttia ja hispaanoja 3.5%. Protestantteja on kaksi kolmasosaa väestöstä, katolisia 20 % ja kirkkoon kuulumattomia 8 %. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:인디애나 주 ja:インディアナ州 simple:Indiana th:มลรัฐอินดีแอนา

Illinois

right Illinois on Yhdysvaltain koilliselle järvialueelle sijoittuva osavaltio. Illinois'ta tuli 21. osavaltio 3. joulukuuta 1818. Rajoittuu pohjoisessa Michiganjärveen ja Wisconsinin osavaltioon. Vesiraja on myös Michiganin osavaltioon. Läntisiä rajanaapureita ovat Iowa ja Missouri, mitkä Illinoisista erottaa joki. Eteläisenä naapurina on Kentucky, johon luonnollisena rajana on Ohiojoki. Idässä Illinoista rajoittaa Indianan osavaltio. Nimi "Illinois" tulee ilmeisesti algonquin-intiaanien soturia merkitsevästä sanasta. Illinoisin väkiluku on n. 12,4 miljoonaa asukasta, mikä tekee siitä Yhdysvaltain viidenneksi suurimman. Pääkaupunki on Springfield, noin 110 000 asukasta. Tärkein kaupunki on Chicago, jonka väkiluku riippuu laskutavasta, eräissä tilastoissa 2,9 miljoonaa ja se on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin. Chicagon lentokenttää väitetään maailman vilkkaimmaksi. Kaupunki on tunnettu myös 1930-luvun järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kaupungissa on huomattava afrikkalaisperäinen etelävaltioista orjuutta paennut väestönosa. Maaseudulla harjoitetaan etenkin maissin ja vehnän viljelyä sekä karjataloutta. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan on alun perin kotoisin Illinoisista. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:일리노이 주 ja:イリノイ州 th:มลรัฐอิลลินอยส์

Michigan

right Michigan on Yhdysvaltojen osavaltio. Se liittyi liittovaltioon 26. osavaltiona 26. tammikuuta, 1837. Osavaltion nimi tulee Michigan-järven nimestä, jonka uskotaan tulevan Chippewa-heimon kielen sanasta meicigama, "suuri vesi". Michingania ympäröi neljä Yhdysvaltojen ja Kanadan rajoilla olevista suurista järvistä. Michiganin rajanaapureita ovat Indiana ja Ohio etelässä sekä Wisconsin ylemmän niemimaan rajanaapurina etelässä. Osavaltion pääkaupunki on Lansing. Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot ko:미시간 주 ja:ミシガン州

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka. Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.

Historia

Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin. Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita. Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta. Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue. Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin. Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena. Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.

Politiikka

Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu. Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa. Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.

Yhdysvaltain ulkopolitiikka

Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta. Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa. Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia. Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.

Viimeaikaisia väittelynaiheita

Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.

Osavaltiot

Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico. Yhdysvaltain osavaltiot: Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.

Maantiede

Havaiji Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.

Talous

Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta. Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten. Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa. Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.

Yhteiskunta

Väestö

Etniset ryhmät

Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä. Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta. Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000) Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.

Uskonto

Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989) Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin. Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.

Koulutus

Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä). Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.

Kielet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti. Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.

Kulttuuri

Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka Luokka:Yhdysvallat zh-min-nan:Bí-kok ko:미국 ms:Amerika Syarikat ja:アメリカ合衆国 simple:United States th:สหรัฐอเมริกา

Huronjärvi

] Huronjärvi on yksi viidestä Pohjois-Amerikan Suuresta järvestä ja se erottaa Michiganin Ontariosta. Georgian Bay, järven itäisin osa, kuuluu kokonaan Kanadalle. Huronjärven erottaa Michiganjärvestä kapea Mackinacsalmi, joten järvet ovat maantieteellisesti samaa vesialuetta. Molempien järvien pinta on 176 metriä merenpinnan yläpuolella. Huronjärven pinta-ala on 59 600 km² ja se sisältää vettä 3538 km³. Huronjärvessä sijaitsee Manitoulin Island, maailman suurin järvessä sijaitseva saari. Luokka:Suuret järvet luokka:Kanadan järvet ja:ヒューロン湖

Luokka:Suuret järvet

Luokka:Pohjois-Amerikka Luokka:Järvet

Luokka:Järvet

Järviin liittyviä artikkeleja. Luokka:Maantiede Luokka:Vesi zh-min-nan:Category:Ô· ko:분류:호수 ja:Category:湖

Portal:Matemáticas/Destacado/Nominados

Nominados a artículo destacado para Portal: Matemáticas

luxury hotel prague cheap tickets domeny okucia metalowe sms

:: RELATED NEWS ::

Ubud
Ubud genaamd naar het Balinese woord Ubad wat medicijn betekent, is een plaats in het centrum van het eiland Bali, Indonesië en wordt beschouwd als cultureel centrum van het eiland. Ubud heeft een bevolking van ongeveer 8.000 mensen. Ubud staat bekend om de traditionele Hindoe cultuur waaronder vele kunstenaars. In Ubud treden diverse Balinese dansgroepen op. De hoofd

Christelijk Democratische Unie van Duitsland
De Christlich Demokratische Union Deutschlands (CDU, Christelijk Democratische Unie van Duitsland) is een politieke partij in de Bondsrepubliek Duitsland, na de Tweede Wereldoorlog gesticht door Konrad Adenauer. De CDU is een gematigde christelijke en grootste conservatieve, centrumrechtse partij. In

Febo (snackbar)
De Febo, nu een bekende snackbarketen, begon ooit als brood- en banketbakker. De naam Febo komt van de straat waar die winkel zich bevond, de Ferdinand Bolstraat, Amsterdam.

Geschiedenis

In 1941 werd de Febo, opgericht door J.I. de Borst, geregistreerd bij de Kamer van Koophandel. Wat begon als een bakkerswinkel groeide uit tot een automatiek, waar De Bors

Christelijk Democratische Unie van Duitsland (DDR)
De Christlich Demokratische Union Deutschlands (CDUD, Christlich Demokratische Union Deutschlands (BRD)) was een Oost-Duitse partij. partij De CDUD werd in 1945 opgericht in de Russische zone als confessionele partij voor heel Duitsland. Spoedig werden de contacten met de CDU's in de andere bezettingszones lauwer. In 1945 werd de CDUD lid van het (door de co

Christelijk-Sociale Unie in Beieren
De Christlich-Soziale Union (CSU, Christelijk-Sociale Unie) is een conservatieve politieke partij in Duitsland. De partij is alleen actief in de deelstaat Beieren. Samen de met de zusterpartij Christlich Demokratische Union Deutschlands (CDU) (die niet in Beieren actief is) vormt de CSU in de Duitse

Sociaal-Democratische Partij van Duitsland
De Sozialdemokratische Partei Deutschlands (SPD, Sociaal-democratische Partij van Duitsland) is na de Centrum-Partij de oudste partij van Duitsland. Het is Duitslands grootste partij in ledenaantal. De SPD heeft met haar media-holding dd_vg (Deutsche Druck- und Verlagsgesellschaft) een groot aandeel in de media. De waarde van deze aandelen in o.a. krant<

Christelijke Volkspartij (Duitsland)
De Christliche Volkspartei (CVP) was een Christen-democratische politieke partij in de Bondsrepubliek Duitsland. De partij ontstond op 22 juli 1956 als gevolg van een fusie tussen de Christliche Volkspartei des Saarlandes en de Saarlandse afdeling van de Rooms-

Zentrumspartei
De Deutsche Zentrumspartei – Älteste Partei Deutschlands gegründet 1870 (Duitse Centrumpartij; kortweg ZENTRUM) is een Duitse katholieke en democratische partij (1870-1933; 1945-heden).

Oprichting

In 1848 werd er door democraten in het Duitse Frankfurt een volksvertegenwoordiging opgericht. Onder de liberalen en democraten die zitting namen