:: wikimiki.org ::

Microsoft Windows

Microsoft Windows

Microsoft Windows on PC:lle tarkoitettujen graafisten käyttöliittymien ja käyttöjärjestelmien perhe, jonka Microsoft esitteli vuonna 1985. Se on nykyisin maailman käytetyin käyttöjärjestelmä ja sillä on suuri markkina-asema, koska se tulee yleensä uusien PC-koneiden mukana. Windows kehitettiin alun perin MS-DOSin käyttöliittymäksi, jolla pyrittiin helpottamaan PC-koneiden käyttöä ja parantamaan niiden kilpailumahdollisuuksia Applen Macintosh-koneita vastaan. Nykyisin Windows on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, joskin sen mainetta ovat tahranneet lukuisat monopolisyytökset ja epävakaus. Windows 3.0 julkaistiin 1990, ja sen myynti räjähti käsiin. Vähitellen suosituimmat DOS-ohjelmat alkoivat siirtyä graafiseen ympäristöön. Windows 95 oli seuraava askel, se mm. uudisti verkkotoiminnot ja käyttöliittymän. Windows-käyttöjärjestelmäpakettiin kiinteästi kytkettyjä sovellusohjelmia ovat mm. Windows Media Player ja Internet Explorer. Microsoft aloitti OS/2:een perustuvan Windows NT:n toimitukset 1993. NT suunniteltiin vakautta vaativiin työasemiin ja palvelimiin. Koska se ei tarvinnut alleen 16-bittistä DOS-käyttöjärjestelmää, se pystyi käyttämään täysipainoisesti hyväkseen 32-bittisten x86-suorittimien muistinsuojaus- ja moniajo-ominaisuuksia. NT tuki myös moniprosessorointia. Microsoft oli jo pitkään yrittänyt sulauttaa yritys- ja kotikäyttäjien Windowseja yhteen, mutta se tapahtui vasta 2001, kun julkaistiin Windows 98:n ja 2000:n yhdistelmä, NT-teknologiaan pohjautuva Windows XP. Ja kehitys on jatkunut, uusi käyttöjärjestelmä, Vista, julkaistaan vuonna 2006.. Windowsista julkaistiin ensimmäinen kannettaviin pienlaitteisiin tarkoitettu Windows CE-versio vuonna 1996. Windowsin käyttöliittymä kuuluu siihen visuaalisten käyttöliittymien perheeseen, joka pohjautuu Xeroxin alkuperäiseen tutkimushankkeeseen.

Windowsin versiot

- Windows 1.0 (1985)
- Windows 2.0 (1987)
- Windows 3.0 (1990)
- Windows 3.1 (1992)
- Windows 3.11 (1993)
- Windows NT 3.51 (1993)
- Windows 95 (1995)
- Windows 95 OSR2
- Windows 95 OSR 2.1
- Windows 95 OSR 2.5
- Windows CE (1996)
- Windows NT 4 (1996)
- Windows 98 (1998)
- Windows 98 SE (Second Edition, 1999)
- Windows 2000 (2000)
- Windows ME (Millennium Edition, 2000)
- Windows XP (2001)
- Windows Server 2003 (2003)
- Windows Vista (2006)

Emulointi

Emulointi ja virtuaalikoneiden käyttö mahdollistaa joidenkin Windows-sovelluksien käytön ilman Microsoft Windowsia tai toisen käyttöjärjestelmän sisään asennetussa Windowsissa jopa muilla kuin PC-yhteensopivilla koneilla.
- WINE
- Virtual PC
- ReactOS
- Win4Lin
- VMware

Aiheesta muualla

- [http://www.microsoft.com/windows/ Microsoftin oma Windows-sivu]
- [http://www.levenez.com/windows/ Historiaa: aikajana] ms:Microsoft Windows zh-min-nan:Microsoft Windows ko:마이크로소프트 윈도우즈 ja:Microsoft Windows simple:Microsoft Windows th:ไมโครซอฟท์วินโดวส์

IBM PC

IBM PC (Personal Computer) oli IBM-yhtiön vuonna 1981 markkinoille tuoma mikrotietokone ja sen aloittama sarja. Useimmat nykyisin koti- ja ammattikäyttöön myytävät tietokoneet ovat IBM:n PC-koneiden kanssa yhteensopivia ja niistä käytetään usein lyhyttä yleisnimitystä PC. Alkuperäisen IBM PC:n tarkoitus oli kilpailla kotitietokonemarkkinoista niitä silloin vallinneen Applen kanssa. IBM PC epäonnistui kotitietokoneena, mutta se saavutti suosiota ammattikäytössä. PC-sarja ja sen kanssa yhteensopivat koneet olivatkin melko suosittuja ammattilaiskoneita koko 1980-luvun ajan. Koteihin PC:t tulivat suuremmassa määrin vasta 1990-luvulla. Henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja koneita oli tehty jo 1970-luvulta lähtien, mutta IBM PC:n merkitys oli siinä, että IBM suurena yrityksenä toi uskottavuutta mikrojen kehityssuuntaan ja teki niistä myös monien yritysten silmissä varteenotettavia vaihtoehtoja keskuskonepohjaisille ratkaisuille.

Kloonit

IBM teki laitteistoarkkitehtuuristaan avoimen, jotta se voisi myydä ROM-varusohjelmistoaan eli BIOSiaan muille valmistajille käytettäväksi niiden omissa IBM PC -yhteensopivissa koneissa. Muut valmistajat kuitenkin saivat nopeasti aikaan omia lisenssimaksuista vapaita BIOS-kloonejaan, mikä ennen pitkää johti lukemattomien IBM PC -kloonien esiinvyöryyn ja markkinoiden siirtymiseen IBM:ltä niille. Nykyisin Compaqin ja Dellin kaltaiset kloonivalmistajat ovat suurimpia PC-valmistajia ja IBM itse on luopunut vuoden 2004 lopulla mikrotietokoneiden valmistuksesta myymällä valmistuksensa Kiinaan. Kaupan toteutuminen oli kiinni Yhdysvaltain viranomaisista, jotka olivat huolissaan kansallisesta turvallisuudesta, koska IBM:llä on tehdas Yhdysvalloissa. Lupa myyntiin kuitenkin myönnettiin, mutta toiminnalle asetettiin joitakin ehtoja. IBM:n valtakauden jälkeen PC-standardien eteenpäinviennistä ovat vastanneet yksittäisten komponenttien valmistajat kuten suoritin- ja emolevyvalmistaja Intel, joka toi PC-maailmaan mm. PCI- ja AGP-väylät sekä ATX-standardin. Ohjelmistotasolla yhteisinä nimittäjinä ja yhteensopivuuden takaajina ovat suosittujen käyttöjärjestelmien laitteistorajapinnat. Useimmista muista mikrotietokonetyypeistä poiketen PC ei ole siirtynyt pois alkuperäisestä CISC-suoritinarkkitehtuuristaan, vaan uusimmatkin PC-suorittimet ovat edelleen laitteistotasolla 8086-yhteensopivia. Vaihtoehtoisia suoritinarkkitehtuureita PC-laittelle ovat tarjonneet mm. DEC (vuonna 1992 julkaistu 64-bittinen Alpha) sekä Intel (IA-64-arkkitehtuuri ja sen mukaiset Itanium-suorittimet). Nämä eivät kuitenkaan ole tehokkuudestaan huolimatta menestyneet tavallisten käyttäjien keskuudessa huonon x86-ohjelmien suorituskyvyn vuoksi.

IBM PC -malleja

IBM PC 5150

Alkuperäinen IBM PC -malli, joka julkistettiin vuonna 1981. Kone menestyi kotitietokonemarkkinoiden sijaan ammattikäytössä, mutta kotitietokonetaustasta kertovat mm. ROM-muistina varusohjelmistona oleva BASIC-tulkki ja kasettiaseman käyttäminen perustallennusvälineenä. Näytönohjaimena oli CGA, joka pystyi käyttämään näyttölaitteena myös tavallista televisiota. Muistia oli myytävissä malleissa valmiina joko 16 tai 64 kilotavua, ja sitä saattoi laajentaa 256 kilotavuun asti. Koneessa oli kaikkiaan viisi ISA-laajennuskorttipaikkaa ja suorittimena oli Intel 8088.

IBM PC/XT

Paranneltu IBM PC -tyyppi (eXtended Technology), joka tarkoitettiin nimenomaan ammattikäyttöön. Koneessa oli vakiona levykeasema ja 10 megatavun kiintolevy, ja muistin saattoi myöhemmissä malleissa laajentaa aina 640 kilotavuun asti. Näytönohjainvaihtoehtona oli CGA:n (Color Graphics Adapter) lisäksi MDA (Monochrome Display Adapter), joka kykeni näyttämään vain yksiväristä tekstiä, mutta käytti siihen silmälle miellyttävämpää erottelutarkkuutta. CGA:n ja MDA:n kanssa kilpaili myös Hercules-yhtiön HGC-näytönohjain (Hercules Graphics Card), joka tarjosi MDA-yhteensopivan tekstitilan lisäksi myös tarkan yksivärisen grafiikkatilan. Se ei kuitenkaan ollut yhteensopiva CGA:n grafiikkatilojen kanssa, mistä syystä pelkkää CGA:ta tukevien ohjelmistojen kanssa piti käyttää ohjelmallista emulaattoria.

IBM PCjr

IBM havitteli kotitietokonemarkkinoita itselleen vielä toisen kerran, vuonna 1983 julkaistulla PCjr:llä. Se sisälsi vakiomallissa levyaseman, 64 kilotavua muistia sekä hieman parannellut grafiikka- ja ääniominaisuudet. Kone oli kuitenkin edelleen kalliimpi kuin esimerkiksi paremmilla grafiikka- ja ääniominaisuuksilla varustettu Commodore 64 eikä siksi menestynyt. PCjr:n myyntiä yritettiin vauhdittaa myös varta vasten sille tehdyillä peleillä, kuten Sierra-yhtiön uudenlaisella graafisella seikkailupelillä King's Questilla. Pelit eivät kuitenkaan pelastaneet PCjr:ää, vaikka esimerkiksi Sierran seikkailupelisarjasta tuli myöhemmin hyvin suosittu etenkin PC-kloonien yleistyessä kotikäytössä 1990-luvulla. Tunnettu PCjr-klooni oli Tandy 1000.

IBM PC/AT

AT (Advanced Technology) oli vuonna 1984 julkistettu XT:n seuraaja. Se käytti suorittimenaan Intel 80286:ta ja siihen kuului 20 megatavun kiintolevy. ISA-korttipaikat oli laajennettu 16-bittisiksi. AT:n yhteydessä julkistettiin myös 16-väriseen tarkkuusgrafiikkaan kykenevä EGA-näytönohjain. AT muistetaan nykyään etenkin kloonikoneissa pitkäaikaiseksi standardiksi muodostuneesta emolevy- ja kotelotyypistä, jota alkoi vähitellen syrjäyttää vasta Intelin vuonna 1995 julkistama ATX. 8088-suorittimesta periytyvä taaksepäinyhteensopivuuden taakka alkoi painaa jo AT-aikoina. 80286-suoritin oli 8088-yhteensopiva mutta tuki myös muistinsuojausta ja 16 megatavun muistiavaruutta siinä missä 8088:n muistiavaruus oli rajoittunut yhteen megatavuun. DOS-käyttöjärjestelmät olivat kuitenkin rakentuneet pitkälti 8088:n muistinkäsittelyn varaan, mistä syystä tavanomaista 640 kilotavun perusmuistia laajemman muistin käyttämiseksi 8088-yhteensopivuustilasta käsin tarvittiin erityisiä teknisiä ratkaisuja.

IBM PS/2

Personal System /2 oli vuonna 1987 aloitettu sarja, joka käytti 80286- ja 80386-suorittimia. PS/2-sarjassa tehtyjä uudistuksia olivat mm. MCA-väylä, 3.5 tuuman levykeasema, MCGA- ja VGA-näytönohjaimet sekä uudenlaiset näppäimistö- ja hiiriliitännät. PS/2 epäonnistui taloudellisesti muun muassa siksi, että se rikkoi AT:n aikana kloonikoneiden teollisuusstandardeiksi muodostuneita teknologioita.

IBM PS/1

Vuonna 1990 julkistettu PS/1 oli IBM:n yritys kilpailla kotikoneina yleistymään päin olleiden PC-kloonien kanssa. PS/1:t olivat käytännössä edullisempia ja riisuttuja kotikäyttöön tarkoitettuja PS/2-malleja. Vuonna 1994 PS/1-sarjan nimi vaihdettiin Aptivaksi. Aptiva-sarjan koneita myytiin vielä vuoden 2000 alussa, mutta kloonikoneteollisuus pakotti tällöin IBM:n poistumaan lopullisesti PC-markkinoilta.

Suosituimmat käyttöjärjestelmät

DOS

Ensimmäinen IBM PC:n ajama käyttöjärjestelmä oli Microsoftin IBM:lle myymä ja IBM:n suureksi osaksi uudelleenkirjoittama PC-DOS. Microsoft jatkoi oman käyttöjärjestelmänsä myyntiä kloonivalmistajille MS-DOS-nimellä. DOS-järjestelmät säilyttivät suosionsa sitkeästi vielä 2000-luvulle saakka osana Windows-käyttöjärjestelmäpakettia. Apple Macintoshin ilmestymisen myötä myös PC-maailmassa tuli tarve graafisille käyttöliittymille. Nämä olivat yleensä DOS-ohjelmia, jotka tarjosivat sovellusohjelmilleen esimerkiksi yhtenäisen grafiikkakirjaston sekä näytönohjain- ja tulostinajurit. Jotkut tarjosivat jopa käyttöjärjestelmämäisiä toimintoja kuten paremman muistinhallinnan ja moniajon. Suosittuja tällaisia ohjelmia olivat Microsoftin Windows, Digital Researchin GEM sekä Berkeley Softworksin GEOS.

OS/2

Microsoft ja IBM alkoivat kehittää vuonna 1985 uutta käyttöjärjestelmää, jonka oli tarkoitus paikata DOSin puutteita ja tarjota tuki 286-suorittimen paremmalle muistinhallinnalle ja moniajolle. Vuonna 1987 julkistettu OS/2 oli alkujaan käyttöliittymältään vain tekstipohjainen, vaikka tarjosikin grafiikan piirtämistä varten oman rajapintansa. OS/2:n MS-DOS-yhteensopivuus oli kuitenkin huono, eikä se siitä johtuen menestynyt odotetulla tavalla. Vuonna 1990 IBM:n ja Microsoftin yhteistyö päättyi, ja yhtiöt jatkoivat käyttöjärjestelmän kehittämistä kumpikin omilla tahoillaan. Microsoft uudelleennimesi kehittämänsä OS/2 3.0:n tällöin Windows NT:ksi. OS/2:sta ja Windowsista tuli 1990-luvulla kilpailevia järjestelmiä. Kumpikin tarjosi graafisen käyttöliittymän sekä parannetun yhteensopivuuden DOS-ohjelmien kanssa. OS/2 tuki myös Windows 3.1 -ohjelmia, mutta OS/2-ohjelmat eivät toimineet Windowsissa. Windows kuitenkin voitti kilpailun johtuen muun muassa avoimemmasta suhtautumisesta ohjelmistokehittäjiä kohtaan.

Windows NT

Windows NT:n ensimmäinen versio 3.1 julkistettiin vuonna 1993. Nykyiset Windows-käyttöjärjestelmät (kuten Windows 2000 ja Windows XP) ovat NT-pohjaisia, vaikka myös MS-DOS-pohjaisten Windowsien sarja (mm. Windows 95, Windows 98 ja Windows ME) jatkui niiden rinnalla hyvin pitkään.

UNIX

Jo alkuperäistä IBM PC:tä yritettiin myydä myös vaatimattomana UNIX-työasemakoneena. Ensimmäinen IBM PC:n ajama UNIX-järjestelmä oli Microsoftin kehittämä Xenix, jonka kehittämistä jatkoi myöhemmin Santa Cruz Operation -yhtiö nimellä SCO UNIX. PC-unixeja käytettiin pitkään vain muutamilla erityisaloilla. Unix-järjestelmät nousivat kuitenkin 1990-luvulla myös tavallisten käyttäjien (etenkin tietokoneharrastajien) suosioon ilmaisten ja vapaiden UNIX-käyttöjärjestelmien kuten GNU/Linuxin ja FreeBSD:n myötä.

Katso myös

- Mikrotietokone
- PC Luokka:Tietokoneet ja:PC/AT th:ไอบีเอ็มพีซี

Microsoft

Microsoftin logo

Microsoft Corporation on maailman suurin ohjelmistoalan yritys. Bill Gates ja Paul Allen perustivat yhtiön Albuquerquessa, Uuden Meksikon osavaltiossa vuonna 1975. Yhtiön päämaja sijaitsee Redmondissa Washingtonissa. Microsoft on useissa tietokoneissa käytettävän Windows-käyttöjärjestelmän valmistaja ja myyjä. Yhtiö on merkittävä mm. seuraavista syistä:
- mahdollisesti huomattavin esimerkki taloustieteen network externality-periaatteesta
- perustajat ovat maailman rikkaimpien ihmisten joukossa
- syytetty useita kertoja kilpailua vääristävistä toimista
- yksi ensimmäisistä tietokoneohjelmien tuottamiseen keskittyvistä yrityksistä

Tuotteet

Microsoftin tärkeimpiä tuotteita ovat olleet:
- Microsoft BASIC-ohjelmointikieli (monia versioita useille eri koneille)
- MS-DOS-käyttöjärjestelmä
- Microsoft Windows -käyttöjärjestelmä
- Microsoft Office -toimisto-ohjelmisto.
- Internet Explorer -WWW-selain.
- Xbox- ja Xbox 360 -pelikonsolit.
- Eräät pelit, kuten
- Microsoft Flight Simulator -lentosimulaattori-sarja
- Age of Empires -strategiapeli ja sen jatko-osat

Kritiikkiä

Microsoftin toimintaa ovat kritisoineet etenkin avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen kannattajat, joiden mukaan yhtiö on tällä hetkellä tunnetuin esimerkki FUD-strategian käytöstä liiketoiminnassaan. Microsoft on joutunut useaan otteeseen oikeudenkäynteihin, jotka ovat useimmiten koskeneet määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Ongelmia on aiheutunut esimerkiksi siitä, että Microsoftin on väitetty saavan suhteettoman edun kilpailijoihinsa, mikäli se laittaa käyttöjärjestelmäänsä mukaan ohjelmiaan (kuten Internet Explorer-nimisen WWW-selaimen), joita vastaan muut yrittävät kilpailla.

Faktaa

- Nimeä Microsoft käytettiin ensimmäisen kerran 29. marraskuuta 1975 Bill Gatesin kirjeessä Paul Allenille.
- Microsoftista (ilman yhdysviivaa) tuli rekisteröity tavaramerkki 26. marraskuuta 1976.
- 1980 alkupuolella Microsoft teki kotitietokonejärjestelmän nimeltä MSX yhteistyössä monien yhtiöiden kanssa. Siitä tuli hyvin suosittu Euroopassa ja Japanissa, mutta IBM:n PC kasvaneessa suosiossaan sai MSX:än ja monet muut samantapaiset poistumaan markkinoilta.
- Vuonna 1987 Microsoft otti käyttöön nykyisen logonsa, Scott Bakerin suunnitteleman "Pacman Logon".

Aiheesta muualla

; Yhtiön omia sivustoja
- [http://www.microsoft.com/ Microsoftin pääsivusto]
- [http://www.microsoft.fi/ Microsoftin suomalainen kotisivu]
- [http://www.msn.com/ Microsoft Network (MSN)]
- [http://www.xbox.com/ Microsoft Xbox]
- [http://msdn.microsoft.com/ Microsofin ohjelmointisivusto (MSDN)] Luokka:Ohjelmistoyhtiöt zh-min-nan:Microsoft ko:마이크로소프트 ja:マイクロソフト simple:Microsoft th:ไมโครซอฟท์

MS-DOS

Käynnistetään MS-DOS... 

C:\>_

Esimerkki MS-DOS:n komentorivistä, joka näyttää tämänhetkisen hakemistopolun olevan C-aseman juuressa.

MS-DOS (Microsoft Disk Operating System) on Microsoftin vuonna 1981 julkaisema tekstipohjainen käyttöjärjestelmä. Se oli ensimmäinen laajalti levinnyt käyttöjärjestelmä IBM PC -järjestelmiin. Viimeisin itsenäinen versio, 6.22, julkaistiin vuonna 1994, minkä jälkeen MS-DOS on sisältynyt Windows-käyttöjärjestelmäpaketteihin. Windows 95, 98 ja ME toimivat MS-DOSin päällä, vaikka tämä onkin enimmäkseen käyttäjältä piilotettu. Myös uusissa NT-pohjaisissa Windows-versioissa on yhä mukana MS-DOS-yhteensopiva komentotulkki sekä jonkinlainen emulaattori, joka mahdollistaa useimpien MS-DOS-ohjelmien toiminnan. Seattle Computer Systems kehitti MS-DOSin edeltäjän, jonka alkuperäinen nimi oli QDOS eli Quick and Dirty Operating System (suomeksi kirjaimellisesti "nopea ja likainen käyttöjärjestelmä", mutta parempi käännös olisi ehkä "pikaisesti kyhätty käyttöjärjestelmä"). Se kehitettiin tilapäisenä ratkaisuna yhteensopivuuden saavuttamiseksi markkinoita johtaneen CP/M-käyttöjärjestelmän kanssa. Microsoft osti QDOSin lisensoidakseen sen edelleen IBM:lle, joka nimesi sen aluksi IBM-DOSiksi ja myöhemmin PC-DOSiksi. Samalla Microsoft jatkoi sen kehittämistä nimellä MS-DOS. Nämä tuotteet olivat aluksi identtisiä, mutta eriytyivät myöhemmin. MS-DOSin pääasiallisena käyttöliittymänä toimii komentotulkki nimeltä command.com sen sisältävän tiedoston nimen mukaan. MS-DOSia ei koskaan suunniteltu moniajoa tukevaksi. Intelin 80386-prosessorin tarjoamien edistyneiden muistinhallintatoimintojen myötä tätä rajoitetta pystyttiin kuitenkin kiertämään. MS-DOSista on olemassa ainakin seuraavat versiot: 1.25, 2.0, 2.01, 2.11, 2.25, 3.0, 3.1, 3.2, 3.21, 3.30, 3.3Plus, 3.3T, 3.31, 4.0, 4.01, 4.01a, 5.0, 5.0a, 6.0, 6.20, 6.21, 6.22, 7.0, 7.10, 7.10a ja 8.0. (versioita 7.0:sta alkaen ei ole myyty erikseen, vaan ne on toimitettu Windowsin mukana) MS-DOS sai alussa ominaisuuksia muista käyttöjärjestelmistä. Versio 2.0 sisälsi Unixista omaksutut alihakemistot, putket ja tulostuksen uudelleenohjauksen. Versio 5.0 paransi muistinhallintaa, jolloin osa kooltaan kasvaneesta MS-DOSista voitiin siirtää 80286- ja 80386-koneissa muille muistialueille viemästä DOSin kallisarvoista 640 kilotavun perusmuistia. Versiossa 6.0 tuli mukaan defrag-levyneheytysohjelma ja DoubleSpace-levynpakkaus, joka korvattiin Microsoftin ja Stac Technologiesin välisen patenttioikeudenkäynnin jälkeen versiossa 6.22 DriveSpace-nimisellä ohjelmalla. Kesäkuussa 1994 julkaistu MS-DOS 6.22 oli myös viimeinen erikseen myytävä MS-DOS. Versio 7.0 oli saatavissa ainoastaan Windows 95 -ikkunoinnin mukana. Microsoftin vakuutteluista huolimatta Windows 95 käynnistyi MS-DOS pohjalla ja asentui command-nimiseen alihakemistoon. Käyttöjärjestelmässä olivat uutuutena mukana tuki pitkille tiedostonimille ja "CD..." ja "CD...." -komennot.

MS-DOS-tyyppisiä käyttöjärjestelmiä

- DR-DOS
- FreeDOS
- OpenDOS
- PC-DOS
- PTS-DOS
- QDOS

Linkkejä

- [http://www.computerhope.com/msdos.htm MS-DOS help and commands] Luokka:Käyttöjärjestelmät ko:MS-DOS ja:MS-DOS

PC

:PC-lyhenteen muut merkitykset, katso täsmennyssivu. PC (engl. Personal Computer) tarkoittaa kolmea eri asiaa:
- IBM-yhtiön mikrotietokonesarjaa, joka johti lyhenteen yleistymiseen; katso IBM PC.
- IBM PC -yhteensopivia tietokoneita, jotka noudattavat IBM:n PC-tietokonesarjan pohjalta muodostuneita standardeja.
- Henkilökohtaisia tietokoneita yleensä, erotuksena keskustietokoneista ja palvelimista. Nykyisin suurin osa käytössä olevista henkilökohtaisista tietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, mistä syystä PC-lyhenteen käyttö muista kuin näistä koneista voi olla hyvinkin harhaanjohtavaa. Nykyisin käytetyimpiä henkilökohtaisia tietokoneita PC-yhteensopivien lisäksi ovat Applen Macintosh-koneet sekä Sunin ja HP:n kaltaisten valmistajien UNIX-työasemakoneet. Myös monia vanhoja kotimikroja on vielä käytössä peli- ja harrastuskoneina.

Henkilökohtaiset tietokoneet

Henkilökohtainen tietokone tarkoittaa yleisen määritelmän mukaan sellaista tietokonetta, joka on riittävän pieni ja edullinen, jotta sen voi antaa kokonaisuudessaan yhden henkilön käyttöön. Ennen henkilökohtaisten tietokoneiden kautta tietokoneet olivat valtioiden (ENIAC), sitten pienempien organisaatioiden ja lopulta organisaation osien tietokoneita. Alkuvaiheessa tavallinen käyttäjä ei päässyt suoraan koneisiin käsiksi lainkaan, ja myöhemmin tuli käyttöön ositusajo, jossa monet käyttivät samaa konetta siihen yhteydessä olleiden päätteiden avulla. Varsinainen henkilökohtaisten tietokoneiden aika alkoi 1970-luvulla mikroprosessorin keksimisen jälkeen, kun elektroniikkaharrastajat toteuttivat halpojen mikropiirien avulla omia koneitaan. Varhaisia henkilökohtaisia tietokoneita olivat mm. Altair 8800, Apple I ja II sekä Commodore PET. 1980-luvulle tultaessa henkilökohtaiset tietokoneet jakautuivat vahvasti kotitietokoneisiin (kuten Commodore 64) ja ammattikoneisiin (kuten IBM PC ja Apple Macintosh).

IBM PC -yhteensopivat

Pääartikkeli: IBM PC Vuonna 1981 tuli markkinoille IBM PC, joka saavutti etenkin IBM:n uskottavuuden ansiosta suuren suosion ja paransi sen myötä myös henkilökohtaisten tietokoneiden uskottavuutta ammattikäytössä. Varsin pian muut valmistajat alkoivat valmistaa IBM P -sarjan koneiden kanssa yhteensopivia ns. klooneja, jotka 1990-luvulla olivat jo syrjäyttyneet IBM:n koneet. Vielä 1980-luvulla IBM PC ja sen kloonit olivat vain yksittäinen mikrotietokonetyyppi muiden joukossa, mutta 1990-luvulla niiden osuus myytävistä henkilökohtaisista tietokoneista lisääntyi huomattavasti. PC-yhteensopivat koneet yleistyivät myös kotikäytössä ja syrjäyttivät aiemmin suositut kotimikrot, mikä myös häivytti koti- ja ammattikoneiden välisen rajan. Useimmat modernit mikrotietokoneet ovat IBM PC -laitteistoarkkitehtuurin mukaisia. Ne käyttävät Intelin, AMD:n, VIA Technologiesin tai Transmetan valmistamia x86-yhteensopivia suorittimia. Myös Apple Computer käyttää tietokoneistaan Personal Computer -nimitystä, mutta muiden Unix-koneiden valmistajat kutsuvat henkilökohtaisia tietokoneitaan mieluummin työasemiksi. Luokka:Tietokoneet ms:Komputer peribadi ko:개인용 컴퓨터 ja:パーソナルコンピュータ th:คอมพิวเตอร์ส่วนบุคคล

Apple

:Apple-levy-yhtiöstä kertoo sivu Apple Records. Apple Computer on Macintosh-tietokoneita, Mac OS X -käyttöjärjestelmää, ohjelmistoja ja iPod-musiikkisoittimia valmistava yritys. Applen Mac OS X -käyttöjärjestelmällä varustetut Apple Macintosh -tietokoneet ovat tunnettuja helppokäyttöisyydestä, muotoilusta, vakaudesta ja turvallisuudesta. Tuotantopuolella Applen valmistamat Final Cut Pro -videoeditointiohjelma ja Logic Pro musiikki- ja äänituotanto-ohjelma ovat alan johtavia ohjelmistoja. Yrityksen ovat perustaneet Steve Jobs, Steve Wozniak ja "Mike" Markkula vuonna 1976, jolloin Apple Computer julkaisi tunnetuksi tulleen Apple II-mikrotietokoneen. Myöhemmin Apple julkaisi ensimmäisen graafisella Mac OS (System) -käyttöliittymällä varustetun edistyksellisen Macintosh-kotitietokoneen vuonna 1984.

Tuotteita

- Apple II tuli markkinoille 1977.
- Ensimmäinen Macintosh tuli markkinoille vuonna 1984.
- Ensimmäinen yhtiön kannettava Macintosh Portable 1989 ja vuonna 1991 tunnettu PowerBook.
- Vuonna 1994 yhtiö otti käyttöön Motorolan, IBM:n ja Applen yhteistyössä kehittämän PowerPC-suorittimen.
- Vuonna 1997 Motorolan G3 prosessorilla varustettu Power Macintosh G3.
- Vuonna 1998 Apple julkaisi suuren suosion saaneen iMac kotitietokoneen.
- Vuonna 1997 Motorolan G4 prosessorilla varustettu Power Macintosh G4.
- Vuonna 2001 Apple julkaisi uuden Unix pohjaisen Mac OS X käyttöjärjestelmän.
- Vuonna 2001 yhtiö toi markkinoille kannettavan iPod-musiikkisoittimen.
- Vuonna 2003 Apple julkaisi maailman ensimmäisen kuluttajille suunnatun 64-bittisen Power Mac G5 tietokoneen. 350px

Aiheesta muualla

- [http://www.apple.fi Applen suomenkieliset sivut]
- [http://www.fimug.fi fiMUG (Finnish Macintosh User Group)]
- [http://www.hopeinenomena.net Hopeinen Omena - Suomalainen Mac aiheinen keskustelufoorumi]
- [http://www.omenamehu.org Omenamehu - Suomalainen Mac aiheinen keskustelufoorumi] Luokka:Tietotekniikkayhtiöt Luokka:Ohjelmistoyhtiöt ms:Apple ko:애플 컴퓨터 ja:アップルコンピュータ simple:Apple Computer th:แอปเปิล คอมพิวเตอร์

Macintosh

__NOTOC__ Macintosh on Apple Computerin luoma mikrotietokoneperhe, jota mainostetaan erityisesti helppokäyttöisenä. Macintosh-projekti alkoi vuoden 1979 alussa Jef Raskinin johdolla. Steve Jobs kiinnostui projektista kallimman Lisa-tietokoneen korvaajana. Xeroxin PARCin tutkimuslaitokseen tutustuminen joulukuussa 1979 vaikutti myös Lisan ja Macintoshin suunnitteluun. Macintoshin edeltäjä Lisa-tietokone esiteltiin tammikuussa 1983. 9 995 dollarin hinnallaan se oli kuitenkin liian kallis yritysasiakkaille ja tuotelinja lopetettiin vuonna 1986. Macintoshissa päätettiin kuitenkin käyttää useita Lisan esittelemiä edistyneitä ominaisuuksia. Ensimmäinen Macintosh tuli markkinoille tammikuussa 1984 kuuluisan, vain kerran näytetyn Super Bowl -mainoksen saattelemana. Se oli ensimmäinen kuluttajille suunnattu mikrotietokone, joka oli varustettu graafisella käyttöjärjestelmällä ja hiirellä. Kone oli varustettu Motorola 68000 suorittimella, 128 kt:n keskusmuistilla ja 3,5 tuuman levykeasemalla. Keskusyksikkö ja yhdeksän tuuman mustavalkoinen näyttö oli integroitu, eli ne olivat samassa kotelossa. Myöhemmin muistia lisättiin 512 kilotavuun, ja vuonna 1986 esitellyn Macintosh Plussan muisti oli mahdollista päivittää jopa neljään megatavuun. Macintosh Plussan perusversiossa muistia oli yksi megatavu. Plussan edistyksellinen SCSI-liitäntä salli seitsemän oheislaitteen, kuten kiintolevyjen ja kuvanlukijan liittämisen. Sen levykeaseman kapasiteetti lisättiin 800 kilotavuun. Plussasta tuli välittömästi suosittu ja se säilyi tuotannossa neljä vuotta.

Macintosh II

SCSI Macintosh Plussan hidas suoritin ja rajoittuneet grafiikkaominaisuudet haittasivat Macintoshin yleistymistä yrityskäytössä. Näitä puutteita paikkaamaan suunniteltu vuonna 1987 esitelty Macintosh II aloitti sarjan, jossa näyttö ja keskusyksikkö olivat erillään. Uutta oli myös tuki väreille ja useammalle näytölle sekä lisäkorttipaikat (Nubus-väylä). Macintoshiin kehitettiin tekstinkäsittely-, kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmia sekä laserkirjoittimia. Syntyi käsite Desktop Publishing (katso julkaisuohjelma) ja Macintoshista tuli lehtitalojen ja graafisen alan suosima tietokone. Myös äänenkäsittelyn harrastajat ja ammattilaiset ottivat koneen suosikikseen.

Macintosh 1990-luvun alusta

julkaisuohjelma Ensimmäinen kannettava Macintosh Portable tuli markkinoille vuonna 1989. Sen menestys ei ollut kovin suuri, mutta kun vuonna 1991 Macintosh PowerBook ilmestyi, se sai heti paljon jäljittelijöitä. Kymmenen vuotta markkinoilletulonsa jälkeen vuonna 1994 Macintoshissa otettiin käyttöön Motorolan, IBM:n ja Applen yhteistyössä kehittämä PowerPC-suoritin. Käyttöjärjestelmä ja useat ohjelmat toimivat aluksi osittain emuloituna, kunnes niistä saatiin kehitettyä uuden suorittimen käskykantaa suoraan käyttävät versiot. Vuonna 1998 julkistettiin uudenlainen Macintosh: iMac. Siitä tuli varsin suosittu malli. Uutta oli mm. muotoilu, kuoren väritys, USB-liitäntä sekä levykeaseman puuttuminen. Vuonna 1999 oli vuorossa uusi edullisempi kannettava: iBook. Mac OS -käyttöjärjestelmä tuli lopulta tiensä päähän vuonna 2001 versiolla 9. Käyttöön otettiin UNIX:iin perustuva, edelleen graafinen käyttöjärjestelmä Mac OS X eli "kymppi". Siirtymäkauden ajan Macintosh-mallit olivat käynnistettävissä sekä Mac OS 9:ään että Mac OS X:ään, mutta nykyiset mallit voi käynnistää ainoastaan Mac OS X:llä. Mac OS 9:ää ja vanhoja ohjelmia voi kuitenkin käyttää edelleen Mac OS X:n Classic -ympäristössä. Vuonna 2003 Macintoshissa otettiin käyttöön 64-bittinen PowerPC G5 -suoritin, sekä yksin että pareittain. Vuonna 2006 Macintosheissa otetaan käyttöön Intelin valmistamat x86-suorittimet. Syynä päätökseen on, että PowerPC-suorittimien lämmönkehitys ja virrankulutus oli kannettaviin tietokoneisiin liian suuri, eikä arkkitehtuuri kehittynyt odotetulla nopeudella.

Katso myös

- Steve Jobs

Aiheesta muualla

- [http://www.apple.com/fi/ Apple Computersin suomenkieliset Internet-sivut]
- [http://www.fimug.fi/ Suomen Macintosh-käyttäjien yhdistys fiMUG ry.]
- [http://www.macmaailma.fi Macmaailma, Mac-aiheisia uutisia suomen kielellä]
- [http://www.macsanomat.fi/ Macsanomat, Mac-aiheisia uutisia suomen kielellä]
- [http://www.applegarden.fi/ AppleGarden-keskustelualueet]
- [http://www.hopeinenomena.net/ Hopeinen Omena -keskustelualueet]
- [http://www.omenamehu.org/ Omenamehu -keskustelualueet] Luokka:Tietokoneet ko:매킨토시 ja:Macintosh simple:Macintosh

Internet Explorer

Internet Explorer (IE) on määräävän markkina-aseman saavuttanut Microsoftin WWW-selain, joka tulee jokaisen Windows-käyttöjärjestelmän mukana. Selaimen edellinen virallinen versio, 6.0, on vuodelta 2001. Microsoft julkaisi Internet Explorer 7.0:n betaversion kesällä 2005. Selaimen uusi versio on asennettavissa vain Windows XP- ja Windows Vista -käyttöjärjestelmiin.[http://www.microsoft.com/windows/IE/ie7/default.mspx] Selaimesta tehtiin lähes näihin päiviin asti myöskin Macintosh-versiota, mutta kesäkuussa 2003 Microsoft ilmoitti, ettei se enää jatka Macintosh-version kehittämistä, koska Apple kehitti oman Safari-selaimensa Macintoshille. Huomattavaa Macintoshin IE:ssä lienee se, että sen myöhemmät versiot tukevat sekä läpinäkyviä PNG-kuvia että CSS-tyylisivuja paremmin kuin uusin Windows-sisarensa. IE:stä on julkaistu versioita myös HP-UXille ja Solarikselle. Internet Explorerin Windows-versio on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Sitä on syytetty mm. huonosta tietoturvasta ja virheellisestä tuesta web-standardeille.

Versiohistoria

- Versio 1.0 (Final) -- elokuussa 1995
- Versio 2.0 (Final) -- marraskuussa 1995
- Versio 3.0 (Final) -- elokuussa 1996
- Versio 4.0 (Final) -- lokakuussa 1997
- Versio 5.0 (Final) -- maaliskuussa 1999
- Versio 5.5 (Final) -- heinäkuussa 2000
- Versio 6.0 (Final) -- lokakuussa 2001

Linkkejä

- [http://www.microsoft.com/windows/ie_intl/fi/ Lataa Internet Explorerin viimeisin versio]

Katso myös

- HTTP
- FTP Luokka:Selaimet ms:Internet Explorer ko:인터넷 익스플로러 ja:Internet Explorer simple:Internet Explorer th:อินเทอร์เน็ตเอ็กซ์พลอเรอร์

Bittisyys

Bittisyys on yleinen tietotekniikan käsite, jonka vaihtelevat, sekavat ja epäjohdonmukaiset käyttötavat aiheuttavat usein sekaannuksia sekä maallikoiden että perehtyneempien käyttäjien keskuudessa. Yleisesti sillä kuitenkin tarkoitetaan sitä, kuinka monesta bitistä koostuvissa palasissa jotain tietoa käsitellään.

Yleistä

Binääriluvun bittisyys tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka monesta bitistä eli binäärinumerosta 1 tai 0 luku koostuu: 8-bittisellä binääriluvulla voi ilmaista 256 mahdollista arvoa, esimerkiksi desimaalilukujen 0 - 255 vastineet. Muistipaikan tai väylän "bittisyys" viittaa siihen, kuinka monta bittiä siihen mahtuu rinnakkain. Jos jossain laitteessa on esimerkiksi 32-bittinen dataväylä, pystyy muistin ja suorittimen välillä siirtämään korkeintaan 32 bittiä leveän sarjan kerrallaan. 64 bittiä pitkä tieto on tällaisessa koneessa siirrettävä kahdessa palasessa.

Suorittimet

Tietokoneen tai suorittimen bittisyydellä tarkoitetaan useimmiten joko dataväylän tai yleisrekisterien leveyttä:
- MOS 6502 on 8-bittinen suoritin, koska sen dataväylä ja useimmat rekisterit ovat 8-bittisiä. 6502:ta käyttäviä laitteita sanotaan myös 8-bittisiksi.
- Myös Zilog Z80 on varsin yksiselitteisesti 8-bittinen suoritin, vaikka siinä on myös 16-bittisiä rekistereitä ja se kykenee joihinkin 16-bittisiin laskutoimituksiin. Sen dataväylä on kuitenkin 8-bittinen.
- IBM PC:tä ei koskaan sanottu 8-bittiseksi koneeksi, vaikka sen suorittimena oli Intel 8088, jonka dataväylä on 8-bittinen. Sen kaikki rekisterit ovat sentään 16-bittisiä.
- Motorola 68000:aa käyttäviä 1980-luvun tietokoneita on perinteisesti sanottu 16-bittisiksi, koska 68000:n dataväylä on 16-bittinen. Sen rekisterit ovat kuitenkin 32 bittiä leveitä, ja se suorittaa laskutoimitukset 32-bittisinä. 68000:aa onkin sanottu joskus 16-bittiseksi, joskus 32-bittiseksi, joskus 16/32-bittiseksi ja joskus "sisäisesti 32- mutta ulkoisesti 16-bittiseksi". Toisinaan sitä on sanottu jopa 24-bittiseksi, koska sen osoiteväylä on 24-bittinen.
- Intel Pentiumissa on 64-bittinen dataväylä mutta 32-bittiset yleisrekisterit. Sitä ei kuitenkaan ole juuri koskaan sanottu 64-bittiseksi suorittimeksi. Se on 32-bittinen, koska sen käskykanta-arkkitehtuuri on sama kuin 32-bittisessä 386-suorittimessa.
- AMD Athlon 64 on 64-bittinen, koska se käyttää ns. 64-bittistä X86-arkkitehtuuria eli X86-64:ää, jossa mm. yleisrekisterit ja muistiosoitus on laajennettu 64-bittisiksi. X86-64:een kuuluu toisaalta myös joitakin 128-bittisiä rekistereitä (SSE). Monissa suoritinperheissä on käytettävissä useita muunnelmia samasta konekielestä tai muuten vain erilaisia toimintatiloja, joissa ajettava koodi poikkeaa toisistaan. Näihin tiloihin viitataan yleensä "bittisyyksien" avulla, ja käsitteen merkitys vaihtelee huomattavasti suoritinarkkitehtuurista toiseen:
- X86-suorittimet (kuten 8086 ja 286) olivat alkujaan 16-bittisiä. 32-bittisen 386:n ilmestyttyä alettiin "32-bittisiä ominaisuuksia" käyttäviä ohjelmia sanoa 32-bittisiksi ja vanhempia 286-yhteensopivia ohjelmia 16-bittisiksi.
- X86-käyttöjärjestelmistä puhuttaessa kuulee joskus käytettävän ilmausta "aidosti 32-bittinen". Tämä tarkoittaa sitä ettei käyttöjärjestelmä aja normaalitilanteessa lainkaan 286-yhteensopivaa koodia.
- ARM on alusta alkaen 32-bittinen suoritinarkkitehtuuri. Joskus puhutaan kuitenkin "16-bittisestä ARM-koodista", mikä tarkoittaa niin sanotussa thumb-tilassa ajettavaa koodia, jossa yksittäisen konekäskyn pituus on 16 bittiä normaalin 32:n sijaan. Thumb-tilassakin rekisterien pituudet ja laskutoimitukset ovat kuitenkin 32-bittisiä, vain käskyt ovat lyhyempiä.

Pelikonsolit

Pelikonsolit jaotellaan usein harhaanjohtavasti teknologiasukupolviin "bittisyyden" mukaan. Jaottelu on kuitenkin pitkälti markkinoijien keksimä, sillä bittisyydet voivat viitata hyvinkin erilaisiin asioihin. Usein laitteesta on tarkoituksella etsitty markkinointikäyttöä varten leveimmät rekisterit tai väylät ja julistettu sen perusteella tietty "bittisyys".
- 8-, 16- ja 32-bittisillä konsoleilla bittisyys viittaa lähes aina suorittimeen samoin kuin tavallisillakin tietokoneilla.
- 64-bittisiä pelikonsoleita ovat mm. Nintendo 64 ja Atari Jaguar. N64:ssä on 64-bittinen suoritin, R4300. Jaguarissa on useampi suoritin, joista osa on 32-bittisiä ja osa 64-bittisiä.
- Sega Dreamcast oli ensimmäinen "128-bittinen" pelikonsoli. Sen kaksi suoritinta ovat kuitenkin molemmat 32-bittisiä, joskin pääsuorittimessa, SH-4:ssä, on joitakin 128-bittisiä rekistereitä ja muutama lähinnä 3D-laskennassa käyttökelpoinen 128-bittinen laskuoperaatio. Samalla periaatteella myös useimpia nykyisiä PC:itä voisi sanoa 128-bittisiksi.

Grafiikka

Tietokonegrafiikassa värien "bittisyys" viittaa yleensä värisyvyyteen, eli siihen, kuinka monta bittiä yhden pikselin tallentamiseen käytetään. Esimerkiksi 8-bittisellä värisyvyydellä voi kullakin pikselillä olla 256 mahdollista väriä, kun taas 16-bittisillä väreillä mahdollisia värejä on 65536. Nykyisin yleisin käytössä oleva värisyvyys on 24 bittiä, mikä mahdollistaa kaikkiaan 16777216 väriä. Katso myös: värisyvyys Näytönohjainten tapauksessa bittisyydellä tarkoitettiin aiemmin usein suurinta mahdollista värisyvyyttä, mutta nykyisin yleisemmin sisäisen muistiväylän leveyttä. Joskus näkee kuitenkin harhaanjohtavia mainoslauseita kuten "256-bittinen 3D-grafiikka", vaikka väylän leveys ei vaikuta grafiikan luonteeseen mitenkään.

Äänentoisto

Digitaalisessa äänentoistossa bittisyydellä tarkoitetaan yleensä yksittäisen ääninäytteen erottelutarkkuutta. Esimerkiksi CD-levyllä kukin ääninäyte vie tilaa 16 bittiä eli mahdollisia signaalin tasoja on 65536 erilaista.

Salaus

Kryptografiassa bittisyys viittaa yleensä salausalgoritmissa käytetyn avaimen pituuteen. Mitä pitempi avain on, sitä vaikeampi salaus on yleensä murtaa. Luokka:Tietotekniikka

X86

x86 tai 80x86 on yleinen nimi Intelin kehittämälle ja valmistamalle suoritinarkkitehtuurille. Arkkitehtuuria kutsutaan x86:ksi, koska suoritinperheen aikaisimmat jäsenet tunnistettiin niiden lopussa olevasta numerosarjasta "86", joita olivat muun muassa 8086, 80186, 80286, 386 ja 486. Koska numerosarjoja ei voida suojata tuotemerkillä, Intel ja sen kilpailijat alkoivat käyttämään tuotesuojattuja nimiä seuraavia prosessorisukupolvia varten. Esimerkkinä mainittakoon Pentium, jonka nimi on säilynyt prosessoriperheen nimenä, mutta aikasempi nimeämistapa on jäänyt sen nimitykseksi. Intel nykyään viittaa 32-bittiseen x86-arkkitehtuuriin IA-32:na, joka on lyhenne sanoista Intel Architecture, 32-bit. Luokka:Suoritinarkkitehtuurit ja:80x86

1996

Tapahtumia

Tammikuu

- 5. tammikuuta - Hamasin Yahya Ayyash kuolee Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä.
- 7. tammikuuta - Yksi historian pahimpia lumimyrskyjä iskee itäiseen USA:han. Yli 100 menehtyy.
- 14. tammikuuta - Jorge Sampaio valitaan Portugalin presidentiksi.
- 20. tammikuuta - Jasser Arafat valitaan vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi.
- 22. tammikuuta - Andreas Papandreou, Kreikan pääministeri eroo terveyssyistä. Costas Simitis muodostaa uuden hallituksen.
- 27. tammikuuta - Eversti Ibrahim Bare Mainassara syrjäyttää Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallakaappauksessa.
- 29. tammikuuta - Presidentti Jacques Chirac ilmoittaa Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta.
- 30. tammikuuta - Irlannin kansallisen vapautusarmeijan johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapetaan hänen jonottaessa työttömyyskorvaustaan.
- 31. tammikuuta - Räjähteillä lastattu rekka törmää Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa, surmaten ainakin 86 ja vahingoittaen 1400.

Helmikuu

- Irakin aseohjelman johtaja ja Saddam Husseinin vävy, Hussein Kamel, palaa Irakiin. Muutaman päivän sisällä hänen paluustaan hänet ja hänen veljensä, isänsä, sisarensa ja sisaren lapset murhataan.
- 10. helmikuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin šakissa, Kasparov voittaa kuitenkin 3 peliä ja 2 päättyy tasapeliin.

Maaliskuu

- Irak estää UNSCOM:in tarkastajien pääsyn viiteen kohteeseen. Pääsy sallitaan 17 tunnin viivytysten jälkeen.
- 11. maaliskuuta - John Howardista Australian pääministeri.
- 13. maaliskuuta - Dunblanen verilöyly: Dunbladessa, Skotlannissa Thomas Hamilton (43) kävelee koulun liikuntasaliin aseistautuneena pistoolein ja tappaa 16 4–6 vuotiasta lasta ja opettajan ennen itsemurhaansa.
- 14. maaliskuuta - Presidentti Bill Clinton määrää 100 miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan.
- 23. maaliskuuta - Taiwanissa pidetään ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valitaan uudelleen.
- 26. maaliskuuta - Kansanvälinen valuuttarahasto hyväksyy 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta - Theodore Kaczynski "Unabomber" pidätetään mökistään Montanassa.
- 9. huhtikuuta - TV-sarja Frendit alkaa Suomessa
- 18. huhtikuuta - Qanan verilöyly: yli 100 Libanonilaista siviiliä saa surmansa Israelin tulittaessa YK:n Fidžiläisten rauhaturvaajien tukikohtaa.
- 21. huhtikuuta - Jokelan junaturma Tuusulassa.

Toukokuu

- 5. toukokuuta - José María Aznarista Espanjan pääministeri.
- 11. toukokuuta - Miamissa, Floridassa |Miami]], ValuJetin DC-9:n rahtitilassa syttyy tulipalo ja kone putoaa Evergladesin suoalueelle. 110 kuolee.
- 13. toukokuuta - Ukkonen ja tornado tappavat 600 Bangladeshissa.
- 23. toukokuuta - Ruotsalainen Göran Kropp saavuttaa Mount Everestin huipun ilman happilaitteita pyöräiltyään Nepaliin Ruotsista.
- 27. toukokuuta - Ensimmäinen Tšetšenian sota: Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapaa kapinallisjohtajat neuvottelee tulitauon.
- Toukokuu–kesäkuu - YK:n UNSCOM-asetarkastajat valvovat Irakin biologisten aseiden tuotantolaitoksen tuhoamista Al-Hakamissa.

Kesäkuu

- 1. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan toiseksi kaudeksi Venäjän presidentiksi.
- 6. kesäkuuta - Darlie Routierin pojat Damon ja Devon puukotetaan kuoliaaksi kodissaan Rowlettissa, Teksasissa. Äiti väittää myös saaneensa vammoja tuntemattoman murtautujan aiheuttamina, mutta hänet tuomitaan myöhemmin kuolemaan lastensa murhista.
- 10. kesäkuuta - Pohjois-Irlannin rauhaneuvottelut alkavat ilman Sinn Feiniä.
- 15. kesäkuuta - Suuri pommi räjähtää Manchesterin keskustassa.
- 25. kesäkuuta - 19 USA:n sotilasta ja yksi paikallinen kuolee ja 372 loukkaantuu Khobar-tornitalon räjäytyksessä Saudi-Arabiassa.

Heinäkuu

- 8. heinäkuuta - Martina Hingis voittaa Wimbledonin naisten kaksinpelissä 15-vuotiaana.
- 8. heinäkuuta - Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu saa Richard Perlen, Donald Rumsfeldin, Doug Feithin, David Wurmserin ja John Boltonin laatiman dokumentin siitä, kuinka Israel voisi rikkoa Oslon sopimuksen ja liittää Länsirannan ja Gazan pysyvästi itseensä.
- 17. heinäkuuta - TWA:n Boeing 747 räjähtää Long Islandin rannikolla New Yorkissa, surmaten 230.
- 18.-21. heinäkuuta - Myrskyjen aiheuttama Saguenay-joen tulva Quebecssa on yksi Kanadan kalliimmiksi käyneistä luonnononnettomuuksista.
- 19. heinäkuuta - Presidentti Bill Clinton avaa kesäolympialaiset Atlantassa, Georgiassa.
- 27. heinäkuuta - Pommi-isku olympialaisissa surmaa yhden ja haavoittaa 111:tä.

Elokuu

- 6. elokuuta - NASA kertoo ALH 84001-meteoriitin, jonka uskotaan olevan Marsista, sisältävän jälkiä alkeellisista eliöistä.
- 28. elokuuta - Walesin prinssin ja prinsessan avioero tulee virallisesti voimaan 15 avioliittovuoden jälkeen Lontoossa korkeimmassa oikeudessa. Hänen kuninkaallisesta korkeudestaan, Walesin prinsessasta tulee Diana, Walesin prinsessa.
- 31. elokuuta - Irakin joukot hyökkäävät pohjoisella lentokieltoalueella ja valtaavat Arbilin.

Syyskuu

- 4. syyskuuta - Kolumbiassa vallankumouksellinen kansanarmeija (FARC) hyökkää armeijan tukikohtaan Guaviaressa, aloittaen kolmiviikkoisen sissisodan, joka vaatii 130 kolumbialaisen hengen.
- 27. syyskuuta - Afganistanissa Taliban-joukot valtaavat pääkaupunki Kabulin ajettuaan presidentti Burhanuddin Rabbanin pakosalle. Entinen presidentti Mohammad Najibullah teloitetaan.
- id Software julkaisee Quake-tietokonepelin.

Lokakuu

- 12. lokakuuta - Suuntanumerouudistus Suomessa
- 23. lokakuuta - O.J. Simpson joutuu uudelleen oikeuteen.
- Loka/syyskuu - Al-Jazeera aloittaa lähetyksensä Qatarista.

Marraskuu

- 5. marraskuuta - Bill Clinton voittaa Bob Dolen USA:n presidentinvaaleissa.
- 7. marraskuuta - NASA laukaisee Mars Global Surveyor -luotaimen.

Joulukuu

- 12. joulukuuta - Uday Hussein haavoittuu vakavasti murhayrityksessä.
- 13. joulukuuta - Kofi Annan YK:n pääsihteeriksi.
- 26. joulukuuta - JonBenét Ramsey, kuusivuotias kauneuskuningatar, löydetään murhattuna kotinsa kellarista Boulderissa, Coloradossa, USA:ssa. Vanhempia syytettiin, mutta surma on edelleen ratkaisematta. Murhamysteerin uutisointi vallitsee USA:n tiedostusvälineitä pitkälle ensi vuoteen.
- 27. joulukuuta - Taliban valloittaa Bagramin lentotukikohdan Kabulin lähestöllä.
- 29. joulukuuta - Guatemalan hallitus ja kapinalliset solmivat rauhasopimuksen, joka päättää 36-vuotisen sisällissodan.

Syntyneitä

- 5. heinäkuuta - Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs.

Kuolleita

- 5. tammikuuta - Yahya Ayyash, terroristi
- 8. tammikuuta - François Mitterrand, Ranskan presidentti.
- 28. tammikuuta - Jerry Siegel, sarjakuvapiirtäjä, Teräsmiehen luoja
- 28. tammikuuta - Heinrich Kesten, saksalainen kirjailija (s. 1900)
- 2. helmikuuta - Gene Kelly, näyttelijä
- 13. maaliskuuta - Krzysztof Kieslowski, ohjaaja
- 17. maaliskuuta - René Clément, ohjaaja
- 22. huhtikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 22. toukokuuta - Veikko Lavi, laulaja ja lauluntekijä
- 15. kesäkuuta - Ella Fitzgerald, jazz-laulaja
- 17. kesäkuuta - Thomas Kuhn, filosofi
- 23. kesäkuuta - Andreas Papandreou, poliitikko
- 13. syyskuuta - Tupac Shakur, rap-artisti
- 5. lokakuuta - Seymour Cray, tietokonesuunnitelija (s. 1925)
- 20. joulukuuta - Carl Sagan, astronomi Luokka:1990-luku als:1996 ko:1996년 ja:1996年 simple:1996 th:พ.ศ. 2539

Windows 2.0

Microsoft julkaisi Windows 2.0:n vuonna 1987. Tässä järjestyksessään toisessa Windowsissa hyödynnettiin edeltäjäänsä tehokkaammin lisääntynyttä nopeutta ja myös kehittyneempiä muisteja. VGA-grafiikkastandardin tuki tuli Windows 2.0:n mukana. Käyttäjät pystyivät myös asettelemaan ikkunoita päällekäin. Windows 2.0:n jälkeen seuraava varsinainen Windows oli 1990 ilmestynyt Windows 3.0.

Windows 3.x

Windows 3.x on Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmiä edeltänyt käyttöympäristöperhe, jota julkaistiin vuosina 1990-1994. Versio 3.0 oli ensimmäinen laajan suosion saavuttanut Windows-versio. Se julkaistiin 22. toukokuuta 1990. Windows 3.0 tuki edeltäjiään paremmin Intel 80286- ja Intel 80386 -suorittimien muistinhallintaominaisuuksia. Se osasi myös ajaa DOS-ohjelmia ikkunassa. Windows 3.1 (koodinimeltään Janus) julkaistiin 18. maaliskuuta 1992. 3.1:n tärkein uudistus oli TrueType-fonttijärjestelmä. Microsoft julkaisi myöhemmin päivityksen, joka muutti käyttöjärjestelmän version 3.11:ksi. Lokakuussa 1992 julkaistiin Windows for Workgroups 3.1 (koodinimeltään Kato), joka oli verkkotuella laajennettu Windows 3.1. Windows for Workgroups 3.11 (koodinmeltään Snowball) julkaistiin joulukuussa 1993. Windows 3.x:n seuraaja oli Windows 95. Luokka:Windows ja:Microsoft Windows 3.x

Windows NT

Windows NT on Microsoftin julkaisema yrityskäyttöön tarkoitettu graafinen käyttöjärjestelmä. Lyhenne NT tulee sanoista New Technology. Microsoft aloitti NT:n kehityksen marraskuussa 1988. Aluksi NT:n piti kuulua OS/2-perheeseen, mutta Windows 3.0:n menestys aiheutti sen, että Microsoft muutti NT:n API:n OS/2:n API:sta Windows API:ksi. Lopulta Microsoft erosi OS/2-yhteistyöstä, jolloin se nimesi OS/2 NT:n Windows NT:ksi. Windows NT oli ensimmäinen käyttöjärjestelmä, joka käytti sisäisesti Unicode-merkistöä.

Julkaistut versiot

- Windows NT 3.1 — julkaistu 1993 (22 diskettiä tai 3+ CD-ROM -levyä)
- Windows NT 3.5 — julkaistu 1994 (koodinimeltään Daytona)
- Windows NT 3.51 — julkaistu 1995
- Windows NT 4.0 — julkaistu 1996 (koodinimeltään Cairo)
- Windows 2000 (NT 5.0) — julkaistu 2000
- Windows XP (NT 5.1) — julkaistu 2001 (koodinimeltään Whistler)
- Windows Server 2003 (NT 5.2) — julkaistu 2003

Katso myös

- Windows ko:윈도우즈 NT ja:Microsoft Windows NT

Windows 95

Windows 95 (koodinimeltään Chicago) on 16/32-bittinen graafinen käyttöjärjestelmä, jonka Microsoft julkaisi 24. elokuuta 1995. Windows 95 oli ensimmäinen MS-DOS-pohjainen Windows-versio, jota Microsoft markkinoi itsenäisenä käyttöjärjestelmänään. Kyseessä oli kuitenkin lähinnä markkinointitekninen muutos, jossa MS-DOSia ja Windowsia alettiin myydä yhtenä kokonaisuutena samassa paketissa. Windows 95:n seuraaja on Windows 98.

Versiot

ja:Microsoft Windows 95

Windows NT

Julkaistut versiot

Katso myös

- Windows ko:윈도우즈 NT ja:Microsoft Windows NT

Windows 98

Windows 98 (tunnettiin koodinimellä Memphis) on Microsoftin Windows 95-käyttöjärjestelmää seurannut seuraava 9x-ytimeen perustuva 25. kesäkuuta 1998 julkaistu graafinen 32-bittinen käyttöjärjestelmä. Se toi mukanaan mm. laajennetut AGP- ja USB-tuet. Muita ominaisuuksia ovat usean näytön tuki ja WebTV-tuki. Internet Explorer on myös sisäänrakennettu Windowsin koodiin. Windows 98 on huomattavasti laajempi ja hitaampi kuin edeltäjänsä Windows 95. Alkuperäisessä Windows 98:ssa olikin huomattavasti yhteensopivuus- ja vakausongelmia. Vaikkakin 98 myi hyvin heti julkaisemisensa jälkeen, yleinen mielipide ammattilaisten keskuudessa oli, ettei päivitys välttämättä ollut tarpeeksi hyvä. Windows 98 SE (Second Edition) julkaisiin 10. kesäkuuta 1999. Se sisälsi lukuisia parannuksia ja päivityksiä alkuperäiseen Windows 98:n nähden. Windows 98 SE muun muassa päivitti Internet Explorer -selaimen versiosta 4 versioon 5. Windows 98 SE lisäsi myös Netmeeting 3:n, mahdollisuuden jakaa Internet-yhteys muille lähiverkon koneille sekä DVD-ROM -tuen. Windows 98:a kritisoitiin innovatiivisuuden puutteesta, mutta kritiikistä huolimatta siitä tuli menestystuote. Windows 98 SE:tä puolestaan kritisoitiin, koska se ei ollut ilmainen päivitys heille, jotka olivat jo ostaneet Windows 98:n ensimmäisen version Windows 98:n seuraaja oli Windows Me, jonka jälkeen Windows NT ja 9x -alustat yhdistyivät Windows XP:ssä. Vuoden 2003 lopulla ja vuoden 2004 alussa nousi erimielisyyksiä, koska Microsoft suunnitteli lopettavansa tuen Windows 98:lle 16. tammikuuta 2004. Koska Windows 98 on kuitenkin edelleen suosittu käyttöjärjestelmä (27% Googlen sivulatauksista tehtiin Windows 98 järjestelmillä loka-marraskuussa 2003), Microsoft päätti jatkaa tukea 30. kesäkuuta 2006 saakka. Windows Me:n tuki päättyy samana päivänä, vaikka sen tuki oli alun perin määrä loppua 31. joulukuuta 2004. ja:Microsoft Windows 98

Windows 98

Windows 2000

Windows 2000 on 32-bittinen yrityskäyttöön suunnattu graafinen käyttöjärjestelmä. Microsoft julkisti Windows 2000:n 17. helmikuuta 2000. Windows 2000 -käyttöjärjestelmän Professional-versio suunniteltiin ensisijaisesti yritysten työasemakäyttöön. Versiot Server, Advanced Server ja Datacenter Server on tarkoitettu käytettäviksi palvelimina toimivissa tietokoneissa. Microsoft on julkaissut Windows 2000 -käyttöjärjestelmään neljä päivityspakettia, joista uusin on 26. kesäkuuta 2003 julkaistu SP4 (Service Pack 4). Windows 2000:n seuraaja on Windows XP. ja:Microsoft Windows 2000

Windows ME

Windows ME, tai Windows Millennium Edition (koodinimeltään Millennium ja Georgia), on Microsoftin 14. syyskuuta 2000 julkistama 16/32-bittinen graafinen käyttöjärjestelmä. Windows ME on Windows 95:n ja Windows 98:n seuraaja. Se koostui lähinnä suhteellisen pienistä päivityksistä, kuten Internet Explorer 5.5. Käyttöjärjestelmän mukana tuli myös Media Player 7, jonka oli tarkoitus kilpailla silloista hallitsevaa mediasoitinta, RealNetworksin Real Playeria, vastaan. Sekä IE 5.5 että Media Player 7 olivat vapaasti ladattavissa Internetistä myös aikaisemmille Windowsin versioille. Windows ME sisälsi myös uuden Movie Maker -ohjelmiston, joka tarjosi perustason videoeditointimahdollisuuden ja oli suunniteltu kotikäyttäjille helppokäyttöisyytensä vuoksi. Suurin muutos Windows ME:ssä aikaisempiin Windowseihin nähden oli kuitenkin, että se ei enää pitänyt sisällään aitoa MS-DOS -tukea. Tämä tarkoitti sitä, että Windows ME ei ladannut DOSia ennen graafista käyttöliittymää, toisin kuin Windows 95 ja 98. Tämä tarkoitti myös sitä, että se käynnistyi nopeammin kuin 95 ja 98, mutta ei myöskään voinut käynnistyä komentokehotteeseen DOS-yhteensopivaan tilaan. ME:ssä oli kuitenkin virtuaalitilan DOS, jota voitiin ajaa ikkunassa, mutta jotkin ohjelmat vaativat aidon MS-DOS -tuen, eivätkä suostuneet toimimaan DOS-ikkunassa. Windows ME sisälsi järjestelmänpalautus-toiminnon (engl. system restore), joka kirjasi muutoksia lokiin ja pystyi palauttamaan käyttöjärjestelmän aikaisempaan vaiheeseen. Ohjelma oli tarkoitettu helpottamaan vianselvitystä ja ratkaisemaan ongelmia. Sen piti toimia suojaverkkona tilanteissa, joissa esimerkiksi ohjelman tai ajurin asennus sotki järjestelmän. Tällöin käyttäjä voisi palauttaa järjestelmän aikaisempaan, toimivaan tilaan. Ohjelma suoriutui tästä seuraamalla Windowsin järjestelmätiedostojen sekä rekisterin muutoksia. Valitettavasti järjestelmänpalautus saattoi hidastaa tietokoneen toimintaa, varsinkin jos se valitsi tallennushetkekseen ajankohdan jolloin käyttäjä oli juuri käyttämässä tietokonetta. Ohjelman toimintaperiaate oli melko yksinkertainen, ja se saattoi pahimmassa tapauksessa palauttaa jopa viruksen, jonka käyttäjä oli hetkeä aiemmin poistanut järjestelmästä. Järjestelmänpalautus ei kuitenkaan ollut varmuuskopiointiohjelma. Käyttäjät eivät yleisesti ottaen olleet vaikuttuneita Windows ME:stä [http://aroundcny.com/technofile/texts/tec091700.html]. Jotkut väittivät, että sen olisi pitänyt olla vain päivitys Windows 98:lle, ei oma versionsa Windowsista. Toiset kutsuivat sitä huonoimmaksi Windowsiksi sitten version 3.0. Windows ME oli varsin buginen ja epästabiili, joka ruokki Internetissä levinnyttä Windows- ja Microsoft-aiheista huumoria. ME julkaistiin vasta syksyllä 2000, kun alkuvuodesta julkaistu Windows 2000 oli jo saatavilla. Windows ME:n seuraaja oli Windows XP, joka pohjautui järeämmälle Windows NT -alustalle. ja:Microsoft Windows Me

Windows XP

Windows XP (koodinimi Whistler) on työasemakäyttöjärjestelmä Microsoftilta. Windows XP kuuluu Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmäperheeseen ja on suoraa jatkoa Windows NT -tuoteperheelle (Windows XP on itse asiassa NT 5.1). Kirjaimet "XP" tulevat sanasta eXPerience. Windows XP julkaistiin 25. lokakuuta 2001. Windows XP:stä on olemassa kaksi tavallisesti saatavaa versiota: Home Edition ja Professional Edition. Home Edition on tarkoitettu kotikäyttäjille, ja Professional Edition tarjoaa liike-elämälle lisäominaisuuksia. Professional-version lisäominaisuuksiin kuuluvat esimerkiksi tuki toimialueille ja monelle prosessorille. Windows XP:stä on olemassa myös muita vähemmän käytössä olevia versioita. Windows XP Starter Edition on tarkoitettu pääasiassa köyhiin maihin, ja sen toimivuutta on rajoitettu tehokkaissa koneissa. Windows XP Media Center Edition on tarkoitettu myytäväksi vain erityisten media-PC -tietokoneiden kanssa, ja siinä on laajennettu tuki TV -käyttöä varten. Windows XP Tablet PC Edition on tarkoitettu käytettäväksi näppäimistömättömillä tablet-PC -laitteilla. Windows XP Embedded on tarkoitettu sulautetuille PC -pohjaisille laitteille. Windows XP Professional x64 Edition on oma versionsa tietokoneille joissa on 64-bittinen suoritin. Windows XP poikkeaa rakenteeltaan aikaisemmasta 9x/ME -sarjasta. Sen ydin pohjautuu Windows NT:n arkkitehtuuriin ja on aidosti 32-bittinen, minkä ansiosta käyttöjärjestelmän vakaus on kasvanut edeltäjiin verrattuna suuresti. Myös käyttöliittymää on pyritty tekemään käyttäjäystävällisemmäksi edeltäjiin verrattuna. Windows XP:stä on julkaistu kaksi erillistä päivitysversiota (Service Pack Version). Service Pack 1 julkaistiin vuonna 2002 ja Service Pack 2 vuonna 2004. Service Pack 2 toi uudistuksena parannettua tietoturvaa Windowsiin. Se laajensi sisäänrakennetun palomuurin ominaisuuksia sekä lisäsi tuen uusimpien suorittimien sisältämälle NX-bitille, jolla pyritään estämään mahdollisten puskuriylivuotojen aiheuttamat vahingot järjestelmälle. Verkkoyhteyksissä tarvittavaa TCP/IP-pinoa rajoitettiin päivityksen yhteydessä sallimaan vain tietty määrä ulospäin suuntautuvia yhteyksiä sekunnissa. Tällä pyritään estämään haittaohjelmien saastuttaman koneen aiheuttamaa häiriötä muulle verkolle. Vuonna 2005 on julkaistu Windows XP Media Center Edition 2005, jolla päivitetään aiemmat MCE 2003 ja 2004 julkaisut. Vuonna 2005 ilmestynyt Windows XP:n 64-bittinen versio, Windows XP 64-bit Edition.

Linkki

- [http://www.microsoft.com/finland/products/windowsxp/ Microsoft Windows XP] - käyttöjärjestelmän suomenkielinen kotisivu
- [http://www.levenez.com/windows/history.html Havainnollinen kaaviokuva Windowsin kehityskaaresta] zh-min-nan:Windows XP ja:Microsoft Windows XP

Windows Vista

Windows Vista on Microsoftin uuden, vuoden 2007 alussa julkistettavan käyttöjärjestelmän nimi. Se tunnettiin aikaisemmassa kehitysvaiheessa nimellä Longhorn. Vistasta on toistaiseksi ilmestynyt vain testikäyttöön tarkoitettu beta-versio. Lopullisessa versiossa toimitetaan ilmeisesti Windows Media Player 11 ja Internet Explorer 7. Vista koostuu neljästä komponentista: perusta, Avalon, Indigo ja WinFX. Perustaan kuuluvat lähinnä ohjelmoijia kiinnostavat luokkakirjastot, muu ohjelmallinen rakennepohja sekä tietoturvaan liittyvät asiat. Avalon hoitaa graafisen käyttöliittymän, Indigo vastaa verkkoliikenteestä ja WinFX on rajapinta näiden käyttöön. Vistassa aiotaan panostaa entistä enemmän visuaalisen ilmeen parantamiseen. Microsoftin mukaan tavoitteena on pyörittää käyttöjärjestelmää näytöillä, joiden resoluutio on 120 pistettä tuumalle. Se on huomattavasti nykyistä enemmän, sillä huippuluokan 17-tuumaisten SXGA-paneelinäyttöjenkin tarkkuus jää vielä 95 pisteeseen tuumalle. Tarkemmat näytöt vaativat hieman muutoksia käyttöliittymään, mutta mahdollistavat Microsoftin mukaan aivan uudenlaisen ilmeen rakentamisen Windowsille. Microsoftin mukaan Vistaan on kehitetty myös uusi WinFS-tiedostojärjestelmä, joka korvaa nykyiset NTFS- ja FAT32-osiot. WinFS perustuu SQL-tietokantapalvelimien seuraavissa versioissa käytettävään suoraosoitustekniikkaan, jossa tiedostojen fyysisellä sijainnilla ei ole kovin suurta merkitystä. Viimeisimpien tietojen mukaan WinFS:n lisäämisessä järjestelmään on kuitenkin ollut ongelmia, ja näillä näkymin WinFS tullaan julkaisemaan Vistaan myöhemmin OEM-päivityksenä tai erillisenä myyntiversiona. Microsoft Windows -käyttöjärjestelmäsarjan tuleva versio tulee vaatimaan DirectX 9 -rajapintaa tukevan näytönohjaimen, mikäli käyttäjä tahtoo kaikki graafiset hienoudet käyttöönsä. Vista julkaistaneen vuoden 2007 aikana. Tuohon mennessä suuri osa tietokoneista tulee olemaan varustettuja vähintään DX9-tasoisella näytönohjaimella. Vista kuitenkin toimii myös vanhemmilla DirectX 7 -näytönohjaimilla, mutta monet ominaisuudet jäävät silloin näkemättä. Vista herätti 2005 keväällä paljon spekulointia käyttöjärjestelmän raskaudesta. Microsoftin julkaisemissa tiedotteissa on puhuttu järjestelmän vaativan 2005 tasolla tarkasteltuna hyvin tehokkaan koneen (~3 GHz suoritin, 1 Gt keskusmuistia, tehokas DirectX 9 -näytönohjain). Windows Vistasta julkaistaan seuraavat versiot: Vista Starter Edition, Vista Basic Edition, Vista Small Business Edition, Vista Professional Edition, Vista Ultimate Edition ja Vista Premium Edition.

Aiheesta muualla

- [http://www.microsoft.com/windowsvista/default.mspx Microsoft Windows Vistan sivusto] ja:Microsoft Windows Vista th:วินโดวส์วิสตา

Virtual PC

Virtual PC on Mac OS:lle ja Microsoft Windowsille saatavilla oleva emulaattoriohjelmisto, jolla voidaan emuloida PC-tietokonetta. Ohjelmiston kehitteli alun perin Connectix vuonna 1997. Nykyisin Virtual PC on Microsoftin ohjelmisto. Virtual PC -ohjelma emuloi PC-standardin mukaista tietokonetta ja sen oheislaitteita. Sillä voidaan ajaa melkein kaikkia mahdollisia käyttöjärjestelmiä, jotka on tehty PC-tietokoneille. Se on kuitenkin suunniteltu ensisijaisesti ajamaan Windows-käyttöjärjestelmiä, joten esimerkiksi Linuxin asennuksessa voi joskus tulla ongelmatilanteita. Virtual PC näyttäytyy käyttöjärjestelmille tietokoneena, jossa on Pentium II -prosessori, VESA-yhteensopiva SVGA-näytönohjain (S3 Trio 64 PCI, jossa 4 MB Video RAM), American Megatrends (AMI) BIOS, Creative Labs Soundblaster 16 -äänikortti ja DEC 21041 Ethernet -verkkokortti. Kaikki ohjelmat eivät välttämättä tajua eksoottista laitteistoa ja kellotaajuuksia (saattaa vaihdella riippuen tietokoneesta ja asennettavasta käyttöjärjestelmästä), joskin yhteensopivuus on todella hyvä emulointiohjelmistoksi. Virtual PC:n Macintosh-versio kääntää x86-konekieltä dynaamisesti PowerPC-konekieleksi, joten nopeushävikki ei suoritinemulaatiossa ole kovinkaan suuri. Ensimmäinen Virtual PC:n versio suunniteltiin ja kehitettiin alun perin Apple Macintosh -tietokoneille, ja se julkaistiin kesäkuussa 1997. Neljä vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2001, siitä julkaistiin ensimmäinen Windows-versio (Virtual PC for Windows 4.0). Connectix myi Virtual PC:stä useita räätälöityjä versioita, jotka sisälsivät valmiina eri käyttöjärjestelmiä, kuten Windows, OS/2, ja RedHat Linux. Tässä vaiheessa oli jo tullut selväksi että tietokoneen emulointiohjelmat olivat tärkeitä myös isoille yrityksille. Macintosh-version suosion takia Microsoft kiinnostui Virtual PC -ohjelmistosta siinä määrin, että se hankki Virtual PC -tuoteperheen (Virtual PC for Mac, Virtual PC for Windows) ja vielä siihen aikaan julkaisemattoman Virtual Server -ohjelmiston Connectix-yhtiöltä helmikuussa 2003.

Nykyiset versiot

- Microsoft Virtual PC for Mac versio 7
- Microsoft Virtual PC 2004 (Windows käyttöjärjestelmässä toimiva versio)

Linkkejä

- [http://www.microsoft.com/mac/products/virtualpc/virtualpc.aspx Microsoft Virtual PC for Mac]
- [http://www.microsoft.com/virtualpc Microsoft Virtual PC 2004]
- [http://www.microsoft.com/windowsserversystem/virtualserver/ Microsoft Virtual Server 2005] Luokka:Ohjelmistot ja:Virtual PC

ReactOS

ReactOS on vapaa, Microsoft Windows NT -sarjan (NT, 2000, XP) kanssa yhteensopivaksi suunniteltu käyttöjärjestelmä. ReactOS pystyy valmistuessaan ajamaan Windows-ohjelmia ja -ajureita. Tällä hetkellä ReactOS on edennyt versioon 0.2.8 ja joidenkin Windows-ohjelmien ajaminen on jo mahdollista. USB-tuen kehittäminen on hyvässä vauhdissa ja 0.2.8 tukee jo joitakin USB-hiiriä ja -näppäimistöjä. Seuraava suurempi versio 0.3.0 valmistunee lähiaikoina. Se sisältää TCP/IP-verkko-ominaisuudet ja tuen suosituimmille Internet-selaimille kuten Mozilla Firefox.

Katso myös

- WINE
- Microsoft Windows
- Emulaatio

Linkkejä

- [http://www.reactos.org Projektin etusivu] Luokka:Käyttöjärjestelmät ja:ReactOS

Kategorie:Bild:Rathaus

Kategorie:Rathaus Rathaus keine thematischen Bildersammlungen auf Wikipedia, alles nach Commons übertragen - Schieber 09:00, 6. Okt 2005 (CEST)

darmowe statystyki low cost car hire warsaw hotels online spielautomaten Darmowe gry online

:: RELATED NEWS ::

Gérard Clergue
Gérard Clergue a été professeur d'histoire-géographie en collège pendant 10 ans. La découverte de l'informatique et de l'intelligence artificielle lui fait abandonner l'enseignement. Il entre à l'Institut national de la jeunesse et de l'éducation populaire ([http://www.injep.fr INJEP]) où il crée un labortoire d'intelligence artificielle. Sa rencontre avec les réseaux de neurones artificiels et les football biélorusse basé à Gomel.

Historique

- 1959 : fondation du club sous le nom de Lokomotiv Gomel
- 1969 : le club est renommé Spartak Gomel
- 1970 : le club est renommé Gomselmash Gomel
- 1995 : le club est renommé FK